26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Myyrä kiittää…

Etusivu Foorumit Yleistä Myyrä kiittää…

Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • kuluneesta vuodesta ja toivottaa antoisaa vuotta 2011 tasapuolisesti kaikilla Forumin kirjoittajille ja lukioille.

    Myyrä kirjoitti: (1.1.2011 1:08:06)
    kuluneesta vuodesta ja toivottaa antoisaa vuotta 2011 tasapuolisesti kaikilla Forumin kirjoittajille ja lukioille.

    Mitähän lukioita mahdat kiitellä ja mistäköhän syystä (siis noita yläastetta seuraavia kouluja)?

    Tämänkin lukijoille joka tapauksessa hyvää golfvuotta 2011!

    En voi syyttää lyönivirhettä, koska sellaista ei tapahtunut, mutta luulen, että olosuhteilla oli vaikutus tähän vähän humoristiseen asiaa.

    Ballmarker kirjoitti: (1.1.2011 11:03:08)
    Mitähän lukioita mahdat kiitellä ja mistäköhän syystä (siis noita yläastetta seuraavia kouluja)?

    Ollaanpas tarkkana, siis ainakin jos halutaan ajassa elää. Yläasteita ole ollut olemassa enää vähään aikaan.

    ts

    Q8 kirjoitti: (1.1.2011 15:09:02)

    Ballmarker kirjoitti: (1.1.2011 11:03:08)
    Mitähän lukioita mahdat kiitellä ja mistäköhän syystä (siis noita yläastetta seuraavia kouluja)?

    Ollaanpas tarkkana, siis ainakin jos halutaan ajassa elää. Yläasteita ole ollut olemassa enää vähään aikaan.

    Kukahan nyt suuttuu kun sanon että en ymmärrä. Kyllä meidän toinen junioreista ainakin on yläasteella ja toinen menee syksyllä.

    ’Peruskoulu jakautuu edelleen kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen koululainsäädännössä. Epävirallisesti jakoa peruskoulun luokkiin 1-6 ja 7-9 kutsutaan ala- ja yläkouluiksi, mutta missään peruskoulua koskevissa koululaeissa (esim. perusopetuslaissa ja -asetuksessa 628/1998, 852/1998 eivät nämä termit sanoina esiinny). Hallinnollisesti on toisaalta oikein puhua vain (yhtenäisestä) peruskoulusta. Alakoulu ja yläkoulu -nimet on otettu usein käyttöön ns. yhtenäiskouluissa Ks. Suomen yhtenäiskouluverkosto ry , jolloin tarkoitetaan perusopetuslaissa mainittuja ala-asteen ja yläasteen luokkia. Yhtenäiskoulussa luokat 1-9 opiskelevat samassa yksikössä ja kouluilla on yhteinen johto.’

    ts kirjoitti: (1.1.2011 15:23:08)

    Q8 kirjoitti: (1.1.2011 15:09:02)

    Ballmarker kirjoitti: (1.1.2011 11:03:08)
    Mitähän lukioita mahdat kiitellä ja mistäköhän syystä (siis noita yläastetta seuraavia kouluja)?

    Ollaanpas tarkkana, siis ainakin jos halutaan ajassa elää. Yläasteita ole ollut olemassa enää vähään aikaan.

    Kukahan nyt suuttuu kun sanon että en ymmärrä. Kyllä meidän toinen junioreista ainakin on yläasteella ja toinen menee syksyllä.

    ’Peruskoulu jakautuu edelleen kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen koululainsäädännössä. Epävirallisesti jakoa peruskoulun luokkiin 1-6 ja 7-9 kutsutaan ala- ja yläkouluiksi, mutta missään peruskoulua koskevissa koululaeissa (esim. perusopetuslaissa ja -asetuksessa 628/1998, 852/1998 eivät nämä termit sanoina esiinny). Hallinnollisesti on toisaalta oikein puhua vain (yhtenäisestä) peruskoulusta. Alakoulu ja yläkoulu -nimet on otettu usein käyttöön ns. yhtenäiskouluissa Ks. Suomen yhtenäiskouluverkosto ry , jolloin tarkoitetaan perusopetuslaissa mainittuja ala-asteen ja yläasteen luokkia. Yhtenäiskoulussa luokat 1-9 opiskelevat samassa yksikössä ja kouluilla on yhteinen johto.’

    Oho, olen antanut siis kertoa itselleni epätäsmällistä tietoa. Ja jopa välittänyt sitä eteenpäin. Oliskos ollut ensimmäinen kerta elämässäni? Ei tule toistumaan.

    Persareita ne ovat yhtä kaikki!

