-
JulkaisijaArtikkelit
-
ttr kirjoitti: (3.6.2009 22:51:34)
Muotoillaan hieman kysymystä uuteen uskoon. Oletetaan, kyseessä on vaikkapa lyhyehkö par-4, jonka voi lyödä yhdellä päälle. Greenin takana on heti (sivu)vesieste, vaikkapa meri. Pelaaja lyö suoraan lippua kohti, ja pallo valuu lipun ohi kohti vesiestettä. Vesiesteen ylityskohta on sellainen, että siitä ei voi dropata kuin lähemmäksi lippua kuin ylityskohta. Onko pelaajan ainoa vaihtoehto talsia katsomaan, että menikö pallo vesiesteeseen – ja jos meni, niin talsia takaisin lyömään uusi pallo?Oletetaan vielä, että kuvaamassasi paikassa ’tiedtään tai on käytännössä varmaa’, että pallo meni vesiesteseen, jos se ei löydy.
Silloin toimikunnan olisi syytä laatia paikallissääntö, joka nimenomaan sallii varapallon lyömisen silloin, kun pallo on voinut kadota vain vesiesteeseen.
Katso säännöt, kohta Appendix I – LOCAL RULES; CONDITIONS OF THE COMPETITION
hick-ori kirjoitti: (4.6.2009 13:40:52)
Juurikin näin, eli pelaamatonta paikkaa ei käsittääkseni voi soveltaa jos pallo on hävinnyt. Pallo pitää löytää ja nähdä että se on pelaamattomassa paikassa (no jos sitä ei löydy niin tavallaan se on takuuvarmasti pelaamattomassa paikassa, mutta silloin sitä ei voi asettaa siihen lähimpään vapauttavaan paikkaan) ja KL viittaus lienee paikallaan.
Pelaamattoman paikan sääntöä itse asiassa voi soveltaa ilman, että pallo löytyy, mutta tällöin pitää pelata sieltä, mistä pallo viimeksi lyötiin (Dec. 28/1). Tämä nyt on semmoista semantiikkaa, koska sama tulos tulee noudattamalla sääntöä 27-1 (Stroka and Distance).
Pallon ollessa pelaamattomassa paikassa sitä ei muuten missään olosuhteissa aseteta (tai edes pudoteta) lähimpään vapauttavaan paikkaan. Semmoinen toiminta kuuluu tilanteisiin, joissa saa vapaan dropin jostakin. Pallon ollessa pelaamattomassa paikassa sen voi joskus jopa joutua pudottamaan uudelleen pelaamattomaan paikkaan ja ottaa siitä uusi droppi uudella pentillä.
k. kirjoitti: (4.6.2009 15:15:25)
ttr kirjoitti: (3.6.2009 22:51:34)
Muotoillaan hieman kysymystä uuteen uskoon. Oletetaan, kyseessä on vaikkapa lyhyehkö par-4, jonka voi lyödä yhdellä päälle. Greenin takana on heti (sivu)vesieste, vaikkapa meri. Pelaaja lyö suoraan lippua kohti, ja pallo valuu lipun ohi kohti vesiestettä. Vesiesteen ylityskohta on sellainen, että siitä ei voi dropata kuin lähemmäksi lippua kuin ylityskohta. Onko pelaajan ainoa vaihtoehto talsia katsomaan, että menikö pallo vesiesteeseen – ja jos meni, niin talsia takaisin lyömään uusi pallo?Oletetaan vielä, että kuvaamassasi paikassa ’tiedtään tai on käytännössä varmaa’, että pallo meni vesiesteseen, jos se ei löydy.
Silloin toimikunnan olisi syytä laatia paikallissääntö, joka nimenomaan sallii varapallon lyömisen silloin, kun pallo on voinut kadota vain vesiesteeseen.
Katso säännöt, kohta Appendix I – LOCAL RULES; CONDITIONS OF THE COMPETITION
Ehkä vielä tähdellisempää olisi määritellä drop area, johon voi pallonsa dropata, jos mitään muuta järjellistä vapautumispaikkaa ei ole. Meri (ja muut suuret vesialueet)nimittäin olisi aina syytä määritellä sivuvesiesteeksi, koska sen taakse meneminen lyömään seuraavaa lyöntiä ei ole kovin järkevää….
KL kirjoitti: (4.6.2009 15:31:41)
hick-ori kirjoitti: (4.6.2009 13:40:52)
Juurikin näin, eli pelaamatonta paikkaa ei käsittääkseni voi soveltaa jos pallo on hävinnyt. Pallo pitää löytää ja nähdä että se on pelaamattomassa paikassa (no jos sitä ei löydy niin tavallaan se on takuuvarmasti pelaamattomassa paikassa, mutta silloin sitä ei voi asettaa siihen lähimpään vapauttavaan paikkaan) ja KL viittaus lienee paikallaan.
