-
JulkaisijaArtikkelit
-
Putti-Possu kirjoitti: (7.5.2014 11:10:34)
MP-33 kirjoitti: (7.5.2014 10:22:55)
Olikos tuo varainsiirtovero muuten golfosakkesta 1,6%? Ei sinänsä rahallista merkitystä, mutta muistan verotoimistonkin joskus sekoilleen tästä.Juu golf-oy osakkeista edelleen 1,6 % ja ainoastaan AsOy ja Kiinteistö Oy -osakkeista 2 %. Lisäksi säännös maksaa myös velkaosuudesta ei myöskään koske Golf Oy:tä. Minimi on siis 10 €, jolloin kauppa josta varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa (vain ilmoitus) on määrältään 624€ tai alle. Jos kauppaan sisältyy erikoisuuksia koskien mm. vastikkeenmaksua tai sitoumuys takaisinostosta, verottaja voi tulkita kauppahinnan korkeammaksi kuin mitä kauppakirjassa lukee.
Vantaan verotoimiston mukaan muuten golfosake rinnastetaan asunto-osakkeeseen ja halusívat periä veroa 2,0%. Kysymällä kohtaa, missä tämä lukee, sain alennusta ’tämän kerran’. Onkos joku muu törmännyt moiseen?
KL kirjoitti: (8.5.2014 21:07:00)
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 20:55:00)
KL kirjoitti: (7.5.2014 22:31:49)
nominta kirjoitti: (7.5.2014 20:51:48)
Jos kauppakira on tehty ’ oikein’ niin, että osakkeeseen liittyvät oikeudet, vastuut ja velvollisuudet siirtyvät ostajalle, niin onko sillä väliä vaikka ostaja olisi Pakkanen tai Kukkanen.
Joskus on. Riippuu kaupanteon tarkoituksesta.
Mahtaako olla mutua ? Vai onko ihan kokemusta ?
Kokemusta ei onneksi ole, mutta tästä(kin) asiasta on keskusteltu tällä(kin) forumilla monesti. Jos on ilmeistä, ettei ostajalla ole aikomustakaan maksaa vastikkeita, niin oman vähäisen lakiasian tuntemukseni perusteella mennään äkkiä nimikkeen petos alle.
Miten sen voi todistaa, että myyjä ei ole tiennyt kauppaa tehdessään, että ostajalla ei ole aikomustakaan maksaa vastikkeita. Jos ostaja on tosiaan oikeustoimikelpoinen, niin mitä riskiä tässä myyjällä on? Koettakaa nyt hyvät lakiasoita paremmin tuntevat selventää tämä asia, niin ei tarvitse jauhaa spekulaatioilla niin paljoa.
Moraalisesti minusta tilanne on tasapeli jos myy osakkeensa pois vaikka minne ja ostaja ei maksa vastikkeita. Osakehan on alunperin laitettu liikkeelle sitomaan osakas loppuiäkseen maksamaan vastiketta yhtiölle. Jos osakkaita on 3000, aika mukava summa tuosta tulee vuodessa, samalla kun äänivaltaa käyttävien ei tarvitse osallistua kuluihin. Hyvä pumppu!
ts kirjoitti: (8.5.2014 22:16:23)
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 21:47:41)
– Suomessa on sopimuksenteko vapaus, joten osapuolet voivat sopia kaupasta ja sen ehdoista suhteellisen vapaasti
?Niinkö?
Minkähän takia oikeuskäytännöstä löytyy vissiin tuhansia tapauksia joissa on myös noin kuviteltu?
Jaa, vaikea heittää noin lonkalta miksi noin olisi. Vasen jlalka karkaa alta. Ehkä voit kaivaa esimerkin.
Uskoisin kuitenkin, että pääosin nuo viittaamasi tapaukset liittyvät asioihin, joita ei ole kerrottu tai jotka ovat olleet toisin kuin on kerrottu. Eli siis osapuolten välisiin kiistoihin. Sopimuksen ehdot on eri asia.
Tässä käsiteltävä asia iittyy kuitenkin kolmanteen tahoon. Ellei tällä ole sopimukseen tai esim yhtiöjärjestykseen perustuvaa oikeutta estää omistuksen siirto, eväät ovat vähissä. Voi toki olla, että tilanteessa, jossa ostaja on keräillyt osakkeita ja jättänyt vastikkeet maksamatta usean vuoden ajan, tilanne saattaisi olla toinen.
