26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Kenttien huono kunto ?

Etusivu Foorumit Yleistä Kenttien huono kunto ?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 31)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #178721 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tämän vuoden viimeisten tietojen mukaan jos kenttä kärsii huonosta kunnostaja, griinit tuhoutuneet on joku toukka syönyt, ei johdu, kenttämestareiden tiedon puuttusta eikä hoitovirheestä. Kaikki johtuu siitä että kentillä käy vieraspelaajia jotka tuovat taudit mukanaan ja tartuttaa kenttään, ettei kannata edes hoitaa tautia pois antaa toukkien syödä. On parempi istuttaa keväällä uusi ruoho kun entinen on poistettu toukkien avustuksella. Vetäkää tästä huumoria jos joku osaa. Näin suomen ykkös klubilla asia ajatellaan. Kokemusta on haettu ulkomailta että tietoa on.

    #344286 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Okei!

    #344287 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Niin tarkkaa se on ! esim. kun matkustat USA:n kysellään kaikenlaista ja jos maanläheinen ammatti niin suoraan desinfiointiin ! Vieraspelaajat tuovat tietenkin tuholaiset matkassaan !!

    #344288 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Juu ja joissain tapauksissahan ne lahtee taalta muihin maihin asti tappamaan niita tuholaisia! 😉

    On naa velikultia!

    #344289 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Mikä se ykkösklupi on, Pöllöheinä vai?

    #344290 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    no riimihä se on löppö.

    #344291 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    En oikein ymmärtänyt tauskin ajatusta, olisko joku pienmmän piirin juttu?

    Oma näkemykseni on, että meillä vahinkoa aiheuttavista taudeista ja naperkontiaisista valtaosa on paikallisista olosuhteista johtuvia. Vaikka joku niitä oikein tarkoituksella toisi, eivät ne eläisi ja tuhoaisi, jos elämisen mahdollisuudet niiden kannalta eivät olisi otolliset.

    Poikkeuksena lienee Pythium, joka elelee kuumissa ja kosteissa (lähes trooppisissa) olosuhteissa. Se voi levitä kengissä tms. Kyseinen kuppa ei kuitenkaan ole viheriöidemme vakiovieras.

    Eräs kenttämestarin ammatin varjopuolia (lue myös: haasteita) on se, että oman taidon vaikutus työn tulokseen on rajallinen. Suuri osa toimenpiteistä joudutaan etukäteen päättämään olettamuksien perusteella, ja niiden kanssa sitten elämään.

    Päivän kysymys: milloin tulisi aloittaa viheiröiden viimeinen ilmastus, jonka jälkeen ne suljetaan? Muutaman räntäsateen ja pakkaspäivän jälkeen se käy mahdottomaksi, ja sillä (saattaa) olla vaikutusta talvehtimiseen. Toisaalta, kolmeen milliin leikatut griinit loka- marraskuun vaihteessa ovat sellaista herkkua ettei niistä vielä malttaisi luopua, jospa vaikka hyvä keliä jatkuisi vielä marraskuulle?

    Myöhemmin tulevasta palautteesta voi kyllä sitten päätellä, että tuliko tehtyä oikea päätös…

    #344292 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    Nimetön

    ’Te Ykkösklubin’ pelaajat olette itsekin vieraspelaajia omalla kentällänne jos olette käyneet välillä muilla kentillä pelaamassa!

    Pitäisi kai hankkia klubeille desifiointilaitteet tuota

    ’rapuruttoa’ varten, että omat pöpöt säilyisivät

    hengissä. Ykkösklubilaiset varmaan keittävät kenkänsä

    ennen ja jalkeen vieraskentällä pelaamista.

    #344293 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Itse olisin sitä meiltä että meillä Suomessa pitää kentänhoidossa hyväksyä arktisen ilmastomme aiheuttamat rajoitteet. Erityisesti näin pitää olla kentän tärkeimpien osien – siis greenien kohdalla (ja kenties myös tee-boxien). Ne pitää laittaa (siis tehdä kaikki hoitotyöt yms.) talvehtimaan hyvissä ajoin jotta taas seuraavalla kaudella päästään nauttimaan huippuluokan viheriöistä.

