Aihe: Koska Pro:lle? - Golfpiste.com

6.12.–13.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[5][6]
KilpailuaSuomalaista

Koska Pro:lle?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Koska Pro:lle?

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 74)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Minä nyt vaan en ymmärrä että jos kaveri kysyy että koska kannataaa mennä prolle niin ohjeet on että äkkiä treenaamaan prolle swingiä.

    Kysyin tuolla muualla avauksessani onko 80% treenistä oikea suhde lähipeliin. Muutaman viestin jälkeen alettiin keskustelemaan mitä rangella pitää tehdä että swingi toimii. Täällä kaveri kysyy koska pitää mennä prolle. Jokainen vastaus kertoo mitä swingille pitää tehdä. Silti jokainen aina puhuu lähipelin tärkeydestä. Ja samalla akuisten oikeasti swingistä.

    Jos pääsee bogipelaajaksi swingi pysyy edes jonninkummin pelissä. Ja kaikki puhuu että treenaa swingiä ja sitten hakataan kymmenen lyöntiä lähipelissä veke. GPI:ssä palkintona oli video swingiremontista. Golflehdessä & kaikissa muissa julkaisuissa miten parannat tulostasi ja sitten ohjeena swingiremontteja.

    Puhutaan yhtä (lähipelistä paasaaminen) ja tehdään toista (swingineuvot). Ota tästä nyt sitte kysyjä selvää.

    EFC

    Henkka kirjoitti: (8.7.2009 23:53:07)
    GPI:ssä palkintona oli video swingiremontista. Golflehdessä & kaikissa muissa julkaisuissa miten parannat tulostasi ja sitten ohjeena swingiremontteja.

    Mä en edes uskalla katsoa sitä deeveedeetä, menee vaan systeemit vielä enempi sekaisin ;), tai ehkä joskus pimeinä talvi-iltoina?

    ts

    Henkka kirjoitti: (8.7.2009 23:53:07)

    Puhutaan yhtä (lähipelistä paasaaminen) ja tehdään toista (swingineuvot). Ota tästä nyt sitte kysyjä selvää.

    Ninnääs Henkka kun asiahan on niin, että pitäs päästä kumminkin jollain sinne, missä lähipeliä pelataan 😉

    Mutta oikeesti tässä on puhuttu paljon ymmärryksestä ja sen merkitys kulkee läpi koko lyöntivalikoiman. Itse asiassa jopa niin, että kun oppii lyödessä tekemmän oikeita asioita, ne näkyvät myös chippaamisessa ja päinvastoin.

    Toi lähipelin merkitys on mielenkiintonen pelaajan kehityskaaressa. Ensin se on ihan hirveetä, eikä sille oikeen voi tehdä mitään. Sitten se nousee siedettävälle tasolle, mutta sen kehittäminen oikealla tavalla on edelleen iso haaste, eikä sen merkitys tuloksessa lopulta sitten niin iso olekaan. Sitten mennään oikeisiin kisoihin ja tajutaan, että kaikki nämä vuodet olis pitäny siihen panostaa, kun ratkaisut syntytvät griinin ympäristössä. Ja sitten onkin jo pirunmoinen kiire…

    Siinäpä oli paljon aikamoista asiaa! Ja minusta ensimmäinen _aivan_ erinomainen vastaus 2000-luvun golffarille!

    Eihän se lähipeli paljoa pelasta jos ei pääse tarpeeksi lähelle griiniä vähillä lyönneillä. Itse en ainakaan näe lähipeliharjoitteluun painottamisella mitään käyttöä, jos pelataan pitkin metsiä ja ollaan griinin tuntumassa vasta kun paariin käytettävät lyönnit on lyöty.

    Siihen en oikein osaa vastata, että milloin prolle. Jos haluaa kehittyä, niin heti. Jos nautiskelee vain pelailusta, niin ehkä sitten jos lyöntiin tulee jokin paha vika, joka tekee pelaamisesta vähemmän nautittavaa.

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.7.2009 23:35:58)
    Ja jos joku epäilee, etten tiedä, mistä on kyse, niin tässä vähän referenssiä…
    Tulokset svingiremontin alun jälkeen:
    2005 +11…+49
    2006 +10…+49
    2007 +10…+38 (Valderrama Volvo Masters kunnossa)
    2008 +11…+39
    2009 +6…+20

    Pirun pitkävetistä hommaa ja valoa ei tahdo näkyä – tunneli on pitkä, mutta nyt ollaan jo aika selvillä vesillä.

