-
JulkaisijaArtikkelit
-
NRG on selkeästi eniten yritystoimintaa muistuttava golfyhtiö. Alastarosta on toinen, jossa ilmeisesti riski osakkeenomistamisesta rajoittuu ostohintaan. Onko gloffare muita esimerkkejä joihin viittaat?
MTG:ssa suurin pommi on tuo erilaisten osakesarjojen epäsuhta eli D osakkeissa 100/1000 osaketta vastaa 2000/3000 äänivaltaa. Siinä voi C osakkeen omistaja olla ihmeissään jossain vaiheessa.
Silloin kun golfyhtiön perusfasciliteetit (kenttä, maa-alueet, rakennukset ja kalusto) on rakennettu ja saatu täysimääräisesti maksettua ei ole erityisen todennäköistä että jatkossa syntyisi uusia tarpeita suuriin ja kustannuksia aiheuttaviin perusinvestointeihin.
Montakos miljoonaa Nordcenterissa laitettiin kentän perusparannukseen? Olikohan 1000-2000 € per osake? Joku muistanee paremmin.
Nokia River Golf on yhteisö, jossa toimivat Nokia River Golf Ry ja River Golf Oy. River Golf Oy omistaa maat sekä vuokramaiden vuokrasopimukset, rakennukset ja golfkentän sekä vastaa investointien rahoituksesta. Kaikki arjen toiminnot tapahtuvat Nokia River Golf Ry:n toimesta ja esimerkiksi kaikki työntekijät saavat palkkansa ry:ltä. River Golf Oy:llä ja Nokia River Golf Ry:llä on keskinäinen vuokrasopimus, jolla määritellään kentän, rakennusten ja maa-alueiden vuokrauksen ehdot. Tämän sopimuksen mukaisella vuokratuotolla River Golf Oy hoitaa kaikki taloudelliset velvoitteensa (kuten investointien rahoituksen kulut). Erittäin tärkeää on, että molemmat hallitukset tekevät työtä Riverin yhteisön eteen
Kieltämättä mielenkiintoinen symbioosi. Kumpikin taho on naimisissa, Oy ry:n kanssa ja päinvastoin. Niinpä Oy:n tarvitessa lisää rahaa ry korottaa vastiketta. Aika yksinkertaista, ja näinhän se toimii kaikkialla muuallakin. Rahaa kun tarvitaan, niin otetaan kenttää vakituisesti käyttäviltä pelaajilta.
Kun kaikki NRG:n isot investoinnit on tehty (2×18 hienoa reikää, River ja Rock, hyvät lähipeliharjoitusalueet, uudehko kalustovarikko, klubitalona vanha Alastalon kartanon päärakennus), niin mihin oy tarvitsee lisää rahaa. Pitkäaikaisten lainojen korkotaso voi joskus muuttua, mutta lainapääoma lyhenee vuosittain, joten sekin riski pienenee vuosittain. Yhteisön pitää vaan huolehtia ettei synny korjausvajetta, eli tulorahoituksella pidetään paikat hyvässä kunnossa. Ja ry ei siis kerää vastiketta vaan kausimaksua käytössä olevilta pelioikeuksilta.
Kun kaikki NRG:n isot investoinnit on tehty (2×18 hienoa reikää, River ja Rock, hyvät lähipeliharjoitusalueet, uudehko kalustovarikko, klubitalona vanha Alastalon kartanon päärakennus), niin mihin oy tarvitsee lisää rahaa.
Tuohan riippuu täysin siitä miten kausimaksut on jyvitetty. Jos kausimaksu kattaa vain ja ainoastaan kentänhoidolliset toimenpiteet ja kaluston huollon, niin jokainen viheriöremontti tai vastaava vaatii lisärahoitusta. Ei golfkenttä pelkällä lannoituksella ja ruohonleikkuulla elä vuosikymmenestä toiseen. Eikös se liiton Kristiina kirjoittanut, että viheriöt on uusittava noin 25 vuoden välein? Tuosta syntyy jo melkoinen vuotuinen menoerä, siis jos kenttää oikeasti halutaan hoitaa, ja uskon Nokialla haluttavan niin tehdä enkä sitä lainkaan epäile. Tässä vain pyörittelen rahaliikenteen kummallisuuksia…
Oliskohan täällä jollain myyntihousut jalassa vai mistä kyse… Jos osakkeesta ei varmuudella pääse eroon ja 1/11 osakkeenomistajista omaa 2/3 äänivallan niin ostaisitko osakkeen sellaiselta kentältä? MTG sivuilta löytynyt yhtiöjärjestys voi toki olla vanha, mutta luulisi MTG hallituksen oikaisevan asian jos näin on…
Gloffarenkin kannattaisi lukea tuo artikkeli niin olisi vähän enemmän realismia kirjoittelussa.