    Kenties meikäläistä golfkautta voisi pidentää parilla kuukaudella, syksyllä marraskuu ja huhti-toukokuu keväällä, kun pelataan talvigreeneille ja joissain tapauksissa jopa lyödään avaukset erillisiltä talviteepaikoilla.

    Eihän se tietenkään ole enää samaa golfia kuin kesällä, mutta pääsee siinä kuitenkin lyömään avauksia ja väylälyöntejä. Sekin on hyvää harjoitusta käsille, nivelille ja koko vartalolle. Mukana olisi myös liikunnan iloa ja syksyllä on kiva nauttia myös kuulaasta/raikkaista ilmoista. Vastaavasti myös varhain keväällä on kiva kulkea kentällä, vaikka itse pelaaminen ei ihan täysipainoisesti olisikaan mahdollista.

    Näin tietenkin niissä rajoissa ettei jäätyneelle kentällä mennä koukkimaan mailojen kanssa.

    Mitä ammattilainen sanoo tällaisista ajatuksista? Olisiko niistä mahdollisesti jotain haittaa kentän kunnossapidon suhteen?

    #344294 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Olet aivan oikeassa, luonnonlakeja tulee kunnioittaa ja kriittiset työt tehdä ajallaan. Tuleekin kiusaus pelata ns. varman päälle, ja tehdä syysytyöt allakan mukaan ajoissa. Tämä ei kuitenkaan tyydytä suurta joukkoa pelaajia, eikä minua kenttämestarina. Haluan käyttää ammattitaitoani siihen, että puristetaan pelikaudesta kaikki irti.

    Keväällä käydyssa keskustelussa totesin, että jos jokin menetelmä varmistaisi talvehtimisen, käyttäisin sitä ilman muuta. Tällaista ei kuitenkaan ole, vaan talvi varsin usein huonontaa kentän kuntoa, teitpä mitä tahansa. Sen vuoksi toteutan periaatetta, että pidetään kaikki alueet (viheriöt) auki aina kun voidaan.

    Keväällä varaudutaan aina pahimpaan, ja kriittisin hetki on silloin, kun paine puolikuntoisten viheriöiden avaamiseen kasvaa. Maltti silloin todennäköisesti pelastaa kauden.

    Pelaajien osa – edelleen – on huolehtia jälkiensä korjaamisesta ja kunnioittaa myös jäätynyttä kenttää.

    #344295 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Pelasin viime viikonloppuna kaverin kanssa joka valitteli kotikenttänsä greenien kuntoa. Hänen mukaansa vikapäät olivat ne pelaajat jotka jättivät alastulojäljen paikkaamatta. Alastulojälkeen iskee kuulemma sieni joka sitten alkaa tuhota ympäristöään.

    Jäin miettimään, että mitenhän lienee. Voiko sieni levitä tällä tavoin?

    PS.

    On selvä, että alastulojäljen paikkaamattajättämisestä on tuomittava vähintään puoli vuotta kovennettua shokettia!

    #344296 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Parin viikon aikana pelattu kahdella kentällä. Molemmat aivan upeassa kunnossa verrattuna kevään ensimmäisiin kierroksiin. ’talvi’ taitaa vaan tulla ensiviikolla :-(.

    Se, kannattako pistää greenit ja kenttä kiinni riippuu kentästä ja ajattelutavasta. Karrikoiden kenttää ei enään kannattaisi pitää auki, koska tuloja ei tule, mutta kuluja syntyy.

    Hyvin todennäköisesti greenit ja muu kenttä vaatii talvitoimenpiteitä, mutta ongelmat, riskit ja tarvittavat kunnostustoimenpiteet sekä taloudelliset seikat kannattaa selvittää huolella. Yhä useampi on valmis pelamaan näillä keleillä, kunhan valoa ja + asteita riittää. Tänäänkin oli kiva päivä ulkoilmassa, vaikka vähän satoi eikä gofkentälle päässyt :-(.

    #344297 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kaikki, mikä heikentää nurmikon kasvua, altistaa sitä kasvitaudeille. Mikä tauti ekana nappaa, riippuu olosuhteista. Ystäväsi on siis oikeassa.

