-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jos kaikki päättäisivät lepuuttaa niin kenttä olisi konkurssissa.
Jos kaikki päättäisivät lepuuttaa niin se merkitsisi sitä, että golfyhtiössä ei ole ainuttakaan pelaavaa osakasta. Lepuuttajathan eivät pelaa (paitsi maksamalla greenfeen). Vaikeuksia tulee sellaiselle golfyhtiölle, jolla ei ole riittävästi pelaavia osakkaita, ja jonka talous on pelaamattomien, vastentahtoisten osakkaiden pakkovastikkeiden varassa.
Mitenkähän toimittaisiin lepuuttajien osalta jos yhtiö tekee voittoa? Entä jos yhtiö tekee tappiota?
Tähänhän voi toki keksiä mitä mielikuvituksellisimpia ratkaisuja, mutta yksinkertaiset kestävät aikaa. Mikä ihmeen tarve on roikuttaa mukana näitä opportunisteja ja vatuloitsijoita? Kerran se vaan kirpaisee kun realisoi tappiot.
3) Kuinka moni kenttäyhtiö jatkaa konkurssin jälkeen uusituilla yhtiöjärjestyksillä. Huomaavatko pelaajat edes sitä, että entinen yhtiö on konkurssissa ja uusi yhtiö jatkaaa entisen toimintaa uusituilla säännöiilä ja tariffeilla.
Konkurssiin menneen yhtiön osakkaat menettävät osakkeensa eivätkä ole mahdollisessa uudessa yhtiössä osakkeen omistajan statuksella elleivät sitten osta uuden yhtiön osakkeita.
Suomessa kausi on lyhyt joten pelkkien greenfeetuloihin perustava talouden pito tuskin onnnistuu. Pidämme peukkua Petikolle. Eri asia on jos tai kun (toivon että kun) golfissa sallitaan vapaa toiminta yhteistyökumppanien kanssa niin pelaajien, seurojen kuin kenttäyhtiöidenkin kanssa. Mieti esim näin: Santander Tuusula, Audi Pikkala, Golf Gigantti Espoo jne… Kilpailuissa pelaajat ovat kukin sponsorin väreissä/paidoissa, FT olis vaikka Pirkka tour .. jne… Tässä kohtaa olis näkymät avarat jos kankea nykygolftalous notkistuisi!
Alusta alkaen on innostus ollut järkeä korkeammalla golfyhtiöitä perustettaessa syistä joista kirjoitin jo tässä ketjussa aiemmin. Se että omistuksistaan saa maksaa hoito yms kuluja on ihan normaalia omistamisen riemua. Aivan samoin kuin omistat vaikka omakotitalon (se rapistuu ja joutuu vasaran alle jos et kuluja maksa), as oyn osakkeen tai pörssiyhtiönkin osakkeita niiden säilytyksestä ja kaupasta joudut jotain pulittamaan! Aivan turhaa nillitystä puhua golfosakkeen kohdalla jostain pakosta maksaa vastikkeita! Voi aivan varmasti jäättää maksamatta kuten esimerkiksi auton verot – käpälät kyllä jossain vaiheessa kastuvat!
Edelleen 30 vuotta golfia pelannut
Jälleen kerran pitää todeta tähän keskusteluun, että ry-kentillä ei ole yhden ensimmäistä vastiketta maksavaa osakasta. Joka ikinen pelioikeus pitää myydä joka ikinen kevät uudelleen, vuodesta toiseen. Homma toimii, kun tuote on kunnossa.
Homma toimii, kun tuote on kunnossa.
Näinhän se on. Monella oy-kentällä on se ongelma, että erilaisia starttiaikoihin oikeuttavia pelioikeustuotteita (osakkeita, vuokrapelioikeuksia, pelilippuja) tulee kysyntään verrattuna aivan liikaa markkinoille. Kun ikääntymisen johdosta kasvava määrä vanhoja osakkaita lopettaa pelaamisensa, erilaisten pelaamiseen oikeuttavien tuotteiden tarjonta markkinoilla lisääntyy koko ajan.
Ydinkysymys on silloin kysynnän ja tarjonnan saattaminen uuteen tasapainoon. Nopeimmin ja pysyvimmin vaikuttava korjausliike on ilman muuta ylimääräisten (= pelaamisensa lopettaneiden ja siihen halukkaiden osakkaiden) osakkeiden lunastus yhtiölle. Heillehän osakkeeseen sidottu pelioikeus on jo tehtävänsä tehnyt ja joutaa pois.