KL1: Tuohan riippuu täysin siitä miten kausimaksut on jyvitetty. Jos kausimaksu kattaa vain ja ainoastaan kentänhoidolliset toimenpiteet ja kaluston huollon, niin jokainen viheriöremontti tai vastaava vaatii lisärahoitusta. Ei golfkenttä pelkällä lannoituksella ja ruohonleikkuulla elä vuosikymmenestä toiseen. Eikös se liiton Kristiina kirjoittanut, että viheriöt on uusittava noin 25 vuoden välein? Tuosta syntyy jo melkoinen vuotuinen menoerä, siis jos kenttää oikeasti halutaan hoitaa, ja uskon Nokialla haluttavan niin tehdä enkä sitä lainkaan epäile. Tässä vain pyörittelen rahaliikenteen kummallisuuksia…
Juuri näin asiat on..
Periaatteessa golfkettä oy on samanlainen yritys kuin mikä tahansa. Se tuottaa palveluita joiden pääasiallisena käyttäjänä ovat yhtiön omistajat. Kysyntä ja tarjonta asettaa omat kehyksensä liiketoiminnalle.
– yhtiöllä pitää lähtökohtaisesti olla riittävästi asiakkaita (=osakkaita) suhteessa kentän kapasiteettiin jotta kustannukset ja tuotot pysyvät kilpailukykyisissä raameissa. Ikävä kyllä kaikissa tapauksissa näin ei ole ollut.
– toisekseen liiketoimintaa voi pyörittää kovin monella tavalla. Esimerkiksi hyvin tai huonosti ja yleensä jotenkin siltä välillä.
– hyvä johtaja sekä henkilökunta tekee tulosta heikommistakin lähtökohdista. Toisaalta huono porukka saa hyvän yrityksen kannattamattomaksi.
– sekin on hyvä ymmärtää että yhtiön omistajilla (=osakkailla itsellään) on loppuviimeksi vastuu siitä kuinka hoitavat omaisuuttaan..Käytännössä on olemassa monenlaisia keinoja (toimintamalleja jne.) sovittaa liiketoiminnan tuotot ja kustannukset tasapainoon.
– hyvin harvoin tulee mitään kovin yllättäviä suuria yksittäisiä kulueriä.
– toisekseen golfkenttien kohdalla tiedossa on kausittaisia ja pidempiaikaisia kustannuksia. Tuskin nämä tulee kenellekään yllätyksenä.
– joskus kentät on rakennettu halvalla ja eräissa tapauksissa on jouduttu myöhemmin investoimaan korjauksiin/parannuksiin jne. Tottahan niistä aiheutuu kustannuksia mutta sellaista elämä on..
– käytännössä osakkaat (määräenemmistö) ovat itse halunneet että kenttää parannetaan jne. mutta kaikista asioista löytyy erilaisia mielipiteitä ja voi syntyä kiistaakin.
– samalla tavalla riidellään asunto-osakeyhtiöissäkin ja joskus kysymys voi olla varsin suurista summista.Liiketoiminnassa käytetään usein ns. 80/20 prosenttisääntöä..Sitä voisi soveltaa esim. golf-alalle:
– Suomessa on 20% kenttäyhtiöstä erittäin hyvin hoidettuja niin taloudellisesti kuin muutenkin ja loput 80% seuraavat perässä.
– toisaalta ehkä noin 20% jotka ovat ns. huonossa hapessa, jopa kannattamattomia pidemmässä juoksussa. Muut 80% yhtiöistä ovat enemmän tai vähemmän paremmassa kunnossa.ArnoldPalmer: Montakos miljoonaa Nordcenterissa laitettiin kentän perusparannukseen? Olikohan 1000-2000 € per osake? Joku muistanee paremmin.
En tiedä kuinka paljon Nordcenterissä on jouduttu maksamaan, mutta tuo muutama tuhat/osakas on mielestäni ihan kohtuullisen edullinen kustannus kentän korjauksesta/parannuksesta.
– en pidä sitä ylivoimaisena sijoituksena esim. oman kotikentän ylläpitoon/parannukseen. Toki olisi ollut fiksumpaa varautua tällaiseen kustannukseen jo etukäteen.
– tottakai kaikki on suhteellista mutta vastaava summa kuluu helposti yhteen talviviikon golfreissuun. Tai jopa auton huoltoon jne.P.S. Suomesta löytyy useampia kenttäyhtiöitä joissa osakkaiden vastuu rajoittuu (yhtiöjärjestyksessä) osakepääomaan ja hoitovastikkeen maksuun (silloin kun osakkeen pelioikeuta käytetään). Mutta ymmärrettävästi hoitovastikkeella (+ muilla tuotoilla) katetaan kaikki yhtiön/kentän kulut ja kustannukset. Tämä on eräs tapa/vaihtoehto golfliiketoiminnan pyörittämiseen. En lähde näitä yhtiöitä sen tarkemmin erittelemään. Tuskinpa kaikkia edes tiedänkään.