    Totuuden nimissä täytyy sanoa, että kyllä mahdollisuus tautien saapumiselle on, vaikka kaikki alastulojäljet korjattaisiinkin. Toisin sanoen, jos muut edellytykset ovat kohdillaan fusariumin saapumiselle, se saapuu. Korjaamaton jälki ei pahenna tilannetta 30 cm päässä, jäljen kohdalle tauti kyllä iskee herkemmin.

    Liikkuminen jäisellä viheriöllä aiheuttaa saman ilmiön, eli murtuneeseen solukkoon taudit suorastaan hakeutuvat.

    Jälkien umpeen kasvu on olematonta myöhään syksyllä, joten niiden korjaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jäisellä viheriöllä liikkumista ei liene tarpeen kommentoida?

    #344298 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Otin asian sen vuoksi esille, kun totuus on kuitenkin se että kentille ei kukaan vieraspelaaja tuo toukkia toiselta kentältä eikä griineille ruskeita läikkiä tai hometta, se on kentällä itse aiheutettu ja siitä on itse vastuu kannettava. Kun muistamme kuinka edellisinä vuosina tällä samalla kentällä selitettiin ja kerrottiin kentän huonosta kunnosta syitä ja minkä vuoksi kenttä suljetaan aikaisin jotta voidaan valmistautua tulevaan kauteen jolloin kentät olisi hyvässä kunnossa. mutta kun kuitenkaan mitään ei osata tehdä rahat käytetty muihin tois arvoisiin tarkoituksiin, ei ole varaa suorittaa tuholais torjuntaa mikä näissäkin tilanteissa olisi ensisijainen tehtävä ja syyslannoitukset jäävät suorittamatta. Mustaakseni viime syksynä näillä palstoilla kerrottiin samasta asiasta,silloin juttu poistettiin välittömästi totuus oli tuskallista joillekkin henkilöille. silloinkiin jätettiin syystyöt tekemättä ja sanottiin asioiden olevan kunnossa, tiesimme jo silloin mikä tästä seuraa, nämä tämän päivän tuhot on levinnyt molemmille kentille, mikähän mahtaa olla ensikevään tilanne. Nyt kun asiat on saatu näin huonoon kuntoon, voi vain kuvitella kuinka paljon osakkailta ollaan pyytämässä rahaa. asian korjaamiseksi. Tiedän ettei se ole halpaa lystiä. Mielestäni henkilöt jotka ovat tilanteen on saanut tällaiseksi, lopettaisivat nuo naurettavat selitykset joilla osakeen omistajia on johdettu tietoisesti ja johdonmukaisesti useita vuosia harhaan. Vaikka opit on haettu ulkomailta niin harjottelupaikaksi ei pitäisi antaa kenttää, joka joitakin vuosia sitten kantoi Ykkösklubin mainetta. Tietääkseni yksi henkilö on jo vapautettu tehtävistää joten alku on hyvä.

    #344299 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Golfkenttää tulee pitää auki niin kauan kuin suinkin on mahdollista. Kausi on meillä jo tarpeeksi lyhyt ilman näitä sulkemishätäilyjä.

    Kyseessä ei voi olla mikään kannattavuusasia. Kannattavuuden kannalta kenttä pitäisi sulkea heti kun hoitovastikkeet, pelikausimaksut yms. on keväällä saatu kassaan ja lomauttaa koko henkilökunta. Kannattavuusnäkökulmasta katsottuna uimahallit, jäähallit ym. liikunta-, ja kulttuurilaitokset tulisi kaikki sulkea viipymättä. Näin menetellen säästö olisi kaikkein suurin ja kannattavuus parhain.

    #344300 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Mielestäni kentänhoitajien pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja kysyä paikalliselta kunnan puutarhurilta mitä voisi tehdä. Heillä on yleensä korkeakoulutus ja pitkä kokemus miten saadaan mm. ruoho kasvamaan.

    #344301 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Vielä jos tästäkään ei ole apua(siis kunnalta apua pyydettäessä) niin ajellaan Ruotsin golfkentät läpi samoilta leveysakseleilta ja kysytää heidän kentänhoitajalta mitä he ovat tehneet asian hyväksi. Ymmärrän kyllä ettei maapohjat ole samanlaisia mutta ei siitä haittaakaan ole jos hiukan kartoitetaan tilannetta.

