-
JulkaisijaArtikkelit
-
haamu kirjoitti: (18.2.2016 15:24:06)
Osakkaiden on mentaalisesti helpompi hyväksyä korjauslaina ja maksaa sitä pois kuin maksaa etukäteen korjausrahastoon. Rahoituksellisesti voi olla jopa järkevämpää, riippuu lainaehdoista ja rahastoinnin menestyksestä. Verot ei tässä ole ongelmana.Samaa mieltä.
Klubipelaaja kirjoitti: (19.2.2016 17:51)
Tässä unohtuu kuitenkin se, että osakkeen arvon kannalta korjauslaina on huono asia.
Tarkoitatko, että osake ostetaan mieluummin velattomana, kuin velan verran halvempana?
Klubipelaaja kirjoitti: (19.2.2016 17:51:50)
haamu kirjoitti: (18.2.2016 15:24:06)
Juuri näin. Osakkaiden on mentaalisesti helpompi hyväksyä korjauslaina ja maksaa sitä pois kuin maksaa etukäteen korjausrahastoon. Rahoituksellisesti voi olla jopa järkevämpää, riippuu lainaehdoista ja rahastoinnin menestyksestä. Verot ei tässä ole ongelmana.Tässä unohtuu kuitenkin se, että osakkeen arvon kannalta korjauslaina on huono asia.
Juuri näin, osakkeen arvo on suurempi jälkimarkkinoilla kun sitä ei rasita tuleva korjauslaina jonka suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa. Epävarmaa ei kukaan halua ostaa. Mainitsemassani mallissa sitä pottia jakaa kaikki, ei vain osakkeen omistajat, jolloin kiista siitä kuka maksaa katoaa.
Rauski kirjoitti: (19.2.2016 23:44:47)
Klubipelaaja kirjoitti: (19.2.2016 17:51:50)
haamu kirjoitti: (18.2.2016 15:24:06)
Juuri näin. Osakkaiden on mentaalisesti helpompi hyväksyä korjauslaina ja maksaa sitä pois kuin maksaa etukäteen korjausrahastoon. Rahoituksellisesti voi olla jopa järkevämpää, riippuu lainaehdoista ja rahastoinnin menestyksestä. Verot ei tässä ole ongelmana.Tässä unohtuu kuitenkin se, että osakkeen arvon kannalta korjauslaina on huono asia.
Juuri näin, osakkeen arvo on suurempi jälkimarkkinoilla kun sitä ei rasita tuleva korjauslaina jonka suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa. Epävarmaa ei kukaan halua ostaa. Mainitsemassani mallissa sitä pottia jakaa kaikki, ei vain osakkeen omistajat, jolloin kiista siitä kuka maksaa katoaa.
Juuri näin se on.
Velkavastike pitäisi ensimmäisenä poistaa..Eikä sitä edes ole sellaisilla kentillä joissa rakentaminen on toteutettu osakeannissa saadulla pääomalla.
Korjausten rahoittamiseen jää silti monia vaihtoehtoja. Mielestäni ne kaikki ovat parempia kuin osakaslaina.
– voidaan säästää osa/kokonaan investoinnin kustannuksista etukäteen
– hanke voidaan rahoittaa kerran-pari maksettavalla lisävastikkeella.
– voidaan myös tehdä pidempiaikainen rahoitussopimus/leasing tms. jota maksetaan osin hoitovastikkeessa sekä gf-tuotoilla.
– voidaan vaikka korottaa vieraspelaamisen maksuja
– myydä sponsorisopimuksia
– tai keksitään jotain muita rahoituslähteitä jne..Mutta osakkaiden ei ole järkevää ottaa lainaa, joka jää kokonaan heidän itsensä maksettavaksi ja rasittaa lisäksi osakkeiden jälkimarkkinoita jne.
