26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Pelioikeuden ja osakkeen erottaminen toisistaan

Etusivu Foorumit Yleistä Pelioikeuden ja osakkeen erottaminen toisistaan

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 35)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Peuramaan ja Hirsalan yhdistymisessä on ehdotettu mallia, jossa pelioikeus ja osakkeen omistus erotettaisiin toisistaan. Katso viimeisin golf-lehti. Toivotan onnea ja menestystä hankkeelle. Tämä malli luo osakkeelle arvon ja kannusteen saada talous kuntoon. Tällä periaatteella kenttä muuttuu pay & play kentäksi ja kaikki maksavat pelimääränsä mukaan eli ostavat peliaikaa tarpeensa mukaan. Tämä on oikeuden mukaista ja madaltaa myös aloittamiskynnystä. Tähän mallliin siirtymiselle taitaa useimmissa klubeissa olla kantona kaskessa yhtiöjäjestys, jonka muuttaminen on liki mahdotonta.

    Tällaisella mallilla voisi ratkaista monia tälläkin foorumilla esiintuotuja ongelmia mukaanluettuina pelioikeuksien vuokraajat,, vuokrapelaajat, toisten kustannuksella pelaavat, hevijuuserit, vähän pelaavat ym.

    Mutta, kuten kirjoitit, kantona kaskessa ovat yhtiöjärjestykset.

    Ongelma on vähän samantapainen kuin suomalaisessa yhteiskunnassa. Vanhojen normien purkaminen ja uusien rakentaminen on ylivoimaisen vaikeaa.

    osakkeenomistaja kirjoitti: (17.2.2016 10:13:12)
    Tämä malli luo osakkeelle arvon ja kannusteen saada talous kuntoon.

    Tuosta talouden kuntoon laittamisesta en tiedä, vielä vähemmän siitä, miten se luo osakkeelle arvoa. Tällä hetkellä Peuramaan ja Hirsalan osakkella käydään kauppaa nollaa suuremmalla hinnalla. Miten mahtaa käydä sitten, kun fuusion jälkeen osake ei tuo mitään etua omistajalleen (enintään mahdollisen osingon, jos siihen uskoo).

    osakkeenomistaja kirjoitti: (17.2.2016 10:13:12)
    Tämä on oikeuden mukaista ja madaltaa myös aloittamiskynnystä.

    Voihan osakkeen arvon nollaamisen noinkin tulkita. Tuskin kuitenkaan ihan kaikki nykyisistä osakkaista.

    R&A

    Tämä on mielenkiintoinen keskustelu.
    Aika nopealla aikataululla tapahtuu nykyissä osakasrekenteessa merkittävä muutos. Nykyisen osakkaan keski-ikä lienee jo n 60v. Niinpä yhä useampi osake siirtyy hiljalleen perikunnille ja senhän me jo tiedämme, ettei perikuntien tarvitse maksaa vastikkeita. Siitähän tuli jo päätöskin. Toisaalla osakkeita siirtyy ns bulvaaneille, joilta ei vastikkeita saa perityksi. Tämä taasen johtaa siihen, että nykyiset osakkaat maksavat aina vaan enemmän, kun maksajia on vähemmän. En usko kenttien ja siellä olevien kiinteistöjen yms. omaisuuden hoitamisen halpenevan, eli kustannukset kasvavat.

    Myös markinat ovat muuttuneet. Entinen tapa varmistaa oma pelaaminen, eli osakkeen ostaminen ei enää houkuttele lainkaan – eikä ole edes tarpeellinen. Pelioikeuden saa vuokrattua satoja euroja halvemmalla kuin osakkeen vastike. Golfpörssi on täynnä pelilippuja, joita myydään halvemmalla kuin kenttien normaalit green-fee maksut. Kuluttaja on fiksu ja ajattlee omalla lompakollaan. Kysymys kuuluukin kuinka kauan n. 40.000 osakasta (arvio) haluaa subventoida ei osakkaan n.100.000 (?) pelaamista. (Ne jotka tietävä oikeat luvut korjatkoon – tämä on minun arvioni)

    Ballmarker kirjoitti: (17.2.2016 11:00:43)
    Tällaisella mallilla voisi ratkaista monia tälläkin foorumilla esiintuotuja ongelmia mukaanluettuina pelioikeuksien vuokraajat,, vuokrapelaajat, toisten kustannuksella pelaavat, hevijuuserit, vähän pelaavat ym.

