26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Mistä uusi kotikenttä ?

Etusivu Foorumit Yleistä Mistä uusi kotikenttä ?

Esillä 11 viestiä, 26 - 36 (kaikkiaan 36)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Nimetön

    Ei pidäkään päästä välttämättä kahdella griinille, mutta kyllä siihen pitää tarjota kuitenkin realistinen mahdollisuus onnistuneen avauksen jälkeen. Se on sitten kokonaan eri juttu kun ei osu siihen griiniin, mutta tulihan yritettyä.

    Tasoitusta en pidä kuin viiitteellisenä osoituksena pelaajan todellisesta pelitaidosta eli jos vaikka sinun tasoituksellasi (en nyt tarkoita siis sinun tuloksiasi) 7 kierrostulokset karkailevat isolta osin 90:n pintaan tai ylikin ja kesän paras on vaikka 80:n kieppeillä ei tasoitus kerro pelaajan pelitasoa, vaan enemmänkin huippusuoritustasosta. Tästä ei kuitenkaan kannata ruveta vääntämään.

    Käyttäessäni termiä klubipelaaja tarkoitan suunnilleen pelaajaa, joka pelaa keltaisilta tiiltä, ei osallistu kansallisen tason aikuisten tai vanhempien junioreiden kilpailuihin. Edelleen olen sitä mieltä, että pienellä fiksaamisella näistä puheenaolevista rei’istä saisi mielekkäät klubipelaajille.

    Kentän ruuhkautumisen mallireikä Saraksella on reikä 12 eli slaissattuja palloja haetaan metsästä lähes jokaisessa kenttää kiertävässä ryhmässä. Myös 10:llä palloja haetaan ja melko puhtaat paperit saa näistä kolmestä reikä 5. En minäkään halua pelata lentokentällä, mutta pienillä tempuilla kenttä saadaan rullaamaan paremmin. Mainittakoon, että aloitin Keimolassa 90-luvun alkupuolella ja silloin niitä palloja vasta haettiin, mutta pelaajiakin oli vähemmän ja kierrokseen kuluva aika harvoin yli 4 tuntia.

    Saraksen reikä seiskahan nyt on järkevintä pelata griinin eteen vähän vasemmalle, josta pallo menee lähes pomminvarmasti griinille ja usein melko lähelle reikääkin. Niin ainakin minä pelaan ja pelaavat monet muutkin, jotka lyövät reikää keskiraudalla. Asia tietty muuttuu, jos tiillä on kädessä vaikka rauta9.

    Kaiken kaikkiaan näkemyksemme siitä mikä on järkevää golfkentällä ja mikä ei, on melkoisen eriävä. Minä kuitenkin pyrin – niin kuin muussakin elämässä – ottamaan muutkin (tässä tapauksessa kaikki kentän käyttäjät) huomioon, enkä paistattele omassa erinomaisuudessani ajatellen, että se mikä on minulle hyvä, tulee muidenkin hyväksyä.

    Annetaan nyt vielä kuitenkin vinkki miten Saraksesta saataisiin palvelevampi kenttä:
    – reiällä 5 keltainen tii ehkä noin 30 metriä eteenpäin, muut tiit ennallaan
    – reikä 10 muuutetaan par5:ksi eli (en muista miten tilaa on) kaikkia tiitä taakse vaikka 50 m, ellei tilaa ole enempää
    – reiällä 12 viedään keltaista tiitä 20-30 m eteen, muut tiit ennallaan
    – reikä 14 muutetaan par4:ksi, keltainen tii viedään nykyisen punaisen kohdalle ja rakennetaan uusi punainen/sininen tii sopivan matkan edemmäksi kuin nykyinen

    Mitäs olisit KL näistä muutoksista mieltä? Jos pelinautintosi kärsisi sujuvammin rullaavasta kentästä (ehkä kierrosaika putoaisi 4,5 tunnin pintaan?) huolimatta, se valkoinen tiiauspaikka on aina käytettävissä ja sieltä kyllä löytyisi noidenkin muutosten jälkeen haasteita.

