-
JulkaisijaArtikkelit
-
Viime sunnuntaina sattui peliseuraksi pari kaveria, joiden kanssa jutusteltaessa kävi ilmi, ett’ heillä porukka, jolla oma 6-reikäinen kenttä. Kenttää on rakennettu talkootöillä useita vuosia. Ihan hauska harrastus varmasti. Mitenköhän paljon näitä liiton ulkopuolisia yksityisiä kenttiä oikein löytyy. Monessa tapauskessa ne eivät täytä jäsenyyskriteereitä. Laajasalo, Bökars ja Löfkulla tulevat mieleen. Mitä m uita?
Mitenkähän paljon on näitä golfseuroja, joilla ei ole omaa kotikenttää tai kenttähanketta suunnitteella? PHG ry ainakin. Mitä muita?
Lepaan opiston kentällä ei ole liittoon kuuluvaa seuraa. (Huhujen mukaan ei kuitenkaan kauaa ole näin).
Lue lisää: Viinitilan kenttä
Ainakin Lepaan puutarhaopistolla (nyk. Hämeen Ammattikorkeakoulu) on 9-reikäinen par 35 kenttä. Yksityisiä erimittaisia kenttiä löytyy varmastikin kymmenkunta, ehkä ylikin. Golflehdessähän on ollut juttua joistakin ’luomukentistä’. Uuraisissa joku maanviljelijä on tehnyt mailleen kenttää jne…. Laakasalossa Lopella opiston yhteydessä on harjoituskenttä. Löytyyhän niitä. Missään noissa ei ole kai seuraa.
Jepulis, mutta Lepaan kenttä on nykyään par 72. Se kolmosväylä on muutettu parfemmaksi.
Lisäksi Lepaan kenttä ei nykyään enää ole täysin seurakytköksistä vapaa; kenttä on Lempäälän Hiisi-Golfin yhteistyökumppani.
Juu, otsikko oli heikosti muotoiltu. Olisi ehkä pitänyt kysyä, miten monta harrastelijatasoista golfseuraa/-yhdistystä Suomenniemellä on, joilla ei ole oikeutta jakaa liiton tasoituskorttia :=D.
Kentättömiä seuroja liiton jäsenenä on kait kaksi.
Toivottavasti mahdollisimman useita.
Golf kiinnostaa monia. Talvisin palloa mättää jäällä jopa sellaisia ihmisiä, jotka eivät kesällä peliä pelaa. Golfin elitistisyys, liitto-seura sidonnainen pelaaminen ovat suurin kynnys jokamieslajin saavuttamiseksi. Parhaiten laji kasvaisi juuri esim. tuollaisten talkooporukoiden rakentamien ja ylläpitämien kenttien kautta, mutta niillä ei ole asiaa golf-liiton jäseneksi. Lepaan kaltaisten järjestelyiden kautta ym. yhteistyöseurojen kautta, talkookenttien jäsenet voisivat toki saada liiton jäsenkortin. Talkookenttien kustannukset saadaan pidettyä alhaisena ja suurin osa jäsenistön kierroksista tehtäisiin todennäköisesti omalla kentällä. Esim. minulle riittää viikolla puolikas kierros lyhyellä kentällä, pääasia on vain, että pääsee palloa lyömään. 4-6 h iltakierrokset perheelliselle on vaikea järjestää.
Sita voisi todella miettiä, miten talkoo porukat saisi kenttiä perustamaan. Eikös ensimmäiset kentätkin syntyneet rakkaudesta golfiin ja klubirakennuksena toimi työmaaparakki? Osakkaidenkaan ei tarvitse olla huolissaan, koska talkookenttäläiset tuovat osakekentille rahaa gf:n muodossa.
Näkisin tuon asian hyvin pitkälle juurikin noin. Esimerkiksi Lepaan kenttä palvelee hyvin aloittelevien golfareitten tarpeita – haasteita riittää monilla pitkäänkin. Täällä Hämeenlinna seudulla tuo kenttä on ainoa laatuaan ja toivoisin sen sellaisena myös pysyvän.
Toisaalta olisi myös mukava jos kenttä olisi slopereitattu. Mutta koska vain golfliitto voi kenttää arvioida, tälläinen toimenpide ajaisi kentän syvemmälle seurakytköksiin. Kenties lopulta kentälle tulisi tiukemmat pelitasovaatimukset. Se on ehkä liian kova hinta slopesta.
