26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Mitäs sitten tehdään?

Etusivu Foorumit Säännöt Mitäs sitten tehdään?

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 77)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • KL

    k. kirjoitti: (6.2.2011 12:01:33)

    KL kirjoitti: (5.2.2011 21:17:51)

    B siis nostaa A:n pallon. Siinä ei vielä mitään ratkaisevaa tapahdu, mutta kun hän asettaa ko. pallon maahan niin tapahtuu montakin asiaa:
    A:n pallo muuttuu B:n palloksi. Tämä siis siksi, ettei A tiedosta B:n nostamaa palloa omakseen, joten ko. pallo on mikä tahansa pallo, joka ei ole osa näiden kavereiden peliä. B:n näkökulmasta tämä pallo on siis löytöpallo ja siten nostamisen jälkeen hänen omaisuuttaan

    Tuo lihavoitukin vielä ihmetyttää. A:n pallohan on vielä tallessa ja pelissä, kunnes B sen nostaa. Ja säännön 18-4 mukaan A:n pallo on taas pelissä kun B on sen takaisin asettanut. Tässä vaiheessa A voisi korjata virheensä ja putata palloaan. Missä vaiheessa A:n pelissä oleva pallo muttuu B:n korvaavaksi palloksi?

    Tuossa aikaisemmin ts kiteytti asian aika hyvin. Molemmilla oli mahdollisuus tunnistaa pallonsa eikä kumpikaan sitä tehnyt. Siispä A luuli pelanneensa oman pallonsa reikään ja oli birkkuunsa tyytyväinen. Sääntö 18-4 ei tässä oikein päde juuri siksi, että A on mielestään jo pelannut oman pallonsa reikään. Hänellä olisi ollut mahdollisuus korjata tilanne B:n osalta aina B:n lyöntiin asti.

    Voihan asian tietenkin ajatella niinkin, että A:n oikea pallo on hänen aina siihen asti kunnes B lyö sitä omanaan, ehkä tuo on oikeampikin tulkinta kuin edellä esittämäni. Lopputulosta se ei kuitenkaan muuta eikä ratkaisuun sovellettavia sääntökohtiakaan. Koko casen mielenkiintoisuus ja ratkaisemisen vaikeus perustuu juuri tuohon seikkaan, että B pelaa A:n palloa vasta merkattuaan ja asetettuaan sen. Jos B ei olisi kajonnut A:n palloon lainkaan, vaan suoraan mennyt ja putannut sitä, niin asia olisi hyvin yksinkertainen ja jokainen sen olisi heti tajunnut.

    Jos sinulla on esittää jokin muu sääntöihin pohjautuva ratkaisu perusteluineen, niin kerro ihmeessä.

    Tuossa hieman analoginen tapaus, tosin pallot vaihtuvat jo väylällä, mutta väärillä palloilla pelataan reikä loppuun.

    KL

    Rauski kirjoitti: (6.2.2011 14:33:33)
    Tuossa hieman analoginen tapaus, tosin pallot vaihtuvat jo väylällä, mutta väärillä palloilla pelataan reikä loppuun.

    Eipä pure tuo esimerkki käsillä olevaan tapaukseen, mutta mitä enemmän tätä pohdin ja erityisesti tuota saamaani vastausta, sitä enemmän alan epäillä koko ratkaisua, olkoonkin että omin pikku kätösin kirjoitin siihen mielestäni hyvät perustelut. Siis vasta saatuani tuon vastauksen, jota en tietenkään tohtinut epäillä virheelliseksi.

    Tuosta ts:n aikaisemmasta kommentista jäi nimittäin päähäni kytemään ajatus tuosta kohtuudesta eikä tuo ratkaisu ole kohtuullinen, siinähän B kärsii selvästi enemmän kuin A, vaikka virheet ovat suunnilleen samat. Tätä tukee mm. sellainen tapaus, jossa pelaaja lyö hudin tiiatusta pallosta ja tiiaa pallon uudestaan. Siinä pelaajaa armahdetaan yhden lyönnin verran soveltamalla sääntöä 27-1 eikä sääntöä 18. Rangaistusta siis kohtuullistetaan soveltuvaa sääntöä käyttäen.

    Ettei tuo nyt kuitenkin menisi sinne väärästä paikasta pelaamisen alle ilman vakavaa rikettä? Eli 2 penalttia ja pallo kupissa neljällä lyönnillä? Silloin katsottaisiin pelaajan korvanneen pallon virheellisesti ja pelanneen väärästä paikasta, mutta näistä ei tule sääntöjen mukaan kuin yksinkertainen rangaistus.