Pörssimaailmassa sanotaan, että markkinat ovat aina oikeassa. Yhdistysmuotoiset kentät ovat luku sinänsä, mutta oy-kentillä osakkeiden jälkimarkkinat kertovat paljon yhteisön tilasta. Monellakohan kentällä osakekauppa käy järkevillä hinnoilla?
Jos kausimaksu kattaa vain ja ainoastaan kentänhoidolliset toimenpiteet ja kaluston huollon, niin jokainen viheriöremontti tai vastaava vaatii lisärahoitusta
Ymmärtääkseni Suomen golfkentillä on väistämättä edessä vaiheittainen siirtyminen kohti markkinamallia. Siis mallia, jossa on tarjolla erilaisia tuotteita erilaisille asiakkaille, ja jotta tuotteet menevät kaupaksi, pitää hinnan ja laadun oltava kohdallaan. Aivan kuten mitä tahansa vastaavaa omaisuutta, golfkenttääkin pitää ylläpitää. Tuloilla pitää siis kattaa myös mainitut viherremontit, koneuusinnat ja muutkin tekniset uusinnat.
Eli lähes jokaisella kentällä on haasteena saada talous tasapainoon, jolloin ei synnyt mainittua korjausvelkaa. Kausimaksut ovat siis yksi keino kerätä tuloja, mutta ei yleensä ainoa.
En lähde näitä yhtiöitä sen tarkemmin erittelemään.
No kun tämä oli juuri se mielenkiintoa herättänyt kysymys. Alastaro ja NRG tunnistettu. Kerro ihmeessä jos näitä löytyy lisää. Jos et tiedä niin älä ihmeessä vihjaile että tiedät.
ArnoldPalmer: Oliskohan täällä jollain myyntihousut jalassa vai mistä kyse… Jos osakkeesta ei varmuudella pääse eroon ja 1/11 osakkeenomistajista omaa 2/3 äänivallan niin ostaisitko osakkeen sellaiselta kentältä? MTG sivuilta löytynyt yhtiöjärjestys voi toki olla vanha, mutta luulisi MTG hallituksen oikaisevan asian jos näin on…
Gloffarenkin kannattaisi lukea tuo artikkeli niin olisi vähän enemmän realismia kirjoittelussa.
Eiköhän kysyntä ja tarjonta pidä hinnat oikealla tasolla. Sopivalle Asiakkaalle MTG:n osake voi olla hyvä hankinta. Taisin jo aiemmassa mielissäni kertoa siitä.
Olen lukenut artikkelin ja se vahvistaa oman näkemykseni golfkenttien tilanteesta kokonaisuudessaan.. Edellisessä meinissäni mainitsin 80/20 säännöstä. Tulemme näkemään karsiutumista sekä erilaisia järjestelyitä huonossa taloudellisessa asemassa olevien kenttäyhtiöiden osalta. Tämä on täysin normaalia kun ottaa huomioon että eräät kentistä rakennettiin kovan kasvuboomin aikaan epärealistisella rahoituspohjalla.
– näiden osakkeiden omistajilla on varmasti suuri halu päästä eroon sekä osakkeistaan että veloistaan.
– ehkä konkurssin kautta siihen tarjoutuu mahdollisuus, mutta valitettavasti sijoitettu pääoma nollautuu.
– näiden kriisiyhtiöiden lisäksi on vielä ne joilla on oikeasti merkittävästi hoitovelkaa ja heikot taloudelliset edellytykset. Niissä tullaan näkemään järjestelyitä..hoitotasoa pudotetaan, muutetaan 18-reiän kenttä 9-reikäiseksi tai pahimmillaan käännetään kupit nurin. Jokuset saavat uuden omistaja-yrittäjän jne.Itseasiassa artikkeli vahvistaa näkemyksen siitä että taloudellisesti varsin hyvässä asemassa on reilusti yli puolet Suomen kenttäyhtiöistä. Suurin osa näistä tulee säilyttämään asemansa.
Karkealla tasolla veikkaisin että 10-20 vuoden päästä Suomessa on reilut 100.000 aktiivista golfharrastajaa..Samalla kun kenttien määrä putoaa reiluun puoleen nykyisestä. Uskoisin että tällaisella tasolla kysyntä ja tarjonta kohtaa aika sopivasti.
– samalla kentät myös profiloituvat nykyistä enemmän tarjoamaan palveluitaan erilaisille asiakasryhmille.
– osakaspelaamisen määrä vähenee mutta säilyy silti merkittävänä tapana pelioikeuden käytössä.
– uskon myös että Suomi pysyy jatkossakin eräänä maailman edullisimmista paikoista golfharrastamiseen.
– ikävä kyllä ilmasto ei lämpene niin paljoa että pelikausi pidentyisi merkittävästi.Ärjy: Pörssimaailmassa sanotaan, että markkinat ovat aina oikeassa. Yhdistysmuotoiset kentät ovat luku sinänsä, mutta oy-kentillä osakkeiden jälkimarkkinat kertovat paljon yhteisön tilasta. Monellakohan kentällä osakekauppa käy järkevillä hinnoilla?
