-
JulkaisijaArtikkelit
-
Klubipelaaja kirjoitti viikko sitten:
kaiken hälinän keskellä on oleellista, että kenttäyhtiö saa riittävästi tuloja, että toiminta on vankalla pohjalla. Maksut määräytyvät sen perusteella. Jokainen sitten päättää tämän vaikutukset pelaamiseensa.
Klubipelaajan kommenttiin kiteytyy hienosti ”rakenteiden näkökulma” tässä keskustelussa. Tämän näkökulman mukaan rakenteet on tehtävä sellaisiksi, että rakenteet säilyvät vahvoina. Ihmisten toiminnan velvollisuus on mukautua rakenteisiin.
Toista näkökulmaa kutsuisin ”toiminnan näkökulmaksi”. Sen näkökulman mukaan ihmiset tekevät itsensä tai ympäristönsä kannalta hyväksi kokemiaan valintoja. Rakenteet syntyvät, kuolevat, säilyvät ja muuttuvat ihmisten valintojen seurauksena.
Jos kykenemme keskustelemaan näistä näkökulmista, meidän ei välttämättä tarvitse jakaa ihmisiä erilaisiin joukkoihin, joille annetaan erilaisia nimiä ja moraalisesti arvottavia luonnehdintoja.
Golfosakkeiden kysyntä on jatkanut laskuaan viimeiset 15 vuotta. Samanaikaisesti vuokrapelioikeuksien tarjonta on jatkanut kasvuaan niin, että monella kentällä on jo vuosikausia vallinnut vuokrapelioikeuksien kasvava ylitarjontatilanne.
Koska itse päätarkoituksen eli ao. yhtiön kentillä pelaamisen kannalta osakkeen tarjoamat edut vuokralla pelaamiseen verrattuna ovat suurimmalle osalle merkitykseltään vähäiset, motivaatio osakaspelaamiseen on kadonnut. Vuokrapelaaja saa lähes samat edut – ja vuokrapelioikeuksien ylitarjonnan johdosta usein vieläpä edullisemmin kuin osakas.
Kun pelaaja haluaa rajattoman kausipelioikeuden tietyn, yleensä asuntoaan lähellä olevan golfyhtiön kentille, miksi hän päätyisi ostamaan osakkeen, kun samoja pelioikeuksia on tarjolla edullisemmin sisältäen sitoutumisen ko. yhtiöön vain yhdeksi pelikaudeksi? Kuten on nähty, se on useimmille paljon arvokkaampi asia kuin osakkaan mahdolliset muut edut.Calexilta totuudenmukainen analyysi vallitsevasta tilanteesta.
Oma veikkaukseni on se, että kiinnostus osaketta kohtaan jatkaa laimenemistaan ja samanaikaisesti vuokrapelioikeuksien tarjonta jatkaa kasvuaan. Tämä on ollut trendi viimeiset 15 vuotta, ja sama suunta jatkuu vahvistuvana.
Tuota samaa minäkin pelkään, mutten pidä muutosta täysin mahdottomana. Vuokrapelioikeuksien tarjonta todennäköisesti jatkaa kasvuaan, koska lunastukset ja lepuutukset eivät näytä saavan yhtiökokouksissa riittävää kannatusta. Pelioikeuksien ylitarjonta voi silti vähentyä edellyttäen, että pelaajien määrä saadaan kasvuun.
Ruotsin väestöstä 5,0% (492000 / 9 900 000) on maansa Golfliiton jäseniä, mutta Suomen väestöstä vain 2,6% (142000 / 5 500 000). Suomi ei ole Ruotsi (eroja on paljon), mutta eikö esim. 0,9 %-yksikön (=50 000 pelaajan) lisäys olisi Suomelle vielä täysin realistinen? Nuoriso vähentyy, samalla kun vanhojen osuus väestöstä kasvaa. Satsaus siis sinne, missä potentiaalia on – 40 vuotta täyttäneet. (Ruotsalaisgolfarit ovat keski-iältään vuoden suomalaisia vanhempia. Jos tuon eron saisimme kurottua umpeen, se varmaan jo riittäisi 😉 ). Suomen Golfliitto tarvitsee tähän tarkoitukseen korvamerkittyä rahaa. Muutama euro lisää jäsenmaksuun ja avot … SGKY puolestaan voisi motivoida/vauhdittaa golfyhtiöitä oikeiden ratkaisujen tekoon…
Jaahas, Kuuman putterin karanneen mopon sammutusvesien mukana meni näköjään muutama vastaus muillekin nimimerkeille. Koetetaanpa uudestaan…
Klubipelaaja:
QPQ:lle voi todeta, että moraaliongelma ei synny siitä, että joku vuokraa pelioikeutensa alle vastikehinnan. Se syntyy siitä, että näiden poloisten maksamia vastikkeita hyödyntäen muut osakkaat pelaavat osin näiden kustannuksella. Ellei näitä kuuliaisia maksajia olisi, joutuisivat muut osakkaat maksamaan enemmän.Moraalinen huolesi kuuliaisista poloisista on yhtä turha kuin vanhoista jääristäkin. Kuten jo aiemmin tuli jossakin todettua, luultavimmatusti osakkuudella on heille jotakin sellaista arvoa, jota p&p-kuplassa kentältä kentälle edullisimman tarjouksen perässä koikkelehtivan on aivan ilmiselvästi mahdoton ymmärtää. Tai ehkä heillä on vaan yksinkertaisesti varaa lepuuttaa osakettaan tai antaa se vuokralle jopa alihintaan siihen asti kun lapset, lastenlapset tai lastenlastenlapset innostuvat golfista.