    Mutta, kuten kirjoitit, kantona kaskessa ovat yhtiöjärjestykset.

    Ongelma on vähän samantapainen kuin suomalaisessa yhteiskunnassa. Vanhojen normien purkaminen ja uusien rakentaminen on ylivoimaisen vaikeaa.

    Varhainen lintu madon löytää. Ensimmäisenä tähän kuormituksen mukaiseen pelikausimaksuun siirtyvät kentät keräävät parhaan tuoton antavat golfarit pelaajikseen. Hevarit siirtyvät seuraaville kentille, joissa vielä on käytössä rajoittamaton pelioikeus. Näinhän tämä vyörytys jatkuu…. Myös sellaisille kentille, joissa ylikuormitus oli toiveiden tasolla. Hyvää on se, että vaajaakäytössäkin olevat kentät saavat pelaajia.

    Mikäli tähän muutokseen lähtee yksi (ylikormitettu) kenttä, niin muiden on seurattava perässä. Tämä periaate koskee suurten asutuskeskusten ruuhkaisia kenttiä. Maakuntakentillä ongelma on toinen.

    osakkeen arvo kirjoitti: (17.2.2016 14:41:48)
    Niinpä yhä useampi osake siirtyy hiljalleen perikunnille ja senhän me jo tiedämme, ettei perikuntien tarvitse maksaa vastikkeita. Siitähän tuli jo päätöskin.

    Onko näin? Tämä on mennyt minulta ohi.

    osakkeen arvo kirjoitti: (17.2.2016 14:41:48)
    Tämä on mielenkiintoinen keskustelu.
    …Niinpä yhä useampi osake siirtyy hiljalleen perikunnille ja senhän me jo tiedämme, ettei perikuntien tarvitse maksaa vastikkeita. Siitähän tuli jo päätöskin.

    Ettei sulla vaan mene sekaisin konkurssipesä ja perinkunta. Konkurssipesää koski se päätös, jossa todettiin, ettei uusi vastikevelka ole massavelkaa. Perikuntien ymmärtääkseni pitää maksaa myös uudet vastikkeet, ellei perikunta ole varaton (tai jos on jaettu varoja perillisille, ne pitää palauttaa).

    Vai onko sulla linkkiä perikuntien vastikevapautta koskien ??

    Putti-Possu kirjoitti: (17.2.2016 15:11:32)

    osakkeen arvo kirjoitti: (17.2.2016 14:41:48)
    Tämä on mielenkiintoinen keskustelu.
    …Niinpä yhä useampi osake siirtyy hiljalleen perikunnille ja senhän me jo tiedämme, ettei perikuntien tarvitse maksaa vastikkeita. Siitähän tuli jo päätöskin.

    Ettei sulla vaan mene sekaisin konkurssipesä ja perinkunta. Konkurssipesää koski se päätös, jossa todettiin, ettei uusi vastikevelka ole massavelkaa. Perikuntien ymmärtääkseni pitää maksaa myös uudet vastikkeet, ellei perikunta ole varaton (tai jos on jaettu varoja perillisille, ne pitää palauttaa).

    Vai onko sulla linkkiä perikuntien vastikevapautta koskien ??

    Puhutaan selvyyden vuoksi kuolinpesästä. Ei sillä mitään vastikevapautta ole, oli se sitten varaton tai ei.

    KL

    osakkeen arvo kirjoitti: (17.2.2016 14:41:48)
    Niinpä yhä useampi osake siirtyy hiljalleen perikunnille ja senhän me jo tiedämme, ettei perikuntien tarvitse maksaa vastikkeita. Siitähän tuli jo päätöskin.

