-
JulkaisijaArtikkelit
-
Montakohan näprääjän tapaista tilannetta syntyy, ennen kuin järjestelmä pistetään uusiksi? Hienoa, että joku on tehnyt rohkean ratkaisun. Tekisin samoin samassa tilanteessa. Voihan se olla, että kotikentällä minua nimitettäisiin siipeiliäksi, mutta kumpi on kenttäyhtiön kannalta parempi asiakas: minä 40 kierr + 15 kierr alennus gf:llä (vieraani) vai joku joka pelaa 70-90 kierrosta?
Et sinä mikään siipeilijä ole, kun maksat pyydetyn gf-maksun. Sinulla kentällä pelatessasi täsmälleen samat oikeudet kierroksella kuin osakkeenomistajilla. Jos sattuu kierroksella huono tuuri, niin porukkaan eksyy öykkäriosakas joka paaluttaa kunkin position (omalle kierrokselle ei ole koskaan sattunut).
Eri asia on, että osakkaat tietysti saavat varattua aikoja paremmin kuin muut. Ja siinä tuskin kukaan näkee mitään väärää tai epäoikeudenmukaisuutta.
Eräät siis ajattelevat samoin kanssani. Hyvä.
Meillä on kuitenkin pieni mahdollisuus vaikuttaa. Montako seuranne jäsentä käykään seuran päättävissä vuosikokouksissa? Entä miten seurassanne tehdään sääntömuutokset? Ellette tiedä, niin kysykääpä hallituksen puheenjohtajalta tai jopa klubin toiminnanjohtajalta. Nämä faktat kun selvitätte, niin sitten sääntömuutosehdotus hallitukselle, valtakirjoja niiltä jäseniltä, jotka eivät käy kokouksissa (tässä kohtaa kannattaa ottaa pari samanmielistä kaveria mukaan jotta näitä valtakirjaääniä olisi ainakin parilla kolmella tyypillä) ja sitten vaan vuosikokoukseen valtakirjojen kanssa ja päättämään sääntömuutoksesta. Pienenä haasteena tässä on se, että hallitus saattaa pistää kampoihin ellei se ole sääntömuutoksen takana. Mutta vaihdetaan se hallitus ensin niillä valtakirjoilla :o) Ottaa pari vuotta aikaa, mutta näin me saavutettaisiin jokin järki tähän perhegolffiin.
Mielestäni Nordcentterin malli on toimiva systeemi. Yhdellä pelioikeudella saa kaksi jäsenyyttä ja vieraan saa tuoda kohtuu hintaan (30€). Sopii minulle ainakin hyvin, koska meillä vaimo pelaa myös alle 10 kierrosta kaudessa. Ilmän tätä laittaisin hänet kaukoksi.
Tämä nyt ei ole ihan suora vastaus kysymykseen, mutta yksi ratkaisuehdotus kuitenkin.
Kun poikani 12-vuotiaana muutama vuosi sitten aloitteli pelaamista, otin itselleni kakkospelioikeuden Nurmijärveltä. Pelioikeus sisältää 1+1, joista toinen alle 24 v; hinta pörssissä nyt n 600 € (varmaan irtoaa 500 €:llä tarjoamalla). Nurmijärvi on melko erikoinen kenttä, mutta oli parin kesän ajan mielenkiintoista vaihtelua avoimemmille kentille. Jos siis käyt pelailemassa tyttäresi kanssa NGK:ssa 10-15 kertaa ja omalla kentällänne 5-10 kertaa kaudessa arvaisin, että kokonaiskustannukset ovat korkeintaan samaa luokkaa kuin kaukojäsenenä (maksut + oman kentän greenfeet) ja samalla saatte vaihtelua peleihinne. Tietysti jos pelimäärät ovat paljon pienempiä tai haluatte pelata laajemmin perheen voimalla tämä kääntyy epäedulliseksi. Kahden vuoden päästä tyttäresi ollessa yli-ikäinen NGK:n systeemiin tarvitsette tietysti uuden ratkaisun.