    Ei hätää Pekka! Pääset katsos sitten parin vuoden päästä kertomaan hurjia sotatarinoita 7 vuotta kertäneestä megalomaanisesta svingiremontista.

    Lavantauti kirjoitti: (9.7.2009 6:00:20)

    Ei hätää Pekka! Pääset katsos sitten parin vuoden päästä kertomaan hurjia sotatarinoita 7 vuotta kertäneestä megalomaanisesta svingiremontista.

    Hyvä, tota en huomannutkaan, sillä siinä vaiheessa ei työelämästä enää olekaan mitään tarinoita kerrottavana! 😉

    GIR

    Datan ajatukset ja epäilyt ovat ihan valideja. Se mikä sen sijaan ihmetyttää on tämän yhden ja saman pron ainaiset vikinät. Eikö kaveri oppinut mitään edellisestä bannista ?

    ts kirjoitti: (8.7.2009 21:45:31)
    Syöksy nyt jo sementtiin noine höpinöines. Ei jaksa enää ees muuta sanoa.

    ts kirjoitti: (8.7.2009 22:49:38)
    Oikeesti en enää halua…

    …mutta silti pitää vielä jatkaa…

    ts kirjoitti: (8.7.2009 23:07:06)
    Pakko esittää datalle yksi selkeä kysymys, että saadaan mies taas poistumaan hetkeksi

    ts

    GIR kirjoitti: (9.7.2009 8:57:03)

    Datan ajatukset ja epäilyt ovat ihan valideja.

    Vastaisitkos sinä GIR sitten tuohon esittämääni varsin yksinkertaiseen kysymykseen?

    ts

    Samalla kun vastaat tuohon, voisit varmaan julkisesti kertoa, kuka on bannattu ja milloin, sekä lisäksi sen, mistä olet tuollaisen tiedon saanut. Kiitos.

    ts kirjoitti: (9.7.2009 9:18:23)

    GIR kirjoitti: (9.7.2009 8:57:03)

    Datan ajatukset ja epäilyt ovat ihan valideja.

    Vastaisitkos sinä GIR sitten tuohon esittämääni varsin yksinkertaiseen kysymykseen?

    Voi per…, kuin sä jaksat. Mitään hyödyllistä et ole tähän threadiin tuonut, mutta kuitenkin jaksat aina käydä tuon data raukan kimppuun.

    Minunkin mielestäni datan pointit olivat olivat ihan asialliset. Miksi siis provosoiduid näistä?

    Pekan ’teesit’ ovat parasta luettavaa pitkästä aikaa, näihin olisit voinut antaa asiallista vastinetta ja omia näkemyksiä tai mielipiteitä, mutta ei, mielummin takerruit datan kommentteihin, jotka kuten sanoin, olivat mielestäni ihan valiideja. Ei pitäisi olla pipo noin tiukalla jo tähän aikaan aamusta. 😉

    GIR

    ts kirjoitti: (9.7.2009 9:20:05)
    Samalla kun vastaat tuohon, voisit varmaan julkisesti kertoa, kuka on bannattu ja milloin, sekä lisäksi sen, mistä olet tuollaisen tiedon saanut. Kiitos.

    Sinuahan minä luonnollisesti tarkoitin. Voitko ts julkisesti väittää, ettei sinua ole bannattu tältä foorumilta tämän vuoden aikana ? Kiitos.

    Nimetön

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.7.2009 22:52:06)

    data kirjoitti: (8.7.2009 20:36:58)
    Onko tällainen tarkoittamasi hyvä swingikäsitys sellainen, jota prot yleisesti opettavat
    ja jota menestyneet valmentajat kirjoissaan neuvovat? Vai onko nyt keksitty jokin uusi
    käsitys, jonka voi oppia vain lukemalla juttuja suomalaisilla palstoilla? Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että paneutuminen swingin saloihin heti alusta asti tehostaa oppimista läpi peliuran. Maailmasta löytyy valtava määrä pelaajia, jotka lyövät pitkälle ja suoraan. Uskotko heillä kaikilla olevan sama ns. ”oikea” swingikäsitys kuin sinulla?