Olen myös samaa miltä markkinoiden osalta. Pitkässä juoksussa kysyntä ja tarjonta löytävät sopivan balanssin. Suomessa eletään vielä suuren golfboomin jälkikuohuja..Lajin pariin tuli paljon uusia harrastajia 2000-luvun alkuvuosina. Samoin rakennettiin monia kenttiä joista eräät hankkeet toteutettiin täysin epärealistisilla odotuksilla. Pahimmat tapaukset olivat suoran sanoen jopa keinottelua jossa hyväuskoisia harrastajia harhautettiin menettämään rahansa.
Tottakai tämä on vaikuttanut golfosakkeiden markkinoihin. Toisaalta sitoutumaton pelaaminen on lisääntynyt ja lisääntyy varmasti jatkossakin. Kehitys kulkee meillä samaan suuntaan kuin muuallakin.
Mielestäni osakkeiden hintataso on aika järkevällä tasolla..markkinat määrää tason. Juuri nyt ollaan ns. ostajien markkinoilla. Golfosakkeiden hinnat ovat edullisia. Hinta ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, ostajan täytyy itse tietää mikä on järkevä hankinta.
– antaisin neuvoksi että jos vähänkin epäröi hankintaa ei kannata lähteä osakkaaksi.
– pelaamaan pääsee varsin edullisesti muullakin tavoin.ArnoldPalmer: No kun tämä oli juuri se mielenkiintoa herättänyt kysymys. Alastaro ja NRG tunnistettu. Kerro ihmeessä jos näitä löytyy lisää. Jos et tiedä niin älä ihmeessä vihjaile että tiedät.
Eiköhän niistä vielä kuulla jossain vaiheessa. Toisekseen erilaisten ”huhujen mukaan” tällaisia hankkeita (siis siirtymistä erilaisiin osakkaiden kannalta sitoutumattomiin liiketoimintamalleihin) on myös meneillään. Pitkä talvi on tulossa ja asioista päätetään yhtiökokouksissa. Jää nähtäväksi minkälaisia päätöksiä missäkin tehdään.
Aa… oletkin siis ennustaja ja puhut tulevasta…
Nettikeskustelut on tällaisia..muistellaan vanhoja asioita ja välillä koetetaan ennustella tulevia.
aakoo64
AP: Olisi mielenkiintoista saada suoriin kysymyksiin MTG:n suora vastaus:
1) Peritäänkö tällä hetkellä erillistä rahoitusvastiketta?En liity mitenkään MTG:hen, mutta minusta MTG:n vastaus oli tähän hetkeen aika selvä rahoitusvastikkeen osalta. Ainakin minusta olisi aika outoa, jos perittäisiin rahoitusvastiketta, vaikka yhtiöllä ei vastauksen mukaan ole pitkäaikaista lainaa.
Samaa mieltä – MTG:n omavaraisuusastehan on tällä hetkellä 100%. Mikäli yhtiölle on kertynyt korjausvajetta ja mahdolisesti suunnitteilla lainarahalla suoritettavia remontteja, osakkeen ostamisesta kiinnostuneen kannattaa selvittää ne etukäteen.
Korjausvajeen syntyminen golfyhtiöissä voidaan torjua keräämällä osakkailta joka vuosi riittävän suurta vastiketta, jolla tulevaisuudessa eteen tulevat korjaukset rahoitetaan. Mutta onko tuollainen ennakointi tarpeen? Suomen golfyhtiöiden omavaraisuusastehan on yleensä erittäin korkea, pankeista saa lainaa helposti vieläpä hyvin matalalla korolla.
Kotiseurani yhtiön viheriöille on syntynyt korjausvajetta. On laskettu, että homma saataisiin kuntoon lainarahalla, joka vastaa MTG:n koko vuotuista liikevaihtoa. Jokainen osake on vastikevelvollinen. Rahoitusvastike olisi tällöin noin 15 euroa/osake/vuosi viidentoista vuoden ajan tai neljä-viisikymppiä neljän-viiden vuoden ajan. Lainanotto ei olisi tarpeen, jos yhtiö olisi ymmärtänyt kerätä viidentoista vuoden ajan 15 e korkeampaa hoitovastiketta. Paha moka?
PG> Kotiseurani yhtiön viheriöille on syntynyt korjausvajetta. On laskettu, että homma saataisiin kuntoon lainarahalla, joka vastaa MTG:n koko vuotuista liikevaihtoa. Jokainen osake on vastikevelvollinen. Rahoitusvastike olisi tällöin noin 15 euroa/osake/vuosi viidentoista vuoden ajan tai neljä-viisikymppiä neljän-viiden vuoden ajan. Lainanotto ei olisi tarpeen, jos yhtiö olisi ymmärtänyt kerätä viidentoista vuoden ajan 15 e korkeampaa hoitovastiketta. Paha moka?
