Aihe: Pelaamatta reilut 10 vuotta, tasoitus nyt? - Golfpiste.com

29.11.–6.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][3]
KilpailuaSuomalaista

Pelaamatta reilut 10 vuotta, tasoitus nyt?

Etusivu Foorumit Yleistä Pelaamatta reilut 10 vuotta, tasoitus nyt?

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 105)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • KL

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 17:44:06)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 17:28:47)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 15:56:14)
    No nyt ollaan ytimessä. Tämä kuulostaa jo täydelliseltä. ’Muutama tasoitusrundi’ voisi olla vieläpä tuo liiton virallista ’vähintään 4 tasoituskierrosta’ vastaava määrä.

    Missä nämä näyttökierrokset pääsisi pelaamaan? Kuka ne valvoo ja kuinka varmistetaan, että pelaaja oikeasti pelaa tasoonsa?

    Turha tehdä tästä liian vaikeata.

    Mikäs tuossa on vaikeaa? Pelataan ja merkitään kierrokset ihan normaalisti.

    Jonkun tilaston mukaan keskimääräinen klubipelaaja pelaa tasoitukseensa tai paremmin kerran kahdestakymmenestä kierroksesta. Minusta tuo suhde kuulostaa merkilliseltä, mutta aika harvoin yllättävän monet pelaajat pelaavat tasoitukseensa.

    Niinpä neljä kierrosta on säälittävän vähän pelaajan tasoituksen määrittämiseen. Aivan perinteisesti pelaan kevään 10 ensimmäisellä kierroksella kaikilla yli händärin ja kesällä saattaa mennä viisi kiekkaa putkeen kaikki alle händärin tai vähintään bufferiin (viime kesänä tuli 8 kierroksen putki). Mihin aikaan kaudesta ja missä olosuhteissa nuo neljä maagista kierrosta siis pitäisi pelata, jotta tulos olisi oikeampi kuin tuo ketjun aloittajan uusi tasuri?

    KL kirjoitti: (16.3.2011 19:03:53)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 17:44:06)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 17:28:47)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 15:56:14)
    No nyt ollaan ytimessä. Tämä kuulostaa jo täydelliseltä. ’Muutama tasoitusrundi’ voisi olla vieläpä tuo liiton virallista ’vähintään 4 tasoituskierrosta’ vastaava määrä.

    Missä nämä näyttökierrokset pääsisi pelaamaan? Kuka ne valvoo ja kuinka varmistetaan, että pelaaja oikeasti pelaa tasoonsa?

    Turha tehdä tästä liian vaikeata.

    Mikäs tuossa on vaikeaa? Pelataan ja merkitään kierrokset ihan normaalisti.

    Jonkun tilaston mukaan keskimääräinen klubipelaaja pelaa tasoitukseensa tai paremmin kerran kahdestakymmenestä kierroksesta. Minusta tuo suhde kuulostaa merkilliseltä, mutta aika harvoin yllättävän monet pelaajat pelaavat tasoitukseensa.

    Niinpä neljä kierrosta on säälittävän vähän pelaajan tasoituksen määrittämiseen. Aivan perinteisesti pelaan kevään 10 ensimmäisellä kierroksella kaikilla yli händärin ja kesällä saattaa mennä viisi kiekkaa putkeen kaikki alle händärin tai vähintään bufferiin (viime kesänä tuli 8 kierroksen putki). Mihin aikaan kaudesta ja missä olosuhteissa nuo neljä maagista kierrosta siis pitäisi pelata, jotta tulos olisi oikeampi kuin tuo ketjun aloittajan uusi tasuri?

    Kesägreeneillä – Ihan mihin kellon aikaan vain. Kyseessä on lähtötaso. Jos se on liian paljon, niin se seuraavilla kerroilla vähenee. Jos se on liian vähän, niin seuraavilla kerroilla kasvaa.

    Ymmärsinkö oikein sinun olevan sitä mieltä, että hatusta heitetty händäri on lähtötasona parempi kuin pelaamalla mitattu?

    KL

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 19:16:52)

    KL kirjoitti: (16.3.2011 19:03:53)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 17:44:06)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 17:28:47)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 15:56:14)
    No nyt ollaan ytimessä. Tämä kuulostaa jo täydelliseltä. ’Muutama tasoitusrundi’ voisi olla vieläpä tuo liiton virallista ’vähintään 4 tasoituskierrosta’ vastaava määrä.

    Missä nämä näyttökierrokset pääsisi pelaamaan? Kuka ne valvoo ja kuinka varmistetaan, että pelaaja oikeasti pelaa tasoonsa?

    Turha tehdä tästä liian vaikeata.

    Mikäs tuossa on vaikeaa? Pelataan ja merkitään kierrokset ihan normaalisti.