    Tässä on aivan loistava esimerkki siitä kuinka jopa oikeuden päätösten teksti on niin vaikeaselkoista luettavaa, ettei siitä keskiverto kansalainen ymmärrä yhtään mitään. Nimimerkin osakkeen arvo väitehän on silkkaa potaskaa, mutta jotenkin hän on onnistunut poimimaan sen (mahdollisesti) lukemastaan oikeuden päätöksestä. Tai sitten hän vain arvaa, mene ja tiedä.

    Ongelma kun ei vaan ole siinä että pelioikeus ja osakkeenomistaminen erotettaisiin toisistaan. Ongelma on pitkällä aikavälillä siitä että miten rahoitetaan kentän perusparannushankkeet ja se riippuu paljolti siitä mitä on tingitty tai jätetty tinkimättä kentän rakennusvaiheessa. Myös ajat muuttuvat ja kun parempia kenttiä ilmaantuu kuitenkin aika-ajoin niin vanhemmat kentät tuntuvat huonommilta.

    Osakkeen omistamisen suurin riski liittyy siihen että kun perusparannushanke tulee ajankohtaiseksi ollaan osakkeenomistajien taskulla hankkimassa rahaa sitä varten. He rahoittavat kentän parannuksen jota taas ne muut eivät rahoita. Jäsenten, hallitusten ja pelaajien olisi ymmärrettävä että sen kentän kunto kuuluu kaikille jotka siellä pelaa. Oli kyse yhdestä tai 200 kierroksesta vuodessa. Sitä ei voida jättää hoitamatta/kunnostamatta sen takia, että joku pelaa harvoin. Se on sillekin pelaajalle pidettävä kunnossa.

    Jos tuosta suurimmasta osakkeenomistajan riskistä haluttaisiin eroon, olisi oltava mahdollista se että budjettia laadittaessa kaikkiin kaavailtuihin tulopuoliin laitetaan esim 10% lisää mitä kulupuoli on vuosittain, vastike, pelioikeus, gf, yritystapahtumat, rangepallot ym. Tuo summa olisi rahastoitava ja sijoitettava tuottoisasti. Kun perusparannnusaika koittaa rahasto on se josta laskut maksetaan ja/tai sen mukaan suunnitellaan mitä tehdään. Se vaatii ymmärrystä koko kentän elinkaaresta ja kustannuksista.

    Tällä toimenpiteellä olisi paljon suurempi vaikutus osakkeen arvoon, kun tiedetään ettei sitä tulevaisuudessa rasita suuri menoerä. Tällä saataisiin varmasti myös uusia kenttiä rakennettua lisää ja lisää golfareita Suomeen. Näin joutuisi kaikki maksamaan osansa kenttien tulevaisuudesta (myös lokkeilijat) ja sillä voisi olla myös piristävä vaikutus kehittää erilaisia tapoihin pelata. Nyt tämä on vain juupas eipäs keskustelua

    Se suurin ongelma taitaa kuitenkin olla siinä että omistaja maksaa yhtiöjärjestyksen ja lain mukaan omistuksestaan ja korjauksista, korjatkoon joku jos olen väärässä.

    Tuohon pitäisi saada muutos, jos halutaan kehittää erilaisia pelaamisen tapoja, uusia tuotteita, osakkeenomistusta ja sen arvoa ja niitä etuja joita osakas voi saada omistuksellaan. Nyt he ovat käytännössä kaikkien uusien ideoiden maksajia.

    Toivotontahan tämä on koska osakkaatkin yleensä haluaa pelata mahdollisimman halvalla ja lisäksi tämä ajatusmaailma pitäisi ulottaa kaikkiin kenttiin myös ry pohjaisiin.

    R&A

    Jos tuosta suurimmasta osakkeenomistajan riskistä haluttaisiin eroon, olisi oltava mahdollista se että budjettia laadittaessa kaikkiin kaavailtuihin tulopuoliin laitetaan esim 10% lisää mitä kulupuoli on vuosittain, vastike, pelioikeus, gf, yritystapahtumat, rangepallot ym. Tuo summa olisi rahastoitava ja sijoitettava tuottoisasti. Kun perusparannnusaika koittaa rahasto on se josta laskut maksetaan ja/tai sen mukaan suunnitellaan mitä tehdään. Se vaatii ymmärrystä koko kentän elinkaaresta ja kustannuksista.