Jäljellejäävien osakkaiden vastikkeet nousevat, mutta se on hinta kysynnän ja tarjonnan saattamisesta uuteen tasapainoon. Jos epätasapaino jätetään vapaasti kasvamaan, niin seuraukset ovat osakkaille aikanaan vielä rajummat.
P.S. Koska golfosakkeet hankitaan pelaamista varten, voiko edellyttää pelaamisensa lopettaneiden jatkavan jäljellejäävien osakkaiden pelaamisen sponsorointia?
Monella oy-kentällä on se ongelma, että erilaisia starttiaikoihin oikeuttavia pelioikeustuotteita (osakkeita, vuokrapelioikeuksia, pelilippuja) tulee kysyntään verrattuna aivan liikaa markkinoille. Kun ikääntymisen johdosta kasvava määrä vanhoja osakkaita lopettaa pelaamisensa, erilaisten pelaamiseen oikeuttavien tuotteiden tarjonta markkinoilla lisääntyy koko ajan.
Ongelma on se, että tässä kuviossa osakkaat kilpailevat yhtiön kanssa, ja kilpailu tapahtuu hinnalla. Kun pelaamattomien osakkaiden määrä lisääntyy, heidän on pakko yrittää dumpata käteen jäävät peliliput ja -oikeudet markkinoille yhä aleneviin hintoihin. Seurauksena yhtiöltä katoaa pelaamisen hintakontrolli täysin, ja toisaalta taas osakekauppa hyytyy, koska pelioikeuksia saa helposti ostettua halvemmallakin. Tämän seurauksena taas osakkeita alkaa valua rajan taa, kun mustaa pekkaa kädessään pitävät kyllästyvät maksamaan vastiketta ja kauppaamaan pelioikeutta tappiolla.
Osakasmuotoinen pelaaminen on ihan hyvä tapa golfata. Huono idea on se, että osakkaat saavat kilpailla yhtiön kanssa samoilla pelioikeusmarkkinoilla. Pelioikeuskauppa yhtiön kontrolliin, vuokrahinta vastiketta korkeammalle ja pim, osakekauppa käy jälleen.
Mitenkähän toimittaisiin lepuuttajien osalta jos yhtiö tekee voittoa? Entä jos yhtiö tekee tappiota?
Tämä kysymys jäi aikaisemmin vaille vastausta. Jos osakkeeseen liittyvä pelioikeus pannaan lepäämään, ei se vaikuta mitään osakkeenomistajan muihin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Hän vapautuu vain hoitovastikkeesta ja pelioikeudestaan lepuuttamisen ajaksi. Kaikki muu jää ennalleen.
Pelioikeuskauppa yhtiön kontrolliin, vuokrahinta vastiketta korkeammalle ja pim, osakekauppa käy jälleen.
Toimiva ratkaisu, mikäli toistensa vaikutuspiirissä olevien yhtiöiden vuokraavat osakkaat tekevät yksissä tuumin saman ratkaisun. (Yhtiöt itse eivät kai voi sopia asiasta keskenään). Todennäköisesti yhteistyötä ei kuitenkaan synny, joten pam – käy juuri päinvastoin kuin oli ajateltu: aiemmin 10% alle hoitovastikkeen vuokranneet osakkaat saavat itselleen vuokrapoolissa (siitähän tässä on kyse?) vain 70% maksamastaan hoitovastikkeesta. Näin siksi, että suuri osa vuokralaisista ei sulata yli 20% vuokrannousua, vaan siirtyy naapurikentille, joissa saa pelata edullisemmin. Vuokrapooli ei poista ylitarjontaa. ’Liian kalliita’ pelioikeuksia jää vuokraamatta. Osakekauppa hyytyy entisestään.
Jos kyse on pelioikeuksien lepuuttamisesta (tällöinhän pelioikeuskauppa olisi täysin yhtiön kontrollissa), alle hoitovastikkeen vuokraaminen loppuu osakkailta, mutta mitä todennäköisimmin yhtiö joutuu nostamaan hoitovastikettaan – ja osakekauppa käy entistä nihkeämmin.
