-
JulkaisijaArtikkelit
-
Määrittelen kuten ketjun aloitusvideossa on asiaa havainnollistettu. Käytännössä siis pelaaja jonka lyönnissä mailan lapa kulkee mahdollisimman pitkään square osuma-alueen lävitse. Eli täysi vastakohta rollaajille jotka myös flippaajina paremmin tiedetään. Square release on yleensä myös aina full body release. Muutama video vielä missä asiaa käydään lävitse:
Eikö flippaajat ole kolmas koulukunta ja roll enemmänkin krossaamista?
Flippi on mielestäni liikkeen suuntainen loftia suurentava ranneliike, jolla lapa hidastuu ja saadaan voimattomia osumia sekä korkeita laiskoja palloja. Scooping, eli takakädellä kauhominen on myös flipin alaluokka.
Flipillä saatetaan osua hyvin sweet spottiin, mutta osuman teho saa aikaan isomman spinnin ja korkeamman lähtökulman pallolle, kuin stable release, jossa lapa tulee aina vedettynä palloon ja vapautuu vasta pallon lähdettyä. Puhdas flippi ei vaikuta lavan sulkeutumiseen juuri lainkan, kun taas krossaaminen, takakäden kääntyminen etukäden päälle osuman tienoilta alkaen on keskeinen tekijä lavan sulkeutumiselle ja tarvitaan, jos swingin tavoitteena on olla osumassa hartiat square. Jos stable releasea tavoittelee osaamatta hartioiden oikeaa ja riittävää liikettä torson ympäri, johtaa se usein blockeihin ja slicen suuntaisiin vuotoihin, joita helposti korjaillaan lennosta rolling releasella ja joskus myös crossaamalla. Chicken wingin ilmetessä lähes staattinen ote ja käsi-lapaorientaatio avaa lapaa, mikä myös johtaa push-faden tai slicen näköisiin toteutuksiin osumageometriasta riippuen.
Flippi on seuraus väärästä rytmistä tai liikejärjestyksestä tai näiden yhdistelmistä. Tarkoituksellinen flippi voi kuitenkin olla hyödyllinen lähipelissä joissain erikoislyönneissä.
Kyllä juurikin noin, rollaaminen eli krossaaminen, puhekielessä joskus ranteilla flippaaminen. Olen samaa mieltä siitä että square releasessa on veto päällä käsivarsilla lyömisen ja manipuloinnin sijaan. Toisaalta Hoganin oikean käsivarren toiminnasta on tarkempaa tietoa, eli joissain yhteyksissä sen toimintaa downsvingissä korostetaan. Mielestäni juuri tuon oikean käsivarren (joka on määräävä) toiminta oli yksi niistä siikreteistä:
”This is how the left side works and once a player understands this he or she can only then feel the right side working correctly in the golf swing. And believe me you will really feel the right side working!! Remember Hogan felt like he had half a left arm and as far as power goes he wished he had three right hands. This was a feel, he should have said three right sides.
This is EXACTLY how the right side works in the golf swing. He didn’t tell you to hold your head still tuck in the right arm stay behind the ball. He said throw it!! Hard!!!”
http://www.stevewozeniak.com/2008/08/what-hogan-was-showing-you/
Tuosta Hoganin kuvsarjasta saattaa kyllä rakentaa varsin väärän mielikuvan ja moni on rakentanutkin.
Mittausten mukaan jokaisen mun näkemän hyvän pelaajan oikean olkapään lateraalinopeus on kova ja kiihtyvä läpi osuman. Siihen ei sovi oikean käsivarren aktiivinen ojentaminen, vaan käsivarsi ojentuu mailan massan vetämänä.
Oikea käsikin (oikeammin käsivarsi) lyö, mutta ei ojentumalla eli työntämällä.
Yksi suurimpia oivalluksia pelaajille on se, että voimantuotto on aika päinvastaiseen suuntaan kuin äkkiä luulisi, eli sisään vetäen, ei ulos työntäen. Tuo on hieman hankala selittää, mutta kehon työstä DSW alun jälkeen suurin osa tapahtuu mailan vedon vastakkaiseen suuntaan.