    Näinhän sitä pitäisi toimia, muuta käytännössä hankalaa. Jotta rahastoitavaa jäisi, tulee yhtiön tehdä tulosta. Tuloksesta maksetaan veroja, joka tekee hieman hassuksi koko yhtälön. Pääosa tulorahoituksesta tulee kuitenkn osakkailta vastikkeina, niinpä tuloksen tekeminen ei ole oikein ’viisasta’, kuten ei ole asunto-osakeyhtiössäkään. Kenties tämä olisi jotenkin ratkaistavissa, en tosin heti keksi miten.

    Jotenkin tämä nykyinen tilanne on ratkaistava. En liene ainoa, joka seuraa Hirsala-Peuramaa kuviota suurella mielenkiinnolla

    Jotenkin tämä nykyinen tilanne on ratkaistava. En liene ainoa, joka seuraa Hirsala-Peuramaa kuviota suurella mielenkiinnolla

    Voisiko joku kertoa mikä ongelma pitää Peuramaalla ratkaista?

    Jos omistaa osakkeen saa pelata maksamalla kohtuullisen yhtiövastikkeen. Jos ei halua pelata voi vuokrata pelioikeuden ulos suuremmalla summalla kuin mitä yhtiövastike on. Jos ei halua omistaa osaketta niin sen saa myytyä.

    Jos ei omista osaketta, voi vuokrata pelioikeuden kohtuu hinnalla tai maksaa green fee maksu silloin kun haluaa pelata.

    Siellä on kaksi kenttää, hyvät harjoittelu alueet sekä jonkinlainen par 3 kenttä. Porukkaa on ja yleinen ilmapiiri on varsin positiivinen.

    Siis vielä kerran, mitä ongelmaa ollaa Peuramaalla ratkaisemassa?

    Quantum kirjoitti: (18.2.2016 7:58:27)

    Jos tuosta suurimmasta osakkeenomistajan riskistä haluttaisiin eroon, olisi oltava mahdollista se että budjettia laadittaessa kaikkiin kaavailtuihin tulopuoliin laitetaan esim 10% lisää mitä kulupuoli on vuosittain, vastike, pelioikeus, gf, yritystapahtumat, rangepallot ym. Tuo summa olisi rahastoitava ja sijoitettava tuottoisasti. Kun perusparannnusaika koittaa rahasto on se josta laskut maksetaan ja/tai sen mukaan suunnitellaan mitä tehdään. Se vaatii ymmärrystä koko kentän elinkaaresta ja kustannuksista.

    Näinhän sitä pitäisi toimia, muuta käytännössä hankalaa. Jotta rahastoitavaa jäisi, tulee yhtiön tehdä tulosta. Tuloksesta maksetaan veroja, joka tekee hieman hassuksi koko yhtälön. Pääosa tulorahoituksesta tulee kuitenkn osakkailta vastikkeina, niinpä tuloksen tekeminen ei ole oikein ’viisasta’, kuten ei ole asunto-osakeyhtiössäkään. Kenties tämä olisi jotenkin ratkaistavissa, en tosin heti keksi miten.

    Jotenkin tämä nykyinen tilanne on ratkaistava. En liene ainoa, joka seuraa Hirsala-Peuramaa kuviota suurella mielenkiinnolla

    Rahan kerääminen ’varastoon’ ei taida oikein onnistua, kun yleensä kaikki raha mikä kerätään myös kulutetaan. Sen sijaan jos kenttää ja rakennuksia kunnostetaan joka vuosi (väylä kerrallaan) ei korjausvelkaa synny eikä myöskään tarvetta suuriin perusparannuksiin.