    En tiedä, mitä prot yleisesti opettaa ja mihin heidän metodiikkansa perustuu, joten en voi siihen kysymykseen vastata.

    Mun nykyisen svingikäsityksen fundamentaalit on peräisin 50-luvlta. Ei siis mitään uutta auringon alla. 😉 Voi tuntua, että puffaan näitä palstoja, mutta mun mielestäni teknologian Suomessa on nyt työryhmä, joka on keksinyt konstin nähdä ja tunnistaa luotettavasti ne asiat, joista Hogan on fundamentaaleissaan selittänyt. Nämä tiedot ja opit ovat varmasti olleet monien huippuvalmentajien opetuksessa läsnä, mutta musta tuntuu, että he eivät ole osanneet kiteyttää asiaa niin pontevasti kuin nämä suomalaiset tutkijat.

    En tiedä sitäkään, millaisilla svingiajatuksilla esim. Bubba Watson, Dustin Jonson tai Nick Watney lyö palloaan. Tämän ajatuksen sisäistämisen jälkeen olen kuitenkin nähnyt heidän lyöntinsä ihan eri valossa ja mielestäni tunnistan nyt, mistä se voima osumaan tulee. Pari vuotta sitten pystyin hyvänä päivänä lyömään toistuvasti noin 300 metrisiä driveja keskelle väylää, mutta en tajunnut, mitä siinä tein. Nyt lyön löysällä vedolla tasaisesti 260 metriä ja ”yliyrittämällä” saatan saada minä päivänä tahansa lyödyksi saman matkan ilmassa. Siinä on valtava ero entiseen. GolfDigestin Challenge09:ssä svingmodelikseni on suodatettu Sergio Garcia – olen tyytyväinen. Hän lyö tarkasti kohteeseen ja rauta-4:lla 240 yds.

    Tänä vuonna olen käynyt kahdella (luetaan 3:lla) prolla. Toinen on tältä palstalta tuttu ja toinen on Bobby Mitchell, joka on piessyt Nicklauksen ja ollut Mastersissa toinen. Hän puhui releasesta ja ajoituksen saamisesta kohdalleen lehmän lypsyharjoitteella, joka on käytännössä sama kuin ”Faldo-drill”. Aktiivinen release aiheuttaa ajoitusongelmia, joista hyvin monet kärsii. Release on seikka, joka tapahtuu itsestään, jos alkumatka tehdään oikein.

    Mua on siis auttanut näitten palstojen lukeminen ja talviharrastukseni keilailu, jossa olen viime vuoden keväästä asti opiskellut nykyaikaista tekniikkaa, jossa vartalolla tehdään asioita, joilla vauhti palloon tulee itsestään. Ei tarvitse lainkaan heilauttaa kättä tai heittä palloa. Monet ovat tulleet ihmettelemään sitä ymmärrystä, jonka olen lyhyessä ajassa keilailusta muodostanut ja muutamalle olen lyhyen valmennuksenkin myynyt. Toisaalta on myös niitä Mestari- ja A-luokan old school-keilaajia, jotka ovat nälvineet, että miksi sä harjoittelet noin vaikeaa heittoa, kun sillä ei saa tulosta.

    Haluan oppia keilailusuorituksen, enkä tehdä tulosta, koska se on harrastus. Parin vuoden päästä pystyn tekemään hakemani keilailusuorituksen, sitten pesen ne kaverit ilman tasoituksia mennen tullen.

    Mun keilailuajatuksia voi lukea vielä hetken täältä… Aikovat siivota ilmoitustaulun kesän loppuun mennessä. Niissä on sama idea kuin golfissa – helpolla tulee hyvää ja hyvää tullessa tulee myös hyvä tulos.

    Olet ehkä löytänyt itsellesi sopivamman swingin. Nyt sujuu hyvin ja ehkä ensi vuonnakin. Toivotaan niin. Tästä on kuitenkin vielä piiitkä pitkä matka siihen, että
    jotain merkittävää uutta tietoa tai ymmärrystä swingin suhteen olisi
    löytynyt.

    Jos onnistuu itselleen kehittämään Hoganin tai Garcian tyyppisen swingin, niin
    varmasti ok pohja kehitykselle on olemassa. En tätä nyt mitenkään kiistä, vaikka
    mielestäni helpompiakin tekniikoita amatöörejä ajatellen kyllä löytyy.