    Toisaalta se tosiseikka, että itse on joskus joutunut pyrkimään oppikouluun, eikä peruskoulua ollut silloin vielä olemassakaan, ei ehkä nykynuorisolta generoi enää kovinkaan suurta ihailua ja kunnioitusta. Semminkin kun ottaa huomioon kuinka h..tin monta vuotta tuosta jo on kulunut (lue: h..tin vanha äijä).

    Ja taas tuli yksi vuosi lisää. Senioritouri lähestyy…

    Älähän hätäile tuon ensimmäisen kerran kanssa. Ylä- ja alaasteet termeinä poistuivat käytöstä Opetussuunnitelman Perusteet 2004 myötä. Olisitkohan sittenkin enemmän oikeassa kuin väärässä;) Opushan ei ole laki, mutta määräys/normi ehdottomasti.

    ’Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. ’ oph.fi

    KL

    ylikiiminki kirjoitti: (1.1.2011 16:25:38)
    Älähän hätäile tuon ensimmäisen kerran kanssa. Ylä- ja alaasteet termeinä poistuivat käytöstä Opetussuunnitelman Perusteet 2004 myötä. Olisitkohan sittenkin enemmän oikeassa kuin väärässä;) Opushan ei ole laki, mutta määräys/normi ehdottomasti.

    ’Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. ’ oph.fi

    Hassua on se, että minunkin poikieni koulussa kaikki opettajat ja rehtori puhuvat ylä- ja ala-asteesta ja kaikessa koulusta saatavassa kirjallisessa materiaalissa nämä termit ovat edelleen käytössä. Eräs nuori opettajakoulutuksen läpi käynyt nainen tuossa männä viikoilla kyllä puhui tästä yläkoulu/alakoulujaosta, mutta ainakaan meidän perheeseemme moista jakoa ei ole mistään nk. viralliselta taholta ilmaantunut.

    Omassa nuoruudessani yläkoulu tarkoitti kansakoulua, joka sijaitsi ylhäällä mäellä ja alakoulu vastaavasti mäen alla sijaitsevaa kansakoulua. Tällaista jakoa on helppo perustella edes jollakin järjellisellä syyllä.

    KL kirjoitti: (1.1.2011 17:52:37)
    Omassa nuoruudessani yläkoulu tarkoitti kansakoulua, joka sijaitsi ylhäällä mäellä ja alakoulu vastaavasti mäen alla sijaitsevaa kansakoulua. Tällaista jakoa on helppo perustella edes jollakin järjellisellä syyllä.

    Meilläpäin taas alakoulu tarkoitti kansakoulun kahta ensimmäistä luokkaa ja yläkoulu kahta seuraavaa, minkä jälkeen siirryttiin oppikouluun (jos siirryttiin).

    ts

    Näin se on palstan yleissivistävä vaikutus taas nähyt 😉 Samalla on taas kerran nähty se, että asioihin on harvoin yhtä oikeaa vastausta. Q8 oli ymmärtääkseni oikeassa siinä, että nuo termit ovat opetushallituksen määrityksistä poistuneet, mutta samalla ne ovat kuitenkin ihan entiseen tapaan käytössä ja esim koulujen määrityksissä voimassa. Suomi näyttää olevan täynnä ala- ja yläasteita ja eivät nuo ole arkipäivän työstä poistuneet opettajienkaan kielessä, vaikka muutoksesta näyttäisi olevan yli 6 vuotta.

    On se hienoa oppia aina vaan lisää 🙂

    KL

    Ballmarker kirjoitti: (1.1.2011 18:35:02)

    KL kirjoitti: (1.1.2011 17:52:37)
    Omassa nuoruudessani yläkoulu tarkoitti kansakoulua, joka sijaitsi ylhäällä mäellä ja alakoulu vastaavasti mäen alla sijaitsevaa kansakoulua. Tällaista jakoa on helppo perustella edes jollakin järjellisellä syyllä.

    Meilläpäin taas alakoulu tarkoitti kansakoulun kahta ensimmäistä luokkaa ja yläkoulu kahta seuraavaa, minkä jälkeen siirryttiin oppikouluun (jos siirryttiin).

    Meillä taasen noista käytettiin termejä ala- ja yläluokat.

    KL

    ts kirjoitti: (1.1.2011 18:59:29)
    Näin se on palstan yleissivistävä vaikutus taas nähyt 😉 Samalla on taas kerran nähty se, että asioihin on harvoin yhtä oikeaa vastausta. Q8 oli ymmärtääkseni oikeassa siinä, että nuo termit ovat opetushallituksen määrityksistä poistuneet, mutta samalla ne ovat kuitenkin ihan entiseen tapaan käytössä ja esim koulujen määrityksissä voimassa. Suomi näyttää olevan täynnä ala- ja yläasteita ja eivät nuo ole arkipäivän työstä poistuneet opettajienkaan kielessä, vaikka muutoksesta näyttäisi olevan yli 6 vuotta.