    Olisin vielä kysynyt varapallon ja korvaavan palon eroista. Kun lyö mahdollisesti kadoksiin joutuneen pelipallon jälkeen varapallon, se täytyy aina ilmoittaa. Täytyykö silloin ilmoittaa kun ottaa korvaavan pallon käyttöön uudeksi pelipalloksi vai riittääkö siihen prosessiin/tapahtumaan/pallojen vaihtoon vain se että lyödä hivauttaa jotain toista palloa, kuten B esimerkissä teki.

    Toinen kyysmys liittyy terminologiaan. Pelissä kuulee usein puhuttavan uudesta pallosta. Tällaista ei kuitenkaan säännöissä oikein näyttäisi olevan. Ilmeisesti sillä viitataan juuri tuohon korvaavaan palloon. Pitäisikö pelissä käyttää Liiton virallisten sääntöjen sisältämiä termejä vai riittääkö että tuo vain intenstionsa esille kaikkien ymmärtämässä tarkoituksessa.

    ts

    Bogey kirjoitti: (6.2.2011 15:12:07)
    Olisin vielä kysynyt varapallon ja korvaavan palon eroista. Kun lyö mahdollisesti kadoksiin joutuneen pelipallon jälkeen varapallon, se täytyy aina ilmoittaa. Täytyykö silloin ilmoittaa kun ottaa korvaavan pallon käyttöön uudeksi pelipalloksi vai riittääkö siihen prosessiin/tapahtumaan/pallojen vaihtoon vain se että lyödä hivauttaa jotain toista palloa, kuten B esimerkissä teki.

    Toinen kyysmys liittyy terminologiaan. Pelissä kuulee usein puhuttavan uudesta pallosta. Tällaista ei kuitenkaan säännöissä oikein näyttäisi olevan. Ilmeisesti sillä viitataan juuri tuohon korvaavaan palloon. Pitäisikö pelissä käyttää Liiton virallisten sääntöjen sisältämiä termejä vai riittääkö että tuo vain intenstionsa esille kaikkien ymmärtämässä tarkoituksessa.

    Tuohon löytyy selkeät vastaukset korvaavan pallon kohdalta säännöistä, eli aina kun pistetään toinen pallo peliin ilman ilmoitusta varapallosta, se on ’uusi pallo’. Mitään erillistä ilmoitusta ei tarvita.

    ts

    KL kirjoitti: (6.2.2011 15:06:30)

    Tuosta ts:n aikaisemmasta kommentista jäi nimittäin päähäni kytemään ajatus tuosta kohtuudesta eikä tuo ratkaisu ole kohtuullinen, siinähän B kärsii selvästi enemmän kuin A, vaikka virheet ovat suunnilleen samat. Tätä tukee mm. sellainen tapaus, jossa pelaaja lyö hudin tiiatusta pallosta ja tiiaa pallon uudestaan. Siinä pelaajaa armahdetaan yhden lyönnin verran soveltamalla sääntöä 27-1 eikä sääntöä 18. Rangaistusta siis kohtuullistetaan soveltuvaa sääntöä käyttäen.

    Ettei tuo nyt kuitenkin menisi sinne väärästä paikasta pelaamisen alle ilman vakavaa rikettä? Eli 2 penalttia ja pallo kupissa neljällä lyönnillä? Silloin katsottaisiin pelaajan korvanneen pallon virheellisesti ja pelanneen väärästä paikasta, mutta näistä ei tule sääntöjen mukaan kuin yksinkertainen rangaistus.

    Hyvää pohdintaa KL. Tapauksen tulkinta riippuu aivan siitä, minkä säännön suunnalta sitä lähestytään. Minusta selkeästi löytyneen pallon tulkitseminen kadonneeksi on monen muun säännön suunnalta lähestyttäessä kohtuuton tulkinta.

    k.

    KL kirjoitti: (6.2.2011 13:18:26)

    Koko casen mielenkiintoisuus ja ratkaisemisen vaikeus perustuu juuri tuohon seikkaan, että B pelaa A:n palloa vasta merkattuaan ja asetettuaan sen. Jos B ei olisi kajonnut A:n palloon lainkaan, vaan suoraan mennyt ja putannut sitä, niin asia olisi hyvin yksinkertainen ja jokainen sen olisi heti tajunnut.

    Lisäksi, jos A olisi ilmoittanut ennen B:n puttia, että pallo onkin hänen, ei lisää rankkuja olisi tullut.

