-
JulkaisijaArtikkelit
-
aakoo64 kirjoitti: (4.2.2011 19:07:45)
puttarijari-._/ kirjoitti: (4.2.2011 11:58:24)
Hyvin hoidetun (siis talouden että itse kentän osalta) kentän vuosimaksu (hoitovastike) on noin 400-500 €/kausi/18reikää/pelioikeus. Niissä yhtiöissä joilla on kaksi 18-reikäistä kenttää vuosimaksun pitäisi jäädä alle tonnin. Esimerkissä on laskettu pelioikeuksia olevan n. 700-800/18-reikää jolloin kentällä ei pitäisi olla kovin ruuhkaista. Greenfee-pelaamisen osuus on normaalitapauksissa n. 10-15% kentän vuosituotoista. Toki on muutamia kenttiä/yhtiöitä joilla vieraspelaajia on suhteessa enemmän.
Näin ollen kahden kentän yhtiöllä kokonaiskulujen pitäisi olla pienemmät kuin 2 kertaa yhden kentän yhtiön kulut. Koska siis osakkaita (pelioikeutettuja) voi olla kaksinkertainen määrä, vuosimaksujen pitäisi olla jopa alemmat kuin yhden kentän yhtiöllä.
Juuri näin se yleensä onkin. Yhden 18-reikäisen kentän hoitovastike on suhteessa jonkin verran kalliimpi kuin yhtiössä jossa on kaksi tai useampia 18-reiän kenttiä (ainoa esimerkki 3 kentän yhtiöistä taitaa olla Pickala). Muualla periferiassa on hieman halvempaa, 18-väyläisen kentän hoitovastikkeesta selviää yleensä 400-600 eurolla. Joillain maaseudun kentillä saattaa olla jopa hieman velkaosuutta mukana vastikkeessa.
puttarijari-._/ kirjoitti: (4.2.2011 21:26:32)
aakoo64 kirjoitti: (4.2.2011 19:07:45)
puttarijari-._/ kirjoitti: (4.2.2011 11:58:24)
Hyvin hoidetun (siis talouden että itse kentän osalta) kentän vuosimaksu (hoitovastike) on noin 400-500 €/kausi/18reikää/pelioikeus. Niissä yhtiöissä joilla on kaksi 18-reikäistä kenttää vuosimaksun pitäisi jäädä alle tonnin. Esimerkissä on laskettu pelioikeuksia olevan n. 700-800/18-reikää jolloin kentällä ei pitäisi olla kovin ruuhkaista. Greenfee-pelaamisen osuus on normaalitapauksissa n. 10-15% kentän vuosituotoista. Toki on muutamia kenttiä/yhtiöitä joilla vieraspelaajia on suhteessa enemmän.
Näin ollen kahden kentän yhtiöllä kokonaiskulujen pitäisi olla pienemmät kuin 2 kertaa yhden kentän yhtiön kulut. Koska siis osakkaita (pelioikeutettuja) voi olla kaksinkertainen määrä, vuosimaksujen pitäisi olla jopa alemmat kuin yhden kentän yhtiöllä.
Juuri näin se yleensä onkin. Yhden 18-reikäisen kentän hoitovastike on suhteessa jonkin verran kalliimpi kuin yhtiössä jossa on kaksi tai useampia 18-reiän kenttiä (ainoa esimerkki 3 kentän yhtiöistä taitaa olla Pickala). Muualla periferiassa on hieman halvempaa, 18-väyläisen kentän hoitovastikkeesta selviää yleensä 400-600 eurolla. Joillain maaseudun kentillä saattaa olla jopa hieman velkaosuutta mukana vastikkeessa.
Tuossa sinun aikaisemmassa kommentissasi vain oli kahden kentän yhtiölle laitettu kaksinkertainen vuosimaksu yhden kentän yhtiöön nähden. Ehkä ajatus oli jotain muuta, mutta en minä sitä oikein muutenkaan ymmärrä.
Ei sen puoleen, eräässäkin kahden 18-reikäisen kentän yhtiössä on aina mainostettu sitä, kuinka vastike ei kuitenkaan ole 18-reikäisten kenttien vastiketta suurempi. Ja jo edellä ainakin me kaksi olemme päässeet yhteisymmärrykseen siitä, ettei pidäkään olla.
JuKo kirjoitti: (4.2.2011 19:06:40)
Ei kukaan varmaan kiellä golfin terveysvaikutusta. Pitää kuitenkin suhteuttaa eri liikuntalajit historialliselta taustaltaan (=perinteinen laji) ja kertasuorituksen aiheuttaman kustannuksen mukaan. Golfin kertakustannus on täällä laskettu jo jonnekin 50-70€ välille. Vaikka se olisi siitä puolet edellämainitusta olisi yhteiskunnan esim 50% maksuosuus liikaa, myös käyttäjällekin useimmiten. Golfin harrastajamäärät kuitenkin uintiin ja jääliikuntaan nähden ovat pienet.
Yhteiskunnan tehtävänä on liikuttaa massoja. Siihen lajjin en ensimmäiseksi golfia laittaisi näin leikkauslistojen aikoina.Kysymys 1: Liikuttaako jäähalliliikunta massoja? Jäähalleissa ei yli kolmekymppisiä juurikaan näe, varsinkaan naisia, muualla kuin katsomon puolella.
Kysymys 2: Mitähän suuruusluokkaa mahtaa olla jäähallivuoron kustannus verrattuna golfkierroksen kustannukseen (molemmat pääoma- ja ylläpitokustannuksineen)?