Verohallinto on kyllä toisinaan tullut kolmantena pyöränä sotkemaan lennokkaita ideoita. Nyt käsillä oleva asia tuskin kuitenkaan kiinnostaa heitä. Tai tiedä häntä.
Kannattaa siis olla ensimmäisten joukossa, jos aikoo tuollaisen ostajan kanssa olla tekemisissä.
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 23:10:01)
ts kirjoitti: (8.5.2014 22:16:23)
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 21:47:41)
– Suomessa on sopimuksenteko vapaus, joten osapuolet voivat sopia kaupasta ja sen ehdoista suhteellisen vapaasti
?Niinkö?
Minkähän takia oikeuskäytännöstä löytyy vissiin tuhansia tapauksia joissa on myös noin kuviteltu?
Jaa, vaikea heittää noin lonkalta miksi noin olisi. Vasen jlalka karkaa alta. Ehkä voit kaivaa esimerkin.
Uskoisin kuitenkin, että pääosin nuo viittaamasi tapaukset liittyvät asioihin, joita ei ole kerrottu tai jotka ovat olleet toisin kuin on kerrottu. Eli siis osapuolten välisiin kiistoihin. Sopimuksen ehdot on eri asia.
Tässä käsiteltävä asia iittyy kuitenkin kolmanteen tahoon. Ellei tällä ole sopimukseen tai esim yhtiöjärjestykseen perustuvaa oikeutta estää omistuksen siirto, eväät ovat vähissä. Voi toki olla, että tilanteessa, jossa ostaja on keräillyt osakkeita ja jättänyt vastikkeet maksamatta usean vuoden ajan, tilanne saattaisi olla toinen.
Verohallinto on kyllä toisinaan tullut kolmantena pyöränä sotkemaan lennokkaita ideoita. Nyt käsillä oleva asia tuskin kuitenkaan kiinnostaa heitä. Tai tiedä häntä.
Kannattaa siis olla ensimmäisten joukossa, jos aikoo tuollaisen ostajan kanssa olla tekemisissä.
Niin siis itse asiassa viittasin sopimuksiin, joilla velasta vastuussa oleva siirtää sopimuksella omaisuuttaan toisen nimiin. Eli tilanne ja tarkoitus todellakin asettavat isosti rajoja sopimusoikeudelle.
Joidenkin lainoppineiden mukaan tällaisessa siirrossa tietävästi varattoman tahon haltuun ja velvotteilta välttyäkseen tulee osalliseksi petoksesta.
ts kirjoitti: (8.5.2014 23:23:54)
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 23:10:01)
ts kirjoitti: (8.5.2014 22:16:23)
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 21:47:41)
– Suomessa on sopimuksenteko vapaus, joten osapuolet voivat sopia kaupasta ja sen ehdoista suhteellisen vapaasti
?Niinkö?
Minkähän takia oikeuskäytännöstä löytyy vissiin tuhansia tapauksia joissa on myös noin kuviteltu?
Jaa, vaikea heittää noin lonkalta miksi noin olisi. Vasen jlalka karkaa alta. Ehkä voit kaivaa esimerkin.
Uskoisin kuitenkin, että pääosin nuo viittaamasi tapaukset liittyvät asioihin, joita ei ole kerrottu tai jotka ovat olleet toisin kuin on kerrottu. Eli siis osapuolten välisiin kiistoihin. Sopimuksen ehdot on eri asia.
Tässä käsiteltävä asia iittyy kuitenkin kolmanteen tahoon. Ellei tällä ole sopimukseen tai esim yhtiöjärjestykseen perustuvaa oikeutta estää omistuksen siirto, eväät ovat vähissä. Voi toki olla, että tilanteessa, jossa ostaja on keräillyt osakkeita ja jättänyt vastikkeet maksamatta usean vuoden ajan, tilanne saattaisi olla toinen.
Verohallinto on kyllä toisinaan tullut kolmantena pyöränä sotkemaan lennokkaita ideoita. Nyt käsillä oleva asia tuskin kuitenkaan kiinnostaa heitä. Tai tiedä häntä.
Kannattaa siis olla ensimmäisten joukossa, jos aikoo tuollaisen ostajan kanssa olla tekemisissä.