Pelaamattoman paikan sääntöä itse asiassa voi soveltaa ilman, että pallo löytyy, mutta tällöin pitää pelata sieltä, mistä pallo viimeksi lyötiin (Dec. 28/1). Tämä nyt on semmoista semantiikkaa, koska sama tulos tulee noudattamalla sääntöä 27-1 (Stroka and Distance).
Pallon ollessa pelaamattomassa paikassa sitä ei muuten missään olosuhteissa aseteta (tai edes pudoteta) lähimpään vapauttavaan paikkaan. Semmoinen toiminta kuuluu tilanteisiin, joissa saa vapaan dropin jostakin. Pallon ollessa pelaamattomassa paikassa sen voi joskus jopa joutua pudottamaan uudelleen pelaamattomaan paikkaan ja ottaa siitä uusi droppi uudella pentillä.
Mitäs tää tarkoittaa???
Mikäs dekkari määrää ,että pallon voi julistaa pelaamattomaksi löytämättä sitä???
otso kirjoitti: (4.6.2009 18:17:36)
KL kirjoitti: (4.6.2009 15:31:41)
hick-ori kirjoitti: (4.6.2009 13:40:52)
Juurikin näin, eli pelaamatonta paikkaa ei käsittääkseni voi soveltaa jos pallo on hävinnyt. Pallo pitää löytää ja nähdä että se on pelaamattomassa paikassa (no jos sitä ei löydy niin tavallaan se on takuuvarmasti pelaamattomassa paikassa, mutta silloin sitä ei voi asettaa siihen lähimpään vapauttavaan paikkaan) ja KL viittaus lienee paikallaan.
Pelaamattoman paikan sääntöä itse asiassa voi soveltaa ilman, että pallo löytyy, mutta tällöin pitää pelata sieltä, mistä pallo viimeksi lyötiin (Dec. 28/1). Tämä nyt on semmoista semantiikkaa, koska sama tulos tulee noudattamalla sääntöä 27-1 (Stroka and Distance).
Pallon ollessa pelaamattomassa paikassa sitä ei muuten missään olosuhteissa aseteta (tai edes pudoteta) lähimpään vapauttavaan paikkaan. Semmoinen toiminta kuuluu tilanteisiin, joissa saa vapaan dropin jostakin. Pallon ollessa pelaamattomassa paikassa sen voi joskus jopa joutua pudottamaan uudelleen pelaamattomaan paikkaan ja ottaa siitä uusi droppi uudella pentillä.
Mitäs tää tarkoittaa???
Mikäs dekkari määrää ,että pallon voi julistaa pelaamattomaksi löytämättä sitä???
Etsivä löytää…. (Vihje: lue tuo ylläoleva lainaus tarkkaan)
Tää nyt on vaan mun ajatus, mutta mielestäni vesiestesääntöä/varapallosääntöä voisi muuttaa siten, että aikaavievä spekulointi jäisi muihin tähdellisempiin tapauksiin.
Jos pallo on voinut mennä tai kadota vesiesteeseen, jonka takareunaa tai muutakaan reunaa ei näy lyöntipaikalta, mutta on tiedossa, että kumpareen takana sellainen on, pitäisi voida lyödä varapallo.
Vain siinä tapauksessa, että pelipallo löytyy esteestä, voisi jatkaa vesiestesäännön perusteella ilman matkan menetystä. Jos paikanpäälle saavuttua pallo todetaan lähes varmasti kadonneeksi veteen, mutta sitä ei löydy, saisi pelaaja yhden lisärangaistuksen, eli tavallaan menettäisi myös pelatun matkan, jos hän jatkaisi vesiestesäännön perusteella.
Tällöin varapallon pelaamisella voisi säästää aikaa ja yhden rangaistuslyönnin. Olisiko tämä sen oikeudenmukaisempaa vai ei, en tiedä, mutta ainakin palaaminen lyömään uutta palloa edellisen lyönnin paikalta olisi tarpeeton.
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Tää nyt on vaan mun ajatus, mutta mielestäni vesiestesääntöä/varapallosääntöä voisi muuttaa siten, että aikaavievä spekulointi jäisi muihin tähdellisempiin tapauksiin.Jos pallo on voinut mennä tai kadota vesiesteeseen, jonka takareunaa tai muutakaan reunaa ei näy lyöntipaikalta, mutta on tiedossa, että kumpareen takana sellainen on, pitäisi voida lyödä varapallo.
Käännetään tuo lihavoitu toisin päin: Jos on mahdollista, että pallo on voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle, pelaaja voi halutessaan lyödä varapallon.