Kysymys 3: Ovatko golfin harrastajamäärät (kaikissa ikäluokissa) todellakin pienemmät kuin jäähalliliikunnan?
Sisäjäähalleja käyttävät etupäässä vain alle 30-vuotiaat kuntalaiset, golfkentät soveltuvat kaikkien 10-90 -vuotiaiden kuntalaisten liikuntapaikoiksi.
Näinä leikkauslistojen aikoina en laittaisi veronmaksajien rahoja minkäänlaisten liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon, koska periaatteessa lajin kuin lajin harrastajan pitäisi itse kustantaa omat viihteensä. Miksi kaikkien kuntalaisten pitää osallistua joidenkin lajien (mm. uinti, jääliikunta, yleisurheilu, palloilut jne.) harrastajien tukemiseen mutta ei esimerkiksi golfin, joka sopii kaikenikäisille miehille ja naisille, ja jonka terveysvaikutukset varsinkin seniori-iässä ovat kiistattomat?
Selitykseksi ei kelpaa massojen liikuttaminen, sillä mikään mainituista ei ole sen enempää massaliikuntaa kuin golfikaan. Massaliikuntaa on kävely, hiihto, lenkkeily, uinti meressä/järvessä yms.
Keskustelu on vierähtänyt hieman sivuraiteelle, kun on esitetty kunnan osallistumista golfin tukemiseen. Annan toimivan neuvon, miten voit välttää kunnan osallistumisen ja kilpailevan harrastustoiminnan tukemisen. Perusta kuntaan yksitynen jäähalli, uimahalli, jalkapallokenttä (katsomoineen), hiihtolatu, suunnistusrastiverkosto, tennishalli, pesäpallokenttä, jne. Muista tärkeä reunaehto: kunnalla ei saa (vielä) olla valmiiksi rakennettuna em liikuntatoimintoa. Siinä tapauksessa voit vain tarjoutua toiminnon ’ulkoistajaksi’. Meni O.T. mutta palataan alkuperäiseen aiheeseen.
Ballmarker kirjoitti: (5.2.2011 6:18:04)
JuKo kirjoitti: (4.2.2011 19:06:40)
Ei kukaan varmaan kiellä golfin terveysvaikutusta. Pitää kuitenkin suhteuttaa eri liikuntalajit historialliselta taustaltaan (=perinteinen laji) ja kertasuorituksen aiheuttaman kustannuksen mukaan. Golfin kertakustannus on täällä laskettu jo jonnekin 50-70€ välille. Vaikka se olisi siitä puolet edellämainitusta olisi yhteiskunnan esim 50% maksuosuus liikaa, myös käyttäjällekin useimmiten. Golfin harrastajamäärät kuitenkin uintiin ja jääliikuntaan nähden ovat pienet.
Yhteiskunnan tehtävänä on liikuttaa massoja. Siihen lajjin en ensimmäiseksi golfia laittaisi näin leikkauslistojen aikoina.Kysymys 1: Liikuttaako jäähalliliikunta massoja? Jäähalleissa ei yli kolmekymppisiä juurikaan näe, varsinkaan naisia, muualla kuin katsomon puolella.
Kysymys 2: Mitähän suuruusluokkaa mahtaa olla jäähallivuoron kustannus verrattuna golfkierroksen kustannukseen (molemmat pääoma- ja ylläpitokustannuksineen)?
Kysymys 3: Ovatko golfin harrastajamäärät (kaikissa ikäluokissa) todellakin pienemmät kuin jäähalliliikunnan?
Sisäjäähalleja käyttävät etupäässä vain alle 30-vuotiaat kuntalaiset, golfkentät soveltuvat kaikkien 10-90 -vuotiaiden kuntalaisten liikuntapaikoiksi.
Näinä leikkauslistojen aikoina en laittaisi veronmaksajien rahoja minkäänlaisten liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon, koska periaatteessa lajin kuin lajin harrastajan pitäisi itse kustantaa omat viihteensä. Miksi kaikkien kuntalaisten pitää osallistua joidenkin lajien (mm. uinti, jääliikunta, yleisurheilu, palloilut jne.) harrastajien tukemiseen mutta ei esimerkiksi golfin, joka sopii kaikenikäisille miehille ja naisille, ja jonka terveysvaikutukset varsinkin seniori-iässä ovat kiistattomat?
Selitykseksi ei kelpaa massojen liikuttaminen, sillä mikään mainituista ei ole sen enempää massaliikuntaa kuin golfikaan. Massaliikuntaa on kävely, hiihto, lenkkeily, uinti meressä/järvessä yms.
Meillähän on täällä palstalla itsensä Pentti Linkolan duplikaatti! Sen verran radikaaleja ja toteuttamiskelvottomia ehdotuksia tulee.
Toisaalta, avantouinti on miljuuna kertaa terveellisempää kuin hikisessä ja virtsaisessa kloorivedessä polskuttelu ja kaikkien palloilulajien korvikkeeksi kelpaa mainiosti metsässä tai suolla kirmailu tai hangessa kahlaaminen, joten eiköhän säästetä pari miljardia vuodessa sulkemalla kaikki julkiset liikuntapaikat. Käytetään nekin rahat vaikkapa yliopistojen nollatutkimuksiin aiheesta ’Onko iäkkäämpi väestö raihnaisempaa kuin nuorempi’.