    Jonkun tilaston mukaan keskimääräinen klubipelaaja pelaa tasoitukseensa tai paremmin kerran kahdestakymmenestä kierroksesta. Minusta tuo suhde kuulostaa merkilliseltä, mutta aika harvoin yllättävän monet pelaajat pelaavat tasoitukseensa.

    Niinpä neljä kierrosta on säälittävän vähän pelaajan tasoituksen määrittämiseen. Aivan perinteisesti pelaan kevään 10 ensimmäisellä kierroksella kaikilla yli händärin ja kesällä saattaa mennä viisi kiekkaa putkeen kaikki alle händärin tai vähintään bufferiin (viime kesänä tuli 8 kierroksen putki). Mihin aikaan kaudesta ja missä olosuhteissa nuo neljä maagista kierrosta siis pitäisi pelata, jotta tulos olisi oikeampi kuin tuo ketjun aloittajan uusi tasuri?

    Kesägreeneillä – Ihan mihin kellon aikaan vain. Kyseessä on lähtötaso. Jos se on liian paljon, niin se seuraavilla kerroilla vähenee. Jos se on liian vähän, niin seuraavilla kerroilla kasvaa.

    Ymmärsinkö oikein sinun olevan sitä mieltä, että hatusta heitetty händäri on lähtötasona parempi kuin pelaamalla mitattu?

    Olen sitä mieltä, etteivät nuo neljä kierrosta riitä määrittämään pelaajan oikeaa tasuria, vaan niitä tarvitaan paljon enemmän. Neljällä kierroksella kympin tasurin kaveri voisi saada uudeksi tasurikseen vaikkapa 18 eikä tuo kovin kauaa voisi olla oikea. Ja taas suffelikisoissa kiristeltäisiin hampaita.

    Golfliiton määräykset on eittämättä otettu suoraan EGA:n määräyksistä ja siellä ovat luultavasti ajatelleet sitä, ettei tasoitusta keinotekoisesti pääse nostamaan liikaa. Jokainen tuohon tilanteeseen päätyvä voi ja hänen pitäisikin mielestäni lähteä uuden (arvioidun) tasoituksen saatuaan hilaamaan sitä kohti oikeaa tasoa kortteja normaalisti jättämällä. Jos kauden päätyttyä tasoitus on noussut tuon sallitun kaksi pykälää eikä pelaaja ole lähelläkään tasoitustaan, niin seuran tasoitustoimikunta voi ottaa tapauksen uudelleen harkintaansa ja nostaa tasoitusta vielä lisää. Tämä on täysin sallittua ja mielestäni jopa erittäin suositeltavaa.

    MOD Q8
    Moderaattori

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 17:44:06)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 17:28:47)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 15:56:14)
    No nyt ollaan ytimessä. Tämä kuulostaa jo täydelliseltä. ’Muutama tasoitusrundi’ voisi olla vieläpä tuo liiton virallista ’vähintään 4 tasoituskierrosta’ vastaava määrä.

    Missä nämä näyttökierrokset pääsisi pelaamaan? Kuka ne valvoo ja kuinka varmistetaan, että pelaaja oikeasti pelaa tasoonsa?

    Turha tehdä tästä liian vaikeata.

    Mikäs tuossa on vaikeaa? Pelataan ja merkitään kierrokset ihan normaalisti.

    Missä tuo onnistuu ilman korttia? Joka vaatii taas sen tasoituksen.

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 19:38:39)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 17:44:06)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 17:28:47)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 15:56:14)
    No nyt ollaan ytimessä. Tämä kuulostaa jo täydelliseltä. ’Muutama tasoitusrundi’ voisi olla vieläpä tuo liiton virallista ’vähintään 4 tasoituskierrosta’ vastaava määrä.

    Missä nämä näyttökierrokset pääsisi pelaamaan? Kuka ne valvoo ja kuinka varmistetaan, että pelaaja oikeasti pelaa tasoonsa?

    Turha tehdä tästä liian vaikeata.

    Mikäs tuossa on vaikeaa? Pelataan ja merkitään kierrokset ihan normaalisti.

    Missä tuo onnistuu ilman korttia? Joka vaatii taas sen tasoituksen.

    Olipas huono saivartelun yritelmä. Taisit huomata itsekin?

    MOD Q8
    Moderaattori

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 20:04:32)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 19:38:39)
    Missä tuo onnistuu ilman korttia? Joka vaatii taas sen tasoituksen.

    Olipas huono saivartelun yritelmä. Taisit huomata itsekin?

    En huomannut. Missä voin pelata neljä kierrosta ilman korttia?