Vuokrapooli, lepuuttaminen ja lunastaminen ovat hyviä keinoja osakekaupan käynnistämiseksi vain, jos kaikissa/riittävän monessa ylitarjontaongelmien parissa painistekevassa yhtiössä tehdään sama ratkaisu. Kaikille osakkeenomistajille se ei silti joulua tee.
Jos kyse on pelioikeuksien lepuuttamisesta (tällöinhän pelioikeuskauppa olisi täysin yhtiön kontrollissa), alle hoitovastikkeen vuokraaminen loppuu osakkailta, mutta mitä todennäköisimmin yhtiö joutuu nostamaan hoitovastikettaan – ja osakekauppa käy entistä nihkeämmin.
Vuokrapooli, lepuuttaminen ja lunastaminen ovat hyviä keinoja osakekaupan käynnistämiseksi vain, jos kaikissa/riittävän monessa ylitarjontaongelmien parissa painistekevassa yhtiössä tehdään sama ratkaisu. Kaikille osakkeenomistajille se ei silti joulua tee.
Lepuuttamisen voisi kyllä unohtaa, sehän väistämättä johtaa mielenkiintoisiin tilanteisiin kun joku opportunisti päättää lepuuttaa eikä maksa vastiketta ja samanaikaisesti vuokraa alle vastikkeen hinnalla muualta.
Omien osakkeiden lunastaminen on helpoin ja juridisesti selkein tapa laittaa kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Se voi hetkellisesti aiheuttaa pientä nousupainetta vastikkeisiin (esim. 50…100 e), mutta kun ylimääräinen kapasiteetti on saatu myytyä joustavampina paketteina ja kentän talous vakaalle pohjalle niin myös vastikkeet normalisoituvat. Kun pelisäännöt ovat osakkeenomistajan näkökulmasta selkeät ja on varmuus, että osakkeesta pääsee aina eroon niin myös kauppa alkaa käydä ja osakkeiden hinnat normalisoituvat.
Jos em. lääkkeet eivät tepsi niin tauti on kuolemaksi. Kysymys on vaan siitä että miten pitkään halutaan kituuttaa.
Tässäkin keskustelussa kriittiseksi vastavoimaksi näyttää muodostuvan niiden osakkeenomistajien joukko joilla on tarvetta luopua osakkeesta, mutta jotka eivät ole valmiita nielemään tappion karvasta kalkkia…
Tässä on esitetty useitakin vaihtoehtoja kenttäyhtiöiden ”pakkovastikeongelman” poistamiseksi. On esitetty lepuuttamisoikeutta ja lunastusmahdollisuuden käyttöä.
On esitetty, että jos kenttäyhtiö sallisi lepuuttamisen niin se olisi saman tien konkurssissa – niin sen pitäisikin olla. Jos kenttäyhtiö ei kestä lepuuttamista niin se pitäisikin asettaa konkurssiin. Yksityisten ulkopuolisten ja pelaamattomien osakkaiden varassa oleva rahoitus, jolla mahdollistetaan muiden edullinen pelaaminen, on lähtökohtaisesti ja eettisestinkin tarkasteltuna kestämätön tilanne.
Konkurssihan ei välttämättä lopeta pelaamista vaan tarjoaa uusille aloittajille mahdollisuuden parempaan ja oikeudenmukaisempaan yhtiöjärjestykseen ja pelaamiseen.
18 reiän kentällä on kapasiteettia 28 000…. 32 000 kiekkaa vuodessa ja niillä kierroksilla kenttäyhtiön täytyy tulla toimeen. Tuo tarkoittaa, että kierroksen keskihinnaksi tulee noin 25€/kierros.
Voisi tehdä kysymyksen: kenen pitäisi maksaa kierroksistaan enemmän, jotta kenttäyhtiön talous pysyisi kunnossa.
Lepuuttamisen voisi kyllä unohtaa, sehän väistämättä johtaa mielenkiintoisiin tilanteisiin kun joku opportunisti päättää lepuuttaa eikä maksa vastiketta ja samanaikaisesti vuokraa alle vastikkeen hinnalla muualta.
Mistä hän saisi vuokrattua alle vastikkeen hinnalla, kun muissakin yhtiöissä lepuutetaan?