Niin siis itse asiassa viittasin sopimuksiin, joilla velasta vastuussa oleva siirtää sopimuksella omaisuuttaan toisen nimiin. Eli tilanne ja tarkoitus todellakin asettavat isosti rajoja sopimusoikeudelle.
Joidenkin lainoppineiden mukaan tällaisessa siirrossa tietävästi varattoman tahon haltuun ja velvotteilta välttyäkseen tulee osalliseksi petoksesta.
En väitä oppineita laintuntijoita vastaan. Kysymyksessä on kuitenkin näyttökysymys, eli onko myyntitilanteessa tietoa varattomuudesta. Jos siirrosta saa maksun, voi kai olettaa, että kyseessä ei ole varaton taho.
Jos vastike taas ei ole erääntynyt, silloin kyseessä ei ole velka, vaan tuleva vastuu, jolloin tlanne on toinen.
ts kirjoitti: (8.5.2014 23:23:54)
Niin siis itse asiassa viittasin sopimuksiin, joilla velasta vastuussa oleva siirtää sopimuksella omaisuuttaan toisen nimiin. Eli tilanne ja tarkoitus todellakin asettavat isosti rajoja sopimusoikeudelle.
Joidenkin lainoppineiden mukaan tällaisessa siirrossa tietävästi varattoman tahon haltuun ja velvotteilta välttyäkseen tulee osalliseksi petoksesta.
Pienenä kevennyksenä vakavaan asiaan. On sitä osattu ennenkin. Lopputulos yllättää kaikki.
KKO:1928-II-383
Petos
Myyjän tai ostajan petollinen menettely
Kiinteistön myyjä vaati ostajan tuomitsemista rangaistukseen siitä, ettei tämä, joka kaupan tehdessään oli ollut varaton, ollut lainkaan tarkoittanut rehellisesti täyttää kaupasta johtuvia velvoituksia, vaan että hänellä oli ollut aikomuksena hankkia aineellista etua ja että hän oli sen saavuttamiseksi myynyt ilmeiseen polkuhintaan tilan rakennukset ja irtaimiston. Ostaja tuomittiin rangaistukseen petoksesta.
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 23:46:29)
Pienenä kevennyksenä vakavaan asiaan. On sitä osattu ennenkin. Lopputulos yllättää kaikki.
KKO:1928-II-383
Petos
Myyjän tai ostajan petollinen menettely
Kiinteistön myyjä vaati ostajan tuomitsemista rangaistukseen siitä, ettei tämä, joka kaupan tehdessään oli ollut varaton, ollut lainkaan tarkoittanut rehellisesti täyttää kaupasta johtuvia velvoituksia, vaan että hänellä oli ollut aikomuksena hankkia aineellista etua ja että hän oli sen saavuttamiseksi myynyt ilmeiseen polkuhintaan tilan rakennukset ja irtaimiston. Ostaja tuomittiin rangaistukseen petoksesta.
Mikähän tuossa yllättää ja miten liittyy näiden gollfosakkeiden myyntiin? Voin kyllä vilpittömällä mielellä myös ostaa tuon casen kiinteistön puoleen hintaan edelleen osstajalta ja alkuperäinen myyjä jää nuolemaan näppejään vaikka ostaja olisi kuinka petollinen.
Sanottu Korkeimman oikeuden tiedoksianto vuodelta 1928 ei tosiaan anna vastausta nyt käytävään keskusteluun. Ratkaisussa näyttäisi olevan kysymys siitä, että varaton ostaja varattomuutensa salaten ilman aikomusta maksaa sovittu kauppahinta on erehdyttänyt myyjän solmimaan kiinteistöä koskevan kaupan. Ostaja on menettelyllään syyllistynyt tietenkin petokseen. Tilanne on varsin arkinen ja toteutuu esimerkiksi tilauspetoksissa, joissa Tiina varattomana ja maksukyvyttömänä tilaa Hobby Hall -nettikaupasta uudet verhot.
Edellä viitattu tilanne, jossa osake kaupalla tietoisesti siirretään maksukyvyttömälle tai haluttomalle saajalle voi myös tulla arvosteltavaksi rikosoikeudellisesti petoksena tai ehkä siviilioikeudellisesti sopimuksen pätemättömyysperusteiden kautta. Joka tapauksessa kahdenvälisellä sopimuksella ei voida vähentää kolmannen eli yhtiön jo olemassa olevia oikeuksia. Sopimusvapaudesta huolimatta oikeusjärjestelmä ei suojaa sopimuksia, joilla on vahingollinen tarkoitus.