    On se hienoa oppia aina vaan lisää 🙂

    Mutta mietipäs kuinka paljon verorahoja on pantu työhön, jossa ansiokkaasti on pohdittu uusia termejä, ja ennen kaikkea niitä perusteluja mikseivät termit ylä- ja ala-aste enää kelpaakaan.

    Toisin sanoen, mitä uutta, hyödyllistä ja muutokseen käytettyjen rahojen arvoista konkreettista hyötyä termistöstä toiseen siirtyminen on tuonut tai tulee aikain saatossa tuomaan? Entä käytetäänkö jatkossa keskiasteesta termiä keskikoulu?

    On maamme köyhä ja siksi jää (ssä on virkamiehen järki…).

    ts

    KL kirjoitti: (1.1.2011 20:22:36)

    Mutta mietipäs kuinka paljon verorahoja on pantu työhön, jossa ansiokkaasti on pohdittu uusia termejä, ja ennen kaikkea niitä perusteluja mikseivät termit ylä- ja ala-aste enää kelpaakaan.

    On maamme köyhä ja siksi jää (ssä on virkamiehen järki…).

    Ainahan noita joku onnistuu myymään pöhköille noita ajatuksia. Mietipä rakkaan postilaitoksemme kulkua nykyiseksi itellaksi ja paljonko rahaa poltettiin noiden perääkäiden muutosten yhteydessä kylttien, lomakkeiden ym aivan turhan uudistamiseen.

    Ja tuo nyt vaan sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen kymmenistä esimerkeistä.

    Ihmetyttää että tuo uudistajan ammattinimike edelleen puuttuu kaikista luetteloista 😉

    Ei tuossa nimitysten muttamisessa ihan pelkästä sanahelinästä ole kysymys. Pohjimmiltaan kyse on nivelvaiheiden poistamisesta/pehmentämisestä/hävittämisestä yhtenäiseksi suunnitellun perusopetuksen avulla. Tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle yhtenäinen opintopolku 1.lk-9.lk tai jopa esiopetuksesta oppivelvollisuuden loppuun. Tuohon mahtuu useampiakin nivelvaiheita merkittävimpinä eskarista ekalle, toiselta kolmannelle luokalle ja aineenopetukseen siirtyminen kuudennen luokan jälkeen. Nivelvaiheiden pehmentäminen onnistuu nykytietämyksen valossa parhaiten yhtenäiskouluissa.

    Toisaalta kun lähikouluperiaatetta noudatetaan tulee kysymykseen(taloudellista tehokkuuttakin tavoitellessa) myös muut koulujen luokka-astejaot kuin perinteiset 1.-6.lk ja 7.-9.lk. Lähikoulu voi olla ainoastaan luokille 0.-4.lk ja isommat lapset kuljetetaan toiseen yksikköön. Entisten ala-asteiden nimet ovatkin jo hyvin suurelta osin muuttuneet ala- asteista kouluiksi. Yläasteet seurannevat perässä.

    ts

    arccu kirjoitti: (1.1.2011 21:17:44)
    Ei tuossa nimitysten muttamisessa ihan pelkästä sanahelinästä ole kysymys. Pohjimmiltaan kyse on nivelvaiheiden poistamisesta/pehmentämisestä/hävittämisestä yhtenäiseksi suunnitellun perusopetuksen avulla. Tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle yhtenäinen opintopolku 1.lk-9.lk tai jopa esiopetuksesta oppivelvollisuuden loppuun. Tuohon mahtuu useampiakin nivelvaiheita merkittävimpinä eskarista ekalle, toiselta kolmannelle luokalle ja aineenopetukseen siirtyminen kuudennen luokan jälkeen. Nivelvaiheiden pehmentäminen onnistuu nykytietämyksen valossa parhaiten yhtenäiskouluissa.

    Toisaalta kun lähikouluperiaatetta noudatetaan tulee kysymykseen(taloudellista tehokkuuttakin tavoitellessa) myös muut koulujen luokka-astejaot kuin perinteiset 1.-6.lk ja 7.-9.lk. Lähikoulu voi olla ainoastaan luokille 0.-4.lk ja isommat lapset kuljetetaan toiseen yksikköön. Entisten ala-asteiden nimet ovatkin jo hyvin suurelta osin muuttuneet ala- asteista kouluiksi. Yläasteet seurannevat perässä.