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Vain siinä tapauksessa, että pelipallo löytyy esteestä, voisi jatkaa vesiestesäännön perusteella ilman matkan menetystä. Jos paikanpäälle saavuttua pallo todetaan lähes varmasti kadonneeksi veteen, mutta sitä ei löydy, saisi pelaaja yhden lisärangaistuksen, eli tavallaan menettäisi myös pelatun matkan, jos hän jatkaisi vesiestesäännön perusteella.
Tätä minä en oikein ymmärrä. Täytyyhän se päätös katoamisesta kuitenkin tehdä johonkin suuntaan, eli päättää onko se pallo kadonnut vesiesteeseen vai jonnekin muualle. Jos vestesteeseen, jatketaan vesiestesäännön perusteella. Jos muualle, jatketaan varapallolla.
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Tällöin varapallon pelaamisella voisi säästää aikaa ja yhden rangaistuslyönnin. Olisiko tämä sen oikeudenmukaisempaa vai ei, en tiedä, mutta ainakin palaaminen lyömään uutta palloa edellisen lyönnin paikalta olisi tarpeeton.Varapallolla säästetään nimenomaan aikaa. Miksi pelaajaa pitäisi rangaista kahdesti vain kertaalleen kadonneesta pallosta?
KL kirjoitti: (30.6.2009 15:38:34)
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Tää nyt on vaan mun ajatus, mutta mielestäni vesiestesääntöä/varapallosääntöä voisi muuttaa siten, että aikaavievä spekulointi jäisi muihin tähdellisempiin tapauksiin.Jos pallo on voinut mennä tai kadota vesiesteeseen, jonka takareunaa tai muutakaan reunaa ei näy lyöntipaikalta, mutta on tiedossa, että kumpareen takana sellainen on, pitäisi voida lyödä varapallo.
Käännetään tuo lihavoitu toisin päin: Jos on mahdollista, että pallo on voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle, pelaaja voi halutessaan lyödä varapallon.
Ei käännetä ehdotuksessa, vaan juoni on siinä, että aina voi lyödä varapallon.
KL kirjoitti: (30.6.2009 15:38:34)
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Vain siinä tapauksessa, että pelipallo löytyy esteestä, voisi jatkaa vesiestesäännön perusteella ilman matkan menetystä. Jos paikanpäälle saavuttua pallo todetaan lähes varmasti kadonneeksi veteen, mutta sitä ei löydy, saisi pelaaja yhden lisärangaistuksen, eli tavallaan menettäisi myös pelatun matkan, jos hän jatkaisi vesiestesäännön perusteella.
Tätä minä en oikein ymmärrä. Täytyyhän se päätös katoamisesta kuitenkin tehdä johonkin suuntaan, eli päättää onko se pallo kadonnut vesiesteeseen vai jonnekin muualle. Jos vestesteeseen, jatketaan vesiestesäännön perusteella. Jos muualle, jatketaan varapallolla.
Kun ei tarvitsisi. Jos pallo löytyy esteestä, se on esteessä, mutta muuten kadonnut vaan pelialueelle.
KL kirjoitti: (30.6.2009 15:38:34)
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Tällöin varapallon pelaamisella voisi säästää aikaa ja yhden rangaistuslyönnin. Olisiko tämä sen oikeudenmukaisempaa vai ei, en tiedä, mutta ainakin palaaminen lyömään uutta palloa edellisen lyönnin paikalta olisi tarpeeton.Varapallolla säästetään nimenomaan aikaa. Miksi pelaajaa pitäisi rangaista kahdesti vain kertaalleen kadonneesta pallosta?
Jos varapallo olisi lyöty, niin selviäisi yhdellä ja vielä voisi halutessaan kipittää hutaisemaan uuden pallon edellisen lyönnin paikalta, jos varista ei olisi lennätetty.
Rangaistaanhan nykyistenkin sääntöjen voimassa ollessa kahdesti kertaalleen kadotetusta pallosta. Hulluksi sen tekee se, että matka ja lyönti tulee silloin, kun ollaan pelialueella, mutta ei silloin, kun pallo on hukattu selkeästi vesiesteeseen. ???
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 17:24:23)
KL kirjoitti: (30.6.2009 15:38:34)
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Tää nyt on vaan mun ajatus, mutta mielestäni vesiestesääntöä/varapallosääntöä voisi muuttaa siten, että aikaavievä spekulointi jäisi muihin tähdellisempiin tapauksiin.Jos pallo on voinut mennä tai kadota vesiesteeseen, jonka takareunaa tai muutakaan reunaa ei näy lyöntipaikalta, mutta on tiedossa, että kumpareen takana sellainen on, pitäisi voida lyödä varapallo.
Käännetään tuo lihavoitu toisin päin: Jos on mahdollista, että pallo on voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle, pelaaja voi halutessaan lyödä varapallon.
Ei käännetä ehdotuksessa, vaan juoni on siinä, että aina voi lyödä varapallon.