    Ja eiköhän se Saraksen hankalin reikä muuten löydy sieltä ihan alkupäästä eli reikä 2, jota pelattiin joskus keinotekoisena par vitosenakin. Perin harvoin siinä näkee hyvienkään pelaajien pääsevän kahdella griinille.

    KL

    veyron kirjoitti: (6.4.2006 12:17:28)
    Ei pidäkään päästä välttämättä kahdella griinille, mutta kyllä siihen pitää tarjota kuitenkin realistinen mahdollisuus onnistuneen avauksen jälkeen. Se on sitten kokonaan eri juttu kun ei osu siihen griiniin, mutta tulihan yritettyä.

    Lasketaanpa. Väylä 12 on noin 320 m pitkä, jos oikein muistan. Kuvailemasi klubipelaaja yltää 150 m paalulle jo pitkällä raudalla. Kuitenkin kaikki avaavat draiverilla tai vähintään spoonilla. Kyllä minusta onnistuneen avauksen jälkeen on aivan realistinen mahdollisuus osua griiniin.

    Väylä 10 on pitkä, noin 400 m. Tarvitaan 220 m avaus väyläbunkkerin viereen/eteen. Tästä on matkaa enää vajaat 170 m alamäkeen, vaatii korkeintaan rautakuutosen. Ei siis mikään monsteri, paitsi jos avaa metsään. Siis: onnistuneen avauksen jälkeen on mahdollisuus osua griinille.

    Väylä 5 voidaan pelata kahdella tavalla. Jos mitta riittää, yritetään kahdella päälle. Jos ei, pelataan vasemman kautta ja kolmannella griinille noin 40-50 metristä. Varmahko bogi, par myös mahdollinen tälläkin tavoin.

    En näe tässä mitään epärealistista, mutta jos avaukset ovat max 170 m ja väylältä pallo lentää ilmassa enintään 130 m, niin silloin ehkä kannattaa unohtaa ne kahdellä päälle -ajatukset. Tai pelata punaisilta. Sitä varten niitä eri tiibokseja on rakennettu.

    veyron kirjoitti: (6.4.2006 12:17:28)
    Annetaan nyt vielä kuitenkin vinkki miten Saraksesta saataisiin palvelevampi kenttä:
    – reiällä 5 keltainen tii ehkä noin 30 metriä eteenpäin, muut tiit ennallaan
    – reikä 10 muuutetaan par5:ksi eli (en muista miten tilaa on) kaikkia tiitä taakse vaikka 50 m, ellei tilaa ole enempää
    – reiällä 12 viedään keltaista tiitä 20-30 m eteen, muut tiit ennallaan
    – reikä 14 muutetaan par4:ksi, keltainen tii viedään nykyisen punaisen kohdalle ja rakennetaan uusi punainen/sininen tii sopivan matkan edemmäksi kuin nykyinen.

    Reikä 5: helpottaisi varmasti, mutta viittaan ylempänä olevaan tekstiini, eli pitääkö kaikkien pystyä joka väylällä saavuttamaan GIR.

    Miksei kymppiä voisi lyhentää? Vitoseksi muuttaminen saattaisi luoda uusia uhkakuvia ysigriinillä pelaaville, koska nykyisellään pahat oikean puolen slaissit osuvat väylien välimaastoon tai pidemmällä olevaan metsään. Jos avauspaikka olisi taaempana, samat lyönnit osuisivat pahimmassa tapauksessa ysin griinille.

    Reiällä 12 nykyinen layout vaatii pelaaja harkitsemaan riskin ja varmemman vaihtoehdon välillä. Väylän lyhentäminen uskoakseni lisäisi houkutusta kiskaista draivi kulman yli, mikä johtaisi vielä syvemmällä metsässä oleviin palloihin. Lisäksi tulisi turvallisuusongelma, koska tiipaikalta ei näe bunkkereiden taakse. Pahat hukit vasemmalle taasen päätyisivät 13 tiipaikalle.