    Todellinen ihmisen toteuttama swingi ja swingiä koskeva teoria ovat kaksi täysin
    eri asiaa. Swingi voi toimia hyvin, vaikka jonkun henkilön sitä selittävä teoria olisi virheellinen. Eli esim. Garcian tai Hoganin tyyppinen swingi voi toimia erinomaisesti joillakin riippumatta siitä, mitä teorioita ja selityksiä kukakin niistä keksii.

    Se, että pelaaja uskoo tai omasta mielestään ymmärtää käyttämänsä swingin teorian olevan erinomainen on ehkä joskus psykologinen etu, vaikka teoria olisi virheellinen.

    Joku ostaa auton, jossa on iso bensatankki, koska uskoo auton kiihtyvyyden olevan
    verrannollinen bensatankin kokoon. Kaverin uusi auto kiihtyy testissä paremmin kuin
    vanha. Onko nyt mielestäsi aukottomasti todistettu teoria bensatankin koon ratkaisevasta vaikutuksesta kiihtyvyyteen.

    MacG kirjoitti: (9.7.2009 9:38:47)
    Voi per…, kuin sä jaksat. Mitään hyödyllistä et ole tähän threadiin tuonut, mutta kuitenkin jaksat aina käydä tuon data raukan kimppuun.

    Minunkin mielestäni datan pointit olivat olivat ihan asialliset. Miksi siis provosoiduid näistä?

    Mitkä pointit? Data raukka kirjottaa täysin puutaheinää kun sen sijaan ts on kirjoitellut useamman asiallisen kommentin tähän ketjuun. Kannattaa lukea ennenku kirjottaa soopaa. Ja kerropas muuten samalla mitä ite olet antannu tälle ketjulle. Sama koskee girriä. Mitään asiaan liittyvää ei teidän näppikseltä ikinä tule.

    data kirjoitti: (9.7.2009 11:06:49)

    Jos onnistuu itselleen kehittämään Hoganin tai Garcian tyyppisen swingin, niin
    varmasti ok pohja kehitykselle on olemassa. En tätä nyt mitenkään kiistä, vaikka
    mielestäni helpompiakin tekniikoita amatöörejä ajatellen kyllä löytyy.

    Esmes tästä: 😉

    Taly

    kebax kirjoitti: (9.7.2009 11:56:12)

    Mitkä pointit? Data raukka kirjottaa täysin puutaheinää kun sen sijaan ts on kirjoitellut useamman asiallisen kommentin tähän ketjuun. Kannattaa lukea ennenku kirjottaa soopaa. Ja kerropas muuten samalla mitä ite olet antannu tälle ketjulle. Sama koskee girriä. Mitään asiaan liittyvää ei teidän näppikseltä ikinä tule.

    No sen verran otan takapakkia että ts:n viesti nro 14 oli Ok. Sorry ts!. En vaan ymmärrä miksei voinut jatkaa samalla linjalla vaan pilasi hyvän aloituksen minusta turhanpäiväisellä ’hyökkäyksellä’ dataa kohti.

    Itse en koe antaneeni tälle ketjulle mitään, joissakin muissa ketjuissa ehkä jollekin jotain arvokasta, mene ja tiedä. Mutta nythän meitä on sitten ainakin kaksi turhanpäiväistä toopea. Koskaan en ole kokenut sínunkaan antaneen tälle foorumille mitään hyödyllistä, turhanpäiväisiä löpinöitä kylläkin, jatkuvaa valitusta kuin surkea olet ja kuin et koskaan opi mitään jne, jne. Myönnettäköön että joskus nämä pakinasi ovat olleet jopa hauskoja.

    Mitäs sinä muuten tähän ts:lle suunnattuun viestiin sekoat, kyllä aikuinen ihminen osaa omia puoliansa pitää. Nenä pois sieltä hanurista, ilma on paljon raikkaampaa ja näköalatkin paremmat.

    ts

    MacG kirjoitti: (9.7.2009 12:20:21)

    kebax kirjoitti: (9.7.2009 11:56:12)

    Mitkä pointit? Data raukka kirjottaa täysin puutaheinää kun sen sijaan ts on kirjoitellut useamman asiallisen kommentin tähän ketjuun. Kannattaa lukea ennenku kirjottaa soopaa. Ja kerropas muuten samalla mitä ite olet antannu tälle ketjulle. Sama koskee girriä. Mitään asiaan liittyvää ei teidän näppikseltä ikinä tule.