LeBistro kirjoitti: (9.5.2014 9:27:56)
Sanottu Korkeimman oikeuden tiedoksianto vuodelta 1928 ei tosiaan anna vastausta nyt käytävään keskusteluun. Ratkaisussa näyttäisi olevan kysymys siitä, että varaton ostaja varattomuutensa salaten ilman aikomusta maksaa sovittu kauppahinta on erehdyttänyt myyjän solmimaan kiinteistöä koskevan kaupan. Ostaja on menettelyllään syyllistynyt tietenkin petokseen. Tilanne on varsin arkinen ja toteutuu esimerkiksi tilauspetoksissa, joissa Tiina varattomana ja maksukyvyttömänä tilaa Hobby Hall -nettikaupasta uudet verhot.Edellä viitattu tilanne, jossa osake kaupalla tietoisesti siirretään maksukyvyttömälle tai haluttomalle saajalle voi myös tulla arvosteltavaksi rikosoikeudellisesti petoksena tai ehkä siviilioikeudellisesti sopimuksen pätemättömyysperusteiden kautta. Joka tapauksessa kahdenvälisellä sopimuksella ei voida vähentää kolmannen eli yhtiön jo olemassa olevia oikeuksia. Sopimusvapaudesta huolimatta oikeusjärjestelmä ei suojaa sopimuksia, joilla on vahingollinen tarkoitus.
Pitkälti juuri näin. Tästä syystä on osakkeen myyjän intresseissä pyrkiä suojaamaan itsensä huolehtimalla siitä että tehty kauppa/sopimus on mahdollisimman hyvin muotoiltu täyttäen juridiset peruskriteerit ja että tämän lisäksi myös ostaja-osapuolen tilanteesta on vähintään kunnolliset perustiedot tarkastettuina. Mitään aikaa vievää ja kustannuksia merkitsevää etsivän työtä ei kuitenkaan voida olettaa tehtävän, vaan ns. perustiedot tulee olla tiedossa. Erityisesti ulkomaille rekisteröidyn ostajatahon kohdalla kannattanee ehkä yrittää selvittää hieman tarkemmin taustoja, ihan varmuuden vuoksi.
Mutta näyttökysymykseksi tuomioistuimessa lopulta menee. Näyttötaakka on golfosakeyhtiöllä kantajana siinä tapauksessa että se lähtee perimään vastikkeitaan osakkeen myyneeltä taholta. Näyttötaakka on vastaavasti osakkeen myyjällä kantajana jos itse selvyyden vuoksi tai jostain muusta (esim. kaupan tietojen vahvistaminen varallisuus- tai luovutusvoittoverotusta varten hehheh ..) syystä haluaa lähteä vaatimaan että golfosakeyhtiön osakasluettelosta poistetaan omistajuustietonsa.
Kotojärven tapauksessa yhtiö on menetellyt ehkä viisaasti siinä mielessä että tuollainen ulosotolla pelottelu voi estää tai hidastaa osakkeiden joutumista tahoille joilta vastikkeitten periminen mielestään saattaa olla hankalaa tai osoittautua jopa mahdottomaksi. Ja pelottelusta voi jatkaa pienehköin kustannuksin ulosottoprosessiinkin, mutta jos mitään juridista perustetta toimilla ei ole, eivät ne johda muuhun kuin perinnän kaatumiseen tuomioistuimessa, tällöinkään vielä tuskin kovin suuria taloudellisia menetyksiä yhtiölle tulee. Mutta jos perusteita on niin silloin kyllä luulisi että niistäkin olisi yhtiö ilmoittanut … ja näistä olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmänkin.
Night Driver kirjoitti: (9.5.2014 0:33:42)
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 23:46:29)
Pienenä kevennyksenä vakavaan asiaan. On sitä osattu ennenkin. Lopputulos yllättää kaikki.
KKO:1928-II-383
Petos
Myyjän tai ostajan petollinen menettely
Kiinteistön myyjä vaati ostajan tuomitsemista rangaistukseen siitä, ettei tämä, joka kaupan tehdessään oli ollut varaton, ollut lainkaan tarkoittanut rehellisesti täyttää kaupasta johtuvia velvoituksia, vaan että hänellä oli ollut aikomuksena hankkia aineellista etua ja että hän oli sen saavuttamiseksi myynyt ilmeiseen polkuhintaan tilan rakennukset ja irtaimiston. Ostaja tuomittiin rangaistukseen petoksesta.