    Väylä 14 on kieltämättä kysymysmerkki. Turvallisuusmielessä en lähtisi sitä pidentämään (hukit nelosväylän griinille), mutta nykyisellään se on ehkä mukava ’varma par’. Olen itse tehnyt siinä kaksi iigeliä, mutta kovin usein avaus on jäänyt väylän vasempaan reunaan kuusten katveeseen, jolloin griinille pääsee vasta kolmannella. Bogejakin on tullut, joten mikään itsestäänselvyys par ei ole. Pikemminkin lähtisin vaikeuttamaan griinin ympäristöä vaikkapa rakentamalla heti griinin eteen bunkkerin. Tällöin pitkän kakkoslyönnin pitää tulla ilmassa griinille ja myös pysyä sillä. Siinä olisi haastetta, koska kakkoslyönti lyödään ylöspäin ja miltei järjestään 160-180 m haarukasta. Harvat kiskaisevat avauksensa ampiaisen tasalle tai ohi.

    Näistä voidaan olla monta mieltä ja niin pitääkin. Jokainen kuitenkin löytää jokaiselta kentältä sekä hyviä että huonoja väyliä.

    Nimetön

    Kai mä vielä viitsin.

    Väylä 12 on 366, ei 320 metriä pitkä ja näkemäni ja osittain kokemani perustella siellä ollaan peräti harvoin lyömässä kakkoslyöntiä griinille niin, että griini näkyy.

    Väylä 10:llä muistaakseni on aika tarkkaan 200 metrin kohdalla väyläbunkkerit molemmin puolin väylää. Tuo mainitsemasi 220 metrin avaus tulee maahan juuri noilla tienoilla eli riski on suuri ja jatkapa sitten melkein pölyhiekkaisesta (hiekkalajai jostain kumman syystä uusilla väylillä eri kuin vanhoilla) bunkkerista 200 metrin lyönti griinille tai griinin tuntumaan.

    Väylä 5:n suhteen tunnen toki erilaiset pelistrategiat, mutta edelleen on ongelma, että klubipelaajalla hyvänkin avauksen jälkeen ainakin kilpailussa on houkuttelevin vaihtoehto olla yrittämättä suoraan veden yri griinille.

    Tiedän miksi eri tiibokseja on rakennettu, mutta aloittaessani golfin oli miesten tiit ja naisten tiit toisin kuin sinun ilmeisesti slopekauden aloituksessasi. Myönnettäköön, että melko usein pelaan vaimon seuraksi punaisilta, mutta käytännössä eri avausmailoilla kuin keltaisilta pelatessani eli pyrin saamaan avauksen useimmiten siihen mihin se voisi keltaisilta päätyä. Tietty vähän milloin mitenkin. Montako kertaa sinä olet pelannut vaikkapa ysin punaisilta tai sinisiltä?

    Kovasti epätarkasti kuitenkin luet tekstiä (ei kai vaan tunnekuohu tms) jota lähdet kommentoimaan eli en ole sanonut että pitää tavoittaa griini ’säädetyllä lyöntimäärällä’, vaan siihen pitää olla realistinen mahdollisuus onnistuneen avauksen jälkeen. Ei kai kukaan halua pelata pelkkää kikkagolfia?

    Reikien 5 ja 14 suhteen ajatukseni on, että säilytetään par72 Saraksella ja poistetaan alimittainen par5 eli reikä 14, joka muutetaan par4:ksi. Eihän par5:n mitta keltaisilta voi olla 406 metritä niin kuin tuon 14:n kohdalla on, vaikkakaan se ei välttämättä mikään par-automaatti olekaan.

    Taas siitä lukemisesta eli en ehdottanut 14:n pidentämistä. Bunkkeri griinin eteen tarkoittaisi sitä, että Keimolassa pelaavista paremmista ja huonommista pelaajista aniharva pystyisi lyömään pallon ilmassa griinille niin, että se myös jäisi sinne. Muistathan toki, että griini aivan etuosaa lukuunottamatta viettää alaspäin.

    Reiän 12 nykymitoilla erittäin pieni osa pelaajista lähtee keltaisilta (valkoisilta tuskin kukaan) yrittämään kulman oikaisua, vaikka usein kanssani pelaava juniori niin tekeekin. Eihän tuon lyhentämisen jälkeen tarvitse kuin laittaa soittokello oikeaan paikkaan ja riskit pienenevät. Ikävä kyllä Saraksenkin kohdalla on vanha Keimola-syndrooma eli sokkolyöntejä on melkoisesti.