    Kaukana ollaan golfista, mutta eipä anneta häiritä. Itselle lähinnä tulee mieleen, että kyllänuo nivelvaiheiden pehmentämiset voitaisiin tpteuttaa aivan erillisinä toimina ilman mitään termistökikkailua. Nykyän vaan on niin kovin haluttua kehittää kaikelle uusia nimiä, kun eräistä rotunimikkeistäkin ihmisten mielestä tulee loukkaavia jan kuluessa.

    Tunnut olevan aiheesta perillä, niin selitätkö maallikolle minkä eron tuo nimikemuutos tuo siihen, että kuitenkin (jos oikein ymmärsin) edelleen kuudennen luokan jälkeen siirrytään aineopetukseen? Samoin aiankin vielä täällä maaseudulla vaihtuu koulu tuossa vaiheessa. Onko asiassa jotain todellisia jyviä joukossa vai onko kyse teoreetikkojen ajatuksista ja mielleyhtymistä?

    KL

    ts kirjoitti: (1.1.2011 21:37:56)

    arccu kirjoitti: (1.1.2011 21:17:44)
    Ei tuossa nimitysten muttamisessa ihan pelkästä sanahelinästä ole kysymys. Pohjimmiltaan kyse on nivelvaiheiden poistamisesta/pehmentämisestä/hävittämisestä yhtenäiseksi suunnitellun perusopetuksen avulla. Tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle yhtenäinen opintopolku 1.lk-9.lk tai jopa esiopetuksesta oppivelvollisuuden loppuun. Tuohon mahtuu useampiakin nivelvaiheita merkittävimpinä eskarista ekalle, toiselta kolmannelle luokalle ja aineenopetukseen siirtyminen kuudennen luokan jälkeen. Nivelvaiheiden pehmentäminen onnistuu nykytietämyksen valossa parhaiten yhtenäiskouluissa.

    Toisaalta kun lähikouluperiaatetta noudatetaan tulee kysymykseen(taloudellista tehokkuuttakin tavoitellessa) myös muut koulujen luokka-astejaot kuin perinteiset 1.-6.lk ja 7.-9.lk. Lähikoulu voi olla ainoastaan luokille 0.-4.lk ja isommat lapset kuljetetaan toiseen yksikköön. Entisten ala-asteiden nimet ovatkin jo hyvin suurelta osin muuttuneet ala- asteista kouluiksi. Yläasteet seurannevat perässä.

    Kaukana ollaan golfista, mutta eipä anneta häiritä. Itselle lähinnä tulee mieleen, että kyllänuo nivelvaiheiden pehmentämiset voitaisiin tpteuttaa aivan erillisinä toimina ilman mitään termistökikkailua. Nykyän vaan on niin kovin haluttua kehittää kaikelle uusia nimiä, kun eräistä rotunimikkeistäkin ihmisten mielestä tulee loukkaavia jan kuluessa.

    Tunnut olevan aiheesta perillä, niin selitätkö maallikolle minkä eron tuo nimikemuutos tuo siihen, että kuitenkin (jos oikein ymmärsin) edelleen kuudennen luokan jälkeen siirrytään aineopetukseen? Samoin aiankin vielä täällä maaseudulla vaihtuu koulu tuossa vaiheessa. Onko asiassa jotain todellisia jyviä joukossa vai onko kyse teoreetikkojen ajatuksista ja mielleyhtymistä?

    Minuakin kiinnostaa kuulla lisää asiasta, koskapa yhtenäiskoulukonsepti ja pehmentäminen eivät mitenkään järjellisesti ole yhteydessä tuon nimenmuutoksen kanssa. Yhtenäiskoulun periaate on selvä ja kannatettava: oppilaat kasvavat yhteisöön kiinni ja kulkevat sen läpi ympäristön muuttumatta. Tämä jos mikä on pehmentämistä ja siten oivallista kehitystä (tosin muistettakoon, että muutama vuosikymmen sitten ensimmäiset 4 vuotta oltiin yhdessä koulussa ja 8 seuraavaa toisessa, jotkut tosin kaikki 8 yhdessä ja samassa koulussa. Nykyisin ollaan pahimmassa tapauksessa neljässä eri koulussa ja pehmentämisen jälkeenkin edelleen kahdessa koulussa, siis aivan kuten ennen Suurta Peruskoulu-Uudistusta…).