    B toimi säännön 16-1b mukaan nostaessaan A:n pallon ja palauttaesssaan sen. Lopputulema on oman pallon korvaaminen (15-2) ja väärään paikkaan (20-7). Kaksi rankkua soveltuvan säännön 16-1 rikkomisesta (20-7).

    Decision 15-1/2.5 Balls Inadvertently Exchanged by Players After One Ball Struck and Moved the Other; One Player Substitutes Balls löytyy hyvän soveltuvan säännön.

    Kelpaisiko 16-1 tähän tapukseen ekhdokkaaksi.

    KL

    k. kirjoitti: (6.2.2011 18:40:42)

    KL kirjoitti: (6.2.2011 13:18:26)

    Koko casen mielenkiintoisuus ja ratkaisemisen vaikeus perustuu juuri tuohon seikkaan, että B pelaa A:n palloa vasta merkattuaan ja asetettuaan sen. Jos B ei olisi kajonnut A:n palloon lainkaan, vaan suoraan mennyt ja putannut sitä, niin asia olisi hyvin yksinkertainen ja jokainen sen olisi heti tajunnut.

    Lisäksi, jos A olisi ilmoittanut ennen B:n puttia, että pallo onkin hänen, ei lisää rankkuja olisi tullut.

    B toimi säännön 16-1b mukaan nostaessaan A:n pallon ja palauttaesssaan sen. Lopputulema on oman pallon korvaaminen (15-2) ja väärään paikkaan (20-7). Kaksi rankkua soveltuvan säännön 16-1 rikkomisesta (20-7).

    Decision 15-1/2.5 Balls Inadvertently Exchanged by Players After One Ball Struck and Moved the Other; One Player Substitutes Balls löytyy hyvän soveltuvan säännön.

    Kelpaisiko 16-1 tähän tapukseen ekhdokkaaksi.

    Vai olisiko se kuitenkin tuo 15-2 ? Tuo deccari on kuitenkin varmaankin se, jota J-P jo ansiokkaasti muisteli.

    Juu, näin kahdeksan skineuroa varakkaampana täytyy tunnustaa, että muistilokerossa kummitteli juuri tuo 15-1/2.5, mutta sehän ei kyllä ihan suoraan tähän sovellu, siinähän pelataan ”väärää” palloa oikeasta paikasta.
    En kyllä ole ihan valmis nielemään tuota Ameriikan Antin ratkaisua tähän, täytyypä vähän pohtia asiaa. Mutta toistaiseksi niissä kinkereissä missä pilli roikkuu mun kaulassa, tuosta säätämisestä molemmat pelaajat selviäävät kahdella penalla, 20-7.

    J-P Salakari

    J-PS kirjoitti: (6.2.2011 20:13:17)Mutta toistaiseksi niissä kinkereissä missä pilli roikkuu mun kaulassa, tuosta säätämisestä molemmat pelaajat selviäävät kahdella penalla, 20-7

    Ei tietenkään 20-7 vaan 15-3.

    J-P

    Sääntöjen tulkitseminen pelitilanteessa näyttää siis olevan hyvin hankalaa. Olisin kuitenkin vielä kysynyt tuosta pallon tunnistamisesta: esimerkissä ja siihen tarjotuissa ratkaisuissa puhutaan lähinnä väärästä paikasta pelaamisesta tai korvaavasta pallosta. Eikö se vakavin virhe tullut jo heti alussa kun ei tunnisteta omaa palloa ja pelataan väärää palloa. A kyllä tästä saikin rankkuja mutta korostukset näyttäisivät kuitenkin painottavan muita elementtejä. Jotenkin tuli tunne, että yllättävän kevyesti ja anteeksiantavasti suhtauduttiin siihen että pelaajat eivät vaivautuneet edes tunnistamaan pallojaan, B vielä nosti pallon ja pyyhki sen, onko kovin uskottavaa, että koko prosessi menee ohi ilman sen asian huomaamista, että pallo ei olekaan oma. En nyt halua alkaa syyttää B:tä tietoisesta valehtelemisesta vaan lähinnä ihmettelen miksi tunnistamista ei painoteta.