KL kirjoitti: (5.2.2011 11:58:01)
Meillähän on täällä palstalla itsensä Pentti Linkolan duplikaatti! Sen verran radikaaleja ja toteuttamiskelvottomia ehdotuksia tulee.Toisaalta, avantouinti on miljuuna kertaa terveellisempää kuin hikisessä ja virtsaisessa kloorivedessä polskuttelu ja kaikkien palloilulajien korvikkeeksi kelpaa mainiosti metsässä tai suolla kirmailu tai hangessa kahlaaminen, joten eiköhän säästetä pari miljardia vuodessa sulkemalla kaikki julkiset liikuntapaikat. Käytetään nekin rahat vaikkapa yliopistojen nollatutkimuksiin aiheesta ’Onko iäkkäämpi väestö raihnaisempaa kuin nuorempi’.
Kuntien talous joutuu tulevina vuosina entistä tiukemmalle ihan lakisääteisten menojen vuoksi. Siten kunnat joutuvat pakosti miettimään näiden ei-lakisääteisten kustannuksia. Liikuntaan käytetyt verorahat ovat varmaan ihan kärkipäässä, kun mietitään mistä karsia. Uusia liikuntapaikkoja tuskin suljetaan, mutta tuskin uusia rakennetaan aikaisempaan malliin ja olemassaolevien osalta mennään entistä enemmän siihen, että käyttäjät maksavat.
Todennäköinen kehityssuunta tulee olemaan yksityisen ja julkisen yhdistäminen, johon soveltuisi moni nykyinen liikuntapaikka. Liikuntapaikka ulkoistetaan yksityiselle taholle, joka tarjoaa kuntalaisille samat palvelut käyttäjät maksavat -periaatteella. Kunnat voivat jatkossa ostaa kapasitettia koulujen ja päiväkotien käyttöön. Tämä malli toimii jo monessa paikassa, esimerkiksi Espoon Urheilupuistossa.
Tämä kehityssuunta on minusta vääjäämätön ja olennaista on ’käyttäjä maksaa’ periaate. Minä ei näe, että kuntia kannata huudella golfin perään enempää, kuin maankäyttöön ja infraan liittyvissä asioissa.
Ballmarker kirjoitti: (5.2.2011 6:18:04)
JuKo kirjoitti: (4.2.2011 19:06:40)
Ei kukaan varmaan kiellä golfin terveysvaikutusta. Pitää kuitenkin suhteuttaa eri liikuntalajit historialliselta taustaltaan (=perinteinen laji) ja kertasuorituksen aiheuttaman kustannuksen mukaan. Golfin kertakustannus on täällä laskettu jo jonnekin 50-70€ välille. Vaikka se olisi siitä puolet edellämainitusta olisi yhteiskunnan esim 50% maksuosuus liikaa, myös käyttäjällekin useimmiten. Golfin harrastajamäärät kuitenkin uintiin ja jääliikuntaan nähden ovat pienet.
Yhteiskunnan tehtävänä on liikuttaa massoja. Siihen lajjin en ensimmäiseksi golfia laittaisi näin leikkauslistojen aikoina.Kysymys 1: Liikuttaako jäähalliliikunta massoja? Jäähalleissa ei yli kolmekymppisiä juurikaan näe, varsinkaan naisia, muualla kuin katsomon puolella.
Kysymys 2: Mitähän suuruusluokkaa mahtaa olla jäähallivuoron kustannus verrattuna golfkierroksen kustannukseen (molemmat pääoma- ja ylläpitokustannuksineen)?
Kysymys 3: Ovatko golfin harrastajamäärät (kaikissa ikäluokissa) todellakin pienemmät kuin jäähalliliikunnan?
Sisäjäähalleja käyttävät etupäässä vain alle 30-vuotiaat kuntalaiset, golfkentät soveltuvat kaikkien 10-90 -vuotiaiden kuntalaisten liikuntapaikoiksi.
Näinä leikkauslistojen aikoina en laittaisi veronmaksajien rahoja minkäänlaisten liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon, koska periaatteessa lajin kuin lajin harrastajan pitäisi itse kustantaa omat viihteensä. Miksi kaikkien kuntalaisten pitää osallistua joidenkin lajien (mm. uinti, jääliikunta, yleisurheilu, palloilut jne.) harrastajien tukemiseen mutta ei esimerkiksi golfin, joka sopii kaikenikäisille miehille ja naisille, ja jonka terveysvaikutukset varsinkin seniori-iässä ovat kiistattomat?
Selitykseksi ei kelpaa massojen liikuttaminen, sillä mikään mainituista ei ole sen enempää massaliikuntaa kuin golfikaan. Massaliikuntaa on kävely, hiihto, lenkkeily, uinti meressä/järvessä yms.
Vastatukset kysymyksiisi:
1. Varmasti liikuttaa
2. Ota itse selvää kun aloitit asiasta keskustelun
3. Ei ehkä kaikissa, mutta kokonaisuutena katsoen varmasti.eiköhän tehdä yhdessä aloite että kaikki golfmaksut on sitten tästä eteenpäin 23% alv-kannassa ettei ratsasteta yhteiskunnan rahoilla.