Tuon oppiminen ei ole fysiologisesti lainkaan vaikeaa, mutta tuonne hartioiden yläpuolelle sijoitettu komentokeskus ei millään tahdo ymmärtää, että esim kohteesta poispäin oleva liike onkin juuri se joka tuottaa voimaa kohteeseen. Siksi aloittelijat ja monet harrastajapelaajat vaistojen kautta koittavat lingota käsiä kohteen suuntaa työskennellen ”ulos” kun pitäisikin tuotaa voimaa ”sisään”
Tuosta Hoganin kuvsarjasta saattaa kyllä rakentaa varsin väärän mielikuvan ja moni on rakentanutkin.
Mittausten mukaan jokaisen mun näkemän hyvän pelaajan oikean olkapään lateraalinopeus on kova ja kiihtyvä läpi osuman. Siihen ei sovi oikean käsivarren aktiivinen ojentaminen, vaan käsivarsi ojentuu mailan massan vetämänä.
Oikea käsikin (oikeammin käsivarsi) lyö, mutta ei ojentumalla eli työntämällä.
Yksi suurimpia oivalluksia pelaajille on se, että voimantuotto on aika päinvastaiseen suuntaan kuin äkkiä luulisi, eli sisään vetäen, ei ulos työntäen. Tuo on hieman hankala selittää, mutta kehon työstä DSW alun jälkeen suurin osa tapahtuu mailan vedon vastakkaiseen suuntaan.
Tuon oppiminen ei ole fysiologisesti lainkaan vaikeaa, mutta tuonne hartioiden yläpuolelle sijoitettu komentokeskus ei millään tahdo ymmärtää, että esim kohteesta poispäin oleva liike onkin juuri se joka tuottaa voimaa kohteeseen. Siksi aloittelijat ja monet harrastajapelaajat vaistojen kautta koittavat lingota käsiä kohteen suuntaa työskennellen ”ulos” kun pitäisikin tuotaa voimaa ”sisään
Rolling releasen tunnistaa pelaajan liikkeestä. Siihen ei erityisesti tarvita mitään mittausta, ellei varta vasten haluta lukuarvoa muuttujalle, jolla on osuman kannalta vähäpätöinen merkitys, kun kokonaisuutta arvioidaan liikesuorituksen valossa.
Paitsi lavan aksiaalisulkunopeudet osumaan tultaessa, myös pelaajan kehon asiaan liittyvät kehon ”asentomuuttujat” ovat jatkuvia. Siksi täällä kukaan ei ole kyennyt esittämään määritelmää ”crossaajalle tai square releassaajalle”.
Kun tällainen jako kuitenkin kuulostaa järkevältä ja asiaa toistetaan riittävän usein, noudattaa ihmismieli kognitiivisen helppouden psykologian mukaista käyttäytymistä ja alkaa pitää totena esitettyä torjuu kaikki faktatodistelut.
Lisäksi, analyyttinen pohdinta on vaikeampaa kuin y-tuubipläjäykset vahvistaen henkistä torjuntaa.
Näissä täälläkin nähdyissä Youtube näytteissä esiintyy karkeitakin virheväittämiä, mutta mitäpä sen on väliä, kun lähtökohtakin on jo pielessä.
Rolling releasen tunnistaa pelaajan liikkeestä. Siihen ei erityisesti tarvita mitään mittausta, ellei varta vasten haluta lukuarvoa muuttujalle, jolla on osuman kannalta vähäpätöinen merkitys, kun kokonaisuutta arvioidaan liikesuorituksen valossa.
Paitsi lavan aksiaalisulkunopeudet osumaan tultaessa, myös pelaajan kehon asiaan liittyvät kehon ”asentomuuttujat” ovat jatkuvia. Siksi täällä kukaan ei ole kyennyt esittämään määritelmää ”crossaajalle tai square releassaajalle”.
Kun tällainen jako kuitenkin kuulostaa järkevältä ja asiaa toistetaan riittävän usein, noudattaa ihmismieli kognitiivisen helppouden psykologian mukaista käyttäytymistä ja alkaa pitää totena esitettyä torjuu kaikki faktatodistelut.
Lisäksi, analyyttinen pohdinta on vaikeampaa kuin y-tuubipläjäykset vahvistaen henkistä torjuntaa.