Tämä on erityisen hyvä systeemi aloittavan junnun osalta, jos omalla klubilla ei ole junnusysteemiä/alennusta.
Kaukojäsenyydestä sen verran, että olen kyllä vähän sitä vastaan, koska gf-maksut eivät yksistään pitäisi kenttää taloudellisesti pystyssä (vrt Etelä-Euroopan puhtaasti gf:llä pyörivät kentät, gf=50..80 €, käyttö ympärivuotista ja olosuhteet kentänhoidolle paljon paremmat kuin Suomessa). Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että gf-hinnoittelu sisältää vastavuoroisuuden perusteen: Kenttä A päästää seuran B jäsenet pelaamaan kentälleen tiettyyn (ali)hintaan koska vastaavasti kenttä B päästää A:n jäsenet vastaavasti sopeutettuun hintaan. Kaukojäsenen ’vaihdanta-arvo’ on todellisuudessa vähän heikko.
Ennen kuin kaikki kaukojäsenyyden kannattajat haluavat ampua minut alas tämä mielipiteeni vuoksi, kerrottakoon seuraavaa. Olemme vaimoni kanssa olleet yli 15 vuotta vuokrapelioikeudella pelaavia ja varsinkin vaimolla on joinakin vuosina jääneet pelit kotikentällä alle 20 kierroksen. Sen verran ollaan oltu idealistisia, että on haluttu kuitenkin toimia näin. Onhan siitä myös se etu, että pelioikeutta voi käyttää rajoittamattomasti. Tai sitten voi sanoa että ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa – ergo: olemme hulluja!
Ja sitten vielä se vihon viimeinen välttämätön kommentti, että kaikkihan tämä on seurausta golfin rahoitusrakenteesta. Kenttien ollessa yksityisiä, niiden ensisijaisesna tehtävänä on palvella omistajiensa intressejä (kuten minkä tahansa yksityisen yrityksen). Yksityisille kentille on turha kitistä, että ne eivät palvele jotain asiakasryhmää – sitäkin ryhmää palveltaisiin, jos sille olisi liiketaloudelliset edellytykset, mutta toistaiseksi ei ole löytynty sellaista kysyntä/tarjonta tasapinoa, että bisnestä olisi syntynyt. Ja yhteiskuntahan ei tässä halua olla mukana…
Ritari: ei sitä kuittailua kuule. Lähinnä kysymys oli vain siitä, että ne paljon pelaavat saattavat harmistua, kun eivät pääse pelamaan. Paras pelioikeuden omistaja on sellainen, joka pelaa vähän ja kentälle voidaan ottaa gf-pelaajia.
Pappa tykki: Jos kentällä on oy ja ry, niin kyllä ne rahat pitää mahdollisuuksien mukaan pitää erillään, eli ei oy:n toiminta saa olla kiinni ry:n toiminnasta. Ry-harrastaa yhdistystoimintaa ja kenttäyhtiö pitää kenttää. Toki yhteistyötä kannattaa tehdä.
Gf:n hinta ei ole enään riippuvainen vastavuoroisuusperiaatteesta. Kysymys on vain siitä, mitä ollaan valmiita maksamaan. Kun parhaat kentät nostavat gf:tä, muut kentät seuraavat viiveellä perässä. Hiljaisena aikana ei voida gf-pelaajia julkisesti houkutella, koska vuokrapelioikeuden vuorkraaja miettiin, montako kierrosta tarvitsee pelata ja jos löytyisi järkevä tapa harrastaa golfia, ei järjettömän hintaiset vuokrapelioikeudet menisi kaupaksi.
Taannoin kävin tätin luona, joka oli talvilomalla havajilla. Golfaamaton tätini toi golf mainoksen paikalliselta saarelta. Yllätys oli, että oppaasta löytyi paljon alennuskuponkeja ja valtameren rannassa olleen kentän gf oli $30. Muiden kenttien gf:tä ei julkaistu. Samoin euroopasta löytyy edullisia kenttiä.
Jenkkilässä gf-pelaajia halutaan kentälle, meidän hinnoittelulla näyttää, että täällä ajetaan ’keplottelijaksi’. Kun gf:n hinta on liian kova, tsekataan onko pelilippuja saatavilla tai muuten pääsisi siivellä pelaamaan.