Juuri näin..
Taloudellisesti hyvin toimivassa ja muutenkin fiksusti hoidetussa/johdetussa (golf)yrityksessä varaudutaan myös kiinteistöjen/kentän ylläpitoon sekä korjauksiin etukäteen, tekemällä poistot täysimääräisesti. Näin huomioidaan kaikkien kentän käyttäjien tasapuolinen osallistuminen kustannusten kattamiseen.
– tottahan kentän kustannusrakenteessa tulee huomioda muutkin käyttäjäryhmät kuin pelkästään osakkaat.Muutenkin tulee huomioida esim. jos kentän käyttö jakaantuu esim. 80/20 osakkaiden ja gf-pelaajien suhteen, tulee investoinneissa huomioida vieraspelaajien osuus.
– esim. vaikkapa hieman korottamalla vieraspelaajien maksuja jne.Eikä velattomalle yhtiölle ole mitenkään mahdotonta käyttää myös edullista lainarahaa.
– näin saadaan kulupottia allokoitua pidemmälle aikajänteelle sekä kohdistumaan kaikille kentän käyttäjäryhmille.Itse olisin lisäksi sitä mieltä että ylläpidon ja korjauskustannuksien kattaminen tulee huomioida hoitovastikkeessa sekä muissa pelioikeustuotteiden myynnissä/hinnoittelussa.
– periaatteessa ns. yleishyödyllisesti toimivan kenttäyhtiön ei kannata sitoa osakkaitaan velkavastuuseen (=rahoitusvastikkeet).
– osakkeisiin sisältyvillä velkaosuuksilla on yleensä huono vaikutus osakkeiden likviditeettiin/jälkimarkkinoihin sekä arvostukseen.
– osakkeisiin sitoutunut valka hankaloittaa myös kaikkea muuta yhtiön/yhtiönrakenteen kehitystä.Käytännössä kaikkien golfyhtiöiden tulisi ottaa yhtiönsä yhtiöjärjestyksessä ja käytännön toiminnasa esimerkkiä edellä aiemmin mainitusta Alastaro Golf’ista.
Toisekseen suurin osa Suomen kenttäytiöstä on toiminnallisesti sekä taloudellisesti niin hyvässä kunnossa että niillä on täydet edellytykset siirtyä pakkovastikkeesta pelioikeuden käyttöön sidottuun vastikemalliin.
– tämän tulisi olla ainakin tavoitteena tietyn (esim. yhtiökohtaisen) ylimenokauden jälkeen.
– tottakai tällaisen muutoksen yhteydessä olisi kenttäkohtaisesti mahdollista toteuttaa myös muita järjestelyitä.
– uskoisin että pelaajien ohella myös sijoittajat olisivat kiinnostuneita tällaisista vaihtoehtoisista toiminmalleista.Tai sitten jatketaan samaan malliin..eihän sekään ole huono vaihtoehto. Suomessa golfharrastus on erittäin edullista pelasipa sitten oman osakkeen pelioikudella tai millä vaihtoehdolla tahansa. Joka tapauksessa ja pitkässä juoksussa markkinat tulevat ohjaaman alan kehitystä oikeaan suuntaan.
Suomen golfyhtiöiden omavaraisuusastehan on yleensä erittäin korkea
Varmistin vielä tuon väitteeni paikkansapitävyyden Uudenmaan kenttien osalta vuosilta 2014 ja 2018. Omavaraisuusasteiden ohjearvoina käytin lähteessä
https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas/vakavaraisuus/omavaraisuusaste-prosentti
mainittuja viitteellisiä ohjearvoja:
Erinomainen__ yli 50 %
Hyvä_________ 35–50 %
Tyydyttävä____ 25–35 %
Välttävä______ 15–25 %
Heikko_______ alle 15%Yhtiö__ 2014 ~ 2018__ Ohjearvo
Keimola 96 % ~ 99 % erinomainen
Rönnäs 98 % ~ 99 % erinomainen
Talma 98 % ~ 98 % erinomainen
Master 99 % ~ 98 % erinomainen
Sarfvik 99 % ~ 98 % erinomainen
ERG 99 % ~ 97 % erinomainen
Kytäjä 94 % ~ 97 % erinomainen
Peuramaa 97 % ~ 97 % erinomainen
SHG 89 % ~ 96 % erinomainen
Nurmijärvi 92 % ~ 94 % erinomainen
Hanko 83 % ~ 93 % erinomainen
Nordcenter 87 % ~ 93 % erinomainen
Hirsala 83 % ~ 92 % erinomainen
Hyvigolf 88 % ~ 91 % erinomainen
Lohja 86 % ~ 91 % erinomainen