    Quantum kirjoitti: (18.2.2016 7:58:27)

    Jos tuosta suurimmasta osakkeenomistajan riskistä haluttaisiin eroon, olisi oltava mahdollista se että budjettia laadittaessa kaikkiin kaavailtuihin tulopuoliin laitetaan esim 10% lisää mitä kulupuoli on vuosittain, vastike, pelioikeus, gf, yritystapahtumat, rangepallot ym. Tuo summa olisi rahastoitava ja sijoitettava tuottoisasti. Kun perusparannnusaika koittaa rahasto on se josta laskut maksetaan ja/tai sen mukaan suunnitellaan mitä tehdään. Se vaatii ymmärrystä koko kentän elinkaaresta ja kustannuksista.

    Näinhän sitä pitäisi toimia, muuta käytännössä hankalaa. Jotta rahastoitavaa jäisi, tulee yhtiön tehdä tulosta. Tuloksesta maksetaan veroja, joka tekee hieman hassuksi koko yhtälön. Pääosa tulorahoituksesta tulee kuitenkn osakkailta vastikkeina, niinpä tuloksen tekeminen ei ole oikein ’viisasta’, kuten ei ole asunto-osakeyhtiössäkään. Kenties tämä olisi jotenkin ratkaistavissa, en tosin heti keksi miten.

    Jotenkin tämä nykyinen tilanne on ratkaistava. En liene ainoa, joka seuraa Hirsala-Peuramaa kuviota suurella mielenkiinnolla

    Juurikin korjusrahastoon laitetaan vastikkeista kerättyjä varoja jotta tulosta ei tarvitse näyttää eikä veroja maksaa. Ei tämä ole ongelma, vaan se että osakkaita on usein tai useimmiten vaikea saada hyväksymään moinen etukäteen maksainen ja vrautuminen tuleviin remontteihin. Näin erityisesti jos osakkeen arvo on laskussa, nolla tai jopa negatiivinen.

    ping10 kirjoitti: (18.2.2016 8:39:20)

    Jotenkin tämä nykyinen tilanne on ratkaistava. En liene ainoa, joka seuraa Hirsala-Peuramaa kuviota suurella mielenkiinnolla

    Voisiko joku kertoa mikä ongelma pitää Peuramaalla ratkaista?

    Jos omistaa osakkeen saa pelata maksamalla kohtuullisen yhtiövastikkeen. Jos ei halua pelata voi vuokrata pelioikeuden ulos suuremmalla summalla kuin mitä yhtiövastike on. Jos ei halua omistaa osaketta niin sen saa myytyä.

    Jos ei omista osaketta, voi vuokrata pelioikeuden kohtuu hinnalla tai maksaa green fee maksu silloin kun haluaa pelata.

    Siellä on kaksi kenttää, hyvät harjoittelu alueet sekä jonkinlainen par 3 kenttä. Porukkaa on ja yleinen ilmapiiri on varsin positiivinen.

    Siis vielä kerran, mitä ongelmaa ollaa Peuramaalla ratkaisemassa?

    Ongelmana on suuri määrä myymättömiä entisiä pankin osakkeita. Niinkuin monella muullakin kentällä.

    ts

    konttinen47 kirjoitti: (18.2.2016 11:52:40)

    Ongelmana on suuri määrä myymättömiä entisiä pankin osakkeita. Niinkuin monella muullakin kentällä.

    Miten tuo ongelma näkyy käytännön tilanteessa?

    Quantum kirjoitti: (18.2.2016 7:58:27)

    Jos tuosta suurimmasta osakkeenomistajan riskistä haluttaisiin eroon, olisi oltava mahdollista se että budjettia laadittaessa kaikkiin kaavailtuihin tulopuoliin laitetaan esim 10% lisää mitä kulupuoli on vuosittain, vastike, pelioikeus, gf, yritystapahtumat, rangepallot ym. Tuo summa olisi rahastoitava ja sijoitettava tuottoisasti. Kun perusparannnusaika koittaa rahasto on se josta laskut maksetaan ja/tai sen mukaan suunnitellaan mitä tehdään. Se vaatii ymmärrystä koko kentän elinkaaresta ja kustannuksista.