Ehkä ne kahvit menivätkin väärään kurkkuun, kun ymmärsit olevasi muiden kustannuksella pelaava.
Tältäkin osin huolesi on turha, veliseni. Pelaan osakkeen antamalla pelioikeudella. Ja ennenkuin hankin nykyisen osakkeeni, vuokrasin sitä pari kautta yhtiövastikkeen ylittävällä hinnalla.
Sinänsä päättelysi on mielenkiintoinen. Sehän tarkoittaa, että moraalista pohjasakkaa, korjaan: planktonia, eivät ole alihintaisilla vastikkeilla pelaavat osakkaat, vaan pelioikeus”jalostajien” neljä-yhden-hinnalla-greenfeellä pelaavat.
Saalinki:
Minäkö luulin että päätösvalta on kenttäyhtiön hallituksella ja osakkeenomistajilla (ml. mainitsemas vanhat jäärät). Eikö se tarkoita, että nämä omistajat tätä tahtovat.Valitettavsti jollakin kentillä operatiiviselle johdolle on päässyt tapahtumaan myös virhearvioita. Onneksi ne on helppo korjata.
Nyt on kyllä kommunismin ja kapitalismin käsitteet mennyt sekaisin.
Ei suinkaan, veli hyvä. Nyt ei puhutakaan kirkasotsaisista teorioista, vaan raa’asta todellisuudesta:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/nain-elivat-stalinin-suojatit-neuvostoliitossa/
Nykyään samaan voi törmätä mm. Venezuelassa ja Pohjois-Koreassa.
Tähän minun on kyllä vaikea uskoa.
Katso nyt vaan sitä ikäpyramidia ja ajattele uudestaan.
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
Mielestäni tehokkaampia konsteja olisivat golfin peluun tekeminen luvanvaraiseksi ja lailla asettaa hoitovastike kaikelle kansalle yleisradioveron tapaan.
Toinen vanhan kommunistin sydäntä lämmittävä ajatus olisi tietenkin golfkenttien sosialisointi ja kansalaisvelvoitteen asettaminen golfin opiskelulle ja pakollinen minimikierrosmäärä kullekin kansalaiselle.Heh, sepä hyvä, sillä tämänsuuntaista kokeilua ollaan kuulemma käynnistämässä Vantaan suunnalla.
Oma veikkaukseni on, että golfkenttien kapasiteetti tulee vähenemään rajusti lähiaikoina. Se tulee osaltaan tervehdyttämään alaa.
Kehyskunnissa on kenttiä joissa on käynyt todella kova kato vastikkeen maksajissa. Yhtälö jossa vastikkeet jatkavat kasvuaan, maksajat vähenee, kentänhoito alkaa kärsiä, greenit hidastuu, maksavia vieraspelaajia tulee entistäkin vähemmän. Tämä yhtälö johtaa golfkenttien vähenemiseen. II luokan maalaiskentät selviää, koska kentänhoito vaatii vähemmän resursseja ja tarjolla on talkoovoimaa.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Möllikkä:
Mä kyllä käytän parhaat tarjoukset enkä katso tekeväni kenellekkään väärin.Nyt sun täytyy kyllä keskustella moraalinvartijan kanssa.
Pelioikeuksien ylitarjonta voi silti vähentyä edellyttäen, että pelaajien määrä saadaan kasvuun.
Ruotsin väestöstä 5,0% (492000 / 9 900 000) on maansa Golfliiton jäseniä, mutta Suomen väestöstä vain 2,6% (142000 / 5 500 000). Suomi ei ole Ruotsi (eroja on paljon), mutta eikö esim. 0,9 %-yksikön (=50 000 pelaajan) lisäys olisi Suomelle vielä täysin realistinen?
Miksi se lisäys tulisi saada golfliiton jäsenyyden kautta? Käsittääkseni Ruotsissakin on merkittävä määrä golfin harrastajia, jotka eivät kuulu liittoon.
Suurissa ja vanhoissa golfmaissa suurin osa pelaajista ei kuulu liittoon, vaan lähinnä kilpagolfia harrastavat.
Suomessakin kehitys kulkee sitä kohti, että vain kilpagolffarit kuuluvat liittoon ja muut pelaavat ilman liiton hellää ohjausta (seuran jäsenenä tai ilman seuran jäsenyyttä). Tällöin kentillä on entistä paremmin mahdollisuus profiloitua erityyppisten pelaajien kentiksi (suljetut ja väljät private -kentät, kilpakentät, laadukkaat jokamieskentät ja perustason jokamieskentät jne. sekä näiden välimuotoja). Tällöin ylitarjonta voi helpomminkin poistua ja löytyä myös Suomessa ”uusi normaali”.