    No sen verran otan takapakkia että ts:n viesti nro 14 oli Ok. Sorry ts!. En vaan ymmärrä miksei voinut jatkaa samalla linjalla vaan pilasi hyvän aloituksen minusta turhanpäiväisellä ’hyökkäyksellä’ dataa kohti.

    .

    Viitsitkö lukea viestit järjestyksessä ja katsoa, kuka oikeestaan hyökkäsi ja ketä vastaan.

    Ne hölynpölyt mihin data viittaa ovat asioita, joita löytyy erittäin monesta lähteestä nykyään, kun on oppinut katsomaan. Ne ovat kiistattomia totuuksia, joita jokainen voi esim miettiä tuon datalle esittämäni kysymyksen valossa.

    Tretjak kirjoitti: (9.7.2009 1:56:21)
    Eihän se lähipeli paljoa pelasta jos ei pääse tarpeeksi lähelle griiniä vähillä lyönneillä. Itse en ainakaan näe lähipeliharjoitteluun painottamisella mitään käyttöä, jos pelataan pitkin metsiä ja ollaan griinin tuntumassa vasta kun paariin käytettävät lyönnit on lyöty.

    Siihen en oikein osaa vastata, että milloin prolle. Jos haluaa kehittyä, niin heti. Jos nautiskelee vain pelailusta, niin ehkä sitten jos lyöntiin tulee jokin paha vika, joka tekee pelaamisesta vähemmän nautittavaa.

    Varsin hyviin tuloksiin voi päästä hyvällä lähipelitaidolla. Ei tarvitse saada se pallo oikealla määrällä lyöntejä kuin alle 50 metrin päähän greenistä. Jos hankkii taidon, jolla osuu vuoren varmasti alle 50 metristä greeniin, osaa kyllä rautamailoilla päästä sinne alle 50 metriin. Sitä paitsi keskimäärin vähintään kaksi viidestä lyönnistä on putteja. Olen lukuisia kertoja pelannut kavereiden kanssa, jotka lyövät varsin oivallisesti, mutta tuloksesta saisi puttia parantamalla heti vähintään viisi lyöntiä pois. Mutta onhan se hemmetin hienoa lyödä par-viitoset liki kahdella päälle, chipata pitkäksi ja putata kolme kertaa bogin saadakseen.

    Minulla vuoden toistaiseksi paras tulos (+9) syntyi yhdellä greeniosumalla, josta sitten teinkin birkun. Hieman paremmalla puttipelillä tuloksesta olisi vielä tippunut useita lyöntejä, mm ainoa tupla syntyi pistämällä puolitoistametrinen kierähtämään ohi reiän. Jälkikäteen mietittyäni huomasin, että en ollut edes forellakaan kun pari kertaa. Edellisenä päivänä sain 7 greeniosumalla tulokseksi +14, josta kyllä +4 tuli yhdellä par-nelosella. Hyvän avauksen jälkeen arvioin kovan vastatuulen väärin ja löin täydellisen toisen lyönnin aivan lipun linjassa, mutta pitkäksi bunkkerin takaseinään, josta puolestaan en päässyt kuin bunkkerin etuseinään. Toisen epäonnistuneen bunkkerilyönnin jälkeen puttasin sitten neljä kertaa.

    Hyvä pitchi- ja chippitatsi vaatii hirveästi toistoja. Olen erään kirjan innoittaman alkanut harjoitella kumpaakin putin tapaan yhdellä pallolla koko ajan vaihtuvilta etäisyyksiltä. Tulokset puhuvat puolestaan.