Mikähän tuossa yllättää ja miten liittyy näiden gollfosakkeiden myyntiin? Voin kyllä vilpittömällä mielellä myös ostaa tuon casen kiinteistön puoleen hintaan edelleen osstajalta ja alkuperäinen myyjä jää nuolemaan näppejään vaikka ostaja olisi kuinka petollinen.
Lähinnä se, että kauppa oli tehty varattoman kanssa ja jälkeenpäin onnistuttiin näyttämään asia.
Näyttökysymys on avain sana tässä niin kuin golf-osakekaupankin osalta.
haamu kirjoitti: (9.5.2014 10:00:48)
Mutta näyttökysymykseksi tuomioistuimessa lopulta menee. Näyttötaakka on golfosakeyhtiöllä kantajana siinä tapauksessa että se lähtee perimään vastikkeitaan osakkeen myyneeltä taholta. Näyttötaakka on vastaavasti osakkeen myyjällä kantajana jos itse selvyyden vuoksi tai jostain muusta (esim. kaupan tietojen vahvistaminen varallisuus- tai luovutusvoittoverotusta varten hehheh ..) syystä haluaa lähteä vaatimaan että golfosakeyhtiön osakasluettelosta poistetaan omistajuustietonsa.
Kotojärven tapauksessa yhtiö on menetellyt ehkä viisaasti siinä mielessä että tuollainen ulosotolla pelottelu voi estää tai hidastaa osakkeiden joutumista tahoille joilta vastikkeitten periminen mielestään saattaa olla hankalaa tai osoittautua jopa mahdottomaksi. Ja pelottelusta voi jatkaa pienehköin kustannuksin ulosottoprosessiinkin, mutta jos mitään juridista perustetta toimilla ei ole, eivät ne johda muuhun kuin perinnän kaatumiseen tuomioistuimessa, tällöinkään vielä tuskin kovin suuria taloudellisia menetyksiä yhtiölle tulee. Mutta jos perusteita on niin silloin kyllä luulisi että niistäkin olisi yhtiö ilmoittanut … ja näistä olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmänkin.
Ihan tarkistuksen vuoksi, puhutaanko tässä vastikeista, jotka ovat jo erääntyneet ennen kaupauntekoa, vai tulevien vuosien vastikkeista, joista ei välttämättä ole edes päätöstä vielä tehty.
Edellisen osalta aiempi omistaja on vastuussa (yhdesä uuden omistajan kanssa), mutta jälkimmäisen osalta tilanne lienee toinen.
Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 11:07:08)
Night Driver kirjoitti: (9.5.2014 0:33:42)
Klubipelaaja kirjoitti: (8.5.2014 23:46:29)
Pienenä kevennyksenä vakavaan asiaan. On sitä osattu ennenkin. Lopputulos yllättää kaikki.
KKO:1928-II-383
Petos
Myyjän tai ostajan petollinen menettely
Kiinteistön myyjä vaati ostajan tuomitsemista rangaistukseen siitä, ettei tämä, joka kaupan tehdessään oli ollut varaton, ollut lainkaan tarkoittanut rehellisesti täyttää kaupasta johtuvia velvoituksia, vaan että hänellä oli ollut aikomuksena hankkia aineellista etua ja että hän oli sen saavuttamiseksi myynyt ilmeiseen polkuhintaan tilan rakennukset ja irtaimiston. Ostaja tuomittiin rangaistukseen petoksesta.
Mikähän tuossa yllättää ja miten liittyy näiden gollfosakkeiden myyntiin? Voin kyllä vilpittömällä mielellä myös ostaa tuon casen kiinteistön puoleen hintaan edelleen osstajalta ja alkuperäinen myyjä jää nuolemaan näppejään vaikka ostaja olisi kuinka petollinen.
Lähinnä se, että kauppa oli tehty varattoman kanssa ja jälkeenpäin onnistuttiin näyttämään asia.
Näyttökysymys on avain sana tässä niin kuin golf-osakekaupankin osalta.