Se miksi noihin mainitsemiisi ulkoilumuotoihin pitää yhteiskunnan osallistua on se, että niitä on harrastettu suomalaisen yhteiskunnan alkuajoilta täällä pohjolassa, suurin osa kansasta sitä harrastaa. Golfia on harrastettu kasvavassa määrin vasta reilut 20 vuotta. Eikä harrastajan tarvitse ostaa 100 euron aloitussettiä lyödäkseen palloon. ( nyt en sitten puhunut kilpapelaajista)
Sano terveisiä Georg C. Ehrnroothille ( ainiin, et voi koska hän on kuollut).
Putti-Possu kirjoitti: (5.2.2011 15:06:05)
KL kirjoitti: (5.2.2011 11:58:01)
Meillähän on täällä palstalla itsensä Pentti Linkolan duplikaatti! Sen verran radikaaleja ja toteuttamiskelvottomia ehdotuksia tulee.Toisaalta, avantouinti on miljuuna kertaa terveellisempää kuin hikisessä ja virtsaisessa kloorivedessä polskuttelu ja kaikkien palloilulajien korvikkeeksi kelpaa mainiosti metsässä tai suolla kirmailu tai hangessa kahlaaminen, joten eiköhän säästetä pari miljardia vuodessa sulkemalla kaikki julkiset liikuntapaikat. Käytetään nekin rahat vaikkapa yliopistojen nollatutkimuksiin aiheesta ’Onko iäkkäämpi väestö raihnaisempaa kuin nuorempi’.
Kuntien talous joutuu tulevina vuosina entistä tiukemmalle ihan lakisääteisten menojen vuoksi. Siten kunnat joutuvat pakosti miettimään näiden ei-lakisääteisten kustannuksia. Liikuntaan käytetyt verorahat ovat varmaan ihan kärkipäässä, kun mietitään mistä karsia. Uusia liikuntapaikkoja tuskin suljetaan, mutta tuskin uusia rakennetaan aikaisempaan malliin ja olemassaolevien osalta mennään entistä enemmän siihen, että käyttäjät maksavat.
Todennäköinen kehityssuunta tulee olemaan yksityisen ja julkisen yhdistäminen, johon soveltuisi moni nykyinen liikuntapaikka. Liikuntapaikka ulkoistetaan yksityiselle taholle, joka tarjoaa kuntalaisille samat palvelut käyttäjät maksavat -periaatteella. Kunnat voivat jatkossa ostaa kapasitettia koulujen ja päiväkotien käyttöön. Tämä malli toimii jo monessa paikassa, esimerkiksi Espoon Urheilupuistossa.
Tämä kehityssuunta on minusta vääjäämätön ja olennaista on ’käyttäjä maksaa’ periaate. Minä ei näe, että kuntia kannata huudella golfin perään enempää, kuin maankäyttöön ja infraan liittyvissä asioissa.
Juu juu ja lehmät lentävät…..
Uimahalleissa käyminen loppuu kokonaan, jos käyttäjä maksaa koko hinnan. Minä en ainakaan maksa yli kahtakymppiä siitä ilosta (joka siis on se subventoimaton kustannus). Radikaali väheneminen käyttäjämäärissä tapahtuu myös erilaisissa liikuntakeskuksissa (pk-seudulla Kisahalli, tekojääradat, urheilukentät, jalkapallokentät, jne). Tällä on niin valtava merkitys väestön terveyteen ja sitä kautta yhteiskunnan välittömien ja välillisten menojen kasvuun, että puttipossujen on ehkä syytä miettiä kantaansa uudelleen.
Espoon Urheilukeskuksen malli ei ole mitenkään sellainen, että yksityinen taho olisi maksanut koko rakentamisen ynnä maa-alueen, vaan kunta on tukenut niin maa-alueen vuokrassa kuin rakentamisessakin. Se ei siis mitenkään kelpaa esimerkiksi ’käyttäjä maksaa’ -periaatteen toteutumisesta.
Jospa hieman vielä jatkaisin:
Balmarker kirjoitti:’Näinä leikkauslistojen aikoina en laittaisi veronmaksajien rahoja minkäänlaisten liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon, koska periaatteessa lajin kuin lajin harrastajan pitäisi itse kustantaa omat viihteensä. Miksi kaikkien kuntalaisten pitää osallistua joidenkin lajien (mm. uinti, jääliikunta, yleisurheilu, palloilut jne.) harrastajien tukemiseen mutta ei esimerkiksi golfin, joka sopii kaikenikäisille miehille ja naisille, ja jonka terveysvaikutukset varsinkin seniori-iässä ovat kiistattomat?’
Tästä päästäänkin sitten kokonaan maksullisen yhteiskunnan piiriin: tarhamaksut kaikille, koulumaksut kaikille, kaikki tienkäyttö maksulliseksi kulutuksen mukaan, julkinen terveydenhoito lopetettava ja maksulliseksi ja lopuksi haustaumaat mydään perustetuille osakeyhtiöille. Siinä olisikin oiva yhtälö eläköityvälle kansalle: pelioikeus ja hautapaikka suosikkigreenin viereen, hautakivet olisivat kuitenkin kiinteä haitta niin kauan kuin haudan hoitomaksut on maksettu.JuKo kirjoitti: (5.2.2011 17:12:25)
Tästä päästäänkin sitten kokonaan maksullisen yhteiskunnan piiriin: tarhamaksut kaikille, koulumaksut kaikille, kaikki tienkäyttö maksulliseksi kulutuksen mukaan, julkinen terveydenhoito lopetettava ja maksulliseksi ja lopuksi haustaumaat mydään perustetuille osakeyhtiöille. Siinä olisikin oiva yhtälö eläköityvälle kansalle: pelioikeus ja hautapaikka suosikkigreenin viereen, hautakivet olisivat kuitenkin kiinteä haitta niin kauan kuin haudan hoitomaksut on maksettu.Tietenkin kaikki olisi kiva saada ilmaiseksi, jos vaan joku muu maksaisi. Osassa näistä palveluissa julkista ja yksityistä on onnistuttu yhdistämään ja samalla turvattu julkinen peruspalvelu. Hammashoito hyvänä esimerkkinä. Muun terveydenhoidon kehittämistä estää jumiutuneet asenteet. Kun JuKo otti esimerkiksi hautausmaat, on hyvä muistuttaa, että Suomessa on vain 1 kunnallinen hautausmaat – muut ovat seurakuntien, jotka keräävät rahaa mm. hoitomaksuina. Muuten tuo hautapaikka greenin viereen ei olisi ollenkaan huono ajatus.