Golfliitto ei varmastikkaan ole ainut instanssi, jolla on oikeus slopata kenttiä. Maailmalla on varmasti muitakin laitoksia, jotka ovat saaneet tähän slopaukseen luvat. Olisikko tällaisia jopa ihan kaupallisina yrityksinä?
Mikä estää käyttämästä jotakinmuuta kuin golfliittoa slopaamaan kentän täällä Suomessa? Jos jokin estää, niin eikö kyseessä ole silloin oikeastaan monopoli, joka on kiellettyä?
Onko kellään tietoa miten tämä kentän slopaus suoritetaan, ja ketkä tätä Suomessa ovat tehneet ja nykyään tekevät?
YIT!
Kauniita ajatuksia nuo talkookentät,
mutta mutta.. Uskoltaisin lyödä vetoa, että suomalainen kateus kaataa parhaimmatkin ideat.
Kentän valmistumisen jälkeen tapeltaisiin siitä, missä suhteessa kukin omistaa kenttää ja kuka määrää kentän käytöstä ja miten mahdolliset ’tuotot’ jaetaan. Mikäli kenttä ei olisi päivittäin huippukunnossa, niin täällä lukijat haukkuisivat GF-hinnat, griinit, väylät, omistajat ja kaiken muun siinä kaupan päälle, sen sijaan että oltaisiin aidosti iloisia talkookentän rakentajien saavutukselle.
Ei kilpailulainsäädäntö ja monopolit kosketa ry :n tapaista toimintaa.
Nupuri golf (Turun moottoritietä Veikkolan suuntaan) ei taida kuulua liittoon, reikiä 9 ja mittaa taitaa olla noin kilomertrin luokkaa.
Muistaakseni luin jostain lehdestä, että Helsingin edustalla Isosaaressakin olisi jonkinlainen talkoo kenttä. Kuusi reikäinen? Pelaamaan tais päästä vain puolustusvoimien lupien kautta..
Totta Par,
Kateudella on Suomessa suuri voima. Kentän pystyyn pistäminen tulee lähteä sydämestä ja kenttä tulee tehdä oman harrastuksen hyväksi, eli ei mentaliteetilla miten paljon hyödyn kentän rakentamisesta. Projetkin puuhahenkilöllä tulee hieman kokomusta golfista, hulluutta ja realistinen käsitys mitä ja miten tehdään.
Lähtisin harrastekenttää viemään eteenpäin muutaman hengen poppoolla, siten että aluksi rakennettaisiin vain esim. 3 reikää. Jäsenmäärä (tai osuuksienmäärä) maksimissaan 30 – 50 henkeä ja jäsenet ennestään tuttuja. Gf – myyntiä tulisi harkita tarkoin, rahan kanssa vekslaaminen saattaa hankaloittaa kenttäprojektia. Enemmin annettaisiin jäsenistölle mahdollisuus kutsua 20-50 kertaa seuraan kuulumaton vieras kentälle.
Paikka tulisi valita siten, että tarvittaessa kenttä on mahdollista laajentaa esim. 9 reikäiseksi.
Suomenniemeltä löytyy yllinkyllin esim. pakettipeltoja, joihin aloittelijakentän saisi tehtyä. Niin kuin keskusteluissa on käynyt ilmi, savipelto ei ole paras paikka kentän perustamiselle, mutta aloittelijakentälle ihan riittävä.
Haukkuja tulee teki mitä tahansa. Negatiiviset kommetit tulee vain suodattaa ja poimia niistä järkevä kritiikki ja katsoa voiko asialle tehdä mitään.
Toinen tapa lähestyä aloittelijakenttää on, että esim. matkailuyrittäjä rakentaa tai kylän kanssa yhteisvoimin rakentavat kentän yrittäjän/kylän maille. Kyläläiset saisivat mahdollisuuden edulliseen golf-harrastukseen ja yrittäjän asiakkaat mahdollisuuden kokeilla golfia. Ei kaikki halua ensiluokkaista hotellihuonetta ja loistavaa kenttää valkoisine tiiauspaikkoineen. Onko viinitilalla ollut tämmöinen lähestyminen asiaan?
Lepaan kentän ovat suunnitelleet ja rakentaneet opiston kentänhoitaja/kenttämestari oppilaat. Lisäksi oppilaitos tekee urheilunurmitutkimusta kyseisellä kentällä.
