26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Rautalyöntien tarkkuuden harjoittelu?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Rautalyöntien tarkkuuden harjoittelu?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 44)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Kuinka kannattaisi treenata rautalyöntien tarkkuutta? (en kaipaa neuvoja swingitekniikkaan tässä, vaan keskusteluja harjoitteista) Muuten menee peli omaan tasoon OK, vähäisestä pelaamisesta huolimatta, mutta en oikein osu griineihin. Esim. viime viikolla 10 reikää tulos 8 yli, mutta ei yhtään griiniosumaa :-( Ei mene systeemaattisesti mihinkään samaan suuntaan pieleen, vaan pitkä, lyhyt, vasen, oikea melko tasaisesti. Siis hajontaa liikaa. Onko se vain hakattava lisää toistoja? Samaan kohteeseen samalla mailalla rangella, vai kohteita ja mailaa vaihdellen? Osa (paljonkin?) hajonnasta varmaan johtuu siitä että pelaan niin vähän kentällä, tänä kesänä 4 kierrosta tähän mennessä. Siksi en osaa arvioida kunnolla olosuhteiden vaikutusta (ylämäki – alamäki – sivurinne – griini ylempänä – griini alempana – tuuli – raffi – jne.) Siihen ei kai auta muu kuin että pitäisi kiertää enemmän kentällä. hcp on 16.

    Vähän riippuu miltä matkalta ongelmia esiintyy. Jos siis lähestymislyönnit menevät ohi griinin alle 120 metristä, nuo par3 harjoituskentät ovat minusta hyviä harjoitella.

    Myös normaaleille kentillä silloin kun kentällä on tyhjää kannattaa pelata muutamalla pallolla, kokeillen hieman erilaisia lyöntejä, eri etäisyyksiltä, erilaisilta alustoilta ja etenkin vinoilta alustoilta. Myös raffista siten, että painaa pallon alas tai asettaa tietoisesti divottiin.

    Mittari kannattaa pitää silloin mukana, jotta syntyy käsitys omista lyntipituuksista ja ottaa myös huomioon pallot (spinnaavat tai ei-spinnaavat).

    Minulle ainakin nämä hiljaisena ajankohtana kentällä harjoitukset (mieluiten kaverin kanssa) ovat parhaiten kehittäneet lähestymislyöntejä.

    pjs

    Koska pelaat sen verran vähän – ja oletettavasti et harjoittele juuri enempää (asia olisi toisin, jos pyrkisit harjoittelemaan tavoitteellisesti ja yrittäisit pelata vain ’laatukierroksia) – on harjoittelu vähän niin ja näin. Etenkin Putti-Possun esittämien erikoistilanteiden harjoittelu on yhtä tyhjän kanssa. Jos joitakin erikoistilannetta tulee vastaan kerran vuodessa, ei sellaista kannata harjoitella. Vähintään viisi kertaa kierroksessa vastaan tuleva olosuhde (riippuu kentästä mikä tämä olisi, esim. syvempi raffi tai sivurinteet) voi olla jo harjoittelemisen arvoinen.

    Hajonnan poistamiseen ei taida juuri auttaa muu kuin tekniikan kehittäminen, tai vähintään sen tunnistaminen, mistä hajonta johtuu. Valitettavasti kuulostaa vähän siltä, että hajonta ei luultavastikaan aiheudu erilaisista olosuhteista vaan huonosta swingistä.

    Lähipeli sentään näyttäisi toimivan varsin hyvin, jos nollalla griiniosumalla pelasit 10 reikää 8 yli. Tuolla händärillä ei niitä griiniosumia niin kauhean paljon muutenkaan odoteta tulevan.

    Tykkään käydä harjoittelemassa, 2-3 kertaa viikossa tunnin kerrallaan. Tosin kevään ja alkukesän olkapää kipeänä, siksi paljon chippiä ja puttia, se onkin auttanut.

    Täydet lyönnit oli tietysti 3 kk tauon jälkeen tosi heikkoja, nyt vähän jo parantuneet.

    Sitä ihmettelen että draivit menee melko suoraan, väylöosumia saattaa olla 8/14 ja griiniosumia 3/18. Mietin että onko syynä se että kun pelaan vähän ja treenaan rangella, lyön varmaan n. 70% – 80% lyönneistä matolta. Draivissa se ei haittaa kun se on kentällä sama, mutta rautalyönneissä alusta on eri, lisäksi en vaan ehkä osaa suunnata rautoja kun ei ole maton reunaa apuna?

    Tai sitten swingi on peestä, on sekin jopa luultavaa…

    Itsellä tasoitus avaajan kanssa samaa suuruusluokkaa ja on laskenut pikkaisen kesän aikana.Tässä kesän tilastoa:
    – kierroksia 41
    – lyöntimäärä ka 102.4, min 88, maks 122, mediaani 100
    – putit ka 34.9, min 26, maks 44, mediaani 35
    – parit (ml birdiet) ka 3.1, min 0, maks 8, mediaani 3
    – väyläosumat ka 7.0, min 3, maks 12, mediaani 7
    – gir ka 1.4, min 0, maks 6, mediaani 1
    – pb-pisteet ka 26.9, min 15, maks 40, mediaani 28

    Voisiko joku tilastonikkari nähdä luvuista mihin harjoittelu on syytä keskittää. Itse olen sitä mieltä, että hyvä kierrostulos on odotettavissa chippien ja puttien ollessa kunnossa.