KL kirjoitti: (30.6.2009 15:38:34)
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Vain siinä tapauksessa, että pelipallo löytyy esteestä, voisi jatkaa vesiestesäännön perusteella ilman matkan menetystä. Jos paikanpäälle saavuttua pallo todetaan lähes varmasti kadonneeksi veteen, mutta sitä ei löydy, saisi pelaaja yhden lisärangaistuksen, eli tavallaan menettäisi myös pelatun matkan, jos hän jatkaisi vesiestesäännön perusteella.
Tätä minä en oikein ymmärrä. Täytyyhän se päätös katoamisesta kuitenkin tehdä johonkin suuntaan, eli päättää onko se pallo kadonnut vesiesteeseen vai jonnekin muualle. Jos vestesteeseen, jatketaan vesiestesäännön perusteella. Jos muualle, jatketaan varapallolla.
Kun ei tarvitsisi. Jos pallo löytyy esteestä, se on esteessä, mutta muuten kadonnut vaan pelialueelle.
KL kirjoitti: (30.6.2009 15:38:34)
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.6.2009 15:12:15)
Tällöin varapallon pelaamisella voisi säästää aikaa ja yhden rangaistuslyönnin. Olisiko tämä sen oikeudenmukaisempaa vai ei, en tiedä, mutta ainakin palaaminen lyömään uutta palloa edellisen lyönnin paikalta olisi tarpeeton.Varapallolla säästetään nimenomaan aikaa. Miksi pelaajaa pitäisi rangaista kahdesti vain kertaalleen kadonneesta pallosta?
Jos varapallo olisi lyöty, niin selviäisi yhdellä ja vielä voisi halutessaan kipittää hutaisemaan uuden pallon edellisen lyönnin paikalta, jos varista ei olisi lennätetty.
Rangaistaanhan nykyistenkin sääntöjen voimassa ollessa kahdesti kertaalleen kadotetusta pallosta. Hulluksi sen tekee se, että matka ja lyönti tulee silloin, kun ollaan pelialueella, mutta ei silloin, kun pallo on hukattu selkeästi vesiesteeseen. ???
Minun on kovin vaikea ymmärtää ajatuksenjuoksuasi tässä asiassa, joten saatan puhua aidasta sinun puhuessasi seipäästä.
Sinä siis haluaisit muuttaa golfin sääntöjä siten, että pallon kadotessa joko vesiesteeseen tai johonkin muualle, niin tiiltä lyötynä neljäs lähtisi vesiestesäännön mukaisesti, jos palloa ei esteestä löydy? Tätä logiikkaa on kovin vaikea ymmärtää. Miten se auttaisi pelaajaa tai nopeuttaisi peliä?
Nykysäännöillä pitää tietää mihin pallo on kadonnut, jotta jotakin sääntöä voi noudattaa. Tiiltä pitkään heinään kadotetusta pallosta ei rangaista kahdesti, vaikka niin väität. Hukatun pallon jälkeen kolmas lähtee, koska 1. oli lyönti ja 2. se rankkari.
Aina voi kipittää lyömään uuden sieltä edellisen lyönnin paikalta. Juju onkin siinä, että varapallon lyömisellä säästyy tuolta kipittämiseltä.
KL kirjoitti: (30.6.2009 21:43:05)
Sinä siis haluaisit muuttaa golfin sääntöjä siten, että pallon kadotessa joko vesiesteeseen tai johonkin muualle, niin tiiltä lyötynä neljäs lähtisi vesiestesäännön mukaisesti, jos palloa ei esteestä löydy? Tätä logiikkaa on kovin vaikea ymmärtää. Miten se auttaisi pelaajaa tai nopeuttaisi peliä?Nykysäännöillä pitää tietää mihin pallo on kadonnut, jotta jotakin sääntöä voi noudattaa. Tiiltä pitkään heinään kadotetusta pallosta ei rangaista kahdesti, vaikka niin väität. Hukatun pallon jälkeen kolmas lähtee, koska 1. oli lyönti ja 2. se rankkari.
Aina voi kipittää lyömään uuden sieltä edellisen lyönnin paikalta. Juju onkin siinä, että varapallon lyömisellä säästyy tuolta kipittämiseltä.
Ei, vaan tiiltä (edellisen lyönnin paikalta) lähtisi kolmas (n+2) niinkuin toisen pallon pelaamisen tapauksessa nykysäännölläkin. Se toinen rangaistus on matka, eikä rangaistuslyönti. Jos ajatuksessani ei olisi lyötynä toista tai varapalloa, niin silloin voisi jatkaa yhdellä lisärangaistuslyönnillä oletetusta vesiesteeseen katoamispaikkaa vastaavasta kohdasta nykyisten pudotussääntöjen mukaan.
Jos pallo sen sijaan löytyisi vesiesteestä ei saisi kuin sen yhden rangaistuslyönnin, jos haluaa pois esteestä.