    Tuota toisten ihmisten huomioonottamista et kommentoi ollenkaan, mutta ymmärrän toki sen 😉 Vielä hankalampi ja vieraampi aihe olisi varmaankin toisten ihmisten asemaan asettuminen.

    Toivotan kuitenkin sinulle KL oikein antoisaa golfkesää enkä näe täysin mahdottomana, että joskus oppisit noita edellisen kappaleen asioita. Maailma ei ole vain sinua varten!

    BTW, montako kierrosta olet pelannut Keimolassa? Minulla lukema on karvan verran alle 500 ja niistä Sarakselle nelisenkymmentä.

    KL

    Tähän nämä keskustelut täällä palstalla yleensä kaatuvat, kirjoitettua tekstiä kun ei pääse välispiikeillä kaverille kommentoimaan ja selventämään. Näyttää siltä, että me kumpikin luemme toisemme tekstin siten kuin sen haluamme ymmärtää eikä siten kuin sen on kirjoittaja tarkoittanut ymmärrettäväksi.

    Tuo käsite GIR on täsmälleen sama asia kuin mitä tarkoitat realistisella mahdollisuudella saavuttaa griini kahdella lyönnillä par4:lla. Olennaista mielestäni on se, pitääkö kaikilla taitotasosta riippumatta olla se mahdollisuus. Mielestäni ei. Kyse ei ole toisten huomioon ottamisesta tai huomiotta jättämisestä, vaan pelkästä lajin luonteeseen kuuluvasta realismista. Taitava pelaaja pystyy pelaamaan pidempää kenttää kun taidoiltaan vaatimattomammalla tasolla majaileva. Kun taidot karttuvat. griiniosumatkin lisääntyvät. Ei keilailussakaan aloittelija heitä lähempää vain siksi, että saisi kaikki keilat aina kaatumaan.

    Tuo väylän 14 pohdiskelu. Itse lisäsin tuon pidentämisajatuksen, en väittänyt sitä sitaatiksi. Kunhan pohdiskelin vaihtoehtoja. Griinin kallistus on kyllä tiedossa, mutta jos väylä pitäisi pysyttää parvitosena, niin kolmoslyönti griinille tapahtuisi useimmilla pelaajilla jostakin 20-50 m haarukasta. Tuolta etäisyydeltä pallon pitäminen griinillä jo onnistuu. Bunkkerilla estettäisiin se tuurilla griinille vierivä pitkä lyönti. Ja voihan sitä griiniäkin muotoilla uudelleen, ei kai sitä kukaan ole kieltänyt.

    Punaisilta on tullut pelattua muutamia kierroksia kesässä, enemmänkin soisin pelaavani, kenttä on ihan erilainen sieltä käsin. Tosin en oiken ymmärrä miksi kenttä pitäisi punaisilta pelata samanlaisena kuin keltaisilta, kuten kerroit osin tekeväsi, mutta kukin tyylillään. Itse haen punaisilta aivan erilaisia ratkaisuja ja toteutan toisenlaista strategiaa kuin keltaisilta tai valkoisilta. Esimerkkinä Saraksen ykkösväylä. Keltaisilta avaan draiverilla tai spoonilla välttäen poikittaista vesiestettä, punaisilta lyön esteen yli draiverilla. Uusi Saras on tullut koluttua alle 20 kertaa, vanhat ysit ehkä reilut viitisenkymmentä kertaa kukin, enimmäkseen 90-luvun puolessa välissä. Ja aloittaessani golfin ei slope-järjestelmää vielä ollut, tämän olisit voinut vaikka profiilistani vilkaista ennen väärän olettamuksen esittämistä. Ja ysejä en oikein tykkää pelata, mieluummin aina täysi 18.

    Mutta ei se mitään, tämmöistä tämä nettikeskustelu tuppaa olemaan, kun ei ihan romaania jaksa kirjoittaa. Käy kuin Manulle aikanaan: tarttee selittää.