    KL

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 16:32:38)
    Kuinka kannattaisi treenata rautalyöntien tarkkuutta?

    hcp on 16.

    Mene proolle.

    Et sinä saa palloa menemään sinne minne sitä käsket, ellet opi lyömään sitä oikein ja ennen kaikkea toistettavasti. Jälkimmäinen valitettavasti edellyttää tuota edellistä.

    KL

    jm26 kirjoitti: (20.8.2015 20:26:50)
    Itsellä tasoitus avaajan kanssa samaa suuruusluokkaa ja on laskenut pikkaisen kesän aikana.Tässä kesän tilastoa:
    – kierroksia 41
    – lyöntimäärä ka 102.4, min 88, maks 122, mediaani 100
    – putit ka 34.9, min 26, maks 44, mediaani 35
    – parit (ml birdiet) ka 3.1, min 0, maks 8, mediaani 3
    – väyläosumat ka 7.0, min 3, maks 12, mediaani 7
    – gir ka 1.4, min 0, maks 6, mediaani 1
    – pb-pisteet ka 26.9, min 15, maks 40, mediaani 28

    Voisiko joku tilastonikkari nähdä luvuista mihin harjoittelu on syytä keskittää. Itse olen sitä mieltä, että hyvä kierrostulos on odotettavissa chippien ja puttien ollessa kunnossa.

    Chippejä ei tuossa tilastossasi näy, joten pikkaisen on vaikea arvioida niiden(kään) vaikutusta peliisi.

    Mutta, griineihin et näytä osuvan lainkaan. Väyläosumista päätellen joko a) avaukset ovat pirun lyhyitä ja kakkoslyönti on liian pitkä taidoillesi, tai b) et osaa lyödä raudoilla edes lyhyiltä matkoilta. Veikkaan vaihtoehtoa a (ja hieman myös b).

    Mene proolle. Itseopiskelu ei ole hedelmällistä, vaikka kuinka kuvittelisi. Se onnistuu vain hyvin nuorilta tai muuten erittäin lahjakkailta.

    Lisäksi tasoituksesi näyttäisi olevan hieman liian alhainen.

    >Mene proolle.
    En mene, pikafiksaajat vaan otttavat rahat pois ja sotkevat pelin. Pidempiaikaiseen valmennussuhteeseen ei ole tarvetta, halua eikä rahaakaan.

    >Lisäksi tasoituksesi näyttäisi olevan hieman liian alhainen.
    Olen samaa mieltä. CBA on /Cstä, tasoituksen pitäisi myös nousta enemmän kuin 0.1/kierros.

    pjs

    Esimerkiksi täältä löytyy tutkimustietoa eri statistiikkojen (esim. GIR) suhteesta tasoitukseen ja muihin pelin osa-alueisiin:

    http://probablegolfinstruction.com/golf-scoring-statistics.htm

    Tuolta huomaa esimerkiksi sen, että korkea väyläosumaprosentti (esim. 7-8 väylää) noilla tasoituksilla kertoo luultavimmin siitä, että lyönti on varsin lyhyt (keskipitkät ja pitkät avaukset missaavat väylän herkemmin, vaikka prosentuaalinen heitto olisi sama) tai väylät todella leveitä. Erittäin epätodennäköinen selitys on, että olisit todella hyvä draivaaja, mutta raudat eivät vain suju lainkaan.

    Tuolta huomaa myös sen, että noilla tasoituksilla ei kuulukaan osua juuri yhteenkään griiniin. Muutama kierroksessa on aika hyvin. Asia voi olla kenttäkohtaisesti tietysti toisin jos väylät ovat niin lyhyitä, että saa lyödä lyhyttä rautaa griinille tai jos griinit ovat todella isokokoisia.

    Mitä tulee lyöntiharjoitteisiin, ei näihin mitään oikotietä ole. Jos epäilit linjauksia, käytä rangella suuntatikkua tai mailaa jne. Mutta tekniikkaan tuo joka tapauksessa palautuu. Panostaisin itse siihen, että osuisit griineihin ainakin wedgeillä ja lyhyillä raudoilla (pidemmillä raudoilla vaikeusaste kasvaa kuitenkin liikaa) ja että saisit draivissa palloa riittävän pitkälle ja sopivaan paikkaan, että pääsee tarpeeksi läheltä yrittämään griinille. HCP 16-17 tasolla ei kannata odottaakaan, että rauta-7 tai -5:lla osuisi griineihin kuin satunnaisesti.