Konservatiivi?:lle
En tarkoittanut, että gf:n hinnassa on muodollinen vastavuoroisuus vaan, että taloudellisesti analysoiden tällaisen kytkennän voi nähdä.
Mitä kierros maksaa osakkeenomistajalle tai mitä sen hinnan pitäisi olla, että jonkun kannattaisi perustaa kenttä pelkästään gf-pelaajille.
Ajatellaan kenttä, jossa on 1000 jäsentä ja jonka osakkeen hinta on 10 k€ ja sidottu pääoma 10 M€ (eli osake on hinnoiteltu oikein 10k€*1000=10M€). Hoitomaksu vuodessa on 500 €/osake siis koko kentälle 0.5 M€. Siis osakkeenomistaja saa sijoituksestaan negatiivisen -5 % tuoton tai vastaavasti jos kenttä on pelkästään gf-pelaajille, mutta kukaan ei siellä käy niin omistaja saa tuon 5% tappion per vuosi sijoittamalleen pääomalle. Ainakin suuromistajalla ja periaatteessa jäsenomistajallakin on mahdollisuus saada 10%:n tuotto sijoitukselleen lähes riskittä jostain toisesta lähteestä. Siis rahan pitäminen kiinni golfkentässä maksaa sijoittajalle 5%+10% ellei muut vastinetta saada. Jäsenomistajan kannalta tämä vastine on oikeus pelata ja sitä käytetään hyväksi esim 30 kertaa kaudessa (vastaa kenttien antamia statistiikkoja), 30000 kierrosta vuodessa. Siis jäsen maksaa kierroksestaan 1.5 k€/30 kierrosta = 50 €/kierros. Ja vastaavsti tämä olisi hinta, jolla golfkenttä mielekäs taloudellinen investointi, olettaen, että 30000 kierrosta toteutuisi.
Mutta: Kun golfkenttä rakennetaan, kuluu tyypilliesti 3 vuotta, jolloin pääomaa sitoutuu ilman, että vastinetta saadaan (jäsen kierroksia tai sijoittaja gf-pelaajilta tuloja). Jos tämä tuotto-odotus halutaan kuolettaa 5 ensimmäisen toimintavuoden aikana (hyvin vaatimaton tavoite, tuskin mikään pankki lähtisi tähän mukaan) ja otetaan huomioon jonkinalinen diskonttaus (eli tulot tulee vasta jonkin ajan päästä), voidaan arvioida viidelle ekallle vuodelle lisäkuormaa 150-300 k€/vuosi eli 5-10 €/kierros. Koska alkuun liittyy vielä merkittäviä riskejä, ihan tarkka Net Present Value -laskelma antaisi varmaan näillä parametreilla kierroksen hinnaksi 75-80 k€ ensimmäisen viiden toimintavuoden ajalle ja sitte vähän vähemmän.
Johtopäätös on siis, että ainakin uusien, hyvin rakennettujen ja pääkaupunkiseudulla sijaitsevien (paljon pääomaa sitovien) kenttien osakkeenomistajat taloudellisessa mielessä subventoivat gf-pelaajia koska itse asiassa osakkeenomistajat maksavat pelaamisestaan enemmän per kierros kuin gf-pelaajat.
Tästä päättelisin että gf-pelaamisessa on sanaton taloudellinen vastavuoroisuus eli pelaa meillä alemmalla gf:llä kuin oikeastaan pitäisi niin me sitten päästään vastaavasti teille halvemmalla.
Edelleen päättelisin, että kukaan ei lähde rahoittamaan golfkenttää taloudellisin periaattein (hyvästi puhtaat gf-kentät..) vaan muiden ylevämpien (? – kuten nimi lehteen) syiden vuoksi.
Jätin pois osakkeen hinnannousun yli inflaatiotason, koska väittäisin, että pitkän tarkastelujakson yli inflaatiotasoa ei ole ylitetty ehkä paria poikkeusta lukuunottamatta. Useimmat osakkeet ovat hankalasti realisoitavia papereita.