    Mutta mitä mullistavaa ja oppimista/kasvatuksellisia periaatteita edistävää on pelkässä nimenmuutoksessa? Sillä ei mitenkään voi olla muuta merkitystä kuin jonkun virkamiehen keksimä ajatus opintoasteiden nimitysten yhdenmukaistaminen (esi-, ala-, ylä- ja keskiaste).

    Vai?

    Tämä on oma näkemykseni ja tietysti myös spekulaatiota. Opetushallituksella on tapana johdatella muutokseen näennäisen vähäisellä painostamisella.

    Samalla kun opinpolku yhtenäistettiin yhtenäiskouluja suosivaksi, niin itse opettajuuteenkin lienee tulossa isoja muutoksia…opettajien taholta suurin muutoksenvastaisuuskin ja kehittämisen jarrukin tulee. Opettajan työ on muuttunut viime vuosikymmenten aikana suuresti, mutta vielä enemän on muuttunut yhteiskunta ja ihmisten arki. Tuo tuleva opettajuuden muutos ja nykyaikaistaminen(kokonaistyöaikaan siirtyminen, palkkausjärjestelmän tuulettaminen ja opettajien koulutuksen remontoiminen ) lienee vääjäämätöntä ja toivottavaakin. Sitä tämä terminologiselta kikkailulta vaikuttava toiminta myös valmistelee.

    Nivelvaihe kuutosen ja seiskaluokan opettajien välillä on vielä oppilaidenkin vastaavaa syvempi ja reunoiltaan rosoisempi. Videotykki ja dokumenttikamera ei tee vielä tulevaisuuden opettajaa.

    arccu kirjoitti: (1.1.2011 22:25:11)
    Samalla kun opinpolku yhtenäistettiin yhtenäiskouluja suosivaksi, niin itse opettajuuteenkin lienee tulossa isoja muutoksia…opettajien taholta suurin muutoksenvastaisuuskin ja kehittämisen jarrukin tulee.

    Tästä onkin jonkinsortin omakohtaisia kokemuksia vähän mutkan kautta. Mää kun menin lyseeseen niin se oli ensimmäinen vuosi kun sinnen myös tyttöjä otettiin. Se muistaakkeni oli silloiselle reksille varsin katkera pala, veistonmaikasta puhumatikaan. Mutta hommahan pelasi hienosti ja tuon sortin yhtenäistäminen oli varsin luonnollista.

    Seuraavana vuonna tuli peruskoulu yläasteineen. Asiansa osaavat maikat katosivat kuin pieru Saharaan eikä se opinahjo johon pyrin ollunna enään siinä arvossa kuin sinnen pyrkiessäni. Yhtenäistäminen tarkoittanee tasapäistämistä ja en oikein osaa kuvitella mitä se tänä päivänä oikeastaan tarkoittaakaan. Muutosvastaisuus tietty on aina huono juttu, mutta mitähän silläkin muutos-muutoksen-vuoksi-energialla saisi aikaan?

    arccu kirjoitti: (1.1.2011 22:25:11)
    Samalla kun opinpolku yhtenäistettiin yhtenäiskouluja suosivaksi, niin itse opettajuuteenkin lienee tulossa isoja muutoksia…opettajien taholta suurin muutoksenvastaisuuskin ja kehittämisen jarrukin tulee.

    Tästä onkin jonkinsortin omakohtaisia kokemuksia vähän mutkan kautta. Mää kun menin lyseeseen niin se oli ensimmäinen vuosi kun sinnen myös tyttöjä otettiin. Se muistaakkeni oli silloiselle reksille varsin katkera pala, veistonmaikasta puhumatikaan. Mutta hommahan pelasi hienosti ja tuon sortin yhtenäistäminen oli varsin luonnollista.

    Seuraavana vuonna tuli peruskoulu yläasteineen. Asiansa osaavat maikat katosivat kuin pieru Saharaan eikä se opinahjo johon pyrin ollunna enään siinä arvossa kuin sinnen pyrkiessäni. Yhtenäistäminen tarkoittanee tasapäistämistä ja en oikein osaa kuvitella mitä se tänä päivänä oikeastaan tarkoittaakaan. Muutosvastaisuus tietty on aina huono juttu, mutta mitähän silläkin muutos-muutoksen-vuoksi-energialla saisi aikaan?

    kebax kirjoitti: (3.1.2011 0:14:52)
    Yhtenäistäminen tarkoittanee tasapäistämistä ja en oikein osaa kuvitella mitä se tänä päivänä oikeastaan tarkoittaakaan.

    Händärit käyttöön jo ala-aseteella. Scratch ei sovi kaikille. 😉

Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Vastaa aiheeseen: Myyrä kiittää…

Etusivu Foorumit Yleistä Myyrä kiittää…