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 20:49:43)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 20:04:32)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 19:38:39)
    Missä tuo onnistuu ilman korttia? Joka vaatii taas sen tasoituksen.

    Olipas huono saivartelun yritelmä. Taisit huomata itsekin?

    En huomannut. Missä voin pelata neljä kierrosta ilman korttia?

    Eihän avaajalta tasoituskortti/gc puutu. Kyse on vain siitä, mikä luku siihen tasoitussarakkeeseen laitetaan.

    Paksupekka kirjoitti: (16.3.2011 20:56:59)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 20:49:43)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 20:04:32)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 19:38:39)
    Missä tuo onnistuu ilman korttia? Joka vaatii taas sen tasoituksen.

    Olipas huono saivartelun yritelmä. Taisit huomata itsekin?

    En huomannut. Missä voin pelata neljä kierrosta ilman korttia?

    Eihän avaajalta tasoituskortti/gc puutu. Kyse on vain siitä, mikä luku siihen tasoitussarakkeeseen laitetaan.

    Kai siihen uuteen korttiin täytyy nykymääräyksien mukaan laittaa joku luku jo ennen kuin yhtään kierrosta sen kortin kanssa on pelattu. Siitä tässä on kai kysymys. Ja siihen lähtöarvoon pelaaja ei voi vaikuttaa, vaan sen päättävät seuran ja/tai liiton tasoituksesta päättävät tahot.
    Vaikuttaa että Sdriverin mielestä se on porsaanreikä joka pitäisi tukkia.

    Jake2 kirjoitti: (16.3.2011 22:24:33)

    Paksupekka kirjoitti: (16.3.2011 20:56:59)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 20:49:43)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 20:04:32)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 19:38:39)
    Missä tuo onnistuu ilman korttia? Joka vaatii taas sen tasoituksen.

    Olipas huono saivartelun yritelmä. Taisit huomata itsekin?

    En huomannut. Missä voin pelata neljä kierrosta ilman korttia?

    Eihän avaajalta tasoituskortti/gc puutu. Kyse on vain siitä, mikä luku siihen tasoitussarakkeeseen laitetaan.

    Kai siihen uuteen korttiin täytyy nykymääräyksien mukaan laittaa joku luku jo ennen kuin yhtään kierrosta sen kortin kanssa on pelattu. Siitä tässä on kai kysymys. Ja siihen lähtöarvoon pelaaja ei voi vaikuttaa, vaan sen päättävät seuran ja/tai liiton tasoituksesta päättävät tahot.
    Vaikuttaa että Sdriverin mielestä se on porsaanreikä joka pitäisi tukkia.

    Voi vide. Koetappa lukea koko asia uudelleen niin on mahdollisuus edes teoriassa olla perillä siitä mistä kommentoit. Kysehän oli ajatuksesta ’millä muulla tavoin voitaisiin mahdollisesti saada tavalla lähtötaso mahdollisimman oikeaksi’. Esitettynä ratkaisuna oli pelaaminen ja nyt Jake2 hienosti pointtaa että ei sellaista pystyisi mitenkään tekemään kun ’pitää aina olla kortissa joku numero että voi lyödä palloa’.

    Tää on ihan mahtava ketju. Kaikki HCP:taan joskus aiemmin saavutetussa keinotekoisesti ylläpitävät nostavat systemaattisesti päätään ylös 🙂

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 23:02:40)

    Voi vide. Koetappa lukea koko asia uudelleen niin on mahdollisuus edes teoriassa olla perillä siitä mistä kommentoit. Kysehän oli ajatuksesta ’millä muulla tavoin voitaisiin mahdollisesti saada tavalla lähtötaso mahdollisimman oikeaksi’. Esitettynä ratkaisuna oli pelaaminen ja nyt Jake2 hienosti pointtaa että ei sellaista pystyisi mitenkään tekemään kun ’pitää aina olla kortissa joku numero että voi lyödä palloa’.

    Tää on ihan mahtava ketju. Kaikki HCP:taan joskus aiemmin saavutetussa keinotekoisesti ylläpitävät nostavat systemaattisesti päätään ylös 🙂

    Turhaa kitinää. Onko itselläsi kenties händärikateus?

    Tärkeintä on estää liian korkean tasoituksen ylläpitäminen, jolla voi saada taloudellista hyötyä kilpailuissa, ja siinä nykyinen suoraviivainen malli toimii täysin. Jos joutuu jatkamaan tauon jälkeen matalalla tasoituksella, niin sen saa ennen pitkää pelaamalla oikealle (korkeammalle) tasolle, ilman että palkintopotteja viedään händärihuijauksella. Moni palaa lajin pariin pelaamalla esim vain 1-2 kiekkaa vuodessa, jolloin mitään peliarviointimenetelmää olisi vaikea käyttää.

