Pelaajia per kenttä historiakatsaus

[Golfinvihollinen39]

Monessa ketjussa taistellaan mutu-argumentilla, että miten ennen oli kaikki hyvin. Nyt on kolme vuosikymmentä rakennettu kenttiä ja laajennettu vanhoja kenttiä ja enää ei osakkeet menekään kaupaksi. Pistäkääs tietävät historiakatsausta ja tunnuslukuja, missä voisi päätellä ja tietää harrastajamäärä/kenttäkapasiteetti suhdetta. Löytyykö minun mutuväitteelle, että liika tarjonta on syy osakkeiden alennustilaan tilastollista tukea?

[Klubipelaaja]

Oheinen linkki avaa golf liiton strategia 2020 paperin. Sieltä löytyy sivulta 8 tilastoa alueittain kuinka monta jäsentä on seuroissa eri puolella Suomea. Tämä toki on eri asia kuin jäseniä per (18 reikäinen) kenttä, silti suuntaa antava.

Golf-liiton strategia 2020

Kun itse aloitin pelaamisen ja ostin osakkeen silloin vanhoina hyvinä aikoina, oli nyrkkisääntö, että 800 pelaavaa osakasta pitää kentän hengissä. Tarkoitti kai sitä, että pitää pelata sen verran, että osakkeen hankinta oli taloudelliseti järkevää. SIlloin ei ollut vaihtoehtoja, mutta nyt on.

Eli vastaus on kyllä ilmiselvä. Kapasiteettia on aivan liikaa.

[Ballmarker]

Klubipelaaja kirjoitti: (6.3.2014 19:18:45)

SIlloin ei ollut vaihtoehtoja, mutta nyt on.

Eli vastaus on kyllä ilmiselvä. Kapasiteettia on aivan liikaa.

Siinähän ne tärkeimmät ovatkin. Kun osakkeella pelaamista edullisempia vaihtoehtoja on kerran riittävästi tarjolla, mikä motivoisi ostamaan golfosakkeen?

[Golfinvihollinen39]

Nostetaan tämäkin.

Tuon strategiapaperin mukaan 2008 oli 126 kenttää ja nyt Hesarin 2013 artikkelin mukaan ’Kaikkiaan Suomessa on 157 golfkenttää. Täysimittaisia uusia kenttiä on Golfliiton tilastojen mukaan suunnitteilla 14’

Jostain ketjusta muistelen, että 2006 olisi se osakeorjuudesta vapautuminen tapahtunut. Eli 30 kenttää on tehty vielä 2008 jälkeen kilpailemaan vanhojen kenttien kanssa.

[hot]

Löytyykö minun mutuväitteelle, että liika tarjonta on syy osakkeiden alennustilaan tilastollista tukea?

Liika tarjonta on tietenkin syy osakkeiden alennustilaan, liikaa tarjontaa ei ole kuitenkaan osakkeista ja niiden pelioikeuksista, vaan pelioikeudettomalle pelaamiselle.
’Osakeorjuudesta’ vapautuminen 2006 on suurin syyllinen tähän, koska sen jälkeen useimmat kenttäyhtiöt alkoivat kalastelemaan sitoutumattomia pelaajia erilaisin tarjouksin, jotka liian usein alittivat osakepelaamisen hinnan. Aiemmin golfosakkeen suurin etu oli se, että sen pelioikeudella pääsi aina pelaamaan huomattavasti edullisemmin kuin ilman sitä.
Näitä aletarjouksia on nyt kaikkialla niin paljon, että osakkeen omistaminen on vain taloudellinen rasite. Siinä syy osakkeiden alennustilaan eikä se muuksi muutu, vaikka miten pähkäilisi.

[MaxPower]

Ensinnäkin tuossa Hesarin artikkelissa oli jo virhe otsikossa.

Toiseksi Golfliiton hankelistalla on hankkeita, jotka ovat jääneet tai ovat jäämässä vain hankkeiksi eli aloittamatta vaille valmiita. Ei siinä listassa ole montaa uutta kenttä merkitty valmistuneeksi.

Kolmanneksi Golfliiton tulevaisuuspaperissa (s. 39) on graafi, josta näkee, että kenttien rakentaminen on lähes pysähtynyt tuonne vuoden 2006 tasolle eli graafin perusteella arvioisin silloin kenttiä olleen ehkä n. 123. Jos Golfliiton paperin mukaan kenttiä oli vuonna 2009 126 kenttää, niin tällä hetkellä kenttiä on 132, koska W-Golf lopettaa toimintansa. Tämä luku on saatu kokolailla samoin kuin Golfliitonkin luvut eli laskemalla kenttien määrä sekä Golf.fi kilpailukalenterista että tarkistuslaskettu golfpiste.com kenttäoppaasta. Eli mihin ihmeeseen ne 30 uutta kenttää on rakennettu ?

Viimeisen viiden vuoden ajalta en muista, että muita uusia osakaskenttiä olisi rakennettu kuin Tapiolan ja Kaakon Golfin kentät. Muutama kenttä on toki rakennettu matkailuyrittäjien toimesta tukemaan liiketoimintaa, mutta muuten kenttien rakentaminen on lähes kokonaan tyrehtynyt päinvastoin kuin harrastajamäärät.

[Julkaisija]

Artikkelit