    KL

    Ai niin, vielä siitä 10 väylän pelaamisesta.

    Loppukaudesta avasin aina spoonilla ja se päätyi (jos meni suoraan) aika kivasti juuri bunkkerien eteen. Muistini mukaan siitä jatkoin rautavitosella griinin suuntaan, eli matkaa oli ehkä rapiat 180 m, siis loivaan alamäkeen, kuten se avauskin on. En väitä reikää helpoksi, päin vastoin, mutta kyllä siinä realistinen mahdollisuus hyvän avauksen jälkeen on ylettyä griinille ja vielä osuakin siihen.

    Hiekkaan mennyt avaus on ollut liian pitkä, liian lyhyt tai vino. Siksi koin paremmaksi strategiaksi jättää avaus bunkkerien eteen. Toisaalta liian usein tuli draivin jälkeen löydettyä itsensä oikealta metsiköstä, mikä väistämättä merkitsi vähintään bogia. Väylä perskules kun vielä viettää sinne oikealle metsään, mitä henkilökohtaisesti pidän huonon suunnittelun/toteutuksen tuloksena noinkin pitkällä väylällä. Ehkä sitä tulevina vuosina jotenkin muokataan parempaan suuntaan.

    Mielestäni kentän vaikein väylä, mutta palkitsee kaksi peräkkäistä hyvää lyöntiä.

    Nimetön

    Kai nyt minäkin tiedän mikä GIR on.

    Ja kuten todettu reikä 12 on 366 m eikä 320 eli oikaisin vain virheen. Keilailussa ei heitetä lähempää oli vaikka kuinka aloittelija ja siitähän olemme liikuttavan yksimielisiä, että golfissa voi valita aloituslyöntipaikan yleensä neljästä eri paikasta.

    Väylästä 14 et kommentoinut ajatustani, mutta minä kommentoin ajatustasi pidentämisestä eli se on vaikeaa, kun katselee nykyisiltä valkoisilta taakse. Voisi mennä lyöntilavan rakentamiseksi ja sitä ei kukaan halua.

    Kuka pelaa punaisilta mitenkin, mutta kuten sanoin pelaan silloin useimmiten vaimoni kansssa ja on rattoisampaa olla samoilla tienoilla avauksen jälkeen. Mainitsin myös ’milloin mitenkin’ ja joskus pelaan toisella tyylillä.

    Profiilin katsomista en harrasta sillä siellähän voi olla ihan mitä vaan ’faktaa’.

    Ihan tarkkaan en muista, mutta väylän 10 osalta väitän, että ainakin vasemman puolen ensimmäisestä bunkkerista on griinille 200 m. Oikean puolen bunkkerista matkaa lienee jotain 180 m.

    Tilastoista en tiedä, mutta veikkaan vaikkapa Keimolan kilpailutuloksista lasketun lyöntikeskiarvon antavan tulokseksi, että reikä 2 on Saraksen vaikein. Tästä on turha inttää, mutta vuosien varrella näkemäni ja kokemani perusteella uskallan olla tuota mieltä, vaikka uudet reiät eivät olekaan olleet kuin vajaat kaksi kautta käytössä.

    Kaiken kaikkiaan kun olen kuunnellut eri tasoisten pelaajien mietteitä Saraksesta uskon lähivuosina tapahtuvan muutoksia. Jopa jotkut Keimolan edustuspelaajat jäivät mestiksistä pois ’Saraksen takia’ viime vuonna. Erikoista käytöstä, mutta niin se vaan todellisuudessa oli.

    Jos ajattelee vielä sitä miten Keimolan A+B+C ovat muuttuneet vuosien saatossa, olisi omituista jos uusilla rei’illä ei tapahtuisi ’säätöjä’.

    Kaiken kaikkiaan KL sinun kertomillasi lyöntipituuksilla suosittelen valkoisilta pelaamista, varsinkin Keimolan vanhoilla rei’illä. Oikein hyvää golfkesää kuitenkin.