Näissä täälläkin nähdyissä Youtube näytteissä esiintyy karkeitakin virheväittämiä, mutta mitäpä sen on väliä, kun lähtökohtakin on jo pielessä.
jahas. lainaukset persiillään. Alemmassa Ensimmäinen kappale on Pekka Pelimiehen tekstiä.
B
jahas. lainaukset persiillään. Alemmassa Ensimmäinen kappale on Pekka Pelimiehen tekstiä.Eikä pelkästään se vaan myös itse teksti.
Mutta mites ne mun esittämät kysymykset kun tässäkin yhteydessä kerrot esitetyistä faktoista?
Tiedätkö muuten paljonko lavan sulkeutumista tai käsi-lapasuhteen muutosta pystyy pelaaja maksimissaan vastustamaan?
Eli nyt olis B ihan oikeasti aika sanoa jotain järkevää tai sitten lakata terrorisoimasta näitä keskusteluja tällaisilla täysin tyhjillä höpötyksillä. Jäädään odottelemaan
Samaa mieltä siitä että oikean käsivarren ojentuminen ei ole tietoinen liike, mutta sitä voi yrittää vastustaa mahdollisimman pitkään. Hoganhan selitti vain miten itse tunsi asian. Varsinainen potkuhan svingiin tulee ihan jostain muualta ja suuntavektoreita en opiskelun jälkeen viitsi ajatella. Eli oikean käsivarren liike on vain pieni osa kokonaisuutta eikä nyt varsinaisesti liity ketjun aiheeseen. Sen toiminta svingin aika on kuitenkin erinomaista tiedostaa.
Tuossa vielä videota:
Mun mielestä. Korostan, mun mielestä taemman käden liike voi ja täytyy olla jossain määrin aktiivinen.
Vaikka puhutaan swingistä, putoaa kokonaisuus heittoliikkeen alaluokkaan. Liekö keihäänheitossakin heittokäden liike täysin passiivinen? Ei varmasti, vaan vaatii loppuvaiheessa kyynärvarren sisäkierron, joka ei synny pelkkien vartaloliikkeiden seurauksena.
Golfswingin kannalta sisäkierto on ongelmallinen, koska sen ajoitus on niin myöhäisessä vaiheessa optimisuorituksessa ja vaatii vastapainokseen vartaloliikkeen, joka kiihdyttää taempaa olkapäätä läpi osumasta ja siihen sopivan ranneliikkeen, jotta lavan asento ei muutu liian nopeasti osumaan tultaessa.
Edullista toistettavuuden kannalta on, jos lavan sulkeutuminen kohdelinjaan nähden tapahtuu mahdollisimman hitaasti – pitkällä matkalla. Oma pyrkimykseni on säilyttää lapa kohtisuorassa liikesuuntaansa nähden koko matka transitiosta osumaan. Tämä toteutuu, kun ajattelen liikuttavani takakäden kämmentä niin, että se osoittaa liikkeen suuntaan ja ”osumasuoralla” varhain kohteeseen ja edelleen mahdollisimman myöhään kohteeseen, vaikka nyrkit muuten liikkuvat vartalon pakottamaan suuntaan, vasemmalle ja ylös osuman aikana, jonne ne menevät vartalon liikkeen vuoksi – eivät kohteeseen. Lapa sen sijaan lentää alas ja eteen päin – kohteen suuntaan vapautuen käsiliikkeen suunnanmuutoksen seurauksena, kun vedon suunta vaihtuu.
Ajatuksessani lavan sulkeutumisnopeuden tulisi olla pieni osuma-alueella suhteessa linjaan, mutta mitattuna kulmanopeus voi olla suurikin, lavan vauhdin takia. ”Aksiaali-sulku” ei kerro, kuin pienen palan lavan asennon viimeistelystä, kun iso asia on lavan liikkuminen kehän suhteen kohtisuorana mahdollisimman pitkään.
Kun lapa kyetään säilyttämään kehään nähden kohtisuorana (stable releasen qlue), voidaan keskittyä kiihdyttämään sitä riittävän myöhään ja swingin rytmin korjaamiseen tehon tuotollisesti lähemmäs osumaa.