Olen kyllä sitä mieltä, että nykyisilläkään säännöillä ei tarvitse yleisesti ottaen tietää, minne pallo katosi tai joutui, sillä aina voi soveltaa lyömistä edellisen lyönnin paikalta yhdellä rangaistuslyönnillä.
Logiikka on vähän erilainen kuin nykyisissä säännöissä, mutta samalla tavalla nykyisetkin on jostain keksitty ja sitten niitä vaan sovelletaan tilanteeseen sopivimmalla tavalla ja joissain tapauksissa sääntö-loordien tulkinnoin.
Tarkennetaan vielä sen toisen rangaistuslyönnin funktiota.
Jos siis todettaisiin, että pallo on kadonnut vesiesteeseen, saisi kaksi rangaistuslyöntiä, jos jatkaisi peliä paikasta, jossa pallo oletettavasti ylitti viimeksi vesiesteen rajan.
Tällä tavalla rangaistus olisi karkeasti ottaen yhtä raskas verrattuna siihen, että ottaa matkan ja lyönnin rangaistukseksi heti tiiltä (edellisen lyönnin paikalta).
Hyvällä tuurilla selviäisi vain yhdellä rangaistuslyönnillä, jos pallo löytyisi vesiesteestä, eikä olisi kadonnut siihen.
Jos pallo katoaa pelialueelle melko selkeästi määriteltävään paikkaan, joka ei ole haitta/liikuteltava haitta tai tilapäinen vesi, niin lähtökohtaisesti yhtä huonoilla lyönneillä saa nykysäännöillä huomattavan edun, jos pelaa pallonsa kadoksiin esteeseen.
Mä taisin ymmärtää pelimiehen seipään 🙂 Hommaa kun vähän aikaan päässä pyöritteleen ei se ihan hölmöltä seipäältä edes vaikuta, ainakaan joissakin tilanteissa. Olenko oikeilla jäljillä kun mietin tässä äänneen seuraavan tarinan, jossa ei juurikaan mietitä vielä edes mitään varapalloja.
On teoreettisesti kaksi samanlaista väylää, joissa toisessa on väylän ja reiän oikealla puolella vesi ja toisessa ko. vesi onkin muutettu törkeän pitkäksi raffiksi, josta ei voi palloa löytää tai vaikka syväksi kanjoniksi. Miksi joissakin tapauksissa sinne veteen lyödystä pallosta ei rankaista lähellekkään niin paljon, kuin jos se lyönti olisi kadonnut sinne raffiin tai kanjoniin. Eli joissakin tilanteissa dropattu pallo on jopa yli 200m lähempänä reikää. Eli vesieste tai sivuvesieste joka on määritelty esteeksi antaa helpotusta verrattuna normaaliin pelialueeseen. Esteen pitäis rankasta ;-P
Tuota tarinaa kun sitten pyörittelee tarpeeksi, voitaisiin vääntää sitten vielä jonkinlainen uusi vesiestetyyppinen drippisääntö tuolle pallolle, joka katosi raffiin tai sinne kanjoniin.
Juuri tuo esteestä hyötyminen on se juju. Tietenkään säännöt ei ole pelkästään peliä vaikeuttamaan tehty ja tuntemalla niitä paremmin voi säästää pari lyöntiä siellä sun täällä.
Eikä muuten ollut eka kerta, kun mun selityksessä on liikaa lauseenvastikkeita ja sivulauseita… >:(
Kumma, ettei sääntökielen erikoismies saanut juonesta kiinni. Taitaa olla vaan noi nykyiset niin tiukkaan hitsaantunut cortexiin, että tajunta ei laajene uusille optioille.
Olis vissiin pitänyt yrittää lähestyä dilemaa enemmän negaation ja poikkeuksen poikkeuksen kautta.
Kettu kirjoitti: (30.6.2009 22:53:16)
Tuota tarinaa kun sitten pyörittelee tarpeeksi, voitaisiin vääntää sitten vielä jonkinlainen uusi vesiestetyyppinen drippisääntö tuolle pallolle, joka katosi raffiin tai sinne kanjoniin.Niin, tai ehkä ei sittenkään. Sehän on ollut yhtä paska lyönti kuin se esteeseen hukattu, joten molemmista tulisi Pekan pykälällä myös vaikutukseltaan yhtä huonot merkinnät korttiin.
Jos pallo olis löytynyt esteestä, niin sehän olis ollu paljon parempi lyönti! ;9
Eikös tämä Pekan sääntö ole sitten toteuttavissa yksinkertaisimmin niin, että poistetaan kaikki vesiestehelpotukset eli vesiestesäännöt. Lost Ball on Lost Ball ja Unplayable on Unplayable. Siis rantavesistä sukelletuista ja löydetyistä palloista saa Unplayable dropin ja vesiesteeseen hukatuista LB. Varapallon pelaaminen on silloin aina mahdollista.