Pickala 86 % ~ 90 % erinomainen
Hiekkaharju 89 % ~ 87 % erinomainen
Tuusula 67 % ~ 86 % erinomainen
Kurk 76 % ~ 85 % erinomainen (sijoittajaryhmä osti Kurkin 2017)
Vihti 90 % ~ 83 % erinomainen
Vuosaari 74 % ~ 80 % erinomainen
Hirvihaara 64 % ~ 73 % erinomainen
Ruukkigolf 67 % ~ 72 % erinomainen
Kullo 69 % ~ 70 % erinomainen
Kotojärvi 58 % ~ 67 % erinomainen
Nevas 65 % ~ 67 % erinomainen
Porvoo 51 % ~ 60 % erinomainen
Hillside 28 % ~ 36 % tyydyttävä (konkurssi 2019)
Gumböle 16 % ~ 34 % tyydyttävä
EKE 36 % ~ 33 % tyydyttävä (90% osakekannasta K.Jousmaa Oy:lle 2019)
Paloheinä 10 % ~ 24 % välttävä (25% Kullon osakekannasta Paloheinä Oy:lle 2017)
Tapiola 10% ~ -22% heikkoKeskiarvo 73 % ~ 77 %
Mediaani 85 % ~ 89 %Omavaraisuusasteiden keskiarvo ja mediaani on siis noussut neljässä vuodessa 4%-yksikköä. 27 yhtiössä 32:sta omavaraisuusasteen viitteellinen ohjearvo oli erinomainen sekä 2014 että 2018. Näiden yhtiöiden osalta ei ainakaan ylivelkaantumisesta voi puhua. Jos ongelmia on, ne ovat jotain muuta sorttia. (Hyvin harvoin pysyväisongelmana on kenttien huono kunto).
Kovasti erikoiset arvosanat on annettu näille omavaraisuusprosenteille kärkikenttiä lukuun ottamatta. Hillsidenkin omavaraisuus oli ihan tyydyttävä hetkellä, jolloin firma meni konkurssiin. Ja konkurssin syyksi ilmoitettiin nimenomaan kykenemättömyys suoriutua veloista eli omavaraisuusaste oli liian pieni. Tyydyttävän sijasta kutsuisin tuota tilannetta katastrofiksi tai ainakin heikoksi, vaikka listan mukaan ainoa heikko lenkki taloudellisesti on Tapiola. Paloheinäkin on sentään välttävässä iskussa. Golfyhtiön liiketoiminnan luonteen huomioiden tuo erinomainen arvosana on ulotettu käsittämättömän pitkälle. Noin kärkitusina on varmaan hyvässä iskussa, mutta tuskin nuo kaikki ”erinomaiset” golfyhtiöt.
Nuo velkaantumista kuvaavat ohjearvot on tehty normaalia liiketoimintaa harjoittavalle yritykselle,jossa sopiva määrä velkaa on järkevääkin olla. Niitä ei kannata sellaisenaan soveltaa golfyhtiöön.
Golfyhtiöissä tyypillisesti on tavoitteena tehdä nollatulosta. Asiakkaina ovat tyypillisesti 75..100%:sesti osakkeenomistajat, jotka ovat aikanaan pääomittaneet yhtiön. Jos omavaraisuus on pakkovastikkeidenkin aikana saatu putoamaan alle 50% niin ei kentän tilannetta voida luonnehtia missään määrin hyväksi. Tai ainakaan kovin suunnitelmalliseksi. Isompien investointien jälkeen omavaraisuus voi toki hetkellisesti käydä alle 75%, mutta kun omistamisesta ei ole odotettavissa tuottoa niin miksi pidemmässä juoksussa maksaa ulkopuolisesta rahoituksesta?
Bunkkeripete: Kovasti erikoiset arvosanat on annettu näille omavaraisuusprosenteille kärkikenttiä lukuun ottamatta.
Nuo ”arvosanat” eivät ole minun keksintöäni, vaan lähteestä https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas/vakavaraisuus/omavaraisuusaste-prosentti otettuja omavaraisuusasteiden sanallisessa muodossa olevia viitteellisiä ohjearvoja. Esim. vaikka listassa vasta 27. tilalla olevan Porvoo Golfin omavaraisuusaste v.2018 oli vain 60%, sen omavaraisuuden viitteellinen ohjearvo on mainitun lähteen mukaan erinomainen. Se ei ole minun luonnehdintani kentän tilasta. Siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Tuon linkin takana oleva juttu kannattaa lukea, kuten myös tämä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Omavaraisuusaste.