Tämä on kuitenkin osakkaiden itsensä päätettävissä oleva asia.
petsari kirjoitti: (20.2.2016 0:12:50)
Rauski kirjoitti: (19.2.2016 23:44:47)
Klubipelaaja kirjoitti: (19.2.2016 17:51:50)
haamu kirjoitti: (18.2.2016 15:24:06)
Juuri näin. Osakkaiden on mentaalisesti helpompi hyväksyä korjauslaina ja maksaa sitä pois kuin maksaa etukäteen korjausrahastoon. Rahoituksellisesti voi olla jopa järkevämpää, riippuu lainaehdoista ja rahastoinnin menestyksestä. Verot ei tässä ole ongelmana.Tässä unohtuu kuitenkin se, että osakkeen arvon kannalta korjauslaina on huono asia.
Juuri näin, osakkeen arvo on suurempi jälkimarkkinoilla kun sitä ei rasita tuleva korjauslaina jonka suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa. Epävarmaa ei kukaan halua ostaa. Mainitsemassani mallissa sitä pottia jakaa kaikki, ei vain osakkeen omistajat, jolloin kiista siitä kuka maksaa katoaa.
Juuri näin se on.
Velkavastike pitäisi ensimmäisenä poistaa..Eikä sitä edes ole sellaisilla kentillä joissa rakentaminen on toteutettu osakeannissa saadulla pääomalla.
Korjausten rahoittamiseen jää silti monia vaihtoehtoja. Mielestäni ne kaikki ovat parempia kuin osakaslaina.
– voidaan säästää osa/kokonaan investoinnin kustannuksista etukäteen
– hanke voidaan rahoittaa kerran-pari maksettavalla lisävastikkeella.
– voidaan myös tehdä pidempiaikainen rahoitussopimus/leasing tms. jota maksetaan osin hoitovastikkeessa sekä gf-tuotoilla.
– voidaan vaikka korottaa vieraspelaamisen maksuja
– myydä sponsorisopimuksia
– tai keksitään jotain muita rahoituslähteitä jne..Mutta osakkaiden ei ole järkevää ottaa lainaa, joka jää kokonaan heidän itsensä maksettavaksi ja rasittaa lisäksi osakkeiden jälkimarkkinoita jne.
Tämä on kuitenkin osakkaiden itsensä päätettävissä oleva asia.
Rupesin tuossa pohtimaan noita vaihtoehtoja ja niidenkin osalta löytyy reunaehtoja, joiden vuoksi vaihtoehto voi olla hyvä tai huono.
– etukäteen kerätty raha (= rahastointi) jää osakkaalta hyödyntämättä, jos hän joutuu myymään osakkeensa ennen rahan käyttöä. Toki tätä rahastoitua varallisuutta voi käyttää houkuttimena osakkeen myynnissä ja se osaltaan nostaa myyntihintaa.
– lisävastikkeet ovat mielestäni verrattavissa osakaslainaan, kyse on vain maksuehdoista
– rahoitussopimus on toiselta nimeltään laina, joku sen kuitenkin maksaaLainan ottaminen puolestaan toimii tavallaan käänteisesti rahastointiin nähden. Myydessään osakkeensa osakas välttyy lainan takaisinmaksulta, mutta laina on rasitteena osakkeen myynnissä ja alentaa myyntihintaa.
PG kirjoitti: (19.2.2016 23:03:07)
Tarkoitatko, että osake ostetaan mieluummin velattomana, kuin velan verran halvempana?Se, että osakkeeseen kohdistuu tulevia vastuita, on ihan normaali osakkeen arvotukseen liittyvä kysymys. Tulevat vastuut alentavat osakkeen arvoa. Joskus jopa negatiiviseksi.
Tuossa esimerkissäsi velaton arvo on molemmissa sama. Ostaisin kuitenkin mieluummin osakkeen, johon ei kohdistu tulevia vastuita kuin osakkeen, johon kohdistuu.
KL kirjoitti: (20.2.2016 0:50:16)
petsari kirjoitti: (20.2.2016 0:12:50)
Rauski kirjoitti: (19.2.2016 23:44:47)
Klubipelaaja kirjoitti: (19.2.2016 17:51:50)
haamu kirjoitti: (18.2.2016 15:24:06)
Juuri näin. Osakkaiden on mentaalisesti helpompi hyväksyä korjauslaina ja maksaa sitä pois kuin maksaa etukäteen korjausrahastoon. Rahoituksellisesti voi olla jopa järkevämpää, riippuu lainaehdoista ja rahastoinnin menestyksestä. Verot ei tässä ole ongelmana.Tässä unohtuu kuitenkin se, että osakkeen arvon kannalta korjauslaina on huono asia.