Seurauksia lienee kaksi:
1) Kierrostulokset nousevat muutamalla lyönnillä.
2) Rantavesiä kahden mailanmitan alueelta seulotaan tarkkaan se sallitut viisi minuuttia, jos pallon on viime voimillaan veteen sukeltanut. keskemmälläkin voi käydä sukeltelemassa, jossa takaa löytyy linjaa jota pitkin dropata. Pallo-onkien ja snorkkeleiden myynti yleistyy, samoin kahluusaappaitten.Eikäös tuon vesiestesäännön nykyisellään voi tulkita unplayable -tilanteeksi ilman löytövelvoitetta. Tämä sen vuoksi, että varsinkin alkukaudesta siletä vedestä etsiminen on kylmää puuhaa ja yleisemminkin aikaa vievää. Koska vesiesteeseen lyönti on paljon yleisempää kuin pallon kadottaminen raffiin, joten Pekka voi heittää haaveensa nopeista kierroksista.
Kieltämättä sellaiseen 10 cm:n apilaraffiin kadotettu pallo tuntuu aina epäreiluimmalta tapaukselta golfissa (nimim kokemusta on – kuka sitä nyt väyliä pitkin viitsii kulkea), mutta kukas on sanonut, että tämän pelin pitäisi olla reilu. Tietysti voisi muuttaa LB -säännön unplayable-säännöksi ilman löytövelvoitetta, mutta tämä antaa liiaksi tulkinnavaraa ja on muutenkin huomattava helpotus.
Niin ja: säännöistähän en ylipäänsäkään tiedä mitään.
Pappa Tykki kirjoitti: (1.7.2009 9:55:28)
Eikös tämä Pekan sääntö ole sitten toteuttavissa yksinkertaisimmin niin, että poistetaan kaikki vesiestehelpotukset eli vesiestesäännöt. Lost Ball on Lost Ball ja Unplayable on Unplayable. Siis rantavesistä sukelletuista ja löydetyistä palloista saa Unplayable dropin ja vesiesteeseen hukatuista LB. Varapallon pelaaminen on silloin aina mahdollista.Ei se ihan noin mene. Pekan kuningasajatus on, että pallon voi joka tapauksessa dropata vesiestesäännön mukaisesti yhdellä lisärangaistuksella, jos pallo on kadonnut (ihan mihin tahansa). Tämähän nykysäännöissä johtaa automaattisesti pelaajan diskaamiseen.
Minäpä luulen, että tämä nykyinen vesiestesääntö on varsin tarkkaan harkittu. Kentän esteethän on alunperin suunniteltu ohjaamaan pelaajan valintoja. Jos valittavana on väylän vasemmalla puolella oleva vesi ja oikealla puolella oleva OB, niin aika monet välttävät mieluummin sitä oikeaa reunaa, koska pallon lyöminen sinne rankaisee enemmän. Onnistuneella lyönnillä pelaaja taasen välttyy molemmilta.
Ilman Papan esittämiä varsin relevantteja kommentteja tuo ehdotuksesi nopeuttaisi peliä vain niissä tapauksissa, joissa pallo on saattanut hukkua vesiesteen ulkopuolelle, mutta kuitenkin melko todennäköisesti on esteessä. Tällöin pelaaja säästäisi aikaa varapallon lyömisen verran. Olisiko tuo säästö kaiken tämän kirjoittelun arvoista?
Sanalla sanoen, ehdotuksesi ei mielestäni helpota, nopeuta tai selkeytä peliä.
P.S. Otapas Pekka mallia tuosta Papan yllä lainaamastani kappaleesta. Hän selittää neljällä lyhyellä virkkeellä täysin yksiselitteisesti asian, jonka kuvaamiseen sinulta kului pari aanelosta ja tuhottomat määrät lauseenvastikkeita ja sivulauseita.
Kettu kirjoitti: (30.6.2009 22:53:16)
On teoreettisesti kaksi samanlaista väylää, joissa toisessa on väylän ja reiän oikealla puolella vesi ja toisessa ko. vesi onkin muutettu törkeän pitkäksi raffiksi, josta ei voi palloa löytää tai vaikka syväksi kanjoniksi. Miksi joissakin tapauksissa sinne veteen lyödystä pallosta ei rankaista lähellekkään niin paljon, kuin jos se lyönti olisi kadonnut sinne raffiin tai kanjoniin. Eli joissakin tilanteissa dropattu pallo on jopa yli 200m lähempänä reikää. Eli vesieste tai sivuvesieste joka on määritelty esteeksi antaa helpotusta verrattuna normaaliin pelialueeseen. Esteen pitäis rankasta ;-P
Onkos se kanjoni sitten mielestäsi sitä ’normaalia pelialuetta’…? Eikös homman idea olekin se, että paskasta lyönnistä rangaistaan, ja mitä paskempi lyönti, sitä kovempi rangaistus? Itsehän pelaaja päättää, minne palloaan yrittää lyödä. Kukas sinne kanjoniin käskee sohia???