Ei kai kukaan tosissaan ajattele, että esim. tenniksessä, laskettelussa tai keilauksessa toteutettaisiin yhtä hölmöjä rakenteita (liittoon kuulumisineen) kuin nykyisin on golfissa. Tai vastaavasti jossain kehittyneissä golfmaissa mentäisiin näihin rakenteisiin kuten täällä.Toivottavasti Kuuman putterin korjattuun viestiin saa nyt vastata. Katsotaan kuinka käy…
Kuuma putteri:
Koskaan ei ole ollut osaketta, eikä edes pelioikeutta. Tykkään nimittäin pelata eri kentillä. Jos käyn kesän aikana 3 kentällä 4 kierrosta kullakin, mihin niistä minun pitäisi hankkia pelioikeus?Tuskinpa mihinkään. Tilanne voi tietysti muuttua, kun greenfeen hinta nousee sataseen.
QPQ, olen joskus kuvitellut että golfkentät – sinun ja muidenkin omistamat – päättävät itse tarjontansa, millä hinnalla ja milloin me asiakkaat pääsemme pelaamaan?
Oikein kuviteltu. Ja virheitäkin on sattunut.
Ja jos kenttää perustettaessa on päätetty myydä nimeämättömiä yrityspelioikeuksia 3 x hinnalla ja 3 x vastikkeella, kuvitteliko myyjät että niitä ei koskaan käytettäisi sen enempää kuin tavallista?
Mistä hyvästä niiden ostajat maksoivat korkeamman hinnan ja korkeamman vastikkeen?Golfkentällä, jota olin perustamassa 80-luvulla ja toisella, jota olin mukana laajentamassa vuosituhannen alussa, tärkein motiivi yrityspelioikeuksien myymiselle ei ollut ahneus vaan yhteisöllisyys.
Kummallista muutenkin, että golfarit aina puhuu rahasta. Täällä keskustellaan osakkeiden hinnoista. […] Tennispalstalla (palsta.keskuskentta.fi) keskustellaan urheilusta ja harrastuksesta. Täällä golfpalstalla keskustellaan rahasta.
Sitä minäkin ihmettelen. Sadoilla viesteillä pakkojankutetaan ja manataan osakkeiden hintojen romahtavan, neuvotaan olemaan hankkimatta niitä missään olosuhteissa ja kaupan päälle paheksutaan täyttä yhtiövastiketta maksavien moraalia.
Hakematta tulee mieleen korkeasti kunnioitetun ja paljon kaivatun fukke diise saissen viesti tämän ketjun alkumetreiltä:
Taitaa olla niin, että ne jotka ennustavat osakkeiden hintojen romahtamista, myöskin toivovat sitä.
Calex 19.2.2018, 06:00:
Golfosakkeiden kysyntä on jatkanut laskuaan viimeiset 15 vuotta. Samanaikaisesti vuokrapelioikeuksien tarjonta on jatkanut kasvuaan niin, että monella kentällä on jo vuosikausia vallinnut vuokrapelioikeuksien kasvava ylitarjontatilanne.Koska itse päätarkoituksen eli ao. yhtiön kentillä pelaamisen kannalta osakkeen tarjoamat edut vuokralla pelaamiseen verrattuna ovat suurimmalle osalle merkitykseltään vähäiset, motivaatio osakaspelaamiseen on kadonnut. Vuokrapelaaja saa lähes samat edut – ja vuokrapelioikeuksien ylitarjonnan johdosta usein vieläpä edullisemmin kuin osakas.
Kun pelaaja haluaa rajattoman kausipelioikeuden tietyn, yleensä asuntoaan lähellä olevan golfyhtiön kentille, miksi hän päätyisi ostamaan osakkeen, kun samoja pelioikeuksia on tarjolla edullisemmin sisältäen sitoutumisen ko. yhtiöön vain yhdeksi pelikaudeksi? Kuten on nähty, se on useimmille paljon arvokkaampi asia kuin osakkaan mahdolliset muut edut.
Oma veikkaukseni on se, että kiinnostus osaketta kohtaan jatkaa laimenemistaan ja samanaikaisesti vuokrapelioikeuksien tarjonta jatkaa kasvuaan. Tämä on ollut trendi viimeiset 15 vuotta, ja sama suunta jatkuu vahvistuvana.
Calex 13.10.2016, 19:28:
Nyt lopetan samojen argumenttien toistamisen.Pelioikeuksien ylitarjonta voi silti vähentyä edellyttäen, että pelaajien määrä saadaan kasvuun.
Ruotsin väestöstä 5,0% (492000 / 9 900 000) on maansa Golfliiton jäseniä, mutta Suomen väestöstä vain 2,6% (142000 / 5 500 000). Suomi ei ole Ruotsi (eroja on paljon), mutta eikö esim. 0,9 %-yksikön (=50 000 pelaajan) lisäys olisi Suomelle vielä täysin realistinen?Miksi se lisäys tulisi saada golfliiton jäsenyyden kautta?
Arvelin, että Golfliitolla olisi siihen parhaat edellytykset.
Käsittääkseni Ruotsissakin on merkittävä määrä golfin harrastajia, jotka eivät kuulu liittoon.
Tuossa olet oikeassa, mutta fakta on myös se, että Ruotsin Golfliittoon kuuluvien määrä lisääntyi viime vuonna yli 5000:llä.