Omien osakkeiden lunastaminen on helpoin ja juridisesti selkein tapa laittaa kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Se voi hetkellisesti aiheuttaa pientä nousupainetta vastikkeisiin (esim. 50…100 e), mutta kun ylimääräinen kapasiteetti on saatu myytyä joustavampina paketteina ja kentän talous vakaalle pohjalle niin myös vastikkeet normalisoituvat. Kun pelisäännöt ovat osakkeenomistajan näkökulmasta selkeät ja on varmuus, että osakkeesta pääsee aina eroon niin myös kauppa alkaa käydä ja osakkeiden hinnat normalisoituvat.
Teoriassa näin, mutta yksittäisen yhtiön toteuttamana tuo ei näytä toteutuvan käytännössä. Lähiyhtiöt häiritsevät pahasti tätä teoriaa. Eli ne on saatava talkoisiin mukaan.
Martti Mulligan
Luulen, että tuo nimellisellä ( 1 eur ?) hinnalla lunastaminen tekee monelle vaikeaksi tunnustaa tappio ja pelioikeuksien vuokraaminen alle vastikehinnan jatkuu ”parempien aikojen toivossa.Näinkin näyttää olevan. Toivossa on hyvä elää ja siitä kannattaa maksaa…
Monen kenttäyhtiön osakkeen hinta on alle vuotuisen vastikkeen suuruinen. Konkurssitapauksessa tuollaista tappiota menetetyn osakkeen osalta tuskin paljonkaan harmitellaan. Merkittävä harmittelijoiden joukko taitaa olla se vuosi vuodelta osakkeellaan pelaava golfari. Konkurssissa hänen kohdallaan katoavat ”pakkovastikkeen” tuoman hyödyt. Lisäksi katoaa osakkeesta sen olematon arvo.
Positiivista on se, että hän voi vuokrata pelioikeuksia vastikemaksua edullisemmin joiltain toisilta kentiltä – ainakin hetken aikaa.
Jos yhtiö lunastaa ja mitätöi osakkeita, se johtaa ennepitkää P&P konseptiin. Jos osakemäärä esim puolittuisi, niin loppuosa kapasiteetista olisi myytävä pelioikeusjalosteina.
Riitävän pieni osakasjoukko toimisi järkevämmin käytännön syistä johtuen. Heillä ei olisi mitään intressiä subventoida muiden pelejä. Se johtaisi terveeseen hinnoitteluun.
pörssiyhtiönkin osakkeita niiden säilytyksestä ja kaupasta joudut jotain pulittamaan!
Nyt ei kyllä ole pörssiosakkeiden perusasiat hallussa. Säilytyksen ja kaupan kulut eivät kohdistu osakeyhtiölle. Pörssiosakeyhtiön (tai listaamattomaankaan yhtiön) omistamiseen ei kuulu käyttökulujen maksaminen. Eli suomeksi: osakkaan vastuu ja velvollisuudet rajoittuvat vain ja ainoastaan maksettuun pääomaan, ei muuhun. Asunto-osakeyhtiö on eri asia.
Joten tuon perusteella on perusteltua puhua PAKKOvastikkeesta.Mikä ihmeen tarve on roikuttaa mukana näitä opportunisteja ja vatuloitsijoita?
Osakkeen alkuperäinen omistaja on antanut (sijoittanut) yhtiölle pääomaa yhtiön perustamisen tai toiminnan turvaamiseksi. Hän on mahdollisesti osakkeen myynyt (tai sitten ei) ja osakkeen nykyiselle omistajalle kuuluu osakkeensa osoittama omistusoikeus ja ei se mitään opptorunismia ole. Jos sinä haluat pyyhkiä henkilön, joka alkujaan on mahdollistanut golfyhtiön, oikeuksilla jotain ruumiinosaasi on mielestäni paljon suurempaa opportunismia, jollen sanoisi sosialisointia.
Kovin paljon tässä halutaan pakottaa omistajat maksumiehiksi. Jos omistajat haluaa suuremmassa määrin lepuuttaa pelioikeutta, niin ne pelioikeudet voidaan myydä erilaisina pelipaketteina. Jos ei ne käy kaupaksi, niin sehän kertoo vain että kentän käyttötarkoitus ei ole oikea. Kenttä talotonteiksi tai pelloksi ja saadut rahat osakkeenomistajille. Ei sellaisella kentällä ole olemassaolon oikeutta jolla ei ole halukkaita pelaajia.