Sitten vielä lopuksi muistutan, että minä en ole osakkeen omistaja vaan vuosimaksupelaaja ja siis kiitollinen omistajan minulle osoittamasta taloudellisesta tuesta.
Menee vähän aiheen ohi, mutta vastataan.
Tarkkaa en laskelmiasi jaksanut katsoa, mutta…
Miksi tehdä 10 miljoonan euron kenttä, kun 18 reikää saa 3-4 miljoonalla. Syksyllä taisi olla tilanderin haastattelu, jossa hän kertoi, että kohtuullisen hyvän kentän voi rakenteen kohtuullisilla kustannuksilla. Jos 10 miljonalla tulee 36 reikää, ei muuta kuin markkinointia gf-pelaajien suuntaan. Tilaa pitäisi olla.
Tilanne on vähän sama, jos kaikki junat olisi pendoliinona tai taksit rollsrolleseja yms. Liian hienoa kun rakennetaan, niin kierrokselle tulee hintaa.
Ei kalliin kentän omistaja subventoi golfin pelaamista. Kyse on vain siitä, miten korkealle gf uskolletaan nostaa. Kaverialennukset on puolestaan kädenojennus osakkaalle. Osakas itse voi päättää ketä kutsuu kylään.
Tarpeeksi kun gf:tä nostetaan, niin ei niitä gf-pelaajia kentälle tule. Ja tästä seuraa hoitovastikkeen nousu tai palvelun heikentyminen.
Pappa Tykki käy perusteellisesti läpi sijoittamisen mielekkyyttä golfosakebusineksessa. Hyvä niin, mutta muutama havainto.
Kuvaamasi case kuvaa golfbusinesta yksittäisen osakkeenomistajan (yleensä tavallinen golfkuluttaja) näkökulmasta. Suuromistaja on ollut hankkeessa mukana alusta lukien ja nappaa katteensa matkanvarrella, mikäli riittävästi golfkuluttajia lähtee rahoittamaan hänen hankettaan. Muitakin motiiveja voi tosin olla, en ole jutellut ko. herrojen kanssa heidän hankkeistaan. Esimerkkisi 10k€ osakehinnasta ei perustu suoraan kentän rakentamiskustannuksiin, vaan kenttähankkeen omistajan markkinaodotuksiin. Mikäli yksittäinen golfkuluttaja lähtee kenttähankkeeseen tämän päivän hintatasolla, niin hän tuskin tekee sitä sijoitusmielessä tai hänen kannattaisi ainakin harkita neuvonantajansa vaihtoa.
Käsittääkseni useimmat golfkuluttajat ovat ostaneet osakkeensa halusta pelata peliä haluamallaan tavalla – samalla kentällä, lähellä kotia ja mahdollisimman usein. Yksittäinen osakkeenomistajan saa todellisuudessa itse määrittää itselleen ”osakkaan GFn” eli pelaamalla paljon kierroksen hinta voi olla muutamia euroja tai päinvastoin.
SummaSummarum: järkevää GF-hintaa voi perustella vaikka kuinka teoreettisesti, niin todellisuudessa kysyntä ja tarjonta ratkaisevat. Hinnan noustessa yli kipurajan äänestää puhdas GF pelaaja jaloillaan.
Mikäli pelilipuista/lähtöajoista on ylitarjontaa, niin hinnat saattavat olla jopa alempana, kuin teoreettinen ”omakustannushinta”. Näinhän käy esimerkiksi lokakuussa tai sateisena kesänä.
Ja mitä tuohon vieraspelaamiseen tulee, niin tässä pitäisi ruveta puhumaan aidosta vieraspelaamisesta eli tullaan jonkun toisen osakkeenomistajan luokse kylään. En minä kotiini päästä vieraita, jos en siellä ole itse paikalla
Tässäkin alkuperäinen kysymys on siitä miten n. 20 kierrosta pelaava henkilö järjestää itselleen seuran jäsenyyden/pelioikeuden.