Juuri näin, osakkeen arvo on suurempi jälkimarkkinoilla kun sitä ei rasita tuleva korjauslaina jonka suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa. Epävarmaa ei kukaan halua ostaa. Mainitsemassani mallissa sitä pottia jakaa kaikki, ei vain osakkeen omistajat, jolloin kiista siitä kuka maksaa katoaa.
Juuri näin se on.
Velkavastike pitäisi ensimmäisenä poistaa..Eikä sitä edes ole sellaisilla kentillä joissa rakentaminen on toteutettu osakeannissa saadulla pääomalla.
Korjausten rahoittamiseen jää silti monia vaihtoehtoja. Mielestäni ne kaikki ovat parempia kuin osakaslaina.
– voidaan säästää osa/kokonaan investoinnin kustannuksista etukäteen
– hanke voidaan rahoittaa kerran-pari maksettavalla lisävastikkeella.
– voidaan myös tehdä pidempiaikainen rahoitussopimus/leasing tms. jota maksetaan osin hoitovastikkeessa sekä gf-tuotoilla.
– voidaan vaikka korottaa vieraspelaamisen maksuja
– myydä sponsorisopimuksia
– tai keksitään jotain muita rahoituslähteitä jne..Mutta osakkaiden ei ole järkevää ottaa lainaa, joka jää kokonaan heidän itsensä maksettavaksi ja rasittaa lisäksi osakkeiden jälkimarkkinoita jne.
Tämä on kuitenkin osakkaiden itsensä päätettävissä oleva asia.
Rupesin tuossa pohtimaan noita vaihtoehtoja ja niidenkin osalta löytyy reunaehtoja, joiden vuoksi vaihtoehto voi olla hyvä tai huono.
– etukäteen kerätty raha (= rahastointi) jää osakkaalta hyödyntämättä, jos hän joutuu myymään osakkeensa ennen rahan käyttöä. Toki tätä rahastoitua varallisuutta voi käyttää houkuttimena osakkeen myynnissä ja se osaltaan nostaa myyntihintaa.
– lisävastikkeet ovat mielestäni verrattavissa osakaslainaan, kyse on vain maksuehdoista
– rahoitussopimus on toiselta nimeltään laina, joku sen kuitenkin maksaaLainan ottaminen puolestaan toimii tavallaan käänteisesti rahastointiin nähden. Myydessään osakkeensa osakas välttyy lainan takaisinmaksulta, mutta laina on rasitteena osakkeen myynnissä ja alentaa myyntihintaa.
Ihmiset ajattelevat taloudellisia asioita monella tavalla. Itse en mielelläni siirtäisi investointikustannuksia tulevaisuuteen vaan mieluummin maksan ne etupainotteisesti..Se lisää ns. omavaraisuusastetta, mikä puolestaa antaa kilpailukykyä ja lisää taloudellista vapautta tulevaisuudessa. Tämä koskee niin liiketoimintaa kuin kaikkia muitakin elämän investointeja.
Siis mieluummin ostan golfosakkeen jotta saan jatkossa pelata pienemmillä käyttö-/vuosikustannuksilla. En halua riippuvuutta osakkeeseen jossa on velkavastikkeita tuleville vuosille. Ne on mieluummin huomioitava jo hankinnan yhteydessä.
Ehkä ihmiset nykyään ajattelevat toisella tavalla. Halutaan saada kaikki nyt ja heti, maksetaan sitten myöhemmin. Äärimmillään tämä näkyy Ruotsissa jossa kansalaiset ostavat asuntoja eikä ole ajatustakaan maksaa lainoja, jopa korkojen maksuun halutaan vapautuksia. Tällaisessa on omat riskinsä..