Suppea on KKO selostus, mutta näyttää siltä, että ostaja myynyt heti kaupan kohteen eteenpäin ’polkuhinnalla’ ja saanut siitä hillon itselleen eikä varattomalla ketkulla ollut missään vaiheessa realistisia mahdollisuuksia hoitaa kauppahintaa/muita velvollisuuksia myyjälle. Ihan klassiselta petosRIKOKSELTA vaikuttaa.
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (9.5.2014 11:28:22)
Suppea on KKO selostus, mutta näyttää siltä, että ostaja myynyt heti kaupan kohteen eteenpäin ’polkuhinnalla’ ja saanut siitä hillon itselleen eikä varattomalla ketkulla ollut missään vaiheessa realistisia mahdollisuuksia hoitaa kauppahintaa/muita velvollisuuksia myyjälle. Ihan klassiselta petosRIKOKSELTA vaikuttaa.
Jälkikäteen on helppo sanoa noin, Kauppahetkellä tilanne on voinut olla toinen. Tässä myyjä ei ollut ottanut selvää ostajan varattomuudesta ja silti tehnyt kaupan. Ja voittanut oikeudessa jälkikäteen.
’kotojärvi’ tapauksessa ollaan sitä mieltä, että pitää ottaa selvää ostajasta, jos aikoo selvitä kuivin jaloin.
Muutenhan tuolla oikeustapauksella ei tämän kanssa ole mitään tekemistä. Alkuperäisessä viestissä tuo oli otsikoitu ’kevennykseksi’. No nyt sen merkitystä sitten pohditaan puolivakavissaan.
Ostajalla on ostajan huolet.
Myyjä vain miettii hinnan sopivaksi…
Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 11:13:04)
haamu kirjoitti: (9.5.2014 10:00:48)
Mutta näyttökysymykseksi tuomioistuimessa lopulta menee. Näyttötaakka on golfosakeyhtiöllä kantajana siinä tapauksessa että se lähtee perimään vastikkeitaan osakkeen myyneeltä taholta. Näyttötaakka on vastaavasti osakkeen myyjällä kantajana jos itse selvyyden vuoksi tai jostain muusta (esim. kaupan tietojen vahvistaminen varallisuus- tai luovutusvoittoverotusta varten hehheh ..) syystä haluaa lähteä vaatimaan että golfosakeyhtiön osakasluettelosta poistetaan omistajuustietonsa.
Kotojärven tapauksessa yhtiö on menetellyt ehkä viisaasti siinä mielessä että tuollainen ulosotolla pelottelu voi estää tai hidastaa osakkeiden joutumista tahoille joilta vastikkeitten periminen mielestään saattaa olla hankalaa tai osoittautua jopa mahdottomaksi. Ja pelottelusta voi jatkaa pienehköin kustannuksin ulosottoprosessiinkin, mutta jos mitään juridista perustetta toimilla ei ole, eivät ne johda muuhun kuin perinnän kaatumiseen tuomioistuimessa, tällöinkään vielä tuskin kovin suuria taloudellisia menetyksiä yhtiölle tulee. Mutta jos perusteita on niin silloin kyllä luulisi että niistäkin olisi yhtiö ilmoittanut … ja näistä olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmänkin.
Ihan tarkistuksen vuoksi, puhutaanko tässä vastikeista, jotka ovat jo erääntyneet ennen kaupauntekoa, vai tulevien vuosien vastikkeista, joista ei välttämättä ole edes päätöstä vielä tehty.
Edellisen osalta aiempi omistaja on vastuussa (yhdesä uuden omistajan kanssa), mutta jälkimmäisen osalta tilanne lienee toinen.
Ei ole välttämättä vastuuta edes jo erääntyneiden vastikkeiden osalta.
Yhtiö- ja varallisuusoikeudellisesta tarkastelukulmasta voidaan päätyä useampaan sinänsä perusteltavissa olevaan lopputulokseen. Kyse on erityisesti siitä, kohdistuvatko velvollisuudet osakkeeseen (eli osakkeen viimeisimpään omistajaan) vai erääntymishetken osakkeenomistajaan.
Ks. viesti #69 toisessa ketjussa: https://golfpiste.com/forum/posts.asp?cid=1&tid=124065&lang=fiNyt pitää muistaa, että vastikkeiden suorittamisvelvollisuudesta voidaan toki kauppakirjassa sopia. Tämä riippumatta siitä, onko kysymys jo erääntyneestä tai tulevaisuudessa erääntyvästä vastikkeesta. Sanottu sopimus kuitenkin velvoittaa vain ostajan ja myyjän välisessä relaatiossa. Kolmannen eli tässä tapauksessa yhtiön oikeuksiin sopimuksella ei voi (oikeuksia vähentävästi) vaikuttaa.