    Ottamatta kantaa mitenkään käynnisä olevaan väitelyyn…

    …sanoisin vain sen että otsikkoon liittyen olen sitä mieltä, että Mikko Ilosen olisi aika mennä Pro:lle. 😉

    Nää ketjuthan toki rönsyää aina useaan suuntaan, mutta mun mielestä tässä mentiin pitkään juurikin oikeaan suuntaan. Ketjun aloitus kuitenkin nimestään huolimati viittaa ennemminkin kysymykseen: miksi proolle? Ja tähän mun mielestä on tullut useita hyviä kannanottoja. Tie oppimiseen tulis mennä oman oivaltamisen kautta jossa proon rooli on johdatella. Johdattelu saattaa sisältää jonnin sortin huijaustakin mutten nyt lähtis ihan plaseboksi näitä konsteja luonnehtimaan.

    data kirjoitti: (9.7.2009 11:06:49)
    Olet ehkä löytänyt itsellesi sopivamman swingin. Nyt sujuu hyvin ja ehkä ensi vuonnakin. Toivotaan niin. Tästä on kuitenkin vielä piiitkä pitkä matka siihen, että
    jotain merkittävää uutta tietoa tai ymmärrystä swingin suhteen olisi
    löytynyt.

    Jos onnistuu itselleen kehittämään Hoganin tai Garcian tyyppisen swingin, niin
    varmasti ok pohja kehitykselle on olemassa. En tätä nyt mitenkään kiistä, vaikka
    mielestäni helpompiakin tekniikoita amatöörejä ajatellen kyllä löytyy.

    Todellinen ihmisen toteuttama swingi ja swingiä koskeva teoria ovat kaksi täysin
    eri asiaa. Swingi voi toimia hyvin, vaikka jonkun henkilön sitä selittävä teoria olisi virheellinen. Eli esim. Garcian tai Hoganin tyyppinen swingi voi toimia erinomaisesti joillakin riippumatta siitä, mitä teorioita ja selityksiä kukakin niistä keksii.

    Se, että pelaaja uskoo tai omasta mielestään ymmärtää käyttämänsä swingin teorian olevan erinomainen on ehkä joskus psykologinen etu, vaikka teoria olisi virheellinen.

    Joku ostaa auton, jossa on iso bensatankki, koska uskoo auton kiihtyvyyden olevan
    verrannollinen bensatankin kokoon. Kaverin uusi auto kiihtyy testissä paremmin kuin
    vanha. Onko nyt mielestäsi aukottomasti todistettu teoria bensatankin koon ratkaisevasta vaikutuksesta kiihtyvyyteen.

    Olen löytänyt syyt siihen, miksi se vanha ajatus ei vaan toimittanut toistuvasti. Hieman pikselöitynä filminä svingaan samalla tavalla kuin vanhalla ajatuksella, mutta nyt se mikä näkyy tapahtuu eri syystä kuin aikaisemmin. Se näyttää aika paljon siis samalta, mutta on täysin erilainen. Taisin tuon uuden tiedon käsitellä aikaisemmin. Fundamentaalit on auringonvanhat. Teorian keksiminen on tietenkin se juttu. Jos keksii pyörän ja pyörittämisen uudelleen ja palastelee sitä kuva kuvalta, niin se sisäosa jää huomaamatta. Olen alkanut hahmottaa, että vanha slogan ’suora drive on ihme’ onkin myytti. 🙂

    Svingin ei tarvitse näyttää Hoganin tai Garcian svingiltä. Niiden moottori on kuitenkin jokaisen tuupparinkin mahdollista sisällyttää omaan tekemiseen. Itse olen elävä esimerkki. Toi MacG:n postaama Taly on hyvä!

    Sitä paitsi mun autossa on sama bensatankki ja vedän samaa kaurapuuroa kuin prot! Nyt vaan vakiinnutetaan yliyrittäminen minimiin.

    Sitten, kun toi on hallussa, niin alan vetää niitä promömmöjä, joita ne greenin lähestyessä vetää. Sattuuks kukaan tietään, missä noita mömmöjä myydään – eihän ne vaan oo amatöörikisoissa kiellettyjen aineiden listalla?

    Jos jotain tekisin nyt toisin, niin olisin jatkanut pron tunteja heti alkeiskurssin jälkeen, sillä alkeiskurssilla harva oikeasti pystyy sisäistämään edes jonkinlaisen swingin :o). Kyllä sitä palloa kauhottiin aika pitkään etiäpäin melko vaatimattomalla osaamisella.

    Se mistä olen kokenut olleen hyötyä on se, että myöhemmässä vaiheessa talvisin tuli käytyä pron tunneilla noin 3 viikon välein ja oli etukäteen määritelty, että mitä osa-alueita milläkin tunnilla tullaan käymään läpi ja väliaikoina harjoitteltiin itsenäisesti hallissa. Talvella oli hyvä rakennella perusjuttuja kuntoon ennen seuraavan kauden alkamista :o). Valitettavasti viime talvi meni ’pipariksi’ polvileikkauksen takia ja näin ollen tämä jäi kokonaan :(.