Erityisesti itse pelaavien osakkaiden hallinnoimassa golfyhtiössä pidän fiksuna että investoinnit toteutetaan ns. etupainotteisella rahoituksella. Lisäksi mielellään niin että investointeihin osallistuvat (jopa hieman korostetulla) osuudellaan myös gf-pelaajat.
Siis tehdään niin että, maksetaan ensin ja syödään sitten vasta.
petsari kirjoitti: (20.2.2016 0:12:50)
Rauski kirjoitti: (19.2.2016 23:44:47)
Klubipelaaja kirjoitti: (19.2.2016 17:51:50)
haamu kirjoitti: (18.2.2016 15:24:06)
Juuri näin. Osakkaiden on mentaalisesti helpompi hyväksyä korjauslaina ja maksaa sitä pois kuin maksaa etukäteen korjausrahastoon. Rahoituksellisesti voi olla jopa järkevämpää, riippuu lainaehdoista ja rahastoinnin menestyksestä. Verot ei tässä ole ongelmana.Tässä unohtuu kuitenkin se, että osakkeen arvon kannalta korjauslaina on huono asia.
Juuri näin, osakkeen arvo on suurempi jälkimarkkinoilla kun sitä ei rasita tuleva korjauslaina jonka suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa. Epävarmaa ei kukaan halua ostaa. Mainitsemassani mallissa sitä pottia jakaa kaikki, ei vain osakkeen omistajat, jolloin kiista siitä kuka maksaa katoaa.
Juuri näin se on.
Velkavastike pitäisi ensimmäisenä poistaa..Eikä sitä edes ole sellaisilla kentillä joissa rakentaminen on toteutettu osakeannissa saadulla pääomalla.
Korjausten rahoittamiseen jää silti monia vaihtoehtoja. Mielestäni ne kaikki ovat parempia kuin osakaslaina.
– voidaan säästää osa/kokonaan investoinnin kustannuksista etukäteen
– hanke voidaan rahoittaa kerran-pari maksettavalla lisävastikkeella.
– voidaan myös tehdä pidempiaikainen rahoitussopimus/leasing tms. jota maksetaan osin hoitovastikkeessa sekä gf-tuotoilla.
– voidaan vaikka korottaa vieraspelaamisen maksuja
– myydä sponsorisopimuksia
– tai keksitään jotain muita rahoituslähteitä jne..Mutta osakkaiden ei ole järkevää ottaa lainaa, joka jää kokonaan heidän itsensä maksettavaksi ja rasittaa lisäksi osakkeiden jälkimarkkinoita jne.
Onko näin ihan varmasti?
Mielestäni nykyisten matalien korkojen aikana yhtiölaina on erittäin hyvä vaihtoehto peruskorjausten ja laajennusten rahoittamiseksi. Pienet korjaukset rahoitetaan luonnollisesti hoitovastikkeella. Erikoisen hyvä asia on se, että osakkaalla on valinnan mahdollisuus maksaako rahoitusvastiketta vai maksaako osakkeeseensa kohdistuvan velan kokonaan pois. Muuta hyvää:
– ei tarvitse säästää investoinnin kustannuksia etukäteen
– saadaan kenttä heti kuntoon, eikä vasta kymmenen vuoden päästä
– lisävastikkeita ei tarvita
– ei tarvitse korottaa vieraspelaamisen maksuja (tosin tulot tuskin sitä kautta lisääntyisivät)
– ei tarvitse epätoivoisesti yrittää myydä lisää sponsorisopimuksia (ovat jo tapissa)
– ei tarvitse keksiä muita rahoituslähteitäKlubipelaaja kirjoitti: (20.2.2016 11:07:17)
PG kirjoitti: (19.2.2016 23:03:07)
Tarkoitatko, että osake ostetaan mieluummin velattomana, kuin velan verran halvempana?Se, että osakkeeseen kohdistuu tulevia vastuita, on ihan normaali osakkeen arvotukseen liittyvä kysymys. Tulevat vastuut alentavat osakkeen arvoa. Joskus jopa negatiiviseksi.