Edellisestä johtuu se, että yhtiö voi periä ennen kauppaa erääntyneen vastikkeen myyjältä ja sopimusehtojen mukaan nähdäkseni myös ostajalta.
Punainen Paroni kirjoitti: (8.5.2014 22:18:11)
Putti-Possu kirjoitti: (7.5.2014 11:10:34)
MP-33 kirjoitti: (7.5.2014 10:22:55)
Olikos tuo varainsiirtovero muuten golfosakkesta 1,6%? Ei sinänsä rahallista merkitystä, mutta muistan verotoimistonkin joskus sekoilleen tästä.Juu golf-oy osakkeista edelleen 1,6 % ja ainoastaan AsOy ja Kiinteistö Oy -osakkeista 2 %. Lisäksi säännös maksaa myös velkaosuudesta ei myöskään koske Golf Oy:tä. Minimi on siis 10 €, jolloin kauppa josta varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa (vain ilmoitus) on määrältään 624€ tai alle. Jos kauppaan sisältyy erikoisuuksia koskien mm. vastikkeenmaksua tai sitoumuys takaisinostosta, verottaja voi tulkita kauppahinnan korkeammaksi kuin mitä kauppakirjassa lukee.
Vantaan verotoimiston mukaan muuten golfosake rinnastetaan asunto-osakkeeseen ja halusívat periä veroa 2,0%. Kysymällä kohtaa, missä tämä lukee, sain alennusta ’tämän kerran’. Onkos joku muu törmännyt moiseen?
Törmätty on – ei tosin Vantaalla. Oli onneksi kopio mukana omista ohjeistaan, joten myönsivät virheensä.
LeBistro kirjoitti: (9.5.2014 13:28:07)
Nyt pitää muistaa, että vastikkeiden suorittamisvelvollisuudesta voidaan toki kauppakirjassa sopia. Tämä riippumatta siitä, onko kysymys jo erääntyneestä tai tulevaisuudessa erääntyvästä vastikkeesta. Sanottu sopimus kuitenkin velvoittaa vain ostajan ja myyjän välisessä relaatiossa. Kolmannen eli tässä tapauksessa yhtiön oikeuksiin sopimuksella ei voi (oikeuksia vähentävästi) vaikuttaa.Edellisestä johtuu se, että yhtiö voi periä ennen kauppaa erääntyneen vastikkeen myyjältä ja sopimusehtojen mukaan nähdäkseni myös ostajalta.
Millä perusteella yhtiöllä on oikeus periä vastiketta siltä osakkeenomistajalta, jonka omistuksessa osake oli erääntymishetkellä? Malli olisi toki yleisten sopimusoikeudellisten oppien mukainen, mutta se ei ota kantaa siihen, että niillä ei kauheasti ole vaikutusta kun tarkastellaan tilannetta yhtiöoikeudellisessa mielessä.
Vrt. AsOyL:ssä on tällaisesta säädetty nimenomaisesti 3 luvun 7 §:ssä (tietyin rajauksin). Tällaisesta nimenomaisesta säännöksestä voisi tehdä päätelmän, että vastaavaa osakkeenomistajien velvollisuutta (ja yhtiön ’oikeutta’) tavanomaisissa osakeyhtiöissä ei ainakaan yksiselitteisesti ole olemassa.
En ymmärrä kysymystä. Viittaamasi lainkohta, joka toki koskee asunto-osakeyhtiötä, nimenomaisesti toteaa, että uusi omistaja vastaa myös vanhan maksulaiminlyönnistä.
Edit. Siis uusi vastaa edellisen omistajan ohella…
Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 11:07:08)
Näyttökysymys on avain sana tässä niin kuin golf-osakekaupankin osalta.Näin se keskustelu hauskasti etenee….
Ensin oltiin sitä mieltä, ettei tuossa mitään kiellettyä tahi rikosta voi olla. Sitten pitkin hampain taivutaan myöntämään, että kyllähän siinä nyt kuitenkin rikoksen ainekset voivat olla, mutta väännetään asia näyttökysymykseksi.