    Keimolan plussia ja miinuksia (omasta mielestäni)

    +kirkka kenttänä
    +kirkan kunto
    +klubitoiminta, hyvät klubikisat
    +klubitalo
    +paikoitusalueet
    +simulaattori ja analysaattori
    +hyvät harjoittelupaikat
    +saraksen potentiaali
    +saraksen vanhan puolen kunto

    -kirkan pallorännisähläys
    -kirkka pelataan 18 reikäisenä kaikkien järjen sääntöjen vastaisessa järjestyksessä, mutta minkäs teet kun A tulee aakkosissa ennen B:tä
    -saras etenkin geenien osalta ja metsäalueiden suhteen keskeneräinen
    -oy:ssä muhevat riidat ja jälkipyykkiä laajennuksesta
    -saraksen layout:
    1. 409m par4 ja 406m par 5 samalla kentällä
    2. vanhalla puolella 12 bunkkeria uudella 48
    3. 9:llä väylällä pienen, heikkokuntoisen ja bunkkeroidun greenin paikan kertoo lähestymislyönnissä laatta puussa, harmillista
    4. 10. väylä: 409m par4 seitsemällä bunkkerilla ja molemmin puolin jokseenkin perkaamattomat metsät
    -saraksen ’taukomaja’ mallia: paikassa johon ei koko kierroksen aikana ole asiaa limuautomaatti golfarihinnoin ja puucee
    -kenttien kehittämisestä olen saanut vähintäänkin nihkeän kuvan

    veyron kirjoitti: (6.4.2006 12:17:28)
    nyt vielä kuitenkin vinkki miten Saraksesta saataisiin palvelevampi kenttä:
    – reiällä 5 keltainen tii ehkä noin 30 metriä eteenpäin, muut tiit ennallaan
    – reikä 10 muuutetaan par5:ksi eli (en muista miten tilaa on) kaikkia tiitä taakse vaikka 50 m, ellei tilaa ole enempää
    – reiällä 12 viedään keltaista tiitä 20-30 m eteen, muut tiit ennallaan
    – reikä 14 muutetaan par4:ksi, keltainen tii viedään nykyisen punaisen kohdalle ja rakennetaan uusi punainen/sininen tii sopivan matkan edemmäksi kuin nykyinen

    -parinhan ei välttämättä täydy olla 72
    -samaa mieltä reiästä 14. Lisäksi saisivat poistaa oikean reunan puut tien ja väylän välistä sekä doglegin sisämutkasta puita pois
    -10. reikä: seitsemästa bunkkerista voisi vaikka viisi täyttä
    -12. reikä: ne bunkkerit siitä keskeltä väylää voisi täyttää
    -ja yleisesti tee-ehdotuksista: ei noista uusista teealueista haittaakaan olisi

    Hyvää golfkesää kaikille lukijoille

    Myy

    Jos olet muuttanut Nurkkarille, niin sieltähän olisi myös kohtuullinen matka Talmaan (26 km eli n. 40 km vähemmän kuin Pickalaan). Talma minusta on harjoitusmahdollisuuksiltaan aivan ylivoimainen:
    – käytännössä aina harjoitellaan ruoholta
    – kaksi rangea
    – hyvät lähipeliharjoittelu mahdollisuudet (7 harjoitusgreenia)
    – Par 3 kenttä (valaistu muistaakseni ainakin osittain)
    Hyvät klubitilat, opetus, seuratoiminta, kilpailut jne. Eikä kentätkään ole pöllömpiä. Kumpikin kenttä pelataan aina 18-reikäisenä ja varaukset tehdään netissä tai soittamalla. Parin kauden kokemus on, että aikoja löytyy kivasti. Tulee varmasti olemaan kotikenttäni tulevaisuudessa useamminkin.

    Talma

    Pari kommenttia käytyyn Keimola keskusteluun. Kiersin Saras-kentän viime kesänä elämäni ensimmäisen kerran. Saattoi myös olla viimeinen. Kenttä sinänsä oli ihan ok. Tuloksenikin taisi olla kesän keskiarvon yläpuolella. Tietty muutamien greenien ympäristöt olivat surkeat, mutta eiköhän aika paranna haavat.

