26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Kenttien kunto 2017

Etusivu Foorumit Yleistä Kenttien kunto 2017

Esillä 25 viestiä, 76 - 100 (kaikkiaan 106)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #1185840 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Olisiko kenttämestaria vastaamaan? Griinit sammaloituu vuosi vuodelta enemmän ja enemmän ja kylänurmikkaakin riittää, mutta silti kenttämestari ei muuta työtapojansa, eli ei tee asialle mitään. Olisiko lopputilin paikka? montako vuotta menisi jos muuttaisi työtapaansa siten että lanaisi holkitusreijät täyteen hiekkaa. Vai onko maaperä liian tiivistynyt, eli myöhäistä tehdä mitään? griiniremonttiko odottaa?

    #1185950 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kenttämestarin potkut ovat aina kannattava ja kannatettava toimenpide, jolla hoidollisten ongelmien ratkominen on hyvä aloittaa :/

    Koska mitään taustatietoa ei ole, ei voi oikein tuon älykkäämpää vastaustakaan antaa. Olen paljon useammin törmännyt siihen, että kenttämestarille ei anneta lupaa tehdä tarpeellisia hoitotöitä, tai riittävän tehokkaiden hoitotoimien tekeminen on kilpailukalenterin vuoksi mahdotonta.

    Eräs juttu on ilmaantunut, joka on lisännyt sammaloitumista suomalaisten kenttien viheriöillä, toivottavasti tätä ruvetaan kunnolla selvittämään. Minä en siihen ryhdy.

    Mutta vaikka sammaleesta selviäisikin, on kylänurmikka aina hyvä syy antaa loppatili 🙂

    Loppuun vielä kysymys Arskalle: Vähentääkö holkitus kylänurmikan määrää?

    #1185957 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tosta lopputilistä, siis ongelmahan on ollut jo vuosia. Kenttämestarin selitys miksei hiekkaa pistetä reilusti oli viime vuonna, että ei ole hiekkaa, lol, kuukauden päästä edellisestä selityksestä, sanoi ettei voi pistää paljoa hiekkaa koska keväällä pitää tehdä pystyleikkuu, VAUDE. Tottakait nurmikka vähenee jos holkitustappi osuu siihen, heh. Hiekoitus ei voi olla rahasta kiinni koska saisivat ilmaiseksi hiekkaa muttei kelpaa. Rangella yksi golffari kysyi mestarilta että miksei ole hiekkapyttyjä ollenkaan(lyöntijälkien korjaukseen) mestari vastasi että niitä joutuu kokoajan täyttämään, että semmoista.

    #1185963 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    En mene sanomaan, etteikö käytännöissä voisi olla parannettavaa, ainakin meidän kentällä on. Useimmmat jos eivät kaikki kenttämestarit tekevät parhaansa niillä korteilla, jotka käsiin on annettu.

    Sanoit taikasanat, jotka minun korvissani jättävät toivomisen varaa uskottavuudelle:

    Hiekoitus ei voi olla rahasta kiinni koska saisivat ilmaiseksi hiekkaa muttei kelpaa

    Anna vähän vinkkiä, mistä voisi saada viheriöille ”kelpaavaa” hiekkaa ilmaiseksi. Aivan, näitä juttuja olen kyllä kuullut ennenkin.

    Kerran viel’. Kentänhoito Suomessa ei ole niin helppo laji, että parempaan tulokseen noin keskimäärin päästäisiin ihan sivusta huutelemalla. Kenttämestarit ovat ihmisiä ja erehtyväisiä siinä kuin muutkin, ja me kaikki teemme virheitä. Sen lisäksi joudumme toimimaan niissä puitteissa jotka meille annetaan, eivätkä ne aina kaikilta osin kohtaa todellisen tarpeen kanssa.