Jälkimmäisestä poimittua:Pysyvän maksukyvyttömyyden ennakoinnissa on omavaraisuusaste tehokkain tunnusluku. Pysyvän maksukyvyttömyyden uhka on välitön, kun yrityksen liiketulos on negatiivinen ja omavaraisuusaste alle 10 %.[5]
Myös konkurssin ennakoinnissa omavaraisuusaste on selvästi tärkein tunnusluku.[6] Yli 60 000 suomalaista osakeyhtiötä käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että omavaraisuusasteen mediaani oli konkurssiyrityksillä 8 % ja häiriöttömillä yrityksillä 49 %. Osakeyhtiön konkurssiuhka nousi huomattavasti, kun omavaraisuusaste oli alle 25 %.[7]
Alle 5 vuotta toimineiden yritysten omavaraisuus on vanhempia yrityksiä keskimäärin alhaisempi. Yli 40 000 suomalaisen yrityksen tutkimuksessa havaittiin, että omavaraisuusasteen mediaani alle 5 vuotta toimineilla yrityksillä oli 23 %, kun vastaava luku muilla oli 49 %. Myöskään omavaraisuuden merkitys konkurssiriskin ennustajana ei ole yhtä suuri kuin vanhemmilla yrityksillä. Alle 5 vuotta toimineilla yrityksillä konkurssin merkkejä ovat negatiivinen omavaraisuusaste ja heikko kannattavuus. Kuitenkin myös vastaperustettujen yritysten konkurssin ennakoinnissa omavaraisuusaste on keskeisin tunnusluku.[8]
On lisäksi huomattava, että yritys voi mennä konkurssiin, vaikka tunnuslukujen arvot olisivat hyvät, ja toisaalta välttyä konkurssilta huonoillakin tunnusluvuilla.
Tuon viitteellisen 5-portaisen ohjearvoasteikon (erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, heikko) sijaan käytetään myös karkeampaa 3-portaista asteikkoa (hyvä, tyydyttävä, heikko):
• yli 40 %: hyvä
• 20–40 %: tyydyttävä
• alle 20 %: heikkoTätä asteikkoa sovellettaessa 27:ssä Uudenmaan golfyhtiössä omavaraisuusasteen viitteellinen ohjearvo on hyvä, neljässä tyydyttävä ja yhdessä heikko. (Eli tälläkin asteikolla 27 yhtiötä kuuluu korkeimpaan ja yksi heikoimpaan kategoriaan, kuten 5-portaista asteikkoa käytettäessä).
Omavaraisuusaste on toimialasidonnainen tunnusluku. Se mikä pätee jollekin yritykselle, ei välttämättä päde toisella alalla toimivalle yritykselle. Onko kumpikaan asteikko golfyhtiöille sopiva? Sitä en tiedä, mutta Wikipedian sivuilla tiedetään, että toimialasta riippumatta pysyvän maksukyvyttömyyden uhka on välitön, kun yrityksen liiketulos on negatiivinen ja omavaraisuusaste alle 10 %. Tällainen taisi olla Kultaranta Golf Oy:n tilanne 2017. Onneksi Kultaranta pääsi velkasaneeraukseen. Tapiolalle ennustan valoisaa tulevaisuutta, onhan kentän sijainti hyvä ja toimarina erittäin pätevä ja kokenut kaveri.
Tämä ei oikeastaa kuulu Meri-Teijo topic’iin…mutta yleisesti ottaen omavaraisuusaste ei kuvaa juuri mitenkään suomalaisen osakekenttäyhtiön taloudellista asemaa (pay&play -kentän ovat jossain määrin eri asemassa). Osaketta ostavan kannata tuijottaa pelkästään näihin omavaraisuusasteen prosentteihin. Karkeasti voisi sanoa ettei golfyhtiön omavaraisuusaste saisi koskaan mennä juurikaan alle 80-90%, muuta kuin jossain erityisessä tilanteessa (mahd. uusvestoinnin, korjaukset jne.) Sanoisin että kaikki alle 80%:n on enemmän ja vähemmän huonoa..
– periaatteessa kysymys on hyvin samanlaisesta talous-/kustannusasiasta kuin asunto-osakeyhtiön kohdalla.Paljon enemmän golfyhtiön todellisesta taloudellisesta tilasta kertoo esim.
Nettovelkaantumisaste:
– asiallisista lähtökohdista toimivalla kentällä ei kuulu olla merkittäviä velkoja. (poislukien jotkin siirtovelat, luotto-/limitittilit jne)
– tottahan osakkaat ovat aikoinaan maksaneet kentän investoinnin
– osakkaiden kausikohtaiset vastikkeet mitoitetaan siten että niillä (+ vieraspelaamisen, ravintolan jne. tuotoilla) katetaan toimintakulut jne.
– kausimaksuissa (=hoitovastike) huomioidaan ei synny voittoa muttei myöskään tappiota/velkaannuta.Käyttö-/rahoituskate: (siis riittääkö tulot kentänhoidon lisäksi velkojen maksuun.
– joskus kentän rakentamiseen on käytetty lainavaroja.Toki järkevästi toimiva kenttäyhtäyhtiö on jo saanut rakennusaikaiset velkansa maksettua (viimeisen 15 vuoden aikana ei ole ebnää montaa kenttää rakennettu).