Edelleen olen tämän kertonut ennenkin: Golfyhtiö on vain väline ja osakkaat ovat niitä joiden edusta on huolehdittava. Täällä tuntuu asiat kääntyvän välillä toisin päin.Vuokrapooli, lepuuttaminen ja lunastaminen ovat hyviä keinoja osakekaupan käynnistämiseksi vain, jos kaikissa/riittävän monessa ylitarjontaongelmien parissa painistekevassa yhtiössä tehdään sama ratkaisu. Kaikille osakkeenomistajille se ei silti joulua tee.
Jos perimmäisenä ongelmana on (alueellinen) ylitarjonta peliajasta, eikä pelkästään pelaamattomien osakkaiden hintakilpailu omaa yhtiötä vastaan, niin lienee selvää, että tällöin solmu ratkeaa vain kahdella tavalla: joko lanataan riittävän monta kenttää tasaiseksi, tai houkutellaan lajin pariin riittävän monta uutta harrastajaa. Kolmaskin tie tietysti on, eli pelaamisen hintatason yleinen nosto koko ylitarjonta-alueella, mutta se ei vapaassa markkinataloudessa ole mahdollista, kuten kirjoitit.
Esittämäni keino toimii, jos ongelma on yhtiön sisäinen, eli kysyntää riittää, mutta osakkaat dumppaavat peliaikaa markkinoille alihintaan. Jos samalla kentällä tuskaillaan sekä alle vastikkeen myytävien vuokrapelioikeuksien että hevareiden täyteen varaamien lähtöjen kanssa, pitäisi kyllä kellojen soida, että nyt on varaa nostaa pelaamisen hintaa tavalla tai toisella.
Jiiär
Esittämäni keino toimii, jos ongelma on yhtiön sisäinen, eli kysyntää riittää, mutta osakkaat dumppaavat peliaikaa markkinoille alihintaan. Jos samalla kentällä tuskaillaan sekä alle vastikkeen myytävien vuokrapelioikeuksien että hevareiden täyteen varaamien lähtöjen kanssa, pitäisi kyllä kellojen soida, että nyt on varaa nostaa pelaamisen hintaa tavalla tai toisella.Näin asia menee. Itsekin pelaan kentällä, jossa kierroksia pelataan yli 30 000/18reikää/pelikausi ja siitä huolimatta kerätään pakkovastiketta pelikausimaksun lisäksi.
Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota hinnastoon, ovatko hinnat oikein. Alihintaan tapahtuva ylimyynti ei ole oikein onnistunut ratkaisu.Osakkeen alkuperäinen omistaja on antanut (sijoittanut) yhtiölle pääomaa yhtiön perustamisen tai toiminnan turvaamiseksi. Hän on mahdollisesti osakkeen myynyt (tai sitten ei) ja osakkeen nykyiselle omistajalle kuuluu osakkeensa osoittama omistusoikeus ja ei se mitään opptorunismia ole. Jos sinä haluat pyyhkiä henkilön, joka alkujaan on mahdollistanut golfyhtiön, oikeuksilla jotain ruumiinosaasi on mielestäni paljon suurempaa opportunismia, jollen sanoisi sosialisointia.
Kovin paljon tässä halutaan pakottaa omistajat maksumiehiksi. Jos omistajat haluaa suuremmassa määrin lepuuttaa pelioikeutta, niin ne pelioikeudet voidaan myydä erilaisina pelipaketteina.Opportunismia on se, kun halutaan vetäytyä vastikkeenmaksusta ja odotella parempia aikoja realisoida osake sitten kun hinta on taas noussut riittävälle tasolle. Jos lepuuttajia olisi esim. 20% ja vapautuneesta kapasiteetista saadaan puolet myytyä keskimääräisen kierroksen hinnalla, tarkoittaa tämä aktiivisille omistajille noin 10% korotusta vastikkeisiin. Lepuuttajathan ei tähän osallistuisi.
Eihän asunto-osakeyhtiössäkään pääse vastikkeita pakoon. Miksi tämä haluttaisiin sallia golfyhtiössä? Osakkeen vuokrausvastuu ja riskihän ulkoistetaan lepuuttamisessa yhtiölle. Se on kyllä aikamoista sosialismia. Selkeintä on hankkiutua eroon näistä vastikkeenlaistajista ja sen jälkeen pysyvästi vapautuneen kapasiteetin myynti voi taasen luontevasti kuulua golfyhtiön ydintehtäviin.