    Käyttäisit energiasi todelliseen ongelmaryhmään, eli niihin aktiivisiin pelaajiin, jotka pelaavat 100 ’harjoituskiekkaa’ kaudessa ja pelaavat kisoissa poikkeuksetta tasoitukseensa tai sen alle, eli oikeisiin händärihuijareihin. Tähän yksi lääke olisi se, että kaikki kiekat olisivat tasoituskiekkoja ja aina olisi pakko jättää kortti.

    -R

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 23:02:40)

    Jake2 kirjoitti: (16.3.2011 22:24:33)

    Paksupekka kirjoitti: (16.3.2011 20:56:59)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 20:49:43)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 20:04:32)

    Q8 kirjoitti: (16.3.2011 19:38:39)
    Missä tuo onnistuu ilman korttia? Joka vaatii taas sen tasoituksen.

    Olipas huono saivartelun yritelmä. Taisit huomata itsekin?

    En huomannut. Missä voin pelata neljä kierrosta ilman korttia?

    Eihän avaajalta tasoituskortti/gc puutu. Kyse on vain siitä, mikä luku siihen tasoitussarakkeeseen laitetaan.

    Kai siihen uuteen korttiin täytyy nykymääräyksien mukaan laittaa joku luku jo ennen kuin yhtään kierrosta sen kortin kanssa on pelattu. Siitä tässä on kai kysymys. Ja siihen lähtöarvoon pelaaja ei voi vaikuttaa, vaan sen päättävät seuran ja/tai liiton tasoituksesta päättävät tahot.
    Vaikuttaa että Sdriverin mielestä se on porsaanreikä joka pitäisi tukkia.

    Voi vide. Koetappa lukea koko asia uudelleen niin on mahdollisuus edes teoriassa olla perillä siitä mistä kommentoit. Kysehän oli ajatuksesta ’millä muulla tavoin voitaisiin mahdollisesti saada tavalla lähtötaso mahdollisimman oikeaksi’. Esitettynä ratkaisuna oli pelaaminen ja nyt Jake2 hienosti pointtaa että ei sellaista pystyisi mitenkään tekemään kun ’pitää aina olla kortissa joku numero että voi lyödä palloa’.

    Tää on ihan mahtava ketju. Kaikki HCP:taan joskus aiemmin saavutetussa keinotekoisesti ylläpitävät nostavat systemaattisesti päätään ylös 🙂

    Tää oli ihan mahtava ketju, ennenku alkoi tämä pelkästään ja täysin omiin luuloihin perustuva epämääräinen asioiden olettaminen, syyttäminen ja lainauksen parin viimeisen rivin (ja muutaman muun aiemman kommentin) perusteella myös jonkin asteinen skitsoilu. Sen paremmin/lähemmin ihmistä tuntematta tällaiset kommentit on syytä pitää itsellään.

    Ehdotan että sdriver, tai miksei joku muukin, perustaa uuden topicin esim. sdriverin mainitsemalla otsikolla millä muulla tavoin voitaisiin mahdollisesti saada tavalla lähtötaso mahdollisimman oikeaksi tjsp, ja siirtää aiheeseen liittyvän keskustelun sinne, pois tästä ketjusta. Siellä voi sitten puida menetelmiä joilla voitaisiin määritellä pitkään pelaamatta olleiden uudet tasoitukset.

    En tiedä muista mutta omasta mielestäni tästä ketjusta alkaa tulla turhan ot, ’epäasiallinen’ ja liian negatiivis-sävytteinen. Olen saanut jo vastaukset alkuperäisessä viestissä esittämiini kysymyksiin, joten siltä osin asia on hoidossa. Tietenkin jos joku haluaa vielä asiallisesti kommentoida tai kertoa jotain näihin kysymyksiin liittyen, hän voi vapaasti niin tehdä.

    Hyvää kevään/kesän odottelua kaikille!

    Rautamies kirjoitti: (17.3.2011 10:50:30)Tähän yksi lääke olisi se, että kaikki kiekat olisivat tasoituskiekkoja ja aina olisi pakko jättää kortti.

    -R

    Näin minä aloin viime keväänä tekemään. Ensin nousi puolitoista pykälää ja siitä tippui reilut kolme pykälää. Tasoituskierroksia 41, joista ainoastaan kolme kisakierrosta, loput 38 tavallisia tasoituskierroksia. Loput kierrokset olikin sitten ihan oikeita harkkakierroksia, tai jotakin tasoituskierrokseksi kelpaamattomia pelimuotoja. On ainakin händäri kohdillaan.

