Jyräys, pintailmastus, greenilevä

[Rauski1]

Jonkun kentän kenttätiedotteesta muistan lukeneeni, että mustan greenilevän torjuntaan olisi tehokas keino riittävän usein tehty pintailmastus, hiekoituksen ohella. Tälläinen pintailmastus+jyrä yhdistelmä on markkinoilla. Onkos täällä ketään joka voisi sanoa onko tuolla jyrä+pintailmastus vehkeellä tehoa greenilevän muodostumisen estossa?

[Stressi]

Meillä on muutama tuote jolla rikotaan greenin pinta, joka leväntorjunnassa on tärkeää. Yksi suosittu on Tru-Turf jyrä, jossa on piikkirulla jyrien välissä. Näitä jyriä on mm. EGS, GT, HyG, RuG, SHG, KkG, LPG, NRG, OGK, AlGo, GPi, SaG, TG ja ViGC.
Katso esite http://www.goldenpro.fi/files/goldenpro/Sekalaiset/TruTurfrs48jar52.pdf tai http://www.truturf.com.
Valikoimassamme on myös muutama erillainen ’piikkirulla’ pinnan rikkominseen, joista ParAiden Accuform Star Spiker on suosituin.
Katso http://www.paraide.com/product_detail.aspx?pid=1068&cid=35

Golden Pro Oy
Kustu

[Rauski1]

Stressi kirjoitti: (17.9.2009 9:45:07)
Meillä on muutama tuote jolla rikotaan greenin pinta, joka leväntorjunnassa on tärkeää. Yksi suosittu on Tru-Turf jyrä, jossa on piikkirulla jyrien välissä. Näitä jyriä on mm. EGS, GT, HyG, RuG, SHG, KkG, LPG, NRG, OGK, AlGo, GPi, SaG, TG ja ViGC.
Katso esite http://www.goldenpro.fi/files/goldenpro/Sekalaiset/TruTurfrs48jar52.pdf tai http://www.truturf.com.
Valikoimassamme on myös muutama erillainen ’piikkirulla’ pinnan rikkominseen, joista ParAiden Accuform Star Spiker on suosituin.
Katso http://www.paraide.com/product_detail.aspx?pid=1068&cid=35

Golden Pro Oy
Kustu

Jos täällä on noiden seurojen jäseniä, olisi kiva kuulla onko heillä tätä leväongelmaa greeneillä. Ja tietysti jos joku esim noiden kenttien kenttähenkilökuntaan kuuluva osaisi kertoa lisää pintailmastuksesta/jyräyksestä/leväongelmasta. Millainen on esim greeni jyräyksen ilmastuksen jälkeen, onko tasainen tjm…?

[Juppi]

Heissan,

tohon vois antaa parikin pikkuvinkkiä. Nyt kun levää on jo viheriöillä suosittelisin pinnan rikkomista ja levän pois keruuta ihan käsimenetelmällä! Tuon jälkeen siementä lakoon, hiekkaa sekä kalkkia, ja ei muuta kun 1-2vko:n odotus!

Levähän tunkeutuu oikeastaan paikkoihin missä kasvu on harvaa tai sitä ei ole!

Tärkeää jos levä on tyypillistä, pystyleikkuu, viiltoilmastus, harjaus ja noitahan saa suorittaa alkuvuodesta ainakin kerran viikossa, harjausta jopa joka päivä. Tahtia voi vähentää pikku hiljaa kohti kesää. Tärkeetä on muistaa säännöllinen hiekoitus, mielummin useasti(yleensä pystyleikkuun jälkeen) vähän kerralla, kuin isolasti harvakseltaan!

Maan pH kannattaa tarkistuttaa ja sen mukaan kalkin sekä lannoitteiden tarve!

Golffimies!

[-no eagle-]

Juppi kirjoitti: (17.9.2009 10:08:00)
Levähän tunkeutuu oikeastaan paikkoihin missä kasvu on harvaa tai sitä ei ole!

Tyypillistä rikkakasvin toimintaa….

[Keeper]

-no eagle- kirjoitti: (17.9.2009 10:15:23)

Juppi kirjoitti: (17.9.2009 10:08:00)
Levähän tunkeutuu oikeastaan paikkoihin missä kasvu on harvaa tai sitä ei ole!

Tyypillistä rikkakasvin toimintaa….

Ei kannata sekoittaa asioita, koska rikkakasvista ei ole kyse. Kyse on levästä, tai tarkkaan ottaen ei oikeastaan edes levästä, vaan syanobakteerista.

pH:n suhteen pitää olla tarkkana ettei sitä vain nosta kalkituksella, koska seurauksena on mangaanin liukoisuuden aleneminen, joka rölligriineillä johtaa mustatyven (Caemannomyces Graminis) puhkeamiseen. Kalkkina on siis syytä käyttää pieni määrä kalsiumhydroksia Ca(OH)2, toimii paremmin hiekan joukossa.

Reikiä voi tehdä millä vain reikiä tekevällä laitteella, reiäthän ovat yleensä samanlaisia mutta koossa ja reunoissa on eroja. Nojoo, paras tulos saavutetaan mikäli ne eivät heti mene umpeen ja se saadaan heti täytettyä hiekalla tai kalkkihiekalla. Hyvä tapa on käyttää kylvökonetta joka tekee hiukan kartiomaista reikää. Jos kylvökoneella voi levittää hiekkaa, voi kalkkihiekan pudottaa saman tien. Aina parempi jos reikiä ei tarvitse heti liiskata kiinni. Siksi osa pystyleikkuun tehosta menee siihen, että rullat ja koneen renkaat leipovat levän taas yhtenäiseksi. Sama koskee jyrässä kiinni olevia teriä.

Kuparisulfaattia ja kloridia on myöskin käytetty torjuntaan. Niiden annostuksessa saa olla jonkin verran tarkkana. Nestemäinen mäntysuopa tepsii jossakin määrin.

Paras juttu tietenkin on, jos levää ei tule ollenkaan. Muun muassa tuohon tähtäävät monenlaiset ilmastukset ja kattaukset.

[KL]

Keeper kirjoitti: (17.9.2009 15:06:32)
Kuparisulfaattia ja kloridia on myöskin käytetty torjuntaan. Niiden annostuksessa saa olla jonkin verran tarkkana. Nestemäinen mäntysuopa tepsii jossakin määrin.

Aika yllättävää, jos kerran kyse on syanobakteerista. Mäntysuopa kun vetää pinnat liki kaasutiiviksi ja estää (tai ainakin huomattavasti vaikeuttaa) kasvien normaalin kaasujenvaihdon. Annostelussa kaiketi pitää olla tosi tarkkana?

[Keeper]

KL kirjoitti: (17.9.2009 19:31:47)
Aika yllättävää, jos kerran kyse on syanobakteerista. Mäntysuopa kun vetää pinnat liki kaasutiiviksi ja estää (tai ainakin huomattavasti vaikeuttaa) kasvien normaalin kaasujenvaihdon. Annostelussa kaiketi pitää olla tosi tarkkana?

Mäntysuopa heikentää mekaanisesti sinilevän muodostamaa kalvoa. Kloori ja kuparisulfaatti vaikeuttavat bakteerien elinoloja tai tappavat niitä. Kysehän on vain tyypillisestä rikkakasvin toiminnasta.

[Julkaisija]

Artikkelit