    Näinhän sitä pitäisi toimia, muuta käytännössä hankalaa. Jotta rahastoitavaa jäisi, tulee yhtiön tehdä tulosta. Tuloksesta maksetaan veroja, joka tekee hieman hassuksi koko yhtälön. Pääosa tulorahoituksesta tulee kuitenkn osakkailta vastikkeina, niinpä tuloksen tekeminen ei ole oikein ’viisasta’, kuten ei ole asunto-osakeyhtiössäkään. Kenties tämä olisi jotenkin ratkaistavissa, en tosin heti keksi miten.

    Jos kerätään ’ylisuurta’ vastiketta perusparannusrahastoon, pitääkö välttämättä tältä osin näyttää voittoa eli meneekö veroa?

    Lainaamallakin vältytään suurilta kertarahoitusvastikkeilta ja voittoveroilta. Toisaalta tällöin tulee lisäkulua korkojen muodossa. Osakkaille voidaan toki antaa mahdollisuus valita maksaako lainaosuutensa vähitellen vai jopa kerralla.

    – Ongelmana voi olla osakkeiden vaihtuvuuden puute, rahaksi vaihdettavuus. Siis osakkuuden riskitaso.
    – Hyvässä tilanteessa muutoksia voi tavallaan olla helpompi tehdä.

    ts kirjoitti: (18.2.2016 12:37:08)

    konttinen47 kirjoitti: (18.2.2016 11:52:40)

    Ongelmana on suuri määrä myymättömiä entisiä pankin osakkeita. Niinkuin monella muullakin kentällä.

    Miten tuo ongelma näkyy käytännön tilanteessa?

    ts kirjoitti: (18.2.2016 12:37:08)

    konttinen47 kirjoitti: (18.2.2016 11:52:40)

    Ongelmana on suuri määrä myymättömiä entisiä pankin osakkeita. Niinkuin monella muullakin kentällä.

    Miten tuo ongelma näkyy käytännön tilanteessa?

    ts kirjoitti: (18.2.2016 12:37:08)

    konttinen47 kirjoitti: (18.2.2016 11:52:40)

    Ongelmana on suuri määrä myymättömiä entisiä pankin osakkeita. Niinkuin monella muullakin kentällä.

    Miten tuo ongelma näkyy käytännön tilanteessa?

    Siten, että on alettu puuhaamaan Hirsalan ja Peuriksen fuusiota. Molemmissa on paljon myymättömiä osakkeita ja isoilla omistajilla. Lisäksi fuusiokeskustelussa on tullut esille, että peuriksella enää 30 % pelaa oman osakkeen pelioikeudella.

    ts

    konttinen47 kirjoitti: (18.2.2016 13:27:08)

    Siten, että on alettu puuhaamaan Hirsalan ja Peuriksen fuusiota. Molemmissa on paljon myymättömiä osakkeita ja isoilla omistajilla. Lisäksi fuusiokeskustelussa on tullut esille, että peuriksella enää 30 % pelaa oman osakkeen pelioikeudella.

    Kolmesta lainauksesta huolimatta et onnistunut sitä käytännön ongelmaa kertomaan 🙂

    Siis mikä ongelma kentällä on noista myymättömistä osakkeista käytännön tasolla?

    ts kirjoitti: (18.2.2016 13:32:22)

    konttinen47 kirjoitti: (18.2.2016 13:27:08)

    Siten, että on alettu puuhaamaan Hirsalan ja Peuriksen fuusiota. Molemmissa on paljon myymättömiä osakkeita ja isoilla omistajilla. Lisäksi fuusiokeskustelussa on tullut esille, että peuriksella enää 30 % pelaa oman osakkeen pelioikeudella.

    Kolmesta lainauksesta huolimatta et onnistunut sitä käytännön ongelmaa kertomaan 🙂

    Siis mikä ongelma kentällä on noista myymättömistä osakkeista käytännön tasolla?