    Rautamies kirjoitti: (17.3.2011 10:50:30)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 23:02:40)

    Voi vide. Koetappa lukea koko asia uudelleen niin on mahdollisuus edes teoriassa olla perillä siitä mistä kommentoit. Kysehän oli ajatuksesta ’millä muulla tavoin voitaisiin mahdollisesti saada tavalla lähtötaso mahdollisimman oikeaksi’. Esitettynä ratkaisuna oli pelaaminen ja nyt Jake2 hienosti pointtaa että ei sellaista pystyisi mitenkään tekemään kun ’pitää aina olla kortissa joku numero että voi lyödä palloa’.

    Tää on ihan mahtava ketju. Kaikki HCP:taan joskus aiemmin saavutetussa keinotekoisesti ylläpitävät nostavat systemaattisesti päätään ylös 🙂

    Turhaa kitinää. Onko itselläsi kenties händärikateus?

    Tärkeintä on estää liian korkean tasoituksen ylläpitäminen, jolla voi saada taloudellista hyötyä kilpailuissa, ja siinä nykyinen suoraviivainen malli toimii täysin. Jos joutuu jatkamaan tauon jälkeen matalalla tasoituksella, niin sen saa ennen pitkää pelaamalla oikealle (korkeammalle) tasolle, ilman että palkintopotteja viedään händärihuijauksella. Moni palaa lajin pariin pelaamalla esim vain 1-2 kiekkaa vuodessa, jolloin mitään peliarviointimenetelmää olisi vaikea käyttää.

    Käyttäisit energiasi todelliseen ongelmaryhmään, eli niihin aktiivisiin pelaajiin, jotka pelaavat 100 ’harjoituskiekkaa’ kaudessa ja pelaavat kisoissa poikkeuksetta tasoitukseensa tai sen alle, eli oikeisiin händärihuijareihin. Tähän yksi lääke olisi se, että kaikki kiekat olisivat tasoituskiekkoja ja aina olisi pakko jättää kortti.

    -R

    *KOPS* taas kalahti.

    Heh, ja melkoine paradoksi: ’Tasoituskilpailussa taloudellista hyötyä tavoittelevat’. Kyllä näitä nyt yritetään mitä kummallisimmin tavoin perustella. 🙂

    Tuosta oon samaa mieltä, että kaikki kierrokset vaan tasoituskierroksiksi. Siihenhän se tasoituksen määräytyminen perustuu, että välillä onnistuu – välillä bufferiin – ja välillä ei onnistu. Onnistumisista händäri putoaa nopeammin per bogibiste, kuin epäonnistumisisista laskee. Tämän pitäisi oletusarvoisesti riittää ’vuodenaikavaihtelun’ tasaamiseksi.

    Henkka kirjoitti: (17.3.2011 11:11:43)

    Rautamies kirjoitti: (17.3.2011 10:50:30)Tähän yksi lääke olisi se, että kaikki kiekat olisivat tasoituskiekkoja ja aina olisi pakko jättää kortti.

    -R

    Näin minä aloin viime keväänä tekemään. Ensin nousi puolitoista pykälää ja siitä tippui reilut kolme pykälää. Tasoituskierroksia 41, joista ainoastaan kolme kisakierrosta, loput 38 tavallisia tasoituskierroksia. Loput kierrokset olikin sitten ihan oikeita harkkakierroksia, tai jotakin tasoituskierrokseksi kelpaamattomia pelimuotoja. On ainakin händäri kohdillaan.

    Tästä kaikki pisteet ja jäljellä olevat papukaijamerkit. Tähän tullaan tähtäämään myös täällä kohta (kohta ja kohta.. ) alkavalla (alkais jo) kaudella.
    🙂

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 23:02:40)
    Voi vide. Koetappa lukea koko asia uudelleen niin on mahdollisuus edes teoriassa olla perillä siitä mistä kommentoit. Kysehän oli ajatuksesta ’millä muulla tavoin voitaisiin mahdollisesti saada tavalla lähtötaso mahdollisimman oikeaksi’. Esitettynä ratkaisuna oli pelaaminen ja nyt Jake2 hienosti pointtaa että ei sellaista pystyisi mitenkään tekemään kun ’pitää aina olla kortissa joku numero että voi lyödä palloa’.
    Tää on ihan mahtava ketju. Kaikki HCP:taan joskus aiemmin saavutetussa keinotekoisesti ylläpitävät nostavat systemaattisesti päätään ylös 🙂

    Systeemi on mikä on. Ei kai sillä tässä tapauksessa ole mitään tekemistä sen kanssa mitä pelaaja haluaa tai ei halua.