    Sellainen tulee mieleen, että osaatko oikeasti tähdätä kentällä?
    Minulla on yksi kaveri jonka kanssa toisinaan pelaan ja hän saattaa toisinaan lyödä palloa ihan minne sattuu. Joskus ruvettiin oikein seuraamaan niin useimmiten hän lyö suunnilleen suoraan jalkojen ja kropan suuntauksen mukaan. Ongelmana vaan on että hän ottaa suunnan ihan minne sattuu.. Teeboxista lyöntinsä lähtee suht suoraan kun asettuu jotenkin luonnostaan boxin mukaisesti.
    Tuo nyt olisi suht helppo ja nopea tsekata ja korjata myös, kunhan sen tiedostaa.

    pjs

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 21:26:29)
    Muuten nuo proot ovat olleet vähän sitä mieltä, että mun swingitekniikka on tähän tasoon melko OK.

    ’mokalyönnit’ (selvä toppi / duffi /hukki / slaissi) noin 10 / kierros

    Erottelepa mokalyönnit toppeihin, duffeihin ym. (eli et osu edes kunnolla palloon) ja väärällä tavalla lyötyihin tavanomaisiin virheisiin (perushukit, slaissit jne.). Ensiksi mainittuja ei saisi olla kovin montaa kierroksessa, mutta pari vielä menettelee. Jos niitä on enemmän, herää kysymys onko svingisi todellakin tasoon nähden OK.

    Sen sijaan tuolla(kin) tasolla on yleistä, että hukkeja ja slaisseja saattaa tulla melkeinpä koko ajan. Ne eivät välttämättä ole selittävä tekijä tässä yhtälössä. On aivan mahdollista pelata noin 80 lyönnin kierroksia vaikka löisi yli 10 hukkia tai slaissia, kunhan pallo vain pysyy joten kuten pelissä, on tarpeeksi pitkällä ja/tai tilanteen pystyy paikkaamaan.

    KL

    jm26 kirjoitti: (20.8.2015 21:17:17)
    >Mene proolle.
    En mene, pikafiksaajat vaan otttavat rahat pois ja sotkevat pelin. Pidempiaikaiseen valmennussuhteeseen ei ole tarvetta, halua eikä rahaakaan.

    Ei ole tarvetta eikä halua mennä proolle, joka opettaisi sinut lyömään palloa, mutta silti haluat oppia lyömään tarkemmin raudoilla?

    Jokin tässä yhtälössä mättää…

    jm26 kirjoitti: (20.8.2015 20:26:50)
    Itsellä tasoitus avaajan kanssa samaa suuruusluokkaa ja on laskenut pikkaisen kesän aikana.Tässä kesän tilastoa:
    – kierroksia 41
    – lyöntimäärä ka 102.4, min 88, maks 122, mediaani 100
    – putit ka 34.9, min 26, maks 44, mediaani 35
    – parit (ml birdiet) ka 3.1, min 0, maks 8, mediaani 3
    – väyläosumat ka 7.0, min 3, maks 12, mediaani 7
    – gir ka 1.4, min 0, maks 6, mediaani 1
    – pb-pisteet ka 26.9, min 15, maks 40, mediaani 28

    Voisiko joku tilastonikkari nähdä luvuista mihin harjoittelu on syytä keskittää. Itse olen sitä mieltä, että hyvä kierrostulos on odotettavissa chippien ja puttien ollessa kunnossa.

    Nyt on. Numeroita. Niistä pidän.

    Mutta onpa hanakala noita arvioida ja kuten KL arvioi on tasoituksesi oudon alhainen.

    Puttien mediaani 35, joten tuossa olisi saatavissa parikolme pois. Meneekö moni kupin alta ohi? Mutta puttien min 26 ei taas tue tätä arviota, tuo on kadehdittavaa tasoa!

    Väyläosumia on aika hyvin, mutta girit puuttuvat. Lyönti lienee siis suora tai slaissit hallussa, mutta jäävätkö avaukset/lähestymiset lyhyeksi? Toisaalta – onhan se ihan sama chippaako greenin edestä vai jostain takaa/sivulta.

    Näistä numeroista ei siis avaudu se minne griinien lähestymiset menevät, jäävätkö ’kauas’ eteen vai sivuille/taakse.

    Itse kerään omista peleistä enempikin tilastoa (kokeilumielessä) mutta hiton vaikea niistä on päätellä mitään kehityskohteita.

    KL

    pjs kirjoitti: (20.8.2015 22:05:14)
    On aivan mahdollista pelata noin 80 lyönnin kierroksia vaikka löisi yli 10 hukkia tai slaissia, kunhan pallo vain pysyy joten kuten pelissä, on tarpeeksi pitkällä ja/tai tilanteen pystyy paikkaamaan.

    Jos lyö kierroksen aikana yli 10 hukkia tai slaissia, niin lyönti on siinä määrin sekaisin, ettei 80 lyönnin kierros par72-kentällä onnistu kuin päiväunissa.