Metsämies
Kehyskunnissa on kenttiä joissa on käynyt todella kova kato vastikkeen maksajissa.Miten tuo on siellä tapahtunut? Yhtiössä on ollut lunastuspykälä? Yhtiöissä ei ole ollut vastikepakkoa? Osakkeet myyty tahoille, joilla ei ole ollut tarkoituskaan maksaa vastikkeita, eikä niitä niiltä saa? Vai ovatko osakkaat yksinkertaisesti jättäneet vastikkeensa maksamatta, jolloin pelioikeudet on otettu aluksi yhtiön haltuun – ja jossain vaiheessa ulosottomies tulee ja (mikäli ulosmitattavaa on) välittää vastikkeet yhtiölle kuluineen ja korkoineen?
Quid Pro Quo vei keskustelun uudelle tasolle. Kommenteissa on tosin ehkä hieman liikaa henkilötasolle meneviä heittoja. Mutta tartun näiden heittojen sijaan siihen, mikä kommenteissa on hienoa. Golftoimialan kehitys laitetaan historian suurten linjojen ja aatteiden kanssa samaan jatkumoon.
Ehkä osakkuudella on joillekin, esim. vanhoille jäärille, sellaista arvoa, jota p&p-kuplassa kentältä kentälle edullisimman tarjouksen perässä koikkelehtivan lokin on mahdoton ymmärtää. Tai ehkä heillä on vaan yksinkertaisesti varaa lepuuttaa osakettaan tai antaa se vuokralle alihintaan siihen asti kun lapset, lastenlapset tai lastenlastenlapset innostuvat golfista.
Tässä on jotain samaa, mitä oli aikanaan keskustelussa maalta kaupunkiin muutossa. Maalla asuminen ja erityisesti maan omistaminen oli moraalisesti oikea tapa olla yhteiskunnan jäsen. Leipä saatiin omasta pellosta. Jollakin maata oli niin paljon, että sitä oli varaa pitää kesannollakin. Kaupunkiin työn perässä muuttavat olivat moraalisesti alhaisempia. He sitoutuivat vain määräaikaisesti työnantajiin ja ostivat leipänsä mistä milloinkin. Joku osti halvinta, joku parasta, joku helpointa, mutta kukaan ei sitoutunut mihinkään.
Toimialan suuri rakenteellinen ongelma ovat pelioikeusjalostajat, jotka pyrkivät synnyttämään sitoutumattomuutta […] Nämä nykyajan golfkommunistit pyrkivät kaikin keinoin sosialisoimaan ”vanhojen jäärien” rakentamat kentät häikäilemättömän voitontavoittelunsa tuotantokoneistoksi
Aateliston näkökulmasta porvarit ovat aina olleet harmittavia nousukkaita. He luovat markkinoita eli valinnan mahdollisuuksia, mikä vähentää sitoutumista vanhoihin rakenteisiin.
”vanhat jäärät” eivät ole kuitenkaan lainkaan loppumassa
Totta. Edelleen maalla asuu ihmisiä. Yhdet ovat suurmaanomistajia, joiden ei tarvitse välittää rakennemuutoksista. Toiset tyytyvät niin vähään, että pärjäävät edelleen pienviljelmällään.
Kun jalostajat katoavat markkinoilta, alkaa taas osakkeillekin löytyä kysyntää.
Kun hyödykkeitä jalostava porvaristo ja hyödykkeitä ostava työväestö katoaa, palataan ehkä taas vanhaan aatelisten ja maaorjien yhteiskuntaan. Jotkut toivovat tätä. Jotkut pelkäävät tätä. Jotkut eivät usko tähän.
Klubipelaaja:
Jos lahjoituksia otetaan vastaan, niin mitä sitten. Mitätöidäänkö osakkeet, jolloin muiden osakkaiden maksut ehkä nousevat ? Mitä sanoo yhtiöjärjestys ? Jos hallitukselle on annettu mahdollisuus määrittää pelioikeusohjeella pelioikeuksien käyttö, silloin ei ongelmia ole. Mutta jos näin ei ole, mitä vaihtoehtoja jää ? Greenfee-myynti on mahdolista, mutta mitä muuta ?
Tällaiset järjestelyt koskevat käytännössä vain velkaisia, huonosti hoidettuja ja/tai muuten vaikeuksissa olevia kenttäyhtiöitä.
Vaihtoehtoja on useita. Se mitä tehdään saattaa vaikuttaa muiden osakkaiden asemaan. Yhtiöstä riippuen vaikutukset ovat monenlaisia. Osakkaiden tasaveroinen kohtelu tulee huomioida. Osakkeiden luovuttaminen yhtiölle ei voi mitätöidä niiden mahdollisia velkaosuuksia. Siis siirtää osakkeisiin kohdistuvia velkoja muiden osakkaiden=omistajien maksettaviksi. Tällaisista seikoista osakeyhtiölaissa määrätään varsin tarkasti.
Kun yhtiö lunastaa osakkeita itselleen:
– osakkeet voidaan mitätöidä. (vähentää osakkaiden määrää, joudutaanko korottamaan vastikkeita? Toisaalta jäljelle jäävien osakkaiden omistus yhtiöstä suurenee.)