    Jotenkin jos pääsisi pron sielun elämää kurkistamaan :o), niin veikkaan, että heille suurin haaste voisi olla nimenomaan ne ’itseoppineet’, jotka tulevat tunnille hakemaan ’pikakorjausta’ johonkin ongelmaan ja odottavat, että yhden tunnin aikana se pro tekee ihmeitä ja työn puolestasi . Ja sitten se onkin se pro, joka on ihan p….., kun muutos ei tapahtunutkaan sormia napsauttamalla :o). Vanhasta poisoppiminen ei nimittäin ole ihan helppoa ja se vaatii paljon työtä ja harjoittelua – välillä voi olla vähän tuskastuttavaakin, kun huomaamattaan palaa aina vanhaan.

    Opettajia on tietenkin hyvin erilaisia ja kaikki eivät sovi kaikille. Tärkeintä kuitenkin on se, että opettaja on oikeasti kiinnostunut siitä, että tapahtuuko oppimista. Ja vaatii tietysti hieman pelisilmää myös pro’lta, että miten asiaa lähestytään. Turhauttavaa tässäkin mielessä voi olla nimenomaan ne ’yksi pikatunti – kiitos’ tapaukset, joissa pro ei pääse edes seuraamaan kehitystä. Ja meitä oppijoitakin on erilaisia – yksi halua tietää tarkalleen, että montako astetta mailan pitää olla kääntyneenä mihinkin suuntaa missäkin vaiheessa ja toiselle saa vääntää rautalangasta, että mitä siinä swingissä pitäisi tapahtua. Oppiminen lähtee kuitenkin oivalluksesta ja tunnustan, että ainakin minulle paras pro on sellainen, joka nimenomaan lähtee tuon oppilaan oman oivalluksen kautta. Jokusen kerran olen joutunut katsomaan pro’ta suoraan sanoen ’hieman hitaasti’ , että oletko tosissasi, kun on harjoiteltu mielestäni jotain aivan päätöntä :D, kunnes siitä onkin syntynyt ahaa-elämys, että näinhän se tietysti menee :o). Siitä huolimatta aina välillä itse kukin joutuu palaamaan alkujuurille ja muistelemaan, että mitäs sitä on matkan varrella oikein tullut jossain vaiheessa opittua ja ottamaan jälleen kerran lusikan kauniiseen käteen ja harjoittelemaan niitä samoja vanhoja juttuja uudelleen ja uudelleen :o).

    Nimetön

    kebax kirjoitti: (9.7.2009 13:10:16)
    Nää ketjuthan toki rönsyää aina useaan suuntaan, mutta mun mielestä tässä mentiin pitkään juurikin oikeaan suuntaan. Ketjun aloitus kuitenkin nimestään huolimati viittaa ennemminkin kysymykseen: miksi proolle? Ja tähän mun mielestä on tullut useita hyviä kannanottoja. Tie oppimiseen tulis mennä oman oivaltamisen kautta jossa proon rooli on johdatella. Johdattelu saattaa sisältää jonnin sortin huijaustakin mutten nyt lähtis ihan plaseboksi näitä konsteja luonnehtimaan.

    Nämä keskustelupalstat ovat siitä jänniä paikkoja, että aika harvoin niissä
    saa ajatuksensa esitettyä suunnitellulla, miellyttävällä tavalla. Usein käy niin,
    että joku kyseenalaistaa. Pastat tavoittavat suuren määrän ihmisiä ja on hyvin
    todennäköistä, että joukosta löytyy joku, joka tietääkin aiheesta hiukan enemmän kuin itse. Siksi kannattaa vältellä sanontoja kuten kiistaton totuus, oikea käsitys jne. jne…
    Varminta on aloittaa lauseensa tyyliin: En ole varma, mutku….