    KL:n saamaa vastausta voitaneen perustella seuraavasti:

    Kun B nosti ja puhdisti A:n pallon, hänen olisi pitänyt havaita, ettei pallo olekaan B:n. Kun B asetti pallonsa takaisin siihen mistä hän sen nosti, hän ei asettanut sitä oikeaan paikkaan. B:n oman (alkuperäisen) pallon olinpaikka ei tästä syystä tuolloin ollut tiedossa, muutoinhan hän olisi asettanut (oman tai korvaavan) pallon siihen, mistä A sitä löi. Näin ollen B:n ei voida katsoa soveltaneen sääntöä 15-3b asettamalla (alkuperäisen tai uuden) pallon siihen mistä A sen löi, koska tämä paikka ei ollut hänen tiedossaan. (Sääntö 15-3b olisi siis sinänsä sallinut pallon korvaamisen, jos se olisi asetettu oikeaan paikkaan).

    Kun B:n pallon sijaintikohta ei ollut tiedossa, olisi sääntö 27-1 ainoa sääntö, jota B olisi voinut soveltaa pelatessaan korvaavaa palloaan. Vrt decisionit 15/14 ja 28/15, jotka ovat saman henkisiä, vaikkakin erilaisia.

    Säännöt ja niiden tulkinnat eivät aina ole reiluja, eikä sääntöjä voida soveltaa sen mukaan, mikä missäkin tilanteessa tuntuisi reiuimmalta. En toki tällä tarkoita sitä, että olisin oikein johtanut R&A:n asiantuntijoiden ajatuksenjuoksuja. Tulkintani on kuitenkin minun vaatimattoman mielipiteeni mukaan ankkuroitavissa sääntöihin.

    Terveisin

    Peter F

    Tyhmempi on pudonnut kärryiltä vaikka kuinka koitin lukea viestiketjun läpi. Ei kyllä ihan putoa tämä minuunkaan…???
    Lähinnä herättää ihmetystä se missä vaiheessa A:n pallo, jota siis B on pelaamassa muuttuu B:n väärin korvatuksi pelipalloksi?
    Jos lähdetään siitä kohdasta jossa pelaajat tulevat griinille ja A puttaa B:n pallon heti merkkaamatta kuppiin, niin B:n tilanne on mielestäni sama vielä siinä vaiheessa kun B on nostanut, puhdistanut ja asettanut A:n pallon taikaisin. Sääntö 18-4 mukaan B voi nostaa A:n pallon kunhan se asetetaan takaisin. Tosin sääntö 18-4 ei mainitse merkkaamista eikä pallon puhdistamista joten ovatko ne sitten ratkaisevat tekijä? Muuten säännön 18-4 mukaan B puttaa A:n pelissä olevaa palloa, eli menettelee ihan samoin kuin A.
    B olisi siis selvinnyt vähemmällä jos olisi jättänyt pallon merkkaamatta ja nostanut sen muutenvaan ja asettanut sitten takaisin… 🙂

    Hämmentävää kaikenkaikkiaan…

    KL kirjoitti:’A:n osalta asia on jo käsitelty, hän pelasi väärää palloa ja siitä 2 penttiä ja peliä pitää jatkaa siitä paikasta, missä oma (siis se, jota B pelasi) oli viheriöllä. Siis neljäs lähtee.’

    Eikös se ole sitten jo viides joka lähtee? Kaksi lyöty, kaksi rankkua, viides lähtee. Toivottavasti uppoaa, muuten kyllä harmittaa! 😉

    KL

    Sam Hogan kirjoitti: (7.2.2011 14:50:17)
    KL kirjoitti:’A:n osalta asia on jo käsitelty, hän pelasi väärää palloa ja siitä 2 penttiä ja peliä pitää jatkaa siitä paikasta, missä oma (siis se, jota B pelasi) oli viheriöllä. Siis neljäs lähtee.’

    Eikös se ole sitten jo viides joka lähtee? Kaksi lyöty, kaksi rankkua, viides lähtee. Toivottavasti uppoaa, muuten kyllä harmittaa! 😉

    Väärällä pallolla pelattuja lyöntejä ei lasketa tulokseen (sääntö 15-3).

    USGA:n sääntökokeessa täytyy olla virhe. Sääntökokeellahan ei ole mitään
    sääntökirjan tai decisions-kirjan statusta.
    B nostaa väärän pallon ja asettaa sen takaisin ja se on edelleen
    väärä pallo. Korvaavan pallon täytyy olla fyysisesti eri pallo
    kuin korvattava pallo (ks. korvaavan pallon määritelmä).
    Se on ennen nostoa ja jälkeen A:n pallo, joka on väärä pallo B:n kannalta.
    B voi lyödä tätä väärää palloa ja nostella ja asettaa sitä
    vaikka kuinka monta kertaa eikä alkuperäinen pallo tule kadonneeksi
    (ks. kadonneen pallon määritelmä).
    Joten siis A ja B ovat aivan samassa asemassa penaltien suhteen niinkuin
    pitääkin olla.