Muutamille Helsingin lähiseuduilla oleville kentille saa vuokrattua pelioikeuden 600 – 1000 eurolla/vuosi. Siihen päälle vielä seuran jäsenmaksu 50-100 eur/vuosi.
Siitä on helppo laskea mitä kierroksen hinnaksi tulee, kun pelaa nuo mainitut 20 kierrosta/kausi. Eli noin 30 – 50 eur/kierros.
Se on mielestäni aikaa halpaa pelaamista. Saattaa olla että jollain muulla tavalla pääsee vielä halvemmalla, mutta siitä voi aiheutua jo niin paljon ylimääräistä häslinkiä, ettei ns. maksa vaivaa.
Meri-Teijon tarjous on mielestäni aika hyvä. Siinä jäsenyyden mukana saa kolme ilmaista pelikierrosta. Loput 17 kierrosta voi sitten palata missä tahansa, normaalilla greenfeellä (tai ostamalla pelilipun, jäsenen vieraana tms.)
Mielestäni Kajaanin hinta meidän tapauksessamme on vielä parempi: maksamalla 68 euroa (opiskelija) voi pelatata gf:llä missä tahansa ilman pakollisia kierroksia Teijossa. Tyttären kierrokset kaudessa ovat maksimissaan 20, todennäköisesti lähempänä kymmentä, sillä hän tulee olemaan osan kesästä opiskelijavaihdossa poissa Suomesta. Kotikentällämme vuokrapelioikeus + jäsenmaksu ylittäisivät 1000 euroa, jolloin kierroksen hinnaksi tulisi vähintään 50-60 euroa ja huonommillaan yli 100 euroa. Tässä tapauksessa kaukoilu kyllä kannattaa.
Näinhän sitä pitää laskea, se lienee edullisin vaihtoehto Teidän kohdalla.
Yleisesti ottaen tuo Meri-Teijon tarjous on myös linjassaan. Jos itse olisin kaukojäsenyyden tarpeessa, se sopisi hyvin. Meri-Teijo on ihan kiertämisen arvoinen kenttä.
Tuosta Teijon systeemistä kannattaa varmistaa, että käykö ne liput ilman mitään eri korvauksia sesonkiaikana (kevät). Osakkeen omistajatkaan eivät ole päässeet (vaikka hoitomaksut maksettu) ilman erillistä lisäkorvausta keväällä pelaamaan. Aika hassa juttu eiks vaan! Siellä käytäntö muuttui kun omaisuudenhoitoyhtiö valitsi nykyisen päällikön Meri-teijoon.
En ole kuullut , että muualla olisi tälläistä kieroilua. ts osakkeenomistajat ovat huonommassa asemassa kuin vieraspelaajat.
Kannattaa vielä miettiä näitä näkökulmia:
1) Pääseekö tyttäresi halutessaan yksin pelaamaan kotikentällenne ja jos pääsee niin millaisin aikarajoituksin?
2) Tuleeko aina mieitittäväksi kentälle lähteissä, että kannattaakohan sitä green feetä maksaa (eli siis mennä olenkaan pelaamaan), jos vaikka sattuu sitten loppujen lopuksi satamaan TAI pitääkö kitkutella hirveessä sateessa ja myrskyssä kierros loppuun kun se kerran tuli maksettua.
Kotikenttäsi gf lienee 50 €, joten aktiivisella pelaamisellla – jos niin onnellisesti sattuisi käymään – saattaa jopa tulla alennusta.
Kun sinulla on varaa pelata tuon verran arvokkaalla kentällä niin kannattaisiko maksaa asianmukainen golfin kannattamiseen kuuluva (yli)hinta kertakirpaisulla ja sitten keskittyä nauttimaan pelaamisesta loppuvuoden ajaksi?
Meri-Teijo:
Jos kausi alkaa ennen 1.5 niin silloin 3x/10x-korteilla ei pääse pelaamaan.
Eli 1.5 jälkeen ok.
… siis nimipäiväsi johdosta (sorry, meni ihan off-topic, mutta oli pakko päästä sanomaan 😉
-
JulkaisijaArtikkelit