Löytyisikö ihan esimerkin vuoksi jokin sellainen rikos, jossa ei tarvita näyttöä ko. rikoksesta tuomion aikaan saamiseksi..?
KL kirjoitti: (9.5.2014 15:14:48)
Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 11:07:08)
Näyttökysymys on avain sana tässä niin kuin golf-osakekaupankin osalta.Näin se keskustelu hauskasti etenee….
Ensin oltiin sitä mieltä, ettei tuossa mitään kiellettyä tahi rikosta voi olla. Sitten pitkin hampain taivutaan myöntämään, että kyllähän siinä nyt kuitenkin rikoksen ainekset voivat olla, mutta väännetään asia näyttökysymykseksi.
?
Niin se etenee hauskasti irrottamalla sitaatit asiayhteydestä parhaiden journalististen käytäntöjen mukaisesti.
Joskus käy niin, että tietoisuuden lisääntyessä on syytä muuttaa mielipidettä.
Tässä ’Kotojärvi’ tapauksessa ei mielestäni kuitenkaan ole mitään epäselvää. Myymällä osakkeet NGI:lle tai jollekin muulle taholle pääsee aivan varmasti eroon tulevista vastikeista. Kauppakirjalla, kauppahinnan maksulla ja varainsiirtoveroveroilmoituksella todentuu omistuksen siirto. Ei siinä yhtiöllä suuremmin nokan koputtamista ole. Erääntyneiden vastikkeiden osalta voi olla riski, että myyjä joutuu maksamaan. Rikoksesta ei kuitenkaan missään nimessä ole kysymys.
Jos joku tämän haluaa haastaa, on hänellä näyttövelvollisuus. Kynnys on aika korkealla.
Ei tässä sen kummemmasta asiasta ole kysymys.
KL kirjoitti: (9.5.2014 15:14:48)
Klubipelaaja kirjoitti: (9.5.2014 11:07:08)
Näyttökysymys on avain sana tässä niin kuin golf-osakekaupankin osalta.Näin se keskustelu hauskasti etenee….
Ensin oltiin sitä mieltä, ettei tuossa mitään kiellettyä tahi rikosta voi olla. Sitten pitkin hampain taivutaan myöntämään, että kyllähän siinä nyt kuitenkin rikoksen ainekset voivat olla, mutta väännetään asia näyttökysymykseksi.
Löytyisikö ihan esimerkin vuoksi jokin sellainen rikos, jossa ei tarvita näyttöä ko. rikoksesta tuomion aikaan saamiseksi..?
Jos nyt unohdetaan myyntihetkeä ennen olevat vastikkeet niin ostaja vastaa kyllä jatkosta.
Myyjä ei ole vastuussa ostajan velvoitteista…Näprääjä kirjoitti: (9.5.2014 17:10:42)
Jos nyt unohdetaan myyntihetkeä ennen olevat vastikkeet niin ostaja vastaa kyllä jatkosta.
Myyjä ei ole vastuussa ostajan velvoitteista…Keskustelu näyttää pahasti kiertävän kehää, koska viimeksi on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tietyin edellytyksin petoksen tunnusmerkit täyttyvät. Jos näin käy, ja kaiken lisäksi henkilö tai henkilöt asiasta ns. tuomitaan, niin vastuukysymykset vastikkeista menevät aika lailla uusiksi.
Niinpä väite
Näprääjä kirjoitti: (9.5.2014 17:10:42)
Jos nyt unohdetaan myyntihetkeä ennen olevat vastikkeet niin ostaja vastaa kyllä jatkosta.
Myyjä ei ole vastuussa ostajan velvoitteista…ei kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen pidä paikkaansa. Ainakaan tuohon väitteeseen ei myyjän tule tuudittautua ikävien yllätysten mahdollisuuden vuoksi.
KL kirjoitti: (9.5.2014 18:30:56)
Keskustelu näyttää pahasti kiertävän kehää, koska viimeksi on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tietyin edellytyksin petoksen tunnusmerkit täyttyvät. Jos näin käy, ja kaiken lisäksi henkilö tai henkilöt asiasta ns. tuomitaan, niin vastuukysymykset vastikkeista menevät aika lailla uusiksi.
Mikä tai mitkä asiat tässä olisivat petosta ja mitkä sen tunnusmerkit olisivat?
Kuka tai ketä ovat henkilöt, jotka asiasta ns. tuomitaan.
-
JulkaisijaArtikkelit