    KL

    juhani14 kirjoitti: (10.2.2011 8:14:39)
    USGA:n sääntökokeessa täytyy olla virhe. Sääntökokeellahan ei ole mitään
    sääntökirjan tai decisions-kirjan statusta.
    B nostaa väärän pallon ja asettaa sen takaisin ja se on edelleen
    väärä pallo. Korvaavan pallon täytyy olla fyysisesti eri pallo
    kuin korvattava pallo (ks. korvaavan pallon määritelmä).
    Se on ennen nostoa ja jälkeen A:n pallo, joka on väärä pallo B:n kannalta.
    B voi lyödä tätä väärää palloa ja nostella ja asettaa sitä
    vaikka kuinka monta kertaa eikä alkuperäinen pallo tule kadonneeksi
    (ks. kadonneen pallon määritelmä).
    Joten siis A ja B ovat aivan samassa asemassa penaltien suhteen niinkuin
    pitääkin olla.

    Niin siis……. B korvaa oman alkuperäisen pallonsa A:n alkuperäisellä pallolla. Eikö A:n pallo ole fyysisesti eri kuin B:n pallo?

    ts

    Voiko sellainen pallo olla kadonnut, jota ei ole edes alettu etsiä?

    Mitäs kun se kuitenkin löytyy 5min sisällä toisen pelaajan taskusta, jolloin voidaan todeta ulkopuolisen tekijän vieneen sen?

    KL

    ts kirjoitti: (10.2.2011 22:07:24)
    Voiko sellainen pallo olla kadonnut, jota ei ole edes alettu etsiä?

    Helposti. Kts. määritelmistä ’Lost ball’.

    ts kirjoitti: (10.2.2011 22:07:24)
    Mitäs kun se kuitenkin löytyy 5min sisällä toisen pelaajan taskusta, jolloin voidaan todeta ulkopuolisen tekijän vieneen sen?

    Riippuu siitä, onko pallo määritelmän mukaisesti kadonnut ennen pallon löytymistä toisen pelaajan taskusta. Toisin sanoen, kts. edellinen kappale… 😉

    KL kirjoitti: (5.2.2011 21:17:51)

    B siis nostaa A:n pallon. Siinä ei vielä mitään ratkaisevaa tapahdu, mutta kun hän asettaa ko. pallon maahan niin tapahtuu montakin asiaa:
    – A:n pallo muuttuu B:n palloksi. Tämä siis siksi, ettei A tiedosta B:n nostamaa palloa omakseen, joten ko. pallo on mikä tahansa pallo, joka ei ole osa näiden kavereiden peliä.

    Tapahtuu siis kun B lyö palloa kuten KL myöhemmin korjasi.

    Mutta tämähän on juuri väärän pallon määritelmä !
    Miksi ruveta puhumaan väärästä paikasta pelaamisesta , pallon katoamisesta ym.
    Tietysti pelataan väärästä paikasta kun pelataan väärää palloa mutta siitä
    ei rangaistusta seuraa , ainoastaan väärän pallon pelaamisesta 2 rankkua.

    KL

    juhani14 kirjoitti: (11.2.2011 5:56:25)

    KL kirjoitti: (5.2.2011 21:17:51)

    B siis nostaa A:n pallon. Siinä ei vielä mitään ratkaisevaa tapahdu, mutta kun hän asettaa ko. pallon maahan niin tapahtuu montakin asiaa:
    – A:n pallo muuttuu B:n palloksi. Tämä siis siksi, ettei A tiedosta B:n nostamaa palloa omakseen, joten ko. pallo on mikä tahansa pallo, joka ei ole osa näiden kavereiden peliä.

    Tapahtuu siis kun B lyö palloa kuten KL myöhemmin korjasi.

    Mutta tämähän on juuri väärän pallon määritelmä !
    Miksi ruveta puhumaan väärästä paikasta pelaamisesta , pallon katoamisesta ym.
    Tietysti pelataan väärästä paikasta kun pelataan väärää palloa mutta siitä
    ei rangaistusta seuraa , ainoastaan väärän pallon pelaamisesta 2 rankkua.

    Kysymys onkin hyvin pitkälle siitä, voiko A:n pallo muuttua B:n palloksi, kun A luulee lyövänsä omaa palloaan lyödessään B:n palloa ja B nostaa A:n pallon (jota A siis ei kaipaa) ja asettaa sen peliin omana pallonaan.