– lunastetut(vastaanotetut) osakkeet voidaan myydä (mutta meneekö ne paremmin kaupaksi kuin yksityisten myymänä?)
– yhtiö voi vuokrata omistamiensa osakkeiden pelioikeuksia monenlaisilla ehdoilla/tavoilla. Yhtiökokouksessa voidaan päättää mahdollisisti tarvittavista muutoksista yhtiöjärjestykseen.
– yhtiö voi myös vaihtaa hallussaan olevia osakkeita jonkun toisen yhtiön kanssa.Periaatteessa yhtiökokokouksessa voidaan päättää kaikista yhtiön asioista kunhan pitäydytään OY-lain puitteissa.
eikka:
Ei tämä kustanus näin mene. Esim Pikkala on alle 300€/18/reikää.
Hinta on määritelty pelaajan keskimääräisen kierroshinnan perusteella, näin tämä alkujaan on laadittu ja melko karkealla pensselillä. Vastikket tai pelikausimaksut ovat jokseenkin samansuuruisia riippumatta kenttäyhtiön kenttien lukumäärästä. Epäsuoraan esitit kylläkin hienon idean: henkilökohtaisen pelioikeuden hintaan vaikuttaisi se, kuinka monta pelioikeutta (eri kentille) on lunastanut. Sama henkilö ei voi pelata niillä kaikilla yhtä aikaa.En ymmärrä tuota määritelmääsi.
Minä maksan vain hoitovastikkeen joka vaihtelee hieman kenttäkohtaisesti (keskimäärin hieman yli 400€/kausi/18-reiän kenttä). Mikään kenttäyhtiöistä ei ole koskaan välittänyt siitä kuinka monta kierrosta pelaan kullakin kentällä. Saan ihan vapaasti valita millä kentällä pelaan kulloinkin..Se sopii minulle erittäin hyvin.
Koska osakkaan hoitovastike on niin pieni, jo kymmenen kierrosta/kenttä kaudessa tulee halvemmaksi kuin gf-pelaaminen. Tämäkin sopii minulle erittäin hyvin. Kaiken lisäksi otan yhdeltä kentältä pelilippuja joilla myös perheenjäseneni pääsevät pelaamaan. Osan niistä vaihdan ystävieni kanssa jne. Tämän lisäksi pelaan toki muuallakin..
Näin olen harrastanut golfia osakkaana jo yli 20 vuotta ja toivottavasti saman verran myös tulevaisuudessa. Uskoisin että ainakin osa perinnönkärkkyjistäni ottaa mielellään vastaan golfosakkeeni. Vaikka käsittääkseni niistä pääsee edelleenkin eroon myymällä. Hinnoista ei ole ihan tarkkaa tietoa tai ennustetta. Mutta sillä nyt ei liene kovin suurta merkitystä.
Hyvä Gloffare, kysymykseni ei koskenut osakeyhtiölain pykäliä, eikä itse asiakaan liity osakkeiden mitätöintiin. Sen sijaan kysymys liittyy siihen, että mitä mahdollisuuksia kenttäyhtiöllä on hankkia lisätuloja loukkaamatta osakkaiden oikeuksia, joille yhtiöjärjestyksessä tyypillisesti on paalutettu ensisijainen oikeus pelata yhtiön kentällä. Ja tämän vastineena sitten vastikevelvollisuus.
Tämä asia on ennemmin tai myöhemmin ajankohtainen kaikilla kentillä, joilla osakkaiden omassa käytössä on alle puolet pelioikeuksista. Näitä kenttiä taitaa olla aika paljon, eivätkä ne välttämättä vielä edes ole taloudellisissa vaikeuksissa, kiitos vastikepakon.
Gloffare kirjoitti: Asiallisesti toimivan ja velattoman osakekentän hoitovastike on luokkaa 400-500€/18-reikää/kausi. Omalta kohdaltani esimerkki koskee kolmea eri kenttäyhtiötä. Kalliimpiakin toki löytyy. Suomessa golfaaminen on erittäin edullista. Erityisesti osakkaana/osakkaan pelioikeudella.
Eikka kirjoitti:Ei tämä kustanus näin mene. Esim Pikkala on alle 300€/18/reikää.
Hinta on määritelty pelaajan keskimääräisen kierroshinnan perusteella, näin tämä alkujaan on laadittu ja melko karkealla pensselillä. Vastikket tai pelikausimaksut ovat jokseenkin samansuuruisia riippumatta kenttäyhtiön kenttien lukumäärästä. Epäsuoraan esitit kylläkin hienon idean: henkilökohtaisen pelioikeuden hintaan vaikuttaisi se, kuinka monta pelioikeutta (eri kentille) on lunastanut. Sama henkilö ei voi pelata niillä kaikilla yhtä aikaa.Eikka, näin se gloffaren ajatusmaailma toimii. Saman henkilön ajatusmaailmassa maastohiihdosta saa kalliin harrastuksen.