    Brockwell kirjoitti: (20.8.2015 22:04:15)
    Sellainen tulee mieleen, että osaatko oikeasti tähdätä kentällä?
    Minulla on yksi kaveri jonka kanssa toisinaan pelaan ja hän saattaa toisinaan lyödä palloa ihan minne sattuu. Joskus ruvettiin oikein seuraamaan niin useimmiten hän lyö suunnilleen suoraan jalkojen ja kropan suuntauksen mukaan. Ongelmana vaan on että hän ottaa suunnan ihan minne sattuu.. Teeboxista lyöntinsä lähtee suht suoraan kun asettuu jotenkin luonnostaan boxin mukaisesti.
    Tuo nyt olisi suht helppo ja nopea tsekata ja korjata myös, kunhan sen tiedostaa.

    Itse asiassa, luulen että tämä on eräs ongelmani, joka johtuu siitä että olen pelannut niin vähän kierroksia.

    Joskus kun asetun pallolle, lyöntisuunta jonka tiedän oikeaksi, ei vaan tunnu helpolta ja luonnolliselta. Silloin alkaa heti peljättää että ei käy hyvin. Näin on usein juuri kun on ylämäki, alamäki tai sivurinne.

    Tiiboxissa on helpompaa, kun on aina tasaista.

    KL

    ligopi kirjoitti: (20.8.2015 22:14:59)

    Puttien mediaani 35, joten tuossa olisi saatavissa parikolme pois. Meneekö moni kupin alta ohi? Mutta puttien min 26 ei taas tue tätä arviota, tuo on kadehdittavaa tasoa!

    Puttien määrä ei kerro mitään puttaamisen tasosta ellei myös tiedetä chippien määrää. Nolla griiniosumaa ja hyvät chipit antavat kohtuuputtaajallekin alle 25 puttia per kierros, mikä ei suinkaan anna aihetta ylpeillä hyvästä puttitaidosta. Siksi ja vain siksi peräänkuulutin sitä chippien määrää.

    Kaiken lisäksi viheriönopeus vaikuttaa tuohonkin valtavasti. Hitailla viheriöillä lähipeli on klubipelaajalle niin järjettömän paljon helpompaa kuin todella nopeilla, mikä näkyy useimpien seurojen mestisten tulostasossa.

    Pelasin pari vuotta sitten kotikenttäni punaisilta tiipulikoilta pariin ja löin 17 griiniosumaa. Putteja tuli 35. Olenko tuon perusteella huono puttaaja? Vai epätarkka rautapelaaja? Vai molempia?

    pjs kirjoitti: (20.8.2015 22:05:14)
    Erottelepa mokalyönnit toppeihin, duffeihin ym. (eli et osu edes kunnolla palloon) ja väärällä tavalla lyötyihin tavanomaisiin virheisiin (perushukit, slaissit jne.). Ensiksi mainittuja ei saisi olla kovin montaa kierroksessa, mutta pari vielä menettelee. Jos niitä on enemmän, herää kysymys onko svingisi todellakin tasoon nähden OK.

    Ei toppeja/duffeja enää nykyään tule kuin 1-3 per kierros, suurin vaara on silloin kun on kallistusta. Varsinkin alamäki on vaikea. Pitäisi joskus oikein viritellä rangen lyöntimattoon joku kupru, että voisi harjoitella alamäestä lyömistä, edes sen verran ettei ne kentällä pelota valmiiksi. Tiedän kyllä teoriassa miten siinä pitäisi toimia, mutta käytäntö on eri asia…

    Tasaiselta uskallan jo nykyään lyödä tarkoituksella yrittää ’lievää toppia’ esimerkiksi väyläbunkkerista.

    Hukkeja tulee aika usein, slaisseja ei niinkään.

    Rautalyönneissä myös usein on suoraan oikealle, tai suoraan vasemmalle, siis ilman selvää sivukierrettä.

    Kaikkeen sitä ihminen pystyy ;-D

    Joskus harvoin menee suoraan suoraan, se on mukavaa.

    ***********’
    Hyvää FIR tosiaan varmaan mulla selittää se, että ne on niin lyhyitä, yleensä rullien kanssa 200-220, jolloin tietysti sivuhajonta metreinä on pienempi.

    pjs

    KL kirjoitti: (20.8.2015 22:15:16)

    pjs kirjoitti: (20.8.2015 22:05:14)
    On aivan mahdollista pelata noin 80 lyönnin kierroksia vaikka löisi yli 10 hukkia tai slaissia, kunhan pallo vain pysyy joten kuten pelissä, on tarpeeksi pitkällä ja/tai tilanteen pystyy paikkaamaan.

    Jos lyö kierroksen aikana yli 10 hukkia tai slaissia, niin lyönti on siinä määrin sekaisin, ettei 80 lyönnin kierros par72-kentällä onnistu kuin päiväunissa.

    Elän näköjään unelmaani, Ringsidessä tuo on tullut tehtyä satavarmasti yli kymmenen kertaa. Misseille on tosin keskimääräistä paljon enemmän tilaa.