Voimme tietenkin jatkaa ’yhteiskunta maksaa kaiken’ niin jäähallit, oopperat kuin poliitikkojen kummikaupunkivierailutkin. Mutta jos rahat eivät riitä peruspalveluihin, joudutaan väkisin kysymään mistä tingitään. Golfin rahoittaminen yhteiskunnan varoin ei ole minusta realistista.
KL kirjoitti: (5.2.2011 16:38:14)
Juu juu ja lehmät lentävät…..Uimahalleissa käyminen loppuu kokonaan, jos käyttäjä maksaa koko hinnan. Minä en ainakaan maksa yli kahtakymppiä siitä ilosta (joka siis on se subventoimaton kustannus).
.ilmaisia lounaita ei valitettavasti ole. Jos uimahallin kustannus on 20 euroa per käyttäjä tai oopperan kustannus 300 euroa per lippu, niin se on peruste sille, että ’pannaan kunnan piikkiin’ jolloin kustannus maksetaan verorahoin.
Peruskysymys lienee se, että jos osa maksaa kokonaan omat harrastukset (golfit, lenkkeilyt, hiihdon, jne), miksi sen lisäksi pitää maksaa toisten harrastukset (ooppera, uinti, jääkiekko, jne). Tämän peruskysymyksen edessä joudutaan tekemään tulevaisuudessa valintoja. Jos valintoja on pakko tehdä, niin vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa kuin siirtymistä asteittain kohti ’käyttäjä maksaa’ periaatetta.
Putti-Possu kirjoitti: (5.2.2011 17:55:15)
JuKo kirjoitti: (5.2.2011 17:12:25)
Tästä päästäänkin sitten kokonaan maksullisen yhteiskunnan piiriin: tarhamaksut kaikille, koulumaksut kaikille, kaikki tienkäyttö maksulliseksi kulutuksen mukaan, julkinen terveydenhoito lopetettava ja maksulliseksi ja lopuksi haustaumaat mydään perustetuille osakeyhtiöille. Siinä olisikin oiva yhtälö eläköityvälle kansalle: pelioikeus ja hautapaikka suosikkigreenin viereen, hautakivet olisivat kuitenkin kiinteä haitta niin kauan kuin haudan hoitomaksut on maksettu.Tietenkin kaikki olisi kiva saada ilmaiseksi, jos vaan joku muu maksaisi. Osassa näistä palveluissa julkista ja yksityistä on onnistuttu yhdistämään ja samalla turvattu julkinen peruspalvelu. Hammashoito hyvänä esimerkkinä. Muun terveydenhoidon kehittämistä estää jumiutuneet asenteet. Kun JuKo otti esimerkiksi hautausmaat, on hyvä muistuttaa, että Suomessa on vain 1 kunnallinen hautausmaat – muut ovat seurakuntien, jotka keräävät rahaa mm. hoitomaksuina. Muuten tuo hautapaikka greenin viereen ei olisi ollenkaan huono ajatus.
Voimme tietenkin jatkaa ’yhteiskunta maksaa kaiken’ niin jäähallit, oopperat kuin poliitikkojen kummikaupunkivierailutkin. Mutta jos rahat eivät riitä peruspalveluihin, joudutaan väkisin kysymään mistä tingitään. Golfin rahoittaminen yhteiskunnan varoin ei ole minusta realistista.
Vastaa nyt sitten tähän koulutus, terveydenhoito ja liikenneosioon kun kerran päästään vauhtiin. Tuo liikuntajuttu on kuitenkin periaatteellisessa mielessäkin marginaalinen.
Sinulle tuntuu olevan tärkeää että sinä et joudu maksamaan yhteiskunnan tärkeäksi kokemista palveluista, muut maksakoon ja sinä naatiskelet muiden maksamilla teillä ajellen golfklubille.
Putti-Possu kirjoitti: (5.2.2011 18:02:55)
Tämän peruskysymyksen edessä joudutaan tekemään tulevaisuudessa valintoja. Jos valintoja on pakko tehdä, niin vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa kuin siirtymistä asteittain kohti ’käyttäjä maksaa’ periaatetta.
No, ainakaan oopperaa ja balettia ei kannata lopettaa muka säästöjen takia. Ne ovat mukavaa talven harrastusta eivätkä juurikaan osu yhteen golf’in pelaamisen kanssa.