Tuossa viinitilan yhteydessä toimii oppilaitos, jossa harjuutellaan golf-kentä rakentamista ja hoitamista. Lepaan kenttä on tuon oppilaitoksen opiskelijoiden harjoittelua ja tutkimista varten. Ja täytyyhän siellä olla oikeita käyttäjiäkin…
Itse mökkeilen tuossa naapurissa ja olen käynyt kerran Lepaan pelaamassa. Kenttä oli silloin hyvin märkä, yksi väylistä oli lähes pelikelvoton, mutta muuten sanoisin, että tuo Lepaa on kyllä ihan oikea Golf-kenttä. Enemmän kuin nämä muutaman par3-kentät, joissa on joku lähinnä vitsin mittainen par4-väylä.
Lue lisää: Taustaa
Lepaan kaikki väylät on kuitenkin sen verran lyhyitä että minäkin pystyn ne kentän aikataulussa päälle lyömään.
Miten oot pelannu väylän numero 5 lepaalle? (Vai oliko se nyt viisi, se liki 400 metrinen par nelonen).
Ainakin meikäläisellä (varsinkin kun nyt on ongelmia tuon driveri-slaissin kanssa) on vaikeuksia päästä kahdella päälle. Pitäisi lyödä 2*200 m. Vähän järjetön väylä tuo, varsinkin ajatellen kentän muuta luonnetta.
Tosin tiedä sitten, onko tuo par nelonen vai vitonen, koska netissä mainitaan kolmosenkin olevan par 4, vaikka se kentällä on merkitty vitoseksi ja sitä se eittämättä on. Tuo vitosväylä on taas kentällä merkitty neloseksi, mutta netissä vitoseksi.
Tuo kenttä on pienine ongelmineen kuitenkin ihan mukava ja halpa laatuunsa nähden. Tulee pelailtua siellä vamon kanssa sunnuntai golffia, jos ei muualle päästä. Ja aina se jaksaa nöyryyttää tämmöistä leveälynötistä… 🙂
Hmm, kyllä ne joskus mainostivat tuota vitosta parfemmana. Ja netissä se näin näyttäis olevan edelleen. Nelkku tai femma – kahdella päälle en toudellakaan 400m lyö.
Kentällä lukee tällä hetkellä par 4, ja kortissa. Mä oon ihmetelly sitä monta kertaa. Täytyy vielä tarkistaa, kun pääsen kotiin.
Kiva kenttä kuitenkin. Kiva pelailla ’vähemmän tosissaan’, varsinkin kun ruuhkaa on harvoin. Vaimokin, joka on taas tauon jälkeen lämmittelemässä uudelleen harrastusta, tykkää pelailla tuolla rennon fiiliksen vuoksi.
Ja kolmonen, joka nykyään on par vitonen, on
3 4 330 325 1/2
Mä en olekaan niitä tauluja vissiin nin tarkkan katsellut siellä Lepaalla. Mikäs sen kolmosen pituus nyt onkaan? Taitaa olla jotain 435 tai sinnepäin?
Jotain sinne päin, juu. Par vitosena ollaan pelattu kyllä joskus se väylä vitonenkin.
Tuosta kolmosväylästä sen verran, että mielestäni ei ole mikään erityisen helppo väylä. Vettä ja outtia joka puolella ja griinille lähestyminen niiden koivujen takaa. Pitkähän se ei ole, mutta ainakin keltaisilta tiiltä vaatii tarkkoja lyöntejä. Ko väylän avaus ei kestä kyllä slaissiä yhtään.
Kun tässä nyt on puhuttu ’oikeista kentistä’ ja ’leikkikentistä’ niin mitä mieltä olette Aulangon golfkentästä? Onko se ’oikea’ kenttä (kuuluu kyllä liittoon)? Siellä ei ole kuin yksi oikeanmittainen par-4 (reikä n:o 9), mutta alamittaisuudesta huolimatta slopetasoitusta saa suorastaan ruhtinaallisesti. Se onkin tänä vuonna ainoa kenttä jossa olen pelannut alle händärini.
Kyllä, mutta Lepaan erikoisuuksista pidän sitä lyhyttä parkolkkia eli numero neljää vaikeimpana. Veden ympäröimälle postimerkin kokoiselle kernille on toudella vaikeaa saada palloa pysähtymään. Asiaa ei auta yhtään se out-raja siellä takana. Tai koivikko vasemmalla.
-
JulkaisijaArtikkelit