    Sen verran tarkennan, että tämä on mahdollista lähinnä silloin kun jo valmiiksi tietää, kummalle puolelle missi on tulossa, jos on tullakseen. Täysin satunnaisesti kummallekin puolelle räiskijälle 80 olisi varmaankin aika lähellä fantasiaa. Käytännössä tällaisten ’yritä pysyä hengissä’ -kierrosten tilastoissa tämä näkyy siten, että vasemmalle ja oikealle missaa väylistä melkein yhtä paljon, koska tähtää yleensä oikeaan laitaan ja joskus jää suorahkona oikealle, joskus heittää vielä enemmän vasemmalle jne. Lähestymisissä vasen puoli on tällöin tullut myös hyvin tutuksi.

    Mutta ei Ringsidekään ainoa paikka ole. Pari viikkoa sitten pelasin esimerkiksi HyG:in 77 lyönnillä (keltaiselta). Tilastojen mukaan näköjään osuin 5/14 väylään ja 8 griiniin. Kirjanpitoni ja mieleen syöpyneiden muistikuvieni mukaan 5 draivia meni hookkina vasemmalle. Kahdesta tuli silti par ja lopuista bogi. Pari draivia meni oikealle, mutta niistä tuli pelastettua par ja birdie. Par3:lla ja lähestymisissä meni niin ikään kolme hookkina vasemmalle. Poikkeuksellisen hyviä pelastuksia tällä kertaa. Toki voi olla myös, että ’slaissi/hookki’ -määritelmä tarkoittaa sellaista 100 metriä sivuun vetävää monsteria. Ihan sellaisista ei ollut kyse, mutta esimerkiksi noilla par 3:illa olin lipusta 35-50 metriä vasemmalla. Yhtään lostaria tai vesidroppia ei – ihme ja kumma – tarvinnut ottaa.

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 16:32:38)
    Kuinka kannattaisi treenata rautalyöntien tarkkuutta?

    Ei mene systeemaattisesti mihinkään samaan suuntaan pieleen, vaan pitkä, lyhyt, vasen, oikea melko tasaisesti. Siis hajontaa liikaa.

    Onko se vain hakattava lisää toistoja?
    Samaan kohteeseen samalla mailalla rangella, vai kohteita ja mailaa vaihdellen?

    Osa (paljonkin?) hajonnasta varmaan johtuu siitä että pelaan niin vähän kentällä,

    Kannattanee harjoittelussakin mukautua kentän oloihin, on siis lyötävä ruoholta.
    Matot eivät siten käy.
    Osumissa palloon turvepaakun suunta ja muoto, sekä sijainti palloon nähden kertovat osuman laadusta, jonka näkee vain ruohosta. Säännöllinen pyöreähkö ohuehko paakku, osuma ensin palloon ja siten turpeeseen -järjestyksessä. Rautamailoja kun pitäisi lyödä alaspäin osumassa.
    Tiilyönteihin saa parannusta laittamalla tikku hyvin matalalle ruohon pinnalle, joten se ei eroa suuresti niistä väylältä tapahtuvista lyönneistä, joita enemmistö kuitenkin on.

    Toistojen määrä ratkaisee, mutta toisaalta lyönneillä olisi oltava aina kohde harjoituksessakin.
    Eri mailojen toistettavuuden kertovat esim. kolmen pallon sarjat, jonne halutaan osua. Kolmen pallon hajonta kuvaa jo hyvin swingin laatua.
    Jokaisella mailalla on oma tuntumansa, jonka löytää kun toistoja on tarpeeksi, samoin lyöntimatkan, joka on sille luonteva, ja jolla se tarkkuus myös säilyy.

    Matkahajontaan vaikuttaa osuman laatu ja swingin puhtaus. Suuntaan kenties eniten hartiakierron ja mailan lavan liike kierron aikana, sekä saatto osuman jälkeen
    kohdetta kohti.
    Swing opiskelussa auttaa opettaja, joka ohjaa liikevirheistä pois nopeimmin. Jos ajankäyttö on rajoitettua, lisäopetus on tehokkaampaa kuin omatoimisuus.
    Omatoimisesti tämä kaikki vie moninkertaisen ajan, vähittäisten askelien kautta eteneminen, liikevirheistä poisoppiminen on usein hidasta.

    Pjs sullahan oli 10v sitten hieno lievä fade joka kantoi pitkälle, muistan ihailleeni sitä…

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 22:18:51)

    Brockwell kirjoitti: (20.8.2015 22:04:15)
    Sellainen tulee mieleen, että osaatko oikeasti tähdätä kentällä?
    Minulla on yksi kaveri jonka kanssa toisinaan pelaan ja hän saattaa toisinaan lyödä palloa ihan minne sattuu. Joskus ruvettiin oikein seuraamaan niin useimmiten hän lyö suunnilleen suoraan jalkojen ja kropan suuntauksen mukaan. Ongelmana vaan on että hän ottaa suunnan ihan minne sattuu.. Teeboxista lyöntinsä lähtee suht suoraan kun asettuu jotenkin luonnostaan boxin mukaisesti.
    Tuo nyt olisi suht helppo ja nopea tsekata ja korjata myös, kunhan sen tiedostaa.