Tiedän erään kentän jonka väylien reunoille on tehty yleinen hiihtolatu. Siellä on jopa väylät myös vapaan hiihtotavan harrastajille. En usko että hiihtämisestä peritään mitään maksua joten siinä saavat kaupunkilaiset hiihdellä golfareiden siivellä. Aikaisemmin koko seutu oli läpikäymätöntä ryteikköä joten tässä golfyhtiö tarjoaa oivan ja terveyttä kohottavan liikuntamuodon kaikille. Eikä se aiheuta painetta veroäyrin korotukselle.
Nokialla saisi Riveri’in kentän eräälle par-3:lle rakennettua varsin pienin kustannuksin jopa mäkihyppyrin. Siinäpä olisi todellinen kädenojennus tampereen seudun mäkihyppääjille. Hyppyurheilijoiden lähtöpaikaksi sopisi takatee ja varsinaisen hyppyrin nokan voisi muotoilla vaikkapa nuoskalumesta punaisen tee’n kohdalle tai greenin viereen bunkkerin syrjälle. Viimeksi mainitusta saisi lentoa joen toiselle rannalle asti. Tällaiset lentomäet ovat suuria investointeja johon nokialaiset olisivat taatusti tyytyväisiä. Kenttäyhtiölle siitä ei juuri kuluja aiheutuisi.
Mieluummin näin päin. Parempi että golf’arit sponssaa talviurheilupaikkoja kuin että ruikutettaisiin apua golfin pelaamiseen yhteiskunnalta.
Putti-Possu kirjoitti: (5.2.2011 18:02:55)
KL kirjoitti: (5.2.2011 16:38:14)
Juu juu ja lehmät lentävät…..Uimahalleissa käyminen loppuu kokonaan, jos käyttäjä maksaa koko hinnan. Minä en ainakaan maksa yli kahtakymppiä siitä ilosta (joka siis on se subventoimaton kustannus).
.ilmaisia lounaita ei valitettavasti ole. Jos uimahallin kustannus on 20 euroa per käyttäjä tai oopperan kustannus 300 euroa per lippu, niin se on peruste sille, että ’pannaan kunnan piikkiin’ jolloin kustannus maksetaan verorahoin.
Peruskysymys lienee se, että jos osa maksaa kokonaan omat harrastukset (golfit, lenkkeilyt, hiihdon, jne), miksi sen lisäksi pitää maksaa toisten harrastukset (ooppera, uinti, jääkiekko, jne). Tämän peruskysymyksen edessä joudutaan tekemään tulevaisuudessa valintoja. Jos valintoja on pakko tehdä, niin vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa kuin siirtymistä asteittain kohti ’käyttäjä maksaa’ periaatetta.
Sinulta jää kokonaisuus näkemättä enkä lähde sitä sinulle opettamaan.
JuKo kirjoitti: (5.2.2011 18:22:03)
Vastaa nyt sitten tähän koulutus, terveydenhoito ja liikenneosioon kun kerran päästään vauhtiin. Tuo liikuntajuttu on kuitenkin periaatteellisessa mielessäkin marginaalinen.Sinulle tuntuu olevan tärkeää että sinä et joudu maksamaan yhteiskunnan tärkeäksi kokemista palveluista, muut maksakoon ja sinä naatiskelet muiden maksamilla teillä ajellen golfklubille.
Vastaan mielelläni. Kaikissa näissä palvelussa täytyy yhteensovittaa yksityinen ja julkinen palvelu, jossa julkinen tarjoaa (huom. ei välttämättä tuota) ja rahoittaa peruspalvelut ja yksityinen lisäpalvelut. Tämä periaate koskee mm. terveyspalveluja ja myös tienkäyttöä.
Monessa maassa osa tienkäytöstä rahoitetaan käytön mukaan (tunneleita, siltoja, moottoriteitä), mutta perustiestö rahotietaan verovaroin.
Terveyspalvelujen puolella hammashoito on hyvä esimerkki yksityisen ja julkisen yhteensovittamisesta. SIinähän käyttäjä maksaa itse palvelusta, joka ylittää peruspalvelun. Myös joissain kunnissa on otettu käyttöön palvelusetelit, jossa asiakas saa itse valita palvelun tuottajan – ja maksaa lisää, jos haluaa kalliimpaa ja parempaa.
KL kirjoitti: (5.2.2011 18:47:08)
Sinulta jää kokonaisuus näkemättä enkä lähde sitä sinulle opettamaan.…. niinpä … tämä on yleensä kommentti varsinkin niiltä, jotka ovat kunnan palkkalistoilla. Oletkohan sinä?
Putti-Possu kirjoitti: (5.2.2011 19:02:35)
KL kirjoitti: (5.2.2011 18:47:08)
Sinulta jää kokonaisuus näkemättä enkä lähde sitä sinulle opettamaan.…. niinpä … tämä on yleensä kommentti varsinkin niiltä, jotka ovat kunnan palkkalistoilla. Oletkohan sinä?
En ole, mutta tietoni ja ymmärrykseni riittävät käsittämään kunnan, valtion ja yksityisten tahojen vaikutuksen yhteiskunnan jäsenten terveydentilaan. Sinulla ei sitä ymmärrystä kommenttiesi perusteella ole, kapitalistinen ajattelu kun ei ole vastaus ihan kaikkeen, vaikka itsekin kannatan yrittäjyyttä.
Tästä en halua kuitenkaan lähteä riitelemään tällä foorumilla, jokaisella meistä on oikeus mielipiteeseensä.