Sinällään hassua että pitkään golfosakkeen omistaneet osuustoiminnanharjoittajat kokevat markkinapohjaisen toimintamallin sosialismina. Osakkeen omistajat lähtökohtaisesti ovat maksumiehiä. Kannattaisi alkaa tekemään sellaisia päätöksiä jolla maksumiehen rooli muuttuu saajan puolelle.
Kuka uskaltaa hankkia osakkeen sellaisesta yhtiöstä jossa on erilaisia lepuutus ym. vastikkeenlaistamismahdollisuuksia?
Kaikki kunnia niille jotka aikaan ovat sijoituksellaan kentän mahdollistaneet, mutta se ei tuo osakkeen hintaan lisää yhtään euroa. Osakkeen hinta muodostuu tämän hetken houkuttelevuuden mukaan ja mitä enemmän on epävarmuuksia sitä varmemmin hinta pysyy pohjamudissa.
Minulle sopisi kumpi tahansa luopumisvaihtoehto, siis lepuuttaminen tai oikeus luovuttaa yhtiölle 0 eur hinnalla, kriteeriksi hankkia golf-osake. Olisin siis valmis ”riskeeraamaan” pääoman, mutta ikuista maksuvelvoitetta en ota. Siksi en osta osaketta edes sellaiselta kentältä, jonka osakkeen arvo tänään on positiivinen, mutta yhtiöjärjestyksessä on velvoite maksaa vastike eikä laillista ulospääsytietä osakkuudesta.
Osakkeen vuokrausvastuu ja riskihän ulkoistetaan lepuuttamisessa yhtiölle. Se on kyllä aikamoista sosialismia. Selkeintä on hankkiutua eroon näistä vastikkeenlaistajista ja sen jälkeen pysyvästi vapautuneen kapasiteetin myynti voi taasen luontevasti kuulua golfyhtiön ydintehtäviin.
Eli sinun mielestä omistajista, jotka ovat rahansa jo sijoittaneet yhtiöön voidaan heivata pihalle. Ja tämä ei ole sosialismiä 🙂
Ja kyllä, lepuuttamisen riski kuuluu nimenomaan yhtiölle. Ei kai sitä yritystoiminnan riskiä pidäkään osakkeenomistajallle sisällyttää. Osakkeenomistaja tulisi vastata vain sijoittamallaan pääomalla, ei koko omaisuudellaan. Vai pitäisikö sinusta golfosakkeen omistajan vastata harrastuksensa riskeistä koko omaisuudellaan?
Ja ei kai se kapasiteetin myynti tarkoita uusia pakkovastikkeen ikeeseen joutuvia, miksei heille voi myydä kausipelioikeutta. Jotenkin tuntuu, että sinulla on tämä ajatus hiukan hakusessa.Saalinki
Osakkeen vuokrausvastuu ja riskihän ulkoistetaan lepuuttamisessa yhtiölle. Se on kyllä aikamoista sosialismia. Selkeintä on hankkiutua eroon näistä vastikkeenlaistajista ja sen jälkeen pysyvästi vapautuneen kapasiteetin myynti voi taasen luontevasti kuulua golfyhtiön ydintehtäviin.
Eli sinun mielestä omistajista, jotka ovat rahansa jo sijoittaneet yhtiöön voidaan heivata pihalle. Ja tämä ei ole sosialismiä ?
Ja kyllä, lepuuttamisen riski kuuluu nimenomaan yhtiölle. Ei kai sitä yritystoiminnan riskiä pidäkään osakkeenomistajallle sisällyttää. Osakkeenomistaja tulisi vastata vain sijoittamallaan pääomalla, ei koko omaisuudellaan. Vai pitäisikö sinusta golfosakkeen omistajan vastata harrastuksensa riskeistä koko omaisuudellaan?
Ja ei kai se kapasiteetin myynti tarkoita uusia pakkovastikkeen ikeeseen joutuvia, miksei heille voi myydä kausipelioikeutta. Jotenkin tuntuu, että sinulla on tämä ajatus hiukan hakusessa.ArnoldPalmerin ajatus kulkee melko suoraviivaisesti. Jotenkin hänen kirjoituksestaan on tulkittavissa epäsuoraan sellainen johtopäätös, että osakkeenomistajien on maksettava peleistään enemmän kuin muiden pelaajien. Esim mielipide vapaamatkustajasta on sellainen. Omalla kentällänikin otettiin käyttöön pelioikeusmaksun lisäksi pieni pakkovastike juuri tuolla vapaamatkustaja perusteella. Asiat toimivatkin ihan toisin kuin oli ajateltu.