– jos kentän ylläpitoon tai laajennuksiin jne. otetaan velkaa niin käyttö/rahoituskatteesta nähdään kyetäänkö ne kuolettamaan ja missä ajassa? Tai kyetäänkö ylipäänsä maksamaan takaisin lainoja.
– nähdään myös millä varoilla mahdolliset velat maksetaan takaisin (maksetaanko liiketoiminnan tuotoilla vai osakkailta pysyvästi/jatkuvasti saadulla lisäpääomalla?)
– toivottavasti rahoituslaitos ymmärtää edellyttää yhtiöltä muutakin maksukykyä kuin osakkaiden pakollista rahoitusvastiketta?Tietysti kassavirta (laskelma) kertoo parhaiten ja realiaikaisemmin sen miten yhtiön liiketoiminta kehittyy, mutta siitä on ulkopuolisten vaikea saada tietoa.
Yhtiöt ovat kuitenkin erilaisia tilanteissaan..
Gloffarelle ja muillekin sen verran kommenttina, että asoy:ssä velkavipu on ihan ok, mutta golfyhtiössä ei sama logiikka oikein toimi. Erityisesti jos osake on hankittu omaan käyttöön eikä kyse ole sijoitustoiminnasta.
Tässä ketjussa on nyt puhuttu vain siitä mitä tilinpäätöksessä lukee kun aiotaan ostaa ko yhtiön osake.
Osaketta ostaessa kiinnittäiein jo mainittujen seikkojen lisäksi muutamaan muuhunkin asiaan:
– Osakeluettelo -millaisia omistajia on, onko sellaisia jotka omistavat isoja määriä osakkeita. Tämä isojen määrien omistava voi joutua maksuvaikeuksiin eikä kykene maksamaan vastikkeita tai voi siirtää ne jonnekin veroparatiisiin (vrt kotojärvi case) jolloin ko osakkeista ei saada vastikkeita perittyä = kenttäyhtiö talousvaikeuksissa.
– edelliseen kohtaan lisättynä mitä lukee yhtiöjärjestyksessä vastikkeen maksun laiminlyönnistä – onko osake otettavissa haltuun ja vuokrattavissa edelleen saatavien kuittaamiseksi
– onko määrääys yhtiöjärjestyksessä yhtion edustajan (hallitus, tj tai muu vastaava taho) on hyväksyttävä tehty osakesiirto.
– millaisella taholla on yhtiön lainat – onko ns golfyhtävällinen lainanantajataho – googlaus lainanantajasta auttaa selvitämään sen talouden joka taas saattaa vaikuttaa lainan hoidon joustavuuteen
– omistaako kenttäyhtiö golfkentän maat – jos paljon velkaa eikä maita omisteta riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin jos maat ovat omistuksessa
Nuo selvittämällä saa päätöksen tekoon varmuutta!
Itse olin kiinnostunut lähinnä vain siitä, pitääkö väite suomalaisten golfyhtiöiden ylivelkaantumisesta paikkansa. Meri-Teijon omavaraisuusaste v. 2018 oli Asiakastiedon mukaan 100% ja IS:n Taloussanomien mukaan 99,8% . Voidaan olla varmoja ainakin siitä, ettei kovin velkaantuneesta yhtiöstä ole kyse. Omavaraisuusastetta parempi tunnusluku yrityksen velkaantumista kuvaamaan lienee kuitenkin suhteellinen velkaantuminen. Se saadaan jakamalla yrityksen velat liikevaihdolla.
https://www.gogolf.fi/golfkenttien-murheena-korjausvelka :
Kun vertailussa olleiden kenttien velkapotti summataan yhteen, saadaan tulokseksi peräti 57,2 miljoonaa euroa eli noin 635 000 euroa per kenttä. Velka ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti kenttien kesken. Monet kentät ovat lähes kokonaan tai kokonaan velattomia, kun taas jotkut kantavat harteillaan isoa velkataakkaa. Esimerkiksi Tapiola Golfilla on velkaa noin 8 miljoonaa ja Hill Side Golfilla noin 6 miljoonaa euroa.
BISNODEN KERÄÄMÄN datan perusteella suomalaisten golfkenttien suhteellinen velkaantumisaste on keskimäärin 85 prosenttia.
Yrityksen suhteellinen velkaantuneisuus on hyvällä tasolla, kun se on alle 40 prosenttia, ja tyydyttävä, kun se vaihtelee 40 ja 80 prosentin välillä.
Tuo 85% on siis vertailussa olleiden 90 golfyhtiön suhteellisen velkaantumisen keskiarvo. Jos linkissä mainitut Tapiola, Hill Side ja Kultaranta jätetään tarkastelun ulkopuolelle, keskimääräinen suhteellinen velkaantumisaste putoaa 29%:iin! Muiden golfyhtiöiden (87 kpl) suhteellinen velkaantuminen on siis hyvällä tasolla, velkaa keskimäärin vain noin 220 000 per yhtiö.
-
JulkaisijaArtikkelit