Putti-Possu kirjoitti: (5.2.2011 19:01:16)
JuKo kirjoitti: (5.2.2011 18:22:03)
Vastaa nyt sitten tähän koulutus, terveydenhoito ja liikenneosioon kun kerran päästään vauhtiin. Tuo liikuntajuttu on kuitenkin periaatteellisessa mielessäkin marginaalinen.Sinulle tuntuu olevan tärkeää että sinä et joudu maksamaan yhteiskunnan tärkeäksi kokemista palveluista, muut maksakoon ja sinä naatiskelet muiden maksamilla teillä ajellen golfklubille.
Vastaan mielelläni. Kaikissa näissä palvelussa täytyy yhteensovittaa yksityinen ja julkinen palvelu, jossa julkinen tarjoaa (huom. ei välttämättä tuota) ja rahoittaa peruspalvelut ja yksityinen lisäpalvelut. Tämä periaate koskee mm. terveyspalveluja ja myös tienkäyttöä.
Monessa maassa osa tienkäytöstä rahoitetaan käytön mukaan (tunneleita, siltoja, moottoriteitä), mutta perustiestö rahotietaan verovaroin.
Terveyspalvelujen puolella hammashoito on hyvä esimerkki yksityisen ja julkisen yhteensovittamisesta. SIinähän käyttäjä maksaa itse palvelusta, joka ylittää peruspalvelun. Myös joissain kunnissa on otettu käyttöön palvelusetelit, jossa asiakas saa itse valita palvelun tuottajan – ja maksaa lisää, jos haluaa kalliimpaa ja parempaa.
Eipähän tuossa tullut minkäänlaista vastausta kysymykseeni. Kysyin mielipidettäsi, en kaikille selvää luentoa ’mitä se tarkoittaa’. OLETKO SIIS VALMIS MAKSAMAAN AJELUSTASI SEN KOKONAISTKUSTANNUKSET ESIM TIETULLIEN MUODOSSA, SAMOIN TERVEYDENHUOLLOSTA. SIIS SUORAAN OMASTA LOMPAKOSTA.
Vaikka en olekaan (ainakaan paljon) vasemmistolaisesti ajatteleva ihminen, en soi muuta kuin todeta että tämä viimeistään vasvistaa sen että älmystön edustajat eivät löydy ainakaan puttipossujen riveistä. Samoja ajatuskantoja Euroopasta löytyy mm. kansanjohtaja Per Lus Konilta.
Eiköhän niitä teidenrakennuksia ja muutakin liikenteen infraa varten ole kerätty veroja/varoja jo ihan riittävästi. Autoverot ovat maailman korkeimmat ja polttoaineille voisi antaa joutsenmerkin. Niiden hinnassa kun on kotimaisuutta 3/4 osuudelta – Siis veroa.
Ikävä vaan ettei varoista kohdisteta kuin murto-osa liikenneväylien rakentamiseen. Itse asiassa niin vähän että koko tieinfra rapistuu ja heikkenee koko ajan. Aikanaan kun tieverkosto heikkenee riittävästi myös ajosuoritteet vähenee. Liikenteestä maksettuja veroja tuloutuu yhä vähemmän ja deflaatio sen kun kiihtyy…
Mutta nyt ollaan jo hieman offtopic’issa. Joten..
…sanoisin että golfkentillä ainakin greefee-hinnat nousevat. Ja se on oikeansuuntaista kehitystä.Te jotka luulette että golfkenttäyhtiö ei saa mitään kaupungilta/kunnalta erehdytte. Katsokaapa yhtiönne anomia tukia. Niitä maksaa ainakin Helsingin kaupunki enkä usko että muut kaupungit/kunnat toimivat toisin. Toki avustus on aika pieni kokonais budjettiin verrattuna mutta kuitenkin.
JuKo kirjoitti: (5.2.2011 19:19:58)
Eipähän tuossa tullut minkäänlaista vastausta kysymykseeni. Kysyin mielipidettäsi, en kaikille selvää luentoa ’mitä se tarkoittaa’. OLETKO SIIS VALMIS MAKSAMAAN AJELUSTASI SEN KOKONAISTKUSTANNUKSET ESIM TIETULLIEN MUODOSSA, SAMOIN TERVEYDENHUOLLOSTA. SIIS SUORAAN OMASTA LOMPAKOSTA.
Suora vastaus suoraan kysymykseen: OLEN VALMIS. Todellisuudessa maksan nykyisin selvästi enemmän, vai mihin luulet verorahojen menevän. Autoilijat maksavat välillsinä veroina enemmän kuin tienpitoon käytetään varoja. Terveydenhuollon kustannuksetkin maksetaan pääosin omasta lompakosta KELA-maksun muodossa, joka on muodollisesti vakuutus.
puttarijari-._/ kirjoitti: (5.2.2011 18:40:01)
Tiedän erään kentän jonka väylien reunoille on tehty yleinen hiihtolatu. Siellä on jopa väylät myös vapaan hiihtotavan harrastajille. En usko että hiihtämisestä peritään mitään maksua joten siinä saavat kaupunkilaiset hiihdellä golfareiden siivellä.Tällainen paikka on mm. Helsingin kaupungin veronmaksajien omistama Talin golfkenttäalue, jolla etupäässä espoolaiset, hyvin toimeentulevaan väestönosaan kuuluvat henkilöt omistautuvat kesäkuukausina Helsingin veronmaksajien tukemina harrastukselleen.