Normaalisti vesiestetilanteessa ei saa pelata varapalloa edellisen lyönnin paikalta, koska muitakin vaihtoehtoja jatkaa on olemassa kuin uuden lyönnin lyöminen edellisen paikalta. Jos vesiesteen varalta sallittaisiin varapallo, pelaajalla olisi kaksi palloa yhtä aikaa pelissä ja hänellä olisi jatkovaihtoehtoja harkitessaan tiedossaan yhden jatkovaihtoehdon lopputulos. Normaaligolfia pelattaessa valitaan vaihtoehdoista niin, että lopputulos ei ole tiedossa. Vaihtoehtoisen pallon tapauksessakin pitää etukäteen ilmoittaa, kumman pallon valitsee, jos kävisi niin, että molemmat on pelattu sääntöjen mukaisesti.
KL kirjoitti: (1.7.2009 10:27:39)
Kettu kirjoitti: (30.6.2009 22:53:16)
On teoreettisesti kaksi samanlaista väylää, joissa toisessa on väylän ja reiän oikealla puolella vesi ja toisessa ko. vesi onkin muutettu törkeän pitkäksi raffiksi, josta ei voi palloa löytää tai vaikka syväksi kanjoniksi. Miksi joissakin tapauksissa sinne veteen lyödystä pallosta ei rankaista lähellekkään niin paljon, kuin jos se lyönti olisi kadonnut sinne raffiin tai kanjoniin. Eli joissakin tilanteissa dropattu pallo on jopa yli 200m lähempänä reikää. Eli vesieste tai sivuvesieste joka on määritelty esteeksi antaa helpotusta verrattuna normaaliin pelialueeseen. Esteen pitäis rankasta ;-P
Onkos se kanjoni sitten mielestäsi sitä ’normaalia pelialuetta’…? Eikös homman idea olekin se, että paskasta lyönnistä rangaistaan, ja mitä paskempi lyönti, sitä kovempi rangaistus? Itsehän pelaaja päättää, minne palloaan yrittää lyödä. Kukas sinne kanjoniin käskee sohia???
Tässä hommassahan olikin kyse juuri siitä, että miksi vesieste antaa tällaiselle megapaskalle (tai hyvälle) lyönnille joissakin tilanteissa niin paljon paremmat lähtökohdat jatkaa, kuin ei-vesiestetapauksissa. Kysessähän on näissä eri tilanteissa kyse ihan yhtä huonoista tai hyvistä lyönneistä jotka katoavat ikävään paikkaan.
Mun mielestä toi Ketun ajatus ei kyllä ihan pidä paikkaansa. Kentällä on erilaisia haasteita, jotka haastavuudeltaan kulkee mulla järjestyksessä: hiekka, vesi, heviraffi/tiheä metsä ja OB. Ei pidä ajatella, että veden olisi oltava esteen statuksen vuoksi rankaisevampi, kuin esim polvenkorkuisen heinän. Molemmat ovat kuitenkin tiedossa pelaaja lähtiessä lyömään, esim vesi vasemmalla ja pitkä heinä oikealla, ja sen mukaan pitää pelinsä pelata. Kyllä tuossa ainakin itselle on selvää, että mieluummin sitten vaikka veteen, kuin lostariksi pitkään ruohoon.
ts kirjoitti: (1.7.2009 13:01:09)
Mun mielestä toi Ketun ajatus ei kyllä ihan pidä paikkaansa. Kentällä on erilaisia haasteita, jotka haastavuudeltaan kulkee mulla järjestyksessä: hiekka, vesi, heviraffi/tiheä metsä ja OB. Ei pidä ajatella, että veden olisi oltava esteen statuksen vuoksi rankaisevampi, kuin esim polvenkorkuisen heinän. Molemmat ovat kuitenkin tiedossa pelaaja lähtiessä lyömään, esim vesi vasemmalla ja pitkä heinä oikealla, ja sen mukaan pitää pelinsä pelata. Kyllä tuossa ainakin itselle on selvää, että mieluummin sitten vaikka veteen, kuin lostariksi pitkään ruohoon.Ensin tuohon ylempään boldattuun kohtaan. Eli kysehän on nyt tilasta, joka on oikeastaan juuri päinvastoin. Mietitään nyt ensin kuitenkin vain siten että oltaisiin tapauksissa ensin edes samalla tasolla, ennekuin käännetään rankaisu toisinpäin.
Jatkona vielä tuo toinen boldattu. Onko tuo oma valintasi kuitenkin siitä johtuva valinta, että voimassa olevien sääntöjen mukaan siinä on pienempi riski lyöntien osalta?