    Korostan, kuten Paavo M. Petäjä, että kenttämestarilla on vastuunsa asioissa mutta ennen kuin kokonaisuus on tiedossa, on kohtuutonta ryhtyä yllä lueteltujen lainausten valossa kenttämestarin ammattitaitoa tai motivaatiota kyseenalaistamaan. Ne ovat eräitä muuttujia hiukan laajemmassa yhtälössä.

    Lol, vaude, heh, että semmosta.

    #1185970 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Se ei vielä riitä vaikka hiekan saisi ilmaiseksi. Sen jälkeen tulee vielä kuluja ei se hiekka itsestään leviä kentälle.

    Yksi ravintoloitsija kertoi minulle että vaikka hän saisi kaljaa ilmaiseksi niin hän ei pystyisi myymään sitä tiloissaan alle kolme euroa, vertailuksi vain tähän hiekan hintaan.

    #1186014 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Yksi ravintoloitsija kertoi minulle että vaikka hän saisi kaljaa ilmaiseksi niin hän ei pystyisi myymään sitä tiloissaan alle kolme euroa, vertailuksi vain tähän hiekan hintaan.

    Kaiken lisäksi se kalja olisi mitä luultavimmin aivan kuranttia tavaraa eli tarkoitukseensa soveltuvaa. Sen sijaan mikä tahansa (ilmainenkaan) hiekka ei sovellu viheriöiden hiekoitukseen.

    Toisaalta kokemus niin tällä forumilla kuin muissakin keskusteluntapaisissa on osoittanut, että kaiken maailman palmerinarskat ovat niitä parhaita asiantuntijoita kentänhoidon saralla. Kenttämestarit sen sijaan eivät ymmärrä kentänhoidosta juuri mitään…

    #1186015 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Niinpä tosiaan. On hieman eri asia esimerkiksi ulkoistaa palvelut kentällä kuin kentänhoito.
    En välttämättä näe ongelmaa siinä että kentänhoidon työvoima ei ole omaa mutta siinä näen kyllä ongelman jos kenttämestari ei ole oma.

    #1186054 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Sammaloituu, sammaloituu. Ei tarvitse olla asiantuntija jos näkö pelaa. Jos sammaloituu ja kylänurmikoituu niin ei tarvitse olla asiantuntija huomatakseen greenien laikukkuuden ja sammaleen. Kaikenmaailman KL1:set tietää aina kaikesta kaiken, tai luulee tietävänsä. Hiekkaa saisi ilmaiseksi samasta kylästä, tiedän tyypin, lupasi hiekkamontustaan hiekkaa niin paljon kuin tarvii, mutta vika oli toimarissa kun ei kerro asioista eteenpäin,(näin kuulin tapahtuneen). Jos on liikkeellä jotain sammaltautia niin miksei sitä ole kentän joka griinillä???

    #1186415 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Vika oli siis toimarissa ja kenttämestarille annettaisiin kenkää 😮

    Vieläkään en pysty päättelemään, mistä ongelmat johtuvat. Nuo kylänmiesten montut, joista hiekkaa voisi ammentaa ilmaiseksi, jätän nyt vähän taka-alalle. Olen muutamia monttuja kiertänyt – en siis kiertänyt – ja melko harvassa ellei peräti olemattomissa ovat olleet sellaiset, joista kylänmiesten seulastoilla olisi viheriöille sopivaa hiekkaa saanut välpättyä. Tämä ei ole selitys selityksen vuoksi, vaan olen monesti taistellut tuollaisten hiekoitusten kanssa, koska hiukan sylettää maksaa reippaasti yli neljäkymppiä tonnilta kulloiseenkin tarpeeseen sopivasta hiekasta. Niin se vaan yleensä tahtoo mennä, että puhallushiekkafirmaan soitetaan kun riittävän monta viikkoa on tehty kevätjuhlaliikkeitä ”ilmaisten” tarpeitten kanssa.

    Tuo, että ongelmat alkavat tietyiltä viheriöiltä