Transitiosta (käsien pudottua slottiin) lyöntisuuntaan lähes kaikkien liikkeiden tulisi kiihtyä alkuun lähes samaa tahtia, kunnes on tilaa ”heittää” grippiä, jolloin lantionopeus kasvaa ensin, sitten hartiat, kädet ja lopuksi lapa.
En tiedä, kuinka faktaa jorinani ovat, mutta ehkä referenssiksi voi mainita, että rauta-6:n lapa liikkuu tarvittaessa vähän toistasataa mailia tunnissa.
En tiedä, kuinka faktaa jorinani ovat, mutta ehkä referenssiksi voi mainita, että rauta-6:n lapa liikkuu tarvittaessa vähän toistasataa mailia tunnissa.
Varsin kaukana faktasta, mutta tuntemuksethan ne kai ratkaisevat.
Analyysiä tällä hetkellä kenties maailman parhaasta svingistä, huomatkaa kuinka menee squarena osuma-alueen lävitse:
http://www.golf-monthly.co.uk/tips/henrik-stenson-not-look-ball-impact-109089
Hienoa nähdä miten myytti toisensa jälkeen murenee. Saattaa käydä niin että ihmiset alkavat jopa oppia vähän tätä peliä kun saadaan tätä ymmärrystä levitettyä
On aika selvää, että pään kääntäminen kohteeseen päin tehostaa hartioiden kiertoa. Ihminen on siitä erikoinen liikkuja, että komentokeskuksen liikesuunta tuottaa usein vartalon liikkeen siihen suuntaan, minne päätä ajattelee liikuttavansa.
Katsokaapa vain volttisarjaa heittävää voimistelijaa, minne hän katsoo tai minne hänen kasvonsa osoittavat…
Toinen kohtalaisen menestynyt ruotsalaispelaaja, käänsi myös päätään varsin varhain ”pallon perään”. https://www.youtube.com/watch?v=LRUd_4ma6Vo
Lantion liu’ulta kohteen suuntaan etukameran perspektiivistä näyttävä projektio ei ole liuku, vaan syvyyssuuntaan (etumus-takamus) litteän ja leveyssuuntaan (lonkasta lonkkaan) leveän ruumiinosan kääntyminen tilassaan. Lantio näyttää liikkuvan ensin vasemmalle ja sitten oikealle. Todellisuudessa ”lantiosuorakaide” vain kääntyy ja kapeammaksi muuttuva projektio tyhjentää stanssin etureunan ja keskikohdan välisen tilan katselusunnasta.
Olen muutamassa demotilaisuudessa käynyt kesän aikana lyömässä palloja jossa on kaksi eri ammatikseen golfin kanssa tekemisissä olevaa henkilöä on kehunut svingiä, mutta ihmetellyt kun ”krossaus” puuttuu. Siinä on sitten pitänyt lyhyesti selittää ”square release”. Eli ilmeisen tiukassa on vieläkin käsitys siitä että pitäisi ”krossata” osuma-alueen lävitse. Veikkaan että 95% golfin pelaajista luulee niin. Ei ole Hoganin opit menneet perille.:)
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kyllä juurikin noin, rollaaminen eli krossaaminen, puhekielessä joskus ranteilla flippaaminen. Olen samaa mieltä siitä että square releasessa on veto päällä käsivarsilla lyömisen ja manipuloinnin sijaan. Toisaalta Hoganin oikean käsivarren toiminnasta on tarkempaa tietoa, eli joissain yhteyksissä sen toimintaa downsvingissä korostetaan. Mielestäni juuri tuon oikean käsivarren (joka on määräävä) toiminta oli yksi niistä siikreteistä:
”This is how the left side works and once a player understands this he or she can only then feel the right side working correctly in the golf swing. And believe me you will really feel the right side working!! Remember Hogan felt like he had half a left arm and as far as power goes he wished he had three right hands. This was a feel, he should have said three right sides.
This is EXACTLY how the right side works in the golf swing. He didn’t tell you to hold your head still tuck in the right arm stay behind the ball. He said throw it!! Hard!!!”
http://www.stevewozeniak.com/2008/08/what-hogan-was-showing-you/