    Useimmissa euroopan ulkopuolisissa systeemeissä (mm. USGA) tasuri määräytyy viimeisten kierrosten mukaan (yleensä 10 parasta viimeisestä 20:stä, mutta alussa pienempikin määrä kierroksia riittää) ja siihen lasketaan kaikki kierrokset jotka on pelattu sääntöjen mukaan. Esim USGA:n systeemissä ei tarvitse edes pelata kaikkia reikiä loppuun ja vajaatkin kierrokset lasketaan. Etu on se että tasuri nousee ja laskee yhtä helposti, mutta haitta voi olla että tasurin saa nousemaan ennen kisoja liiankin helposti jos niin haluaa, eikä siinä nousussa ole mitään rajoitinta kuten EGA:ssa.

    Mielestäni euroopan systeemi taas haluaa enemminkin varmistaa ettei tasuri olisi ainakaan liian korkea kisoja varten, eikä ’liian’ alhaisen tasoituksen pitämiseen kiinnitetä niinkään huomiota. Joitain kateellisia saattaa sitten harmittaa jos jotkut pystyvät halutessaan pitämään tasoituksen todellista pelitasoa alhaisempana. Itse en tuota oikein ymmärrä (miksi pitää liian alhaalla tai miksi kadehtia sitä).

    Nimetön

    sdriver kirjoitti: (17.3.2011 11:18:23)
    *KOPS* taas kalahti.

    Heh, ja melkoine paradoksi: ’Tasoituskilpailussa taloudellista hyötyä tavoittelevat’. Kyllä näitä nyt yritetään mitä kummallisimmin tavoin perustella. 🙂

    Ihan sun motiiveja ymmärtääkseni kysäisisin, mikä on sun tasoitus ja kuinka paljon olet tasoituksellisia kisoja pelaillut?

    Tuntuu omaan ajatusmaailmaan niin erikoiselta tuo tarkoituksenhakuinen liian pienen tasoituksen pitäminen.

    Nimetön

    Kualeppi kirjoitti: (17.3.2011 12:35:41)

    sdriver kirjoitti: (17.3.2011 11:18:23)
    *KOPS* taas kalahti.

    Heh, ja melkoine paradoksi: ’Tasoituskilpailussa taloudellista hyötyä tavoittelevat’. Kyllä näitä nyt yritetään mitä kummallisimmin tavoin perustella. 🙂

    Ihan sun motiiveja ymmärtääkseni kysäisisin, mikä on sun tasoitus ja kuinka paljon olet tasoituksellisia kisoja pelaillut?

    Tuntuu omaan ajatusmaailmaan niin erikoiselta tuo tarkoituksenhakuinen liian pienen tasoituksen pitäminen.

    Se on vähän sama kun menis nyrkkeilyssä pari sarjaa ylemmäs, että näyttäis kovemmalta. Ja turpaan tulee. Onko tällaisia ihmisiä olemassa vai onko se vaan sun kuvitelmaa?

    Jake2 kirjoitti: (17.3.2011 11:58:31)

    sdriver kirjoitti: (16.3.2011 23:02:40)
    Voi vide. Koetappa lukea koko asia uudelleen niin on mahdollisuus edes teoriassa olla perillä siitä mistä kommentoit. Kysehän oli ajatuksesta ’millä muulla tavoin voitaisiin mahdollisesti saada tavalla lähtötaso mahdollisimman oikeaksi’. Esitettynä ratkaisuna oli pelaaminen ja nyt Jake2 hienosti pointtaa että ei sellaista pystyisi mitenkään tekemään kun ’pitää aina olla kortissa joku numero että voi lyödä palloa’.
    Tää on ihan mahtava ketju. Kaikki HCP:taan joskus aiemmin saavutetussa keinotekoisesti ylläpitävät nostavat systemaattisesti päätään ylös 🙂

    Systeemi on mikä on. Ei kai sillä tässä tapauksessa ole mitään tekemistä sen kanssa mitä pelaaja haluaa tai ei halua.

    Useimmissa euroopan ulkopuolisissa systeemeissä (mm. USGA) tasuri määräytyy viimeisten kierrosten mukaan (yleensä 10 parasta viimeisestä 20:stä, mutta alussa pienempikin määrä kierroksia riittää) ja siihen lasketaan kaikki kierrokset jotka on pelattu sääntöjen mukaan. Esim USGA:n systeemissä ei tarvitse edes pelata kaikkia reikiä loppuun ja vajaatkin kierrokset lasketaan. Etu on se että tasuri nousee ja laskee yhtä helposti, mutta haitta voi olla että tasurin saa nousemaan ennen kisoja liiankin helposti jos niin haluaa, eikä siinä nousussa ole mitään rajoitinta kuten EGA:ssa.