    Kun kerran:

    GolfBot kirjoitti: (9.7.2009 13:24:30)
    … alkeiskurssilla harva oikeasti pystyy sisäistämään edes jonkinlaisen swingin

    Niin siksi:

    GolfBot kirjoitti: (9.7.2009 13:24:30)
    … itse kukin joutuu palaamaan alkujuurille ja muistelemaan, että mitäs sitä on matkan varrella oikein tullut jossain vaiheessa opittua ja ottamaan jälleen kerran lusikan kauniiseen käteen ja harjoittelemaan niitä samoja vanhoja juttuja uudelleen ja uudelleen :o).

    Optimaalitapauksessa alkeissa lähdettäisiin tekemään samantien asioita oikein. Ai nii, sorry, oikeaa tapaahan ei ole. No sanotaan sitten että lähdettäisiin hakemaan edullisinta mahdollista tapaa. Tällöin ei olis tarvetta palata takaisin vaan kaikki myöhempi toiminta tähtäisi ja johtaisi uuden oppimiseen. Täydellisessä maailmassa siis näin.

    Prboy kirjoitti: (9.7.2009 13:04:03)

    Tretjak kirjoitti: (9.7.2009 1:56:21)
    Eihän se lähipeli paljoa pelasta jos ei pääse tarpeeksi lähelle griiniä vähillä lyönneillä. Itse en ainakaan näe lähipeliharjoitteluun painottamisella mitään käyttöä, jos pelataan pitkin metsiä ja ollaan griinin tuntumassa vasta kun paariin käytettävät lyönnit on lyöty.


    Olen lukuisia kertoja pelannut kavereiden kanssa, jotka lyövät varsin oivallisesti, mutta tuloksesta saisi puttia parantamalla heti vähintään viisi lyöntiä pois. Mutta onhan se hemmetin hienoa lyödä par-viitoset liki kahdella päälle, chipata pitkäksi ja putata kolme kertaa bogin saadakseen.

    Minulla vuoden toistaiseksi paras tulos (+9) syntyi yhdellä greeniosumalla, josta sitten teinkin birkun. Hieman paremmalla puttipelillä tuloksesta olisi vielä tippunut useita lyöntejä, mm ainoa tupla syntyi pistämällä puolitoistametrinen kierähtämään ohi reiän. …

    Hyvä pitchi- ja chippitatsi vaatii hirveästi toistoja. Olen erään kirjan innoittaman alkanut harjoitella kumpaakin putin tapaan yhdellä pallolla koko ajan vaihtuvilta etäisyyksiltä. Tulokset puhuvat puolestaan.

    Mä olen niitä miehiä, jotka on lyönyt kahta päälle ja putannut kolmesti – joskus neljästikin. Syy ei ole mielestäni pitkään aikaan enää ollut siinä, että olisin huono puttaaja. Kierroksen parhaan tuloksen greeniosumat ei nyt ole tässä käsillä, mutta 30 puttia otin ja viimesellä väylällä rankulla höystetyn 8 (par-4), drive meni puhki väylästä. Tulos löytyy tästä ketjusta. Yksi bördeistä tuli kyllä n. 8 metrisellä chipillä, siitä pieni miinus. 😉

    Ongelma on ollut se, että se greenille päätyvä lyönti, pitkä, lyhempi tai lyhyt lähestymislyönti on ollut niin paljon kaukana, että hyväkään puttaaja ei aina tee kahdella saatika yhdellä sisään.

    Oikea svingikäsitys auttaa pitkissä lyönneissä, mutta se auttaa myös niissä lyhyissä ja vajaissa, kuten ts kommentoi aikaisemmin. Ne on tasaisemmin samanlaisia, kun väärä ajoitus ei sotke osumahetken voimien vektoreita ja nopeuksia.

    Alku täysin, ihan OT, mutta vastataan nyt vielä kertauksena, että kannattaa mennä sinne prolle heti. Kuutioida itselle aikaresurssiinsa sopivat tavoitteet hänen kanssaan ja ottaa pari – kolme tuntia joka kausi. Myös tavoiteasettelussa osaa se pro auttaa. Kun ne on yhdessä sovittu, niin sitten vaan sitoutuu tekemään ja kehittyy paljon vähemmälläkin treenaamisella ja pelaamisella kuin minä – jääräpäinen insinööri. Vaihtaisin fiilispäähän milloin vain, mutta kun on analyysipää. >:(

    Nyt viikkokisaa pelaamaan!

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 74)
Vastaa aiheeseen: Koska Pro:lle?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Koska Pro:lle?