    Itse asiassa, luulen että tämä on eräs ongelmani, joka johtuu siitä että olen pelannut niin vähän kierroksia.

    Joskus kun asetun pallolle, lyöntisuunta jonka tiedän oikeaksi, ei vaan tunnu helpolta ja luonnolliselta. Silloin alkaa heti peljättää että ei käy hyvin. Näin on usein juuri kun on ylämäki, alamäki tai sivurinne.

    Tiiboxissa on helpompaa, kun on aina tasaista.

    Tämä on erittäin tärkeä pointti, ja toinen on pallon paikka stanssissa. Kääntyillessä ja suuntaillessa pallo saattaa helposti olla pari pallon mittaa liian edessä tai takana. Ei siis ihme jos pistää huukiksi tai duffiksi. Perusasiat kuntoon, eli kehität idioottivarmat rutiinit pallolle oikein asettumisesta, niin monta epäonnistumismuuttujaa on eliminoitu.

    votsonintomppa kirjoitti: (21.8.2015 9:16:29)

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 22:18:51)

    Brockwell kirjoitti: (20.8.2015 22:04:15)
    Sellainen tulee mieleen, että osaatko oikeasti tähdätä kentällä?
    Minulla on yksi kaveri jonka kanssa toisinaan pelaan ja hän saattaa toisinaan lyödä palloa ihan minne sattuu. Joskus ruvettiin oikein seuraamaan niin useimmiten hän lyö suunnilleen suoraan jalkojen ja kropan suuntauksen mukaan. Ongelmana vaan on että hän ottaa suunnan ihan minne sattuu.. Teeboxista lyöntinsä lähtee suht suoraan kun asettuu jotenkin luonnostaan boxin mukaisesti.
    Tuo nyt olisi suht helppo ja nopea tsekata ja korjata myös, kunhan sen tiedostaa.

    Itse asiassa, luulen että tämä on eräs ongelmani, joka johtuu siitä että olen pelannut niin vähän kierroksia.

    Joskus kun asetun pallolle, lyöntisuunta jonka tiedän oikeaksi, ei vaan tunnu helpolta ja luonnolliselta. Silloin alkaa heti peljättää että ei käy hyvin. Näin on usein juuri kun on ylämäki, alamäki tai sivurinne.

    Tiiboxissa on helpompaa, kun on aina tasaista.

    Tämä on erittäin tärkeä pointti, ja toinen on pallon paikka stanssissa. Kääntyillessä ja suuntaillessa pallo saattaa helposti olla pari pallon mittaa liian edessä tai takana. Ei siis ihme jos pistää huukiksi tai duffiksi. Perusasiat kuntoon, eli kehität idioottivarmat rutiinit pallolle oikein asettumisesta, niin monta epäonnistumismuuttujaa on eliminoitu.

    Kiitos kommentista, tästä tulikin mieleeni ajatus, että itse asiassa rangella en treenaa suuntaamista enkä pallon paikkaa ollenkaan – vaan laiskana seison samassa paikassa, pallo samaan paikkaan, ja lyön samaan suuntaan.

    Siis tavallaan, treenaan kyllä lyöntitekniikkaa, mutta en ollenkaan suuntaamista enkä pallolle asettumista.

    Chippiä treenatessa sen sijaan:

    Treenaan chippiä lähes aina siten, että jokainen on vähän erilainen, koska silloin joudun myös arvioimaan voiman, suunnan ja breikin joka kerta uudelleen.
    Siis esim. chippigriinillä 10 palloa eri paikkoihin (laitimmaisten etäisyys toisistaan esim. 8 metriä) ja sitten chipit samalle reiälle, vuorotellen lähtien reunimmaisista palloista.

    Siis myös rangella pitkissä lyönneissä, voisin tehdä näin, että löisin vuorotellen eri kohteisiin, ja samat rutiinit kuin kentällä:

    – yksi pallo kerrallaan, tähtäysrutiinit kuten kentällä, pallolle asetutaan kuten kentällä, harkkaswingi (ja osa niistä kuten väylällä, että ei saa osua maahan), sitten lyönti.
    – pois matolta, ja uuden pallon asetus.
    – Seuraava pallo johonkin toiseen kohteeseen, samat rutiinit alusta asti kuten olisi kentällä kävellyt pallolle.

    Silloin täytyy oppia myös olemaan välittämättä rangematon reunan suuntauksesta, mikä on myös hyvä asia, koska kentälläkin voi olla kaikenlaisia häiritseviä tekijöitä jotka ’haittaa silmää’.

    Miinuspuolena on, että toistoja tulee rangella vähemmän samassa ajassa.

    Joskus voisi myös vielä tehdä niin, että vaihtaa mailaa joka kerta, kuten kentälläkin.