    Mielestäni euroopan systeemi taas haluaa enemminkin varmistaa ettei tasuri olisi ainakaan liian korkea kisoja varten, eikä ’liian’ alhaisen tasoituksen pitämiseen kiinnitetä niinkään huomiota. Joitain kateellisia saattaa sitten harmittaa jos jotkut pystyvät halutessaan pitämään tasoituksen todellista pelitasoa alhaisempana. Itse en tuota oikein ymmärrä (miksi pitää liian alhaalla tai miksi kadehtia sitä).

    Ihan hyvä kirjoitus. Itsekään en ymmärrä miksi pitäisi kadehtia. Mutta sen ymmärrän että jotakuta harmittaa jos kavereiden kanssa päätetään laskea tasoitustamme vaikka 10:lla per hessu jotta meillä on paremmat mahdollisuudet päästä useampiin vajaaksi täytettyihin lähtöihin mukaan.

    Onko noissa suffelikisoissa sitten niin hyvät palkinnot että siellä ihmiset oikeasti huijaisi?

    KL

    Jake2 kirjoitti: (17.3.2011 11:58:31)

    Useimmissa euroopan ulkopuolisissa systeemeissä (mm. USGA) tasuri määräytyy viimeisten kierrosten mukaan (yleensä 10 parasta viimeisestä 20:stä, mutta alussa pienempikin määrä kierroksia riittää) ja siihen lasketaan kaikki kierrokset jotka on pelattu sääntöjen mukaan. Esim USGA:n systeemissä ei tarvitse edes pelata kaikkia reikiä loppuun ja vajaatkin kierrokset lasketaan. Etu on se että tasuri nousee ja laskee yhtä helposti, mutta haitta voi olla että tasurin saa nousemaan ennen kisoja liiankin helposti jos niin haluaa, eikä siinä nousussa ole mitään rajoitinta kuten EGA:ssa.

    Nyt en ole varma ymmärsinkö oikein.

    USGA:n järjestelmässä kun otetaan mukaan aina viimeisen 20 kiekan 10 parasta (ja näiden keskiarvo * 0,94 on Handicap Index), niin tasoitus ei liiku kovin suurin harppauksin, itse asiassa alaspäin usein paljonkin hitaammin kuin EGA:n vastaavassa. Ennen kisoja tasurin nostaminen USGA:ssa on varsin työlästä ja riippuu hyvin paljon siitä millaisia kierroksia siinä 20 kiekan kasassa on. Jos vaikkapa pelaa kolme kierrosta ennen kisaa tosi huonosti (tahallaan) ja sattumalta nuo syrjäyttävät siltä 20 listalta kolme huippuhyvää kierrosta, niin toki tasuri nousee jonkin verran, muttei mitenkään merkittävästi. Tämän voi jokainen todeta tekemällä pieniä esimerkinomaisia laskutoimituksia.

    Muutoin pidän USGA:n systeemia ihan hyvänä ja laskentamallia hieman parempana kuin EGA:n. Molemmissa on kuitenkin omat kummallisuutensa.

    Btw, mitä muita tasoitusjärjestelmiä maailmalta löytyy kuin USGA:n ja EGA:n? Tietääkö joku?

    KL kirjoitti: (17.3.2011 12:50:45)
    … Btw, mitä muita tasoitusjärjestelmiä maailmalta löytyy kuin USGA:n ja EGA:n? Tietääkö joku?

    Oliskohan brittein saarilla käytössä SSS? Tuossa järjestelmässä kentät ovat arvoidut toisella tapaa kuin USGA tai EGA käyttää. Vanhempi järjestelmä siis kysessä.

    KL

    kebax kirjoitti: (17.3.2011 13:20:47)

    KL kirjoitti: (17.3.2011 12:50:45)
    … Btw, mitä muita tasoitusjärjestelmiä maailmalta löytyy kuin USGA:n ja EGA:n? Tietääkö joku?

    Oliskohan brittein saarilla käytössä SSS? Tuossa järjestelmässä kentät ovat arvoidut toisella tapaa kuin USGA tai EGA käyttää. Vanhempi järjestelmä siis kysessä.

    Siis sama, joka meillä oli käytössä ennen CONGU:a? Standard Scratch Score?

    Vanha kunnon Wikpedia antaa linkkejä eri alueiden/maiden käyttämiin systeemeihin:

    Wikipedia

    (ko. sivun lopussa external links)

    EFC

    Joskus tuntuu että golf olisi aika paljon yksinkertaisempaa ilman tasoituksia. Kaikki vaan samalta viivalta tiille ja kisat käyntiin. se vaan on niin että ongelmia syntyisi mm. aloittelijoiden kohdalla, jos ei olisi mitään limittiä kuka pääsee ja koska pelaamaan.
    Valitettavasti golfkenttä ei ole kuitenkaan mikään keilahalli jossa jokainen voi tuhria omalla radallaan aivan kuinka huvittaa. Siksi joku järjestelmä pelaajien rankkaamiseen tulee olla, mutta voisiko se perustua pelkästään joihinkin luokkiin? Mene ja tiedä.