Gloffaren näkökulmasta katsottuna 36-reikäisen kentän tonnin vastike on vain 500 per 18-reikäinen kenttä, ja sen vuoksi golf on halpa harrastus. Sillä ei ole mitään väliä, että 18-reikäisten kenttien keskimääräinen VUOKRAvastike on merkittävästi tuota summaa korkeampi. Gloffarehan ei miellä osakkeesta maksettua hintaa pelaamisen kustannukseksi, koska jossain kaukana tulevaisuusessa Gloffaren mielestä tuosta osakkeesta saa myytäessä vähintään omansa takaisin, totta kai indeksillä korjattuna…
Kuten nim. Calex omasta viestistäni aiemmin tiivisti niin ainoa ongelma osake vs muun pelaamisen suhteen on osakkeen vastikevelvollisuus joka pahimmassa tapauksessa kentästä riippuen seuraa ns. hautaan asti. Kyse ei ole siis osakkeen hinnasta tai vastikkeen suuruudesta koska niille voi laskea selkeän arvon esim oman pelaamisen kautta tai mahdollisen kenttäyhtiön maanomistuksen kautta. Myös mahdollisen osakkeen arvonalenemisen voi budjetoida ns pelivuosille. Mutta se riski joka toki on läsnä vain osalla kentistä on mielestäni aika iso jos vaikka oma pelaaminen terveys yms syistä estyisi. Pahimmassa tapauksessa maksat 600e vastiketta vuodesta toiseen. Esim 10vuodessa tuosta syntyy jo kiva potti! Toki ainakin vielä pelioikeuden vuokraamisesta saanee melkeinpä omat takaisin. Mutta tuo pelioikeuskauppa ei olekaan sitten enää pelkästään omissa käsissä.
Millä kentillä mahtaa olla halvimmat vuokrapelioikeudet? Onko joillakin kentillä kysyntä huvennut niin paljon että vuokraamisesta ei saa edes 50% vastikkeen hinnasta?
Klubipelaaja:
Hyvä Gloffare, kysymykseni ei koskenut osakeyhtiölain pykäliä, eikä itse asiakaan liity osakkeiden mitätöintiin. Sen sijaan kysymys liittyy siihen, että mitä mahdollisuuksia kenttäyhtiöllä on hankkia lisätuloja loukkaamatta osakkaiden oikeuksia, joille yhtiöjärjestyksessä tyypillisesti on paalutettu ensisijainen oikeus pelata yhtiön kentällä. Ja tämän vastineena sitten vastikevelvollisuus.
Voisin nostaa vaikka tällaisen mahdollisuuden koskien yhtiölle luovutettuja osakkeita.
A)Yhtiökokouksessa esitetään:
– yhtiö ottaa vastaa vastaan osakkaiden veloituksetta luovuttamia osakkeita ensivaiheessa 50 kpl.
– samalla tehdään yhtiöjärjestykseen muutos siten että ”yhtiön hallussa olevien osakkeiden pelioikeudessa voidaan tarvittaessa poiketa siitä mitä yhtiöjärjestyksessä sanotaan osakkaiden hallussa olevien osakkeiden pelioikeudesta.”– näillä edellytyksillä yhtiö voi ottaa vastaan osakkeitaan 50 kpl.
– yhtiö voi haluamallaan tavalla vuokrata ko. osakkeiden pelioikeuksia ulkopuolisille harrastajille. Ilman että mitenkään loukattaisiin niiden osakkaiden etuja jotka vuokraavat hallussaan olevien osakkeiden pelioikeuksia.
– yhtiön todennäköisesti kannattaa mm. rajoittaa hallussaan olevien osakkeiden pelioikeutta osakekohtaisesti.
– huomioida vuokrahinnoissa ettei ne ole edullisempia kuin esim. osakkaiden maksama maksama hoitovastike. Mieluummien ei vuokrata ollenkaan rajatonta pelioikeutta.Muistaakseni hieman vastaavasta järjestelmä laadittiin aikoinaan rinkkuun. Ehkä joku voi sitäkin referoida.
Lakimiehiä tarvitaan että osataan laatia sellaiset säännöt ettei loukata osakkaiden tasavertaisuutta eikä itse yhtiöllekään saa syntyä vahinkoa/tappiota järjestelyistä. Yhtiöjärjestyksen muutoksissa on myös omat laissa määrätyt säädökset.
Kenttäyhtiöissä olisi ehkä hyvä miettiä muutenkin tulorahoituksen rakennetta pelipalveluiden osalta.
1. osakekohtainen hoitovastikkeisiin perustuvat pelioikeudet
– miten näitä käytetään yhtiön kentällä
2. yhtiön (osakkeiden pelioikeuden ulkopuoliset)vuokrapelioikeudet, 10-kortit jne.
– miten nämä hinnoitellaan ettei synny vaikutelmaa että yhtiö kilpailee omien osakkaidensa kanssa. Tai että vieraat pääsee pelaamaan halvemmalla kuin osakkaat.
3. GF-myynti.
– taloudellisesti terve hinnoittelu suhteessa osakkaiden maksuihin ja toisaalta markkinoiden kysyntä/kilpailu.Fiksusti toimiva kenttäyhtiö hinnoittelee palvelut siten että osakkaat saavat edullisimmat ja parhaat palvelut. Kaikki nämä on helppo selvittää, määritellä ja siirtää hinnoitteluun.
Oikean suuntainen hinnoitteluesimerkki voisi olla esim.