    Joskus olenkin tehnyt mielikuvaharjoittelua rangella, että pelaan mielessäni kenttää, miettien aina lyönnin jälkeen mihin se olisi voinut mennä, ja sen mukaan seuraava maila ja lyönti, myös aina kohteen suuntaa vaihdellen.

    KL kirjoitti: (20.8.2015 20:31:15)
    Mene proolle.
    Et sinä saa palloa menemään sinne minne sitä käsket, ellet opi lyömään sitä oikein ja ennen kaikkea toistettavasti. Jälkimmäinen valitettavasti edellyttää tuota edellistä.

    Käyn proolla muutaman kerran vuodessa.

    Viimeksi toissa viikolla, kun olin alkukesän telakalla, sitten aloitin uudestaan ja oli akuutti ongelma, aivan hemmetisti soketteja – uusi ilmiö!

    Kannatti käydä proolla, tuo korjaantui kymmenessä minuutissa.

    Muuten nuo proot ovat olleet vähän sitä mieltä, että mun swingitekniikka on tähän tasoon melko OK. Enkä siihen kaipaa neuvoja täällä, vaan sen hoidan proon kanssa kahdestaan.

    Sitä tässä yritin avata keskustelua, että kuinka kokeneemmat ja paremmat treenaa rautalyöntejä.

    Siis nimen oman että kuinka treenaa, koska mulla ei ole aikaa (eikä oikein kiinnostustakaan) kiertää kenttää kovin paljon.

    Oma arvaus on (onko totta vai ei?) että kun lyö paljon matolta ja vähän ruoholta kuten minä, osumasta kehittyy aika ohut?
    Koska alitajunta ei tykkää siitä tömähdyksestä, kun maila osuu paljon mattoon?

    Ainakaan mulla ei kentälläkään lähde filettä kovinkaan paljon, enkä ole ruvennut sitä yrittämään kun ei se tunnu luonnolliselta.

    Joskus viime vuonna taisin avata samantapaisen ketjun, silloin jo sainkin hyviä mielipiteitä että tekniikan vakiinnuttamiseksi kannattaa harjoitella samalla mailalla samaa lyöntiä riittävän paljon peräkkäin, esim. sangollinen.
    Näin se varmaan on, että pitäisi saada edes jollain mailalla homma vakiintumaan.

    Joka asiassa vaatii kuitenkin jonkun verran toistoja että lyönti vakiintuu ja ’klappi vähenee’. Ainakin monta tuhatta toistoa, ja golfissa niitä tulee harmillisen hitaasti, rangellakin vain max 80 kpl kerralla, ainakaan itsellä ei pysy tekniikka kasassa kuin 2 sankoa peräkkäin.

    Vielä omia tilastoja suunnilleen:

    viime vuoden ja tämän vuoden kierrokset (puolikkaiden tilastot ’tuplattu’ kokonaisiksi)

    hcp nyt 16

    n. 15 kierrosta (kahdessa vuodessa)
    paras 89, keskiarvo 93, huonoin 101
    FIR noin 7
    GIR noin 3
    putit keskiarvo 34 (tänä kesänä parantuneet)
    chipit noin 11 (vain ’rullaavat’)
    vajaat pitchit 7

    ’mokalyönnit’ (selvä toppi / duffi /hukki / slaissi) 11 / kierros

    Eli melko varmahkoa bogipeliä.

    Kiinnostusta olisi päästä seuraavalle tasolle (vakiinnuttaa alle 90 lyönnin kierrokset?) mutta se vaatisi että saisi rautapeliä tarkemmaksi.

    Lyöntipituudet:
    draivi noin 190 m ilmassa
    130 m lähestymisen lyön r7

    ikää > 50, pituus 170 lyhyt, palloilutaustaa tennis B-lk nuorena
    Vanhoja urheiluvammoja ym. kremppaa on.

    Golfia aloittelin jo 90-luvulla, mutta välillä vuosia taukoa, ja kokonaisuutenakin > 15 vuoden aikana varmaankin alle 100 kierrosta kentällä.

    Kuuma putteri kirjoitti: (21.8.2015 10:11:01)

    Kiitos kommentista, tästä tulikin mieleeni ajatus, että itse asiassa rangella en treenaa suuntaamista enkä pallon paikkaa ollenkaan – vaan laiskana seison samassa paikassa, pallo samaan paikkaan, ja lyön samaan suuntaan.

    Siis tavallaan, treenaan kyllä lyöntitekniikkaa, mutta en ollenkaan suuntaamista enkä pallolle asettumista.

    Siis myös rangella pitkissä lyönneissä, voisin tehdä näin, että löisin vuorotellen eri kohteisiin, ja samat rutiinit kuin kentällä:


    Miinuspuolena on, että toistoja tulee rangella vähemmän samassa ajassa.

    Voithan sä yhdistää toistojen määrän ja kohteeseen tähtäämisen. Laitat rangelle tähtäyskepit (tai mailat), toinen pallon kohdalle osoittamaan linjaa (mielelään jotain kohdetta lippu tms kohti) ja toinen kenkien kohdalle osoittamaan kropan linjaa (en tiedä yritätkö suoraa, fadea vai drawta, mutta tää kenkäkaéppi auttaa hahmottamaan mitä pitäis olla tuloillaan).