Toinen epäsuoraan ilmenevä tulkinta kirjoituksesta syntyy, kun hän kirjoittaa vapaan kapasiteetin myynnistä, ikään kuin se jouduttaisiin myymään halvemmalla muille kuin osakkeenomistajille. Vapautuneen kapasiteetin myynnistä pitää saada kierroksen keskihintaa korkeampi hinta. Kierroksen keskihinta on alimmillaan noin 23€/kiekka.
Ei ole ensimmäinen kerta kun toimintamalleja sovellettaessa asiat toimivat ihan toisin kuin mitä ne pintapuolisella tarkastelulla olisi toivottu toimivan.
Eli sinun mielestä omistajista, jotka ovat rahansa jo sijoittaneet yhtiöön voidaan heivata pihalle. Ja tämä ei ole sosialismiä ?
Ja kyllä, lepuuttamisen riski kuuluu nimenomaan yhtiölle. Ei kai sitä yritystoiminnan riskiä pidäkään osakkeenomistajallle sisällyttää.Eihän tässä yhtiöön sitoutuneita omistajia olla heittämässä ulos vaan niitä lepuuttajia jotka haluavat maksattaa oman vastikeosuutensa muilla yhtiön osakkailla. Se on sitä sosialismia. Ja mitä golfyhtiöön tulee niin yritystoiminnan riskihän nykysäännöillä on jopa perinnönsaajia myöten osakkailla. Eli siksi kannattaa ruveta tekemään päätöksiä jotka tekevät golfosakkeen ostamisesta taas houkuttelevaa. Sitoutuminen omien osakkeiden lunastamiseen olisi ensimmäinen askel tähän suuntaan.
MM kiteyttää potentiaalisen osakkeenostajan tuntemukset hyvin:
Siksi en osta osaketta edes sellaiselta kentältä, jonka osakkeen arvo tänään on positiivinen, mutta yhtiöjärjestyksessä on velvoite maksaa vastike eikä laillista ulospääsytietä osakkuudesta.
ArnoldPalmerin ajatus kulkee melko suoraviivaisesti. Jotenkin hänen kirjoituksestaan on tulkittavissa epäsuoraan sellainen johtopäätös, että osakkeenomistajien on maksettava peleistään enemmän kuin muiden pelaajien.
Ei kannata tulkita epäsuorasti. Ilman sarvia ja hampaita peräänkuulutan potentiaalisen osakkeenomistajan näkökulmasta selkeitä toimintamalleja ja varmuutta siitä että osakkeesta pääsee jollain järkevällä tavalla eroon ja menettää korkeintaan sijoitetun pääoman. Toivottavaa olisi, että pelaaminen ja omistaminen eriytyisivät nykyistä selkeämmin. Toki osakkeenomistajalle voidaan antaa erilaisia etuja, jotka lisäävät enemmän pelaaville kiinnostusta osakkeen omistamiseen.
Uusia osuustoimintapelisääntöihin sitoutuneita sijoittajia on todistetusti vaikea löytää. Siksi kannattaa alkaa reivata omaa toimintaa markkinalähtöiseksi pikimmiten.
AP:
Ei kannata tulkita epäsuorasti. Ilman sarvia ja hampaita peräänkuulutan potentiaalisen osakkeenomistajan näkökulmasta selkeitä toimintamalleja ja varmuutta siitä että osakkeesta pääsee jollain järkevällä tavalla eroon ja menettää korkeintaan sijoitetun pääoman. Toivottavaa olisi, että pelaaminen ja omistaminen eriytyisivät nykyistä selkeämmin. Toki osakkeenomistajalle voidaan jakaa erilaisia etuja, jotka lisäävät enemmän pelaaville kiinnostusta osakkeen omistamiseen. Ihanteellinen yhtälöhän voisi olla sellainen jossa markkinaehtoisesti noin puolet osakekannasta on aktiivisten pelaajien hallussa ja toinen puoli sijoitusmielessä omistavien. Tällainen omistusrakenne ajaa yhtiön toimimaan mahdollisimman tehokkaasti.Epäsuoralla tulkinnalla tarkoitin sitä, että ehdottamasi toimenpiteet johtavat siihen. Eli asiat ehkä toimivat toisin kuin ehdotit.
