-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen kokeillut monenpainoisia mailoja. Kevyillä tuntuu siltä, että en saa tuntumaa, missä ne liikkuvat bäcksvingin lopussa. Mikä vaikuttaa siihen, että saman svingipainoiset mailat tuntuvat aivan erinlaisilsa? Nyt laitoin yhteen puu5:een painavan teräsvarren ja haluan kokeilla mitä se vaikuttaa. Svingipaino on D7+ ja kokonaismassa on peräti 384g. Varsi on stiffi. Entinen oli vanha kevyt driverin R-varsi lisäpainotettuna D2:een ja hukkia tuli niin k-leesti. Onko kunnon teorioita???? Miten pallon lähtönopeus muutuu svingipainon kasvaessa kohti >>erittäin suuri??
Itse pelailen D4:llä ja wedgeissä vähän isompi.
Liian painavalla on vaikea aikaansaada tasapainoista lyöntiä,kevyellä ei ole tuntumaa.
Kai se svinginopeus hidastuu jos sw kasvaa liikaa.
Varren jäykkyys voi vaikuttaa asiaan,kuten myös kokonaispaino.myös gripin osuus on kysenalainen,koska kysehän on vaa`an huijaamisesta.
esim retief goosen tais pelata jollain superjumbo gripeillä ja D1 sw:llä,mutta kokoaispainon takai tuntuma vastasi D5:ttä tai jotain.VP tai hörhö?
En ole hörhö enkä vp, enkä edes näprääjä, mutta loogisesti johdettuna:
Mikä on optimi svingipaino?
’Optimi’ on yksilöllistä, täysin subjektiivista
Miten pallon lähtönopeus muutuu svingipainon kasvaessa kohti >>erittäin suuri??
Haa – siinäpä onkin monta väliintulevaa tekijää. SW:llä ei liene suoraa yhteyttä pallon lähtönopeuteen, vaan riippuu siitä, mitä sw:n muutos kunkin yksittäisen swingaajan kohdalla tarkoittaa. Sillä ei edes (kuulema) ole yhteyttä mailanpään nopeuteen, annettuna ’sama’ swingi.
esim retief goosen tais pelata jollain superjumbo gripeillä ja D1 sw:llä,mutta kokoaispainon takai tuntuma vastasi D5:ttä tai jotain.
Milläs ihmeessä tuon lihavoidun voi transformoida mitatusta D1:stä?
myös gripin osuus on kysenalainen,koska kysehän on vaa`an huijaamisesta.
Juuri tästä Goosenin (ym.) kohdalla on kyse. Eihän vaakaa huijata – painopiste yksinkertaisesti muuttuu painojakauman muutoksen myötä. Mutta juuri siitä counter balancing -puuhastelussa on esim. kyse. Tavoitteena sellainen kokonaispaino ja painojakauma, että se ’sopii’ kohteena olevalle swingaajalle – eli että subjektiivinen tunne swingin hallittavuudesta on mahdollisimman optimaalinen…
Juu, minä olen puhunut vaa’an ’huijaamisesta’ ja nimenomaan lainausmerkeissä.
Vaakahan ei sinänsä ole huijattavissa, vaan se ilmoittaa laskentaperiaatteidensa perusteella kylmän tuloksen. Svingipainon mielestäni keskeisin tarkoitus on numeerisesti ilmoittaa yksi tuntumaan liittyvä suurre. ’Huijaamisella’ tarkoitan nimenomaan sitä, että vaa’an ilmoittaman svingipainon mukainen maila saattaa tuntua aivan toiselta kuin sen arvon mukaan pitäisi tai paremmin sanottuna: maila voidaan rakentaa tuntumaltaan aivan toisenlaiseksi kuin svingipaino antaisi olettaa. Näin. mm Goosenilla, koska painoa on rutkasti lisätty 14 tuuman pisteen yläpuolelle.
NimetönLueppa noita Chronicles juttuja, niissä kirjoitellaan muiden mielenkiintoisten juttujen lisäksi swingipainoista.
Härmälandian näprääjät lienevät näihin poikiin verrattuna varsin vihreitä… (no offence).
Hauska homma on että pääsee seuraamaan erilaisten viritysten toimivuutta ja kavereitten ajatuskulkua kun lukee juttuja kronologisessa järjestyksessä.
Linkki toukokuun 2005 juttuun, mutta niitä on luettavissa lokakuulle 2002 asti.
Lue lisää: Eqpt Chronicles
Jannut ovat näköjään käyneet täällä lukemassa juttuja :))
Nimetön’Mikä vaikuttaa siihen, että saman svingipainoiset mailat tuntuvat aivan erinlaisilsa?’
Svingipainomittaus on likimääräinen mittausmenetelmä, jonka päämääränä on eripituisten mailojen saaminen saman ’tuntuisiksi’ svingissä. Erilainen tuntuma johtuu siitä, että saman svingipainon voi saada aikaiseksi erilaisilla painojakaumilla.
’Onko kunnon teorioita????’
Parempia teorioita saattaa olla yksityisissä pöytälaatikoissa. Niiden kehittämiseen paras(ainoa?) mahdollinen tapa on mielestäni tietotekniikan käyttö.
’Miten pallon lähtönopeus muutuu svingipainon kasvaessa kohti >>erittäin suuri??’
Riippuu siitä, miten svingipainoa muutetaan. Jos painoa lisätään esim. mailanpäähän, on todennäköistä, että pallon lähtönopeus etenkin raudoilla pienenee, koska lisääntynyt massa ei täysin kompensoi pudonnutta mailanpään nopeutta. Tarkempia numeerisia tuloksia eri tapauksissa saa siihen tarkoitetuilla
tietokoneohjelmilla.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)