    Määritelmästä:
    Note: Ball in play includes a ball substituted for the ball in play,
    whether or not the substitution is permitted.

    Ei ihme että Persujen kannatus kasvaa, kun jutut menee tämmöiseksi.

    KL

    J-PS kirjoitti: (6.2.2011 20:13:17)
    Juu, näin kahdeksan skineuroa varakkaampana täytyy tunnustaa, että muistilokerossa kummitteli juuri tuo 15-1/2.5, mutta sehän ei kyllä ihan suoraan tähän sovellu, siinähän pelataan ”väärää” palloa oikeasta paikasta.
    En kyllä ole ihan valmis nielemään tuota Ameriikan Antin ratkaisua tähän, täytyypä vähän pohtia asiaa. Mutta toistaiseksi niissä kinkereissä missä pilli roikkuu mun kaulassa, tuosta säätämisestä molemmat pelaajat selviäävät kahdella penalla, 20-7.

    J-P Salakari

    Sain vihdoin sen virallisen (ja oikean) vastauksen tähän kysymykseen ja kyllä vanha kettu J-P oli heti oikeassa, kyseessä on analoginen tilanne Dec. 15-1/2.5:n kanssa. A pelaa väärän pallon reikään ja hänen tulee korjata virheensä ennen seuraavalta tiiltä kumauttamista diskauksen uhalla. B taasen korvaa pallonsa, vaikkei se ole sallittua ja pelaa lisäksi väärästä paikasta. Nämä rangaistukset kuitenkin yhdistetään, joten B:n tulos reiältä on neljä (2 lyöntiä, 2 penttiä) ja hän on siis pelannut reiän loppuun.

    KL kirjoitti: (15.3.2011 14:40:43)

    J-PS kirjoitti: (6.2.2011 20:13:17)
    Juu, näin kahdeksan skineuroa varakkaampana täytyy tunnustaa, että muistilokerossa kummitteli juuri tuo 15-1/2.5, mutta sehän ei kyllä ihan suoraan tähän sovellu, siinähän pelataan ”väärää” palloa oikeasta paikasta.
    En kyllä ole ihan valmis nielemään tuota Ameriikan Antin ratkaisua tähän, täytyypä vähän pohtia asiaa. Mutta toistaiseksi niissä kinkereissä missä pilli roikkuu mun kaulassa, tuosta säätämisestä molemmat pelaajat selviäävät kahdella penalla, 20-7.

    J-P Salakari

    Sain vihdoin sen virallisen (ja oikean) vastauksen tähän kysymykseen ja kyllä vanha kettu J-P oli heti oikeassa, kyseessä on analoginen tilanne Dec. 15-1/2.5:n kanssa. A pelaa väärän pallon reikään ja hänen tulee korjata virheensä ennen seuraavalta tiiltä kumauttamista diskauksen uhalla. B taasen korvaa pallonsa, vaikkei se ole sallittua ja pelaa lisäksi väärästä paikasta. Nämä rangaistukset kuitenkin yhdistetään, joten B:n tulos reiältä on neljä (2 lyöntiä, 2 penttiä) ja hän on siis pelannut reiän loppuun.

    Saako kysyä, mistä tämä tällä kertaa oikea vastaus on peräisin, jos edellinen oli USGA:lta?

    KL

    vieraspelaaja kirjoitti: (15.3.2011 15:28:54)
    Saako kysyä, mistä tämä tällä kertaa oikea vastaus on peräisin, jos edellinen oli USGA:lta?

    Saa kysyä. Vastaus tuli suoraan kysymyksen laatineelta organsaatiolta. Alkusekaannus johtui siitä, että ensimmäisenä vastauksena tuli pelkkä vastausvaihtoehdon kirjain ja mitä ilmeisimmin kirjaimen ilmoittamisessa oli tapahtunut kämmi. Minusta vastausvaihtoehto tuntui siinä vaiheessa kuitenkin loogiselta, joten en sitä siinä vaiheessa lähtenyt epäilemään, varsinkin kun olin mielestäni löytänyt hyvät perustelutkin.

    Pahoittelen sekaannusta kaikille asiaa pohtineille. Positiivisena seikkana pidettäköön sitä, että itse kukin joutui hieromaan älynystyröitään asian tiimoilta.

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 77)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #284376 kohteessaMitäs sitten tehdään?

Etusivu Foorumit Säännöt Mitäs sitten tehdään?