    Sen sijaan pari muuta asiaa olivat pielessä. Ensinnäkin se suihkukoneiden jatkuva ulina. Siinä ei kuullut edes omia ajatuksiaan. Kiitoradan jatkeellako se kenttä sijaitsee? En ikimaailmassa vaihtaisi tuota meteliä Peuramaan linnunlauluun.

    Täällä on myös kiitelty Keimolan rangea. Mieleen hiipi epäilys, olenko ollut ollenkaan samalla paikalla. Minusta se oli vitsi. Eihän siellä nähnyt edes minne draivit niiden kumpareiden seassa putosivat. Loppuivatko rahat kesken, kun alueetta ei ole saatu tasaiseksi?

    Prboy kirjoitti: (7.4.2006 9:24:45)
    Ensinnäkin se suihkukoneiden jatkuva ulina. Siinä ei kuullut edes omia ajatuksiaan. Kiitoradan jatkeellako se kenttä sijaitsee? En ikimaailmassa vaihtaisi tuota meteliä Peuramaan linnunlauluun.

    Nyt meni multa vähän ohi. Ensin valitat lentomelusta kolme lausetta putkeen, mutta poiskaan et vaihtaisi. Saanen ihmetellä. Nojoo, ehkä talusin mitä tarkoitit.

    Prboy kirjoitti: (7.4.2006 9:24:45)
    Täällä on myös kiitelty Keimolan rangea. Mieleen hiipi epäilys, olenko ollut ollenkaan samalla paikalla. Minusta se oli vitsi. Eihän siellä nähnyt edes minne draivit niiden kumpareiden seassa putosivat. Loppuivatko rahat kesken, kun alueetta ei ole saatu tasaiseksi?

    Et ole. Keimolan range ei ole millaan muotoa kumpareinen. Pikemminkin kuorumainen. Draivin voi kyllä hukata lyömällä pitkäksi (en minä) tai leveäksi (minäpä hyvinkin).

    Nimetön

    Täytyy sanoa, että osut kritiikissäsi naulan kantaan, vaikka muutakin kritisoitavaa Keimolasta itse siellä pelaavana löydän. Täydellistä golfkenttää tuskin löytyy mistään Suomesta vaikka täällä siltä joskus kuulostaakin.

    Lentomelu on melko kiusallinen, mutta siihenkin tottuu samoin kuin vaikka asumiseen Hämeentien kupeessa ratikkakiskojen lähellä. Ikävintähän tuossa lentomelussa on, että prime time arkipäivägolfaamisen ja lentokoneiden massalähtemisen kanssa on sama. Ketään ei lohduta enää se, että ennen viime vuosisadan lopun koneiden nuosuputkien muuttamista pois Martinlaakson päältä tuota ongelmaa ei juurikaan ollut.

    Rangesta sen verran, että draivien alastulo jää arvion varaan, vaikkakaan range ei kumpuileva ole. Paras lyöntipaikka rangella on ’ylähyllyn’ pro-paikat eli sieltä näkee myös pallon alastulon. Nurmirange on mielestäni huonohko vitsi varsinkin palloautomaatin puoleisessa päässä, jossa se on enemmänkin hiekkarange. Nurmella siis kannattaa hakeutua mahdollisimman kauas palloautomaatista.

    Kaiken kaikkiaan minun pelipaikkavalintaani vaikuttaa ehkä eniten Keimolan sijainti eli annan suuren arvon sille, että niin duunista kuin himasta ajomatka on reippaasti alle puoli tuntia. Arvonanto tulee lähinnä siitä, että minua ei juurikaan autolla ajaminen innosta ja pyrin minimoimaan sen. Kustannukset on tietty toinen asia, mutta ei niin merkittävä.

    Ja on Keimolassa lukuisia muitakin hyviä puolia joiden takia pelaan siellä varmasti jatkossakin.

Esillä 11 viestiä, 26 - 36 (kaikkiaan 36)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #491864 kohteessaMistä uusi kotikenttä ?

Etusivu Foorumit Yleistä Mistä uusi kotikenttä ?