1. Osakkaan keskimääräinen toteutunut kierroshinta = 25€/kierros
2. GF-hinta = 3 x 25€ = 75€/kierros
3. Muut pelioikeustuotteet (10-kortit jne.) 2-3 x 25€ = 50-75€/kierros
4. Tarjoushinnoittelu (twilight, aamuajat,aviopari, koko lähtö jne.) 2 x 25€ = 50€/henkilö/kierros
5. Erikoistapaukset (osakkaan vieraat, juniorit jne.) vähintään sama kuin osakkaan hinta/kierros.
6. Yritystapahtumat hinnat: GF + ruokailut + muut palvelutYllä esimerkkiä, ei kiveen hakattua vaan suuntaa antamaan.
Näin osakkaiden pelaaminen (keskimäärin/kierros) on aina vähintään puolet halvempaa kuin ulkopuolisten. Erikoistapauksia lukuunottamatta.Monin paikoin ulkomailla vastaava hinnoittelurakenne on käytössä. Usein turisteilta veloitetaan jopa 4-5 x paikallisen pelaajan GF-hinta.
KL1:
Gloffarehan ei miellä osakkeesta maksettua hintaa pelaamisen kustannukseksi, koska jossain kaukana tulevaisuusessa Gloffaren mielestä tuosta osakkeesta saa myytäessä vähintään omansa takaisin, totta kai indeksillä korjattuna…
Tässä olet aivan oikeassa. En todellakaan laske pelaamiseni kustannukseksi aikoinaan maksamiani osakkeiden hintoja. En myöskään usko että olisin oleellisesti varakkaampi jos olisin jättänyt osakkeet aikoinaan hankkimatta.
Ja siinäkin olet oikeassa että toivon kyseisten osakkeiden hintojen nousevan moninkertaisiksi jopa silloisiin nimellisiin markkahintoihin nähden. Huolimatta siitä että osakkeitteni arvonnoususta mahdollisesti koituva taloudellinen hyöty tuskin kohdistuu minulle itselleni.
Kaikkein eniten minä kuitenkin toivon että saan jatkaa harrastustani vielä pitkään hyvillä kentillä ja omasta mielestäni varsin edullisilla kausivastikkeilla. Sitäkin pidän mukavana että löytyy erilaisia vaihtoehtoja ihmisten erilaisiin tarpeisiin.
KL1 kirjoitti: Gloffarehan ei miellä osakkeesta maksettua hintaa pelaamisen kustannukseksi, koska jossain kaukana tulevaisuudessa Gloffaren mielestä tuosta osakkeesta saa myytäessä vähintään omansa takaisin, totta kai indeksillä korjattuna…
Gloffare kirjoitti: Tässä olet aivan oikeassa. En todellakaan laske pelaamiseni kustannukseksi aikoinaan maksamiani osakkeiden hintoja.Tämä tulee tuskin kellekään yllätyksenä, mutta siinä vaiheessa kun aletaan puhua (koko maan) keskiarvoista, niin osakkeen hankintahinta astuukin varsin merkittävään rooliin.
No niin…. eilen illalla klo 22:12 gloffarelta tuli järkevä ehdotus. Siinä on juuri niitä elementtejä mitä golfyhtiöiltä nyt kaivataan: yhtiö lunastaa omia osakkeitaan, yhtiö vuokraa näitä pelioikeuksia ’oikealla’ hinnalla, yhtiö kehittää ja hinnoittelee erilaisia pelioikeustuotteita, jne. Juuri näitä toimenpiteitä on vuosikausia peräänkuulutettu, mutta toistaiseksi aivan liian vähän toteutettu. Kun näitä pantaisiin Suomessa toimeen laajalla rintamalla niin osakemarkkinatkin alkaisivat elpyä.
Tuossa olet oikeassa, mutta fakta on myös se, että Ruotsin Golfliittoon kuuluvien määrä lisääntyi viime vuonna yli 5000:llä.
UK:ssa myös jäsenten määrä on ollut kasvussa viimeiset kolme-neljä vuotta (+80000):
There has been a huge rise in the number of members of English golf clubs
Vajaa 50% kuuluu seuroihin.
UK:ssa myös jäsenten määrä on ollut kasvussa viimeiset kolme-neljä vuotta (+80000):There has been a huge rise in the number of members of English golf clubs.
Vajaa 50% kuuluu seuroihin.Englannin ja Suomen lukuja on kyllä aika hankala verrata, vaikka tiedetään että Englannissa on noin 10 kertaa Suomen väkiluku ja golf on varsin yleinen harrastus. Silti
– Suomessa 2,6 % väestöstä kuuluu golfseuroihin vs. Englannissa 1 %
– Molemmissa maissa seuroihin kuuluu jäseniä, jotka eivät golfaa edes kerran vuodessa (puolisoja, lapsia, jne). Englannissa golfclubeihin kuulutaan paitsi golfin myös aika paljon sen vuoksi, että osallistutaan klubin muuhun sosiaaliseen toimintaan.