    Kerroin sen jo edellä.

    haamu kirjoitti: (18.2.2016 10:29:20)

    Quantum kirjoitti: (18.2.2016 7:58:27)

    Jos tuosta suurimmasta osakkeenomistajan riskistä haluttaisiin eroon, olisi oltava mahdollista se että budjettia laadittaessa kaikkiin kaavailtuihin tulopuoliin laitetaan esim 10% lisää mitä kulupuoli on vuosittain, vastike, pelioikeus, gf, yritystapahtumat, rangepallot ym. Tuo summa olisi rahastoitava ja sijoitettava tuottoisasti. Kun perusparannnusaika koittaa rahasto on se josta laskut maksetaan ja/tai sen mukaan suunnitellaan mitä tehdään. Se vaatii ymmärrystä koko kentän elinkaaresta ja kustannuksista.

    Näinhän sitä pitäisi toimia, muuta käytännössä hankalaa. Jotta rahastoitavaa jäisi, tulee yhtiön tehdä tulosta. Tuloksesta maksetaan veroja, joka tekee hieman hassuksi koko yhtälön. Pääosa tulorahoituksesta tulee kuitenkn osakkailta vastikkeina, niinpä tuloksen tekeminen ei ole oikein ’viisasta’, kuten ei ole asunto-osakeyhtiössäkään. Kenties tämä olisi jotenkin ratkaistavissa, en tosin heti keksi miten.

    Jotenkin tämä nykyinen tilanne on ratkaistava. En liene ainoa, joka seuraa Hirsala-Peuramaa kuviota suurella mielenkiinnolla

    Juurikin korjusrahastoon laitetaan vastikkeista kerättyjä varoja jotta tulosta ei tarvitse näyttää eikä veroja maksaa. Ei tämä ole ongelma, vaan se että osakkaita on usein tai useimmiten vaikea saada hyväksymään moinen etukäteen maksainen ja vrautuminen tuleviin remontteihin. Näin erityisesti jos osakkeen arvo on laskussa, nolla tai jopa negatiivinen.

    Tuloksenteko ei taida olla ongelma kenttäyhtiöillä. Harva käyttää maksimipoistot ja samaan aikaan kaikki edellisten vuosien tappiot olisi käytetty. Käytetään maksimipoistot ja tehdään vuosikorjaukset sen mukaan. Tarvittaessa tehdään useamman vuoden korjauksia yhdellä kertaa. Rahastoitavaa vastiketta tarvitsee kerätä harvoin jos koskaan.
    Pelikausimaksu tai hoitovastike merkitään keräysvuoden tulokseen ja niiden ylikeräyksestä voi syntyä liikevoittoa, joka olisi verotettavaa tuloa.
    Maksimipoistot yhdistettynä edellisten vuosien tappioiden vähentämismahdollisuuteen mahdollistaa kassavarojen merkittävän keräämisen. Suurinvestointeja sillä ei tehdä, mutta kentän korjaustoimet tehdään hyvin ja suunnitellusti.

    ts

    konttinen47 kirjoitti: (18.2.2016 13:44:20)

    ts kirjoitti: (18.2.2016 13:32:22)

    konttinen47 kirjoitti: (18.2.2016 13:27:08)

    Siten, että on alettu puuhaamaan Hirsalan ja Peuriksen fuusiota. Molemmissa on paljon myymättömiä osakkeita ja isoilla omistajilla. Lisäksi fuusiokeskustelussa on tullut esille, että peuriksella enää 30 % pelaa oman osakkeen pelioikeudella.

    Kolmesta lainauksesta huolimatta et onnistunut sitä käytännön ongelmaa kertomaan 🙂

    Siis mikä ongelma kentällä on noista myymättömistä osakkeista käytännön tasolla?

    Kerroin sen jo edellä.