Jos tuota esittämääni keissiin lisätään vielä sitten se ikävämpi tapaus, eli se että se raffi ei olekaan mikään viidakko, vaan ihan normi raffi joka nyt loistavien kasvuolosuhteiden vuoksi on kasvanut severran pitkäksi, että pallo uppoaa sinne ikävästi kadoten. Myös tässä tilanteessa vesieste antaa se merkittävän edun.
Pieni selvennys nöpinään. Itselläni ei ole oikeastaan asiassa edes mitään omaa puolta, tällaista asiaa on mielestäni vain mielenkiintoista miettiä, samalla voi löytää niitä asioita minkä vuoksi jokin asia on nyt sellainen kuin se on 🙂
Hohhoijaa! Luin omasta mielestäni huolella kaikki vastaukset ja hetihän rupesi päätä särkemään. Vastatkaa nyt selkeästi: Saanko lyödä varapallon ilman kikkailua, jos kukaan paikallaolijoista ei oikeasti näe, mihin pallo meni, vaikka pallon putoamispaikan tienoilla on vesieste?! Keneltä se varapallo on pois, jos sitten pallo löytyykin vesiesteestä? Eikö silloin poimita varapallo taskuun ja pelata eteenpäin sääntöjen mukaan. Omassa seurassani löytyy aina näitä besserwissereitä, jotka juoksuttavat porukkaa ja hidastuttavat ’sääntötiedoillaan’ peliä ja kyttäävät, mistä saisi kaverille rankkarin. Tavallisen klubipelaajan kierroksella, joka ei ole kilpailu lienee sujuva peli tärkeämpää kuin se, saiko varapallon lyödä vai ei. Minulla on kavereita, jotka ovat lopettaneet golfin peluun kireäpipoisten kanssapelaajien takia. Se ei liene meidän kenenkään edun mukaista. Korostan vielä, että kyse ei ole tahdosta saavuttaa itselle etua, vaan tahdosta pelata sujuvaa peliä.
violet kirjoitti: (2.7.2009 9:47:40)
Hohhoijaa! Luin omasta mielestäni huolella kaikki vastaukset ja hetihän rupesi päätä särkemään. Vastatkaa nyt selkeästi: Saanko lyödä varapallon ilman kikkailua, jos kukaan paikallaolijoista ei oikeasti näe, mihin pallo meni, vaikka pallon putoamispaikan tienoilla on vesieste?! Keneltä se varapallo on pois, jos sitten pallo löytyykin vesiesteestä? Eikö silloin poimita varapallo taskuun ja pelata eteenpäin sääntöjen mukaan. Omassa seurassani löytyy aina näitä besserwissereitä, jotka juoksuttavat porukkaa ja hidastuttavat ’sääntötiedoillaan’ peliä ja kyttäävät, mistä saisi kaverille rankkarin. Tavallisen klubipelaajan kierroksella, joka ei ole kilpailu lienee sujuva peli tärkeämpää kuin se, saiko varapallon lyödä vai ei. Minulla on kavereita, jotka ovat lopettaneet golfin peluun kireäpipoisten kanssapelaajien takia. Se ei liene meidän kenenkään edun mukaista. Korostan vielä, että kyse ei ole tahdosta saavuttaa itselle etua, vaan tahdosta pelata sujuvaa peliä.Jos pallo lyöntipaikalta katsottuna voi olla kadonnut esteen ulkopuolelle, varapallon saa lyödä. Ja mainitsemassasi tapauksessa, jos kukaan ei osaa varmuudella asiaa sanoa, varapallon saa lyödä. Jos taas ollaan heti sitä mieltä, että pallo on käytännössä varmasti esteessä, varapalloa ei saa lyödä.
Jos varapallo on lyöty, pallon oletetulla alastulopaikalla tehdään vielä uudelleen päätelmät siitä, onko pallo mennyt esteeseen vai ei. Jos siinä vaiheessa todetaan pallon menneen käytännössä varmasti esteeseen (esimerkiksi este onkin arvioitua laajempi) tai se jopa löytyy esteestä, jatketaan alkuperäisellä vesiestesäännön mukaan, kuten arvelitkin.
Avaus vesiesteeseen, kunnon loiskahduksella.
Kuitenkin tii paikalla päätelmä että on mahdollista poukata vedestä pois ja hukkua takana olevaa raffiin.
Varapallo peliin.
Paikalla päätelmä (pelaaja sai kyllä osakseen panostusta) että okei esteeseen meni. Droppi ja lyönti viheriölle.
Mutta kas 1 pallo löytyi esteen takaa 25 metrin päästä.
Mitäs seuraavaksi ?
jatkat viheriöllä olevalla pallolla ja puttaa kuppiin ja takastullessa keräät 25 metrin päässä olevan pallon
-
JulkaisijaArtikkelit