    EFC kirjoitti: (17.3.2011 15:25:57)
    Joskus tuntuu että golf olisi aika paljon yksinkertaisempaa ilman tasoituksia. Kaikki vaan samalta viivalta tiille ja kisat käyntiin. se vaan on niin että ongelmia syntyisi mm. aloittelijoiden kohdalla, jos ei olisi mitään limittiä kuka pääsee ja koska pelaamaan.
    Valitettavasti golfkenttä ei ole kuitenkaan mikään keilahalli jossa jokainen voi tuhria omalla radallaan aivan kuinka huvittaa. Siksi joku järjestelmä pelaajien rankkaamiseen tulee olla, mutta voisiko se perustua pelkästään joihinkin luokkiin? Mene ja tiedä.

    Off the topic, mutta tämä kommenttisi johtaakin sopivasti miettimään sitä, kenen toimivallassa on rajoittaa pelaamista vedoten lähdön yhteenlaskettuun tasoitusrajaan. Käytännössähän tämä rajoittaminen perustuu kenttäyhteisössä yhtiön perustamisen jälkeen laadittuun ja jopa vuosittain muokattavaan ’pelioikeusääntöön’, joka tyypillisesti hallituksen esityksestä yhtiökokouksessa vahvistetaan tai vaihtoehtoisesti jopa vain hallituksen toimesta päätetään ja ilmoitetaan. Yhtiöj’rjestyksessä on yleensä maininta vain pelioikeuksien määrästä.

    Mielestäni lähtöjen rajoittaminen tällaisella yhteenlasketulla hcp-määrällä on vähintään kyseenalaista, tulipa tässäkin ketjussa todistettua. On todennäköistä että kenttäyhtiöissä useimmat kannattanevat tällaisen rajoittamisen käyttöä, mutta luulisi että silti hyvin moni korkamman hcp:n omaava osakkeenomistaja kokee että ko. säännölle ei ole juridisia perusteita. Onko siinä sitten järkeäkään? Periaatteessa ja käytännössäkin voi käydä esim. niin,, että pelaajaosakas hcp 25 jää näppejään nuoeskelemaan kun yhteishcp-raja menisikin jo yli kun samalla tiskillä nojaillut vierailija hcp 8 lähtee tiille.

    Itse asiassa mielestäni koko hcp:llä ei ole juuri muuta merkitystä olekaan kuin se että tämän rajoituksen takia se kannattaa tavalla tai toisella hilata ainakin tuonne 15 pintaan, jolloin käytännössä pääsee aina pelaamaan …. siinä vaiheessa yleensä joustetaakin vaikka tuo tyypillinen 110 jo paukkuisikin.

    Muistaako kukaan milloin tällainen sääntö tuli ylipäätään käyttöön?

    haamu kirjoitti: (17.3.2011 16:31:34)
    [Off the topic, mutta tämä kommenttisi johtaakin sopivasti miettimään sitä, kenen toimivallassa on rajoittaa pelaamista vedoten lähdön yhteenlaskettuun tasoitusrajaan. Käytännössähän tämä rajoittaminen perustuu kenttäyhteisössä yhtiön perustamisen jälkeen laadittuun ja jopa vuosittain muokattavaan ’pelioikeusääntöön’, joka tyypillisesti hallituksen esityksestä yhtiökokouksessa vahvistetaan tai vaihtoehtoisesti jopa vain hallituksen toimesta päätetään ja ilmoitetaan. Yhtiöj’rjestyksessä on yleensä maininta vain pelioikeuksien määrästä.

    Mielestäni lähtöjen rajoittaminen tällaisella yhteenlasketulla hcp-määrällä on vähintään kyseenalaista, tulipa tässäkin ketjussa todistettua.

    On kyllä kaukaa haettua, että lähtöjen yhteenlaskettu HCP raja jotenkin loukkaisi osakkaan oikeuksia. Kyllä yhtiöllä on aikalailla toimivaltaa päättää tuon tyyppisistä käytännön asioista kysymättä osakkailta yhtään mitään.

    Ei Keskonkaan osakas voi vaatia, että häntä varten kauopat pitää olla aina auki, vaan kyllä Kesko ja kauppiaat päättävät ihan itse nuo asiat (lain säännösten puitteissa, mutta silloin ei puhuta osakkaan oikeuksista).

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 105)
Vastaa aiheeseen: Pelaamatta reilut 10 vuotta, tasoitus nyt?

Etusivu Foorumit Yleistä Pelaamatta reilut 10 vuotta, tasoitus nyt?