    Sorry, mutta mulla ei näy. Voitko laittaa vaikka viestin numeron tai sen tekstin uudelleen. Tuo fuusio on kovin huono vastaus, eli ihan kentän toimintaan vaikuttavia käytännön ongelmia kyselen.

    eikka kirjoitti: (18.2.2016 13:51:57)

    haamu kirjoitti: (18.2.2016 10:29:20)

    Quantum kirjoitti: (18.2.2016 7:58:27)

    Jos tuosta suurimmasta osakkeenomistajan riskistä haluttaisiin eroon, olisi oltava mahdollista se että budjettia laadittaessa kaikkiin kaavailtuihin tulopuoliin laitetaan esim 10% lisää mitä kulupuoli on vuosittain, vastike, pelioikeus, gf, yritystapahtumat, rangepallot ym. Tuo summa olisi rahastoitava ja sijoitettava tuottoisasti. Kun perusparannnusaika koittaa rahasto on se josta laskut maksetaan ja/tai sen mukaan suunnitellaan mitä tehdään. Se vaatii ymmärrystä koko kentän elinkaaresta ja kustannuksista.

    Näinhän sitä pitäisi toimia, muuta käytännössä hankalaa. Jotta rahastoitavaa jäisi, tulee yhtiön tehdä tulosta. Tuloksesta maksetaan veroja, joka tekee hieman hassuksi koko yhtälön. Pääosa tulorahoituksesta tulee kuitenkn osakkailta vastikkeina, niinpä tuloksen tekeminen ei ole oikein ’viisasta’, kuten ei ole asunto-osakeyhtiössäkään. Kenties tämä olisi jotenkin ratkaistavissa, en tosin heti keksi miten.

    Jotenkin tämä nykyinen tilanne on ratkaistava. En liene ainoa, joka seuraa Hirsala-Peuramaa kuviota suurella mielenkiinnolla

    Juurikin korjusrahastoon laitetaan vastikkeista kerättyjä varoja jotta tulosta ei tarvitse näyttää eikä veroja maksaa. Ei tämä ole ongelma, vaan se että osakkaita on usein tai useimmiten vaikea saada hyväksymään moinen etukäteen maksainen ja vrautuminen tuleviin remontteihin. Näin erityisesti jos osakkeen arvo on laskussa, nolla tai jopa negatiivinen.

    Tuloksenteko ei taida olla ongelma kenttäyhtiöillä. Harva käyttää maksimipoistot ja samaan aikaan kaikki edellisten vuosien tappiot olisi käytetty. Käytetään maksimipoistot ja tehdään vuosikorjaukset sen mukaan. Tarvittaessa tehdään useamman vuoden korjauksia yhdellä kertaa. Rahastoitavaa vastiketta tarvitsee kerätä harvoin jos koskaan.
    Pelikausimaksu tai hoitovastike merkitään keräysvuoden tulokseen ja niiden ylikeräyksestä voi syntyä liikevoittoa, joka olisi verotettavaa tuloa.
    Maksimipoistot yhdistettynä edellisten vuosien tappioiden vähentämismahdollisuuteen mahdollistaa kassavarojen merkittävän keräämisen. Suurinvestointeja sillä ei tehdä, mutta kentän korjaustoimet tehdään hyvin ja suunnitellusti.

    Juuri näin. Osakkaiden on mentaalisesti helpompi hyväksyä korjauslaina ja maksaa sitä pois kuin maksaa etukäteen korjausrahastoon. Rahoituksellisesti voi olla jopa järkevämpää, riippuu lainaehdoista ja rahastoinnin menestyksestä. Verot ei tässä ole ongelmana.

    haamu kirjoitti: (18.2.2016 15:24:06)
    Juuri näin. Osakkaiden on mentaalisesti helpompi hyväksyä korjauslaina ja maksaa sitä pois kuin maksaa etukäteen korjausrahastoon. Rahoituksellisesti voi olla jopa järkevämpää, riippuu lainaehdoista ja rahastoinnin menestyksestä. Verot ei tässä ole ongelmana.

    Tässä unohtuu kuitenkin se, että osakkeen arvon kannalta korjauslaina on huono asia.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 35)
Vastaa aiheeseen: Pelioikeuden ja osakkeen erottaminen toisistaan

Etusivu Foorumit Yleistä Pelioikeuden ja osakkeen erottaminen toisistaan