Off road ollaan, mutta todettakoon tämä: pointtini on, että jos hyväksytään se, että kunnallisverolla rahoitetaan mm. halliuintia, hallikiekkoilua ja yleisurheilua, miksi ei ole hyväksyttävää rahoittaa samalla lailla golfia, joka on sentään kakenikäisille – ja varsinkin senioreille – soveltuvaa ulkoliikuntaa.
Muutama vuosi sitten lehdessä oli uutinen, että tavoitteeksi on jossain asetettu rakentaa jäähalli kaikkiin yli 10.000 asukkaan kuntiin. Miksi ihmeessä? Miksei pikemminkin kaikenikäisten kuntalaisten liikuntaan soveltuvaa golfkenttää kuten Ruotsissa?
Mitä tulee harrastajien määrään, niin eikös SGL ole niitä SLU:n suurimpia lajiliittoja jäsenmäärältään?
Ballmarker kirjoitti: (6.2.2011 7:40:41)
Off road ollaan, mutta todettakoon tämä: pointtini on, että jos hyväksytään se, että kunnallisverolla rahoitetaan mm. halliuintia, hallikiekkoilua ja yleisurheilua, miksi ei ole hyväksyttävää rahoittaa samalla lailla golfia, joka on sentään kakenikäisille – ja varsinkin senioreille – soveltuvaa ulkoliikuntaa.
Muutama vuosi sitten lehdessä oli uutinen, että tavoitteeksi on jossain asetettu rakentaa jäähalli kaikkiin yli 10.000 asukkaan kuntiin. Miksi ihmeessä? Miksei pikemminkin kaikenikäisten kuntalaisten liikuntaan soveltuvaa golfkenttää kuten Ruotsissa?
Jäähalleihin jne.tarvitaan ja käytetään paljon myös yksityisten rahaa, mm. myymällä mainostilaa ja käyttämällä sponsoroituja työkoneita. Mikäpä firma ei haluaisi julkisesti kertoa tukevansa junioriurheilua, kuinka monta yhteiskuntapointsia saisi kertomalla tukevansa urheilua, jossa valitettavasti jopa osa harrastajista kokee seniorit häiriönä kentällä. Kaikenikäisten harrastus? SIksi kiitos niille (myös Audille ;), joiden mainoksia golf-kentillä näkee ja joiden yritystapahtumat auttavat pitämään kentät pelikunnossa, kaikenikäisille.
Ballmarker kirjoitti: (6.2.2011 7:40:41)
[
Muutama vuosi sitten lehdessä oli uutinen, että tavoitteeksi on jossain asetettu rakentaa jäähalli kaikkiin yli 10.000 asukkaan kuntiin. Miksi ihmeessä? Miksei pikemminkin kaikenikäisten kuntalaisten liikuntaan soveltuvaa golfkenttää kuten Ruotsissa?Mitä tulee harrastajien määrään, niin eikös SGL ole niitä SLU:n suurimpia lajiliittoja jäsenmäärältään?
Asia, jossa SGL:n olisi pitänyt vuosia sitten palkata kunnon myynnin ja markkinoinnin ammattilainen edistämään asiaa kuntapuolen suntaan.
Mielikuvapohjainen vastustus varmasti on raju, eikä ykiskään poliitikko vielä uskalla juuri tuosta syystä lähteä asiaa ajamaan. Jos sen sijaan pysytttäisiin selkeästi osoittamaan win-win tilanne ja murtamaan oikealla markkinoinnilla lajista olevat mielikuvat, olisi kenttiä jo syntymässä kunnalisen ja ry-pohjan yhdistelmältä. Oy-pohjaisten kenttien suhteen on kunnalla kovin vähän tähtävissä.
ts kirjoitti: (6.2.2011 9:50:34)
Ballmarker kirjoitti: (6.2.2011 7:40:41)
[
Muutama vuosi sitten lehdessä oli uutinen, että tavoitteeksi on jossain asetettu rakentaa jäähalli kaikkiin yli 10.000 asukkaan kuntiin. Miksi ihmeessä? Miksei pikemminkin kaikenikäisten kuntalaisten liikuntaan soveltuvaa golfkenttää kuten Ruotsissa?Mitä tulee harrastajien määrään, niin eikös SGL ole niitä SLU:n suurimpia lajiliittoja jäsenmäärältään?
Asia, jossa SGL:n olisi pitänyt vuosia sitten palkata kunnon myynnin ja markkinoinnin ammattilainen edistämään asiaa kuntapuolen suntaan.
Mielikuvapohjainen vastustus varmasti on raju, eikä ykiskään poliitikko vielä uskalla juuri tuosta syystä lähteä asiaa ajamaan. Jos sen sijaan pysytttäisiin selkeästi osoittamaan win-win tilanne ja murtamaan oikealla markkinoinnilla lajista olevat mielikuvat, olisi kenttiä jo syntymässä kunnalisen ja ry-pohjan yhdistelmältä. Oy-pohjaisten kenttien suhteen on kunnalla kovin vähän tähtävissä.
Näin se menee ja on osittain mennytkin niillä paikkakunnilla, joissa ei ole ollut kenttää. Mutta tuskin kunnissa riittää rohkeutta ajaa ahdinkoon olemassa olevia oy muotoisia kenttiä perustamalla ja tukemalla kilpailevaa toimintaa. Vuosaari/Tali on tästä esimerkki, tuskin Vuosaarikaan olisi kenttänä edes olemassa ilman Helsingin myötävaikutusta.
-
JulkaisijaArtikkelit