Miksi vain paljon pelaavan kannattaisi ostaa osake, eikö asia pitäisi järjestää niin, että vähän pelaavankin kannattaisi ostaa osake. Myös vauvalomilla olevien, ulkomaan komennuksilla reissaavien tms syistä huolimatta kannattaa ostaa osake. Eivät ne osakkaat kaikki yhtäaikaa vauvalomille, ulkomaille jne pakene. Lepuuttajien joukko pysynee melko tasaisena. Kenttäyhtiö voi hyvin myydä pelioikeusjalosteita riittävästi, jotta talous saadaan tasapainoon.
Jos kentällä ei pelata golfia yli 10 000 kiekkaa/18reikää/vuosi, niin on siinä peiliin katsomisen ja johtopäätösten paikka.Miksi vain paljon pelaavan kannattaisi ostaa osake, eikö asia pitäisi järjestää niin, että vähän pelaavankin kannattaisi ostaa osake. Myös vauvalomilla olevien, ulkomaan komennuksilla reissaavien tms syistä huolimatta kannattaa ostaa osake. Eivät ne osakkaat kaikki yhtäaikaa vauvalomille, ulkomaille jne pakene. Lepuuttajien joukko pysynee melko tasaisena.
Tällaisia omistajia löytyy silloin kun sijoittajan näkökulmasta pelisäännöt ovat järkevät eikä joudu muiden osakkaiden maksumieheksi. Kuten edelliseen meiliin editoin, osuustoimintaan sitoutuneita on jatkossa hankala löytää. Miksi vähän pelaava sitoutuisi sponsoroimaan paljon pelaavia? Ellei sitten tällä hetkellä ole golfosakkeen vanki…
En ole tehnyt mitään kattavaa tutkimusta, mutta jonkin verran olen silmäillyt eri yhtiöitä läntisellä pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Eniten tällä hetkellä minua miellyttää Nokia River Golfin malli: osakkeita on kaupan positiivisella hinnalla, mutta pelioikeuden voi vuokrata myös suoraan golfseuralta. Vuokrapelioikeus maksaa 175 eur/v enemmän kuin osakkeenhaltijan pelioikeus. Vastikepakkoa ei yhtiöjärjestyksessä ole ja kausi kerrallaan voi valita, onko osake aktiivinen vai ei. NRG:llä on kaksi laadukasta kenttää. Mielestäni tuo on ihan hyvälta vaikuttava kokonaisuus, joka ilmeisesti toimii taloudellisestikin ilman pakollisia maksuja. Joku NRG:tä paremmin tunteva voisi tietysti kommentooida, onko käsitykseni oikea.
Vastikepakon toisena huonona puolena pidän sitä, että tuon tyyppinen ”veronkanto-oikeus” tuppaa laiskistamaan ihmisiä. Kun ei ole tsempattava maksavien asiakkaiden saamiseksi, kehitys ei ehkä ole niin intensiivistä ja monipuolista, kuin se voisi olla.
Jiiär
Pelioikeuskauppa yhtiön kontrolliin, vuokrahinta vastiketta korkeammalle ja pim, osakekauppa käy jälleen.Esittämäni keino toimii, jos ongelma on yhtiön sisäinen, eli kysyntää riittää, mutta osakkaat dumppaavat peliaikaa markkinoille alihintaan.
Tarkennatko vielä, mitä tuo keino käytännössä tarkoittaa, jotta yhtiöt, joihin menetelmä soveltuu, voisivat ottaa sen käyttöön.
Esittämäni keino toimii, jos ongelma on yhtiön sisäinen, eli kysyntää riittää, mutta osakkaat dumppaavat peliaikaa markkinoille alihintaan.
PG:
Tarkennatko vielä, mitä tuo keino käytännössä tarkoittaa, jotta yhtiöt, joihin menetelmä soveltuu, voisivat ottaa sen käyttöön.
No se että hintakontrolli pysyy yhtiön käsissä siten, että vuokrapelioikeuksien myynnistä huolehtii yhtiö, ja vielä niin, että vuokrapelioikeus on kalliimpi kuin vastike. Käytännössä voinee tapahtua joko vuokrapoolin, lepuuttamisen tai lunastamisen kautta; mielestäni mister Mulliganin kuvaus NRG:n tavasta tuossa yllä on oikein hyvä esimerkki käytännön toteutuksesta.
-
JulkaisijaArtikkelit