– Englannissa vuosipelioikeuden voi hankkia klubilta kuulumatta klubiin, eli golfin pelaamisen kannalta klubi ei tuo juuri mitään lisäarvoa. Eräällä esimerkkikentällä puolison vuosipelioikeus maksoi 170 puntaa, mutta jäsenyys (sen jälkeen, kun klubi hyväksyi naiset jäseniksi) maksoi 460 puntaa. Golfin pelaaminen oli molemmilla tavoilla samanarvoista, mutta klubitalon tilat oli varattu vain jäsenille ja puoliso pääsi vain jäsenen seurassa.Haluttomuudesta hankkia golfosaketta kertoo hyvin GP:n pörssin tämän hetken tilanne: 142 myyntitarjousta ja 8 ostotarjousta, joista vain 2 selkeästi loppukäyttäjän tekemiä.
Kuvittelisi tällaisenkin indikaation kertovan nykyisille osakkeenomistajille, että jotain tarttis tehdä.
UltraSlice:
Quid Pro Quo vei keskustelun uudelle tasolle. Kommenteissa on tosin ehkä hieman liikaa henkilötasolle meneviä heittoja. Mutta tartun näiden heittojen sijaan siihen, mikä kommenteissa on hienoa. Golftoimialan kehitys laitetaan historian suurten linjojen ja aatteiden kanssa samaan jatkumoon.Tässä on jotain samaa, mitä oli aikanaan keskustelussa maalta kaupunkiin muutossa. Maalla asuminen ja erityisesti maan omistaminen oli moraalisesti oikea tapa olla yhteiskunnan jäsen. Leipä saatiin omasta pellosta. Jollakin maata oli niin paljon, että sitä oli varaa pitää kesannollakin. Kaupunkiin työn perässä muuttavat olivat moraalisesti alhaisempia. He sitoutuivat vain määräaikaisesti työnantajiin ja ostivat leipänsä mistä milloinkin. Joku osti halvinta, joku parasta, joku helpointa, mutta kukaan ei sitoutunut mihinkään.
Juu, makro onkin monissa asioissa mikroa parempi näkökulma. Lämmin kiitos sen avaamisesta, Ultra. Valitettavasti vain arvasit väärin vanhojen jäärien osakkuudessa kokeman lisäarvon, se ei ole omistaminen. Mietipä vielä kerran, ja yritä uudestaan. Ja moraalista kehoitan konsultoimaan Klubipelaajaa. Samoin käsityksesi kesannoinnista on luvalla sanoen vinoutunut. Siinäkään kysymys ei ole omistamisen autuudesta vaan aivan muista tarkoitusperistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kesanto
Ja se kaupunkilaisenkin syömä leipä, se, ystäväni, leivotaan sen maanviljelijän pellossaan kasvattamasta viljasta.
Aateliston näkökulmasta porvarit ovat aina olleet harmittavia nousukkaita. He luovat markkinoita eli valinnan mahdollisuuksia, mikä vähentää sitoutumista vanhoihin rakenteisiin.
Ei suinkaan, veli hyvä. Porvarit ovat mitä hyödyllisimpiä yhteiskunnan jäseniä. He yrittävät, innovoivat, ottavat riskiä ja investoivat. Mutta he eivät tee sitä sosialisoimalla toisten yhteiskunnan jäsenten tuotannontekijöitä, sillä silloinhan he olisivat – sosialisteja.
Asiasta kanatalouteen: tästä tuli mieleen tapaus 80-luvun lopulta, kun olin mukana ottamassa haltuun erään konkurssikypsän pankin yhtä konttoria. Vielä haltuunoton yhteistyöryhmässä ko. pankin pääluottamusmies, kommunisti henkeen ja vereen, osoitti viiltävää yhteiskunnallista analyyttisyyttä, jonka ylitti jopa hänen kirkkaana loistavan tilannetajunsa, kun hän haltuunottokokouksen aluksi loihe lausumahan: ”Maailma lähti menemään päin helvettiä sinä päivänä, kun joku keksi sanoa, että minä muuten omistan tämän maapalan.”
Totta. Edelleen maalla asuu ihmisiä. Yhdet ovat suurmaanomistajia, joiden ei tarvitse välittää rakennemuutoksista. Toiset tyytyvät niin vähään, että pärjäävät edelleen pienviljelmällään.
Auta armias sitä päivää, kun nämä ”suurmaitaan” viljelevät maatalousyrittäjät lakkaavat tuottamasta ruokaa sinunkin pöytääsi.
Kun hyödykkeitä jalostava porvaristo ja hyödykkeitä ostava työväestö katoaa, palataan ehkä taas vanhaan aatelisten ja maaorjien yhteiskuntaan. Jotkut toivovat tätä. Jotkut pelkäävät tätä. Jotkut eivät usko tähän.
Mitä se porvaristo jalostaa, työväestö ostaa ja maaorja kuokkii, jos ei aatelisten maata ja sen satoa?
Ja jos puhutaan hetki vakavasti, nykyäänhän maatalousyrittäjä, kiitos ”halpuuttamisen”, on lähempänä maaorjuutta kuin aatelistoa. Ja aivan samalla tavalla golfosakkeen omistaja on lähempänä porvaristoa – heistä useimmat, ainakin ne ”vanhat jäärät”, ovat kenttänsä itse omalla rahallaan ja työllään perustaneet. Eivät siis perineet valmiina tai saaneet kuninkaalta lahjoituksena.
-
JulkaisijaArtikkelit