    Jos vaan hutkit, niin se saattaa tuntua hyvältä ja tarkalta, mutta kropan linjat onkin jotain ihan muuta kuin luulet. Sitten menet kentällä, otat linjat lippuun, mutta pallo ei menekään sinne. Ja ihmetttelet ku rangella toimi, mutta kentällä ei.

    Summa Summarum: Käyttäkää prota. Myös golfissa.

    Edit: tohon avaukseen vielä: Usein hajonta johtuu siitä että ei osaa lyödä. Runsaat toistot saattavat vain haitata, jos toistaa sinnikkäästi väärää liikerataa. Jos pro ei sovi, kannattaa edes videoida oma lyönti ja tehdä sitten johtopäätökset. Usein se(kin) näyttää pahemmalta kuin tuntuu.

    Kuuma putteri kirjoitti: (21.8.2015 10:11:01)
    Kiitos kommentista, tästä tulikin mieleeni ajatus, että itse asiassa rangella en treenaa suuntaamista enkä pallon paikkaa ollenkaan – vaan laiskana seison samassa paikassa, pallo samaan paikkaan, ja lyön samaan suuntaan.

    Siis tavallaan, treenaan kyllä lyöntitekniikkaa, mutta en ollenkaan suuntaamista enkä pallolle asettumista.

    Chippiä treenatessa sen sijaan:

    Treenaan chippiä lähes aina siten, että jokainen on vähän erilainen, koska silloin joudun myös arvioimaan voiman, suunnan ja breikin joka kerta uudelleen.
    Siis esim. chippigriinillä 10 palloa eri paikkoihin (laitimmaisten etäisyys toisistaan esim. 8 metriä) ja sitten chipit samalle reiälle, vuorotellen lähtien reunimmaisista palloista.

    Siis myös rangella pitkissä lyönneissä, voisin tehdä näin, että löisin vuorotellen eri kohteisiin, ja samat rutiinit kuin kentällä:

    – yksi pallo kerrallaan, tähtäysrutiinit kuten kentällä, pallolle asetutaan kuten kentällä, harkkaswingi (ja osa niistä kuten väylällä, että ei saa osua maahan), sitten lyönti.
    – pois matolta, ja uuden pallon asetus.
    – Seuraava pallo johonkin toiseen kohteeseen, samat rutiinit alusta asti kuten olisi kentällä kävellyt pallolle.

    Silloin täytyy oppia myös olemaan välittämättä rangematon reunan suuntauksesta, mikä on myös hyvä asia, koska kentälläkin voi olla kaikenlaisia häiritseviä tekijöitä jotka ’haittaa silmää’.

    Miinuspuolena on, että toistoja tulee rangella vähemmän samassa ajassa.

    Joskus voisi myös vielä tehdä niin, että vaihtaa mailaa joka kerta, kuten kentälläkin.

    Joskus olenkin tehnyt mielikuvaharjoittelua rangella, että pelaan mielessäni kenttää, miettien aina lyönnin jälkeen mihin se olisi voinut mennä, ja sen mukaan seuraava maila ja lyönti, myös aina kohteen suuntaa vaihdellen.

    Vastasit siis omaan kysymykseesi ja mielestäni hyvin.
    Pelatessa ei lyödä kahta samanlaista lyöntiä peräkkäin, ja harjoiteluun pitää saada pelinomasia elementtejä (opetellaan pelaamaan). Pelatessa lyönti on mitä on ja sen voi vain havainnoida ja mahdollisissa lyönnin jälkirutiineissa hakea esim oikeampaa tuntumaa, jos ei ollut suoritukseen tyytyväinen. Sen jälkeen se pitää saada pois mielestä.

    Itsellä oli kauan se harhakuva että ensin pitää saada lyöntiin riittävä toistettavuus ja vasta sitten kannattaa opetella variaatioita. Harjoitteluaika meni toitettavuuden etsimiseen lyömällä toistoja ja harvoin pääsi omasta mielestään sille tasolle että kannatti lähteä hakemaan variaatioita. Tällä kaudella rangeharjoittelussa alkulämmittelyn jälkeen lähden lyömään aika nopeasti eri mailloilla eri kohteisiin erilaisia lyöntikaaria. Välillä tulee parempia välillä huonompia suorituksia, ihan kuten kentälläkin. Tuntuu siltä että luottamus eri lyöntiein ja mailojen käyttöön eri tilanteissa kentällä on parantunut.
    Toistoja tarvitaan kyllä kun opetellaan jotain uutta/erilaista (ajatusta, tuntumaa, tekniikkaa…), mutta ehkä siinäkin kannattaa vaihtaa mailaa välillä.

    Tuossa Mike Hebronin ajatuksia asiasta.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 44)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #198202 kohteessaRautalyöntien tarkkuuden harjoittelu?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Rautalyöntien tarkkuuden harjoittelu?