    #344302 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    Nimetön

    Olet täysin oikeassa. Juuri senhän takia osakkaat kevätpuolella vastikkeensa maksavat, että pääsisivät nauttimaan oman kenttänsä palveluista. Ei niitä kenttiä varsinaisesti greenfee-pelaajia varten ole rakennettu, tosin tuovathan he (tai siis me, kaikkihan me välillä ollaan myös vieraspelaajia) kelpo lisän sinne tilinpäätöksen plussapuolelle. Yleisesti ottaen pitää nostaa hattua suomalaisille kenttämestareille siitä, että näissä vaikeissa ilmasto-oloissa pystyvät pitämään kentät niinkin mainiossa kunnossa puolet vuodesta.

    #344303 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL

    Joku asiantuntijoistakin varmaan vastaa sinulle, mutta seurattuani muutaman vuoden läheltä erään Suomessa hyvin tunnetun kenttämestarin uraa ja toimintaa on pakko vähän kommentoida.

    Luuletko ihan tosissasi, että kunnan puutarhurin koulutus olisi sen korkeampi kuin kunnollisen kenttämestarin? Ja uskotko ihan tosissasi, että kunnan puutarhurilla olisi vuosien kokemus nimenomaan lyhyen, mutta tiheän ruohon kasvattamisesta? Kyllä minäkin pihanurmikon saan kasvamaan, mutta sillä ei paljon golfia pelata.

    Kenttämestarit jakavat kokemuksiaan toisilleen paitsi Suomessa niin myös kansainvälisesti. Tuskin kukaan on niin tyhmä, että yrittäisi pyörää keksiä uudestaan, jos sen jostakin saa valmiina.

    Onko sinulla kaverina työtön entinen kunnan puutarhuri ja etsit hänelle töitä, vai mistä sait noin käsittämättömän lapsellisen idean päähäsi? Tai ehkä se oli vain provo…

    #344304 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kuten KL:kin totesi, Miesxxx:n käsitykset kentänhoidon tietotaidosta olivat vähintäänkin omalaatuiset.

    Parinkymmenenvuoden perspektiivillä (kenttien käyttäjänä) uskallan sanoa, ettei oman maan ja muiden ’saman leveyspiirin maiden’ kokemukset riitä hyvään kentänhoitoon. Pienilmasto vaikuttaa yllättävän paljon. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä pitempään kenttämestari ko. kentällä viihtyy, sitä parempi kentän kunto keskimäärin on. Uudella kenttämestarilla menee jonkin aikaa ennen kuin pääsee jyvälle vähintäänkin tietyistä ongelmakohdista esim- talvehtimisessa.

    Seuratkaapa niiden kenttien kuntoa, joissa kenttämestarin työsuhde on yhtä luja kuin jääkiekkovalmentajalla ja vastaavasti niiden, joissa koko jäsenistö tuntee henkilön nimeltäkin.

    #344305 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    TakaTiille! Höpö ,höpö ja seli seli

    #344306 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    Nimetön

    Suomesta löytyy kenttämestareita, joilla on agronomin koulutus (= yliopistokoulutus),

    #344307 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    tästä taas näkee että kukaan ei ole niin tyhmä kuin golffari tai pitkän matkan hiihtäjä.miksi meidän kenttä on tänään kiinni,kyllä siellä voi ihan hyvin pelata ja voishan kenttämestari taas ens syksynä tehdä ne turhat reijitykset ja holkitukset greeneille,tai oikeestaan vasta seuraavana että voidaan pelata lumille asti.

    #344308 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL

    Tiedän, tämähän oli juuri kirjoitukseni ydin, eli että kunnollisella kenttämestarilla on vähintään yhtä hyvä peruskoulutus kuin kunnallisella puutarhurillakin.

    #344309 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Champ kommentoi kirjoitustani ytimekkäästi ’höpö, höpö, seli, seli’.

    Anteeksi, jos osui.

    Kerro nyt kuitenkin meille tyhmemmille niiden hyvin hoidettujen kenttien nimet, jotka vaihtavat jatkuvasti kenttämestaria. Ja vastaavasti niiden huonosti hoidettujen kenttien nimet, joissa sama kenttämestari on tehnyt työtään esim. vuosikymmenen.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 31)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #344302 kohteessaKenttien huono kunto ?

Etusivu Foorumit Yleistä Kenttien huono kunto ?