Tuossa esimerkissäsi velaton arvo on molemmissa sama. Ostaisin kuitenkin mieluummin osakkeen, johon ei kohdistu tulevia vastuita kuin osakkeen, johon kohdistuu.
Tässä tarkoitin, että peruskorjaus/laajennuslaina on jo otettu ja kenttä laitettu sen turvin hienoon kuntoon. Meneekö sellainen osake, josta velkaosuus on maksettu pois helpommin kaupaksi, kuin sellainen, josta sitä ei ole maksettu pois? Eli ostetaanko osake mieluummin velattomana kuin velallisena.
Itse annoin muutama vuosi sitten ostajan valita. Kaupaksi meni kahdesta ’identtisestä’ osakkeesta velallinen osake. Kummankin osakkeen velattomat hinnat olivat samat. Ostaja maksoi varainsiirtoveron (silloin 1,6 % myyntihinnasta) sai siten osakkeen vähän halvemmalla. Ostaja pääsi osakkeenomistajaksi myös pienemmällä rahalla. Velkaosuus oli poismaksettavissa vuosittain.
PG kirjoitti: (20.2.2016 11:29:12)
Klubipelaaja kirjoitti: (20.2.2016 11:07:17)
PG kirjoitti: (19.2.2016 23:03:07)
Tarkoitatko, että osake ostetaan mieluummin velattomana, kuin velan verran halvempana?Se, että osakkeeseen kohdistuu tulevia vastuita, on ihan normaali osakkeen arvotukseen liittyvä kysymys. Tulevat vastuut alentavat osakkeen arvoa. Joskus jopa negatiiviseksi.
Tuossa esimerkissäsi velaton arvo on molemmissa sama. Ostaisin kuitenkin mieluummin osakkeen, johon ei kohdistu tulevia vastuita kuin osakkeen, johon kohdistuu.
Tässä tarkoitin, että peruskorjaus/laajennuslaina on jo otettu ja kenttä laitettu sen turvin hienoon kuntoon. Meneekö sellainen osake, josta velkaosuus on maksettu pois helpommin kaupaksi, kuin sellainen, josta sitä ei ole maksettu pois? Eli ostetaanko osake mieluummin velattomana kuin velallisena.
Itse annoin muutama vuosi sitten ostajan valita. Kaupaksi meni kahdesta ’identtisestä’ osakkeesta velallinen osake. Kummankin osakkeen velattomat hinnat olivat samat. Ostaja maksoi varainsiirtoveron (silloin 1,6 % myyntihinnasta) sai siten osakkeen vähän halvemmalla. Ostaja pääsi osakkeenomistajaksi myös pienemmällä rahalla. Velkaosuus oli poismaksettavissa vuosittain.
Tuo kuvaamasi tilanne on käytännössä nollasumma peliä. Osake, johon ei liity rahoitusvastikkeen maskuvelvoitetta, on kuitenkin houkuttelevampi vaihtoehto. Näitä ei kuitenkaan taida olla kovinkaan montaa, jos yhtään. Nykymalli johtaa aina siihen, että ostetun osakkeen hinta laskee, koska korjausvelkaa alkaa syntymään heti ja jonain päivänä se realisoituu.
Perusongelma useimmilla klubeilla lienee, että vuokramarkkinoilla on ostajan markkinat. Näin vuokratessa osakkeenomistaja saa tuskin hoitovastikettikaan vuokratessa. Näin ollen osake ei tuota mitään eli sen arvo on mitätön eikä sille myöskään löydy ostajia. Tilanne hyödyttää paljon pelaavia, mutta suurin osa osakkeenomistajista pelaa alle 15 kierrosta vuodessa ja maksaa siten kierroksestaan enemmän kuin greenfee pelaaja. Tämän enemmistön kannalta vastikkeeton osake on edullisempi vaihtoehto. Jos talous on kunnossa ja osakkeelle voidaan maksaa osinkoa, niin osakkeelle muodostuu arvokin. Talouden hyvä hoito on tällöinkin osakkeenomistajan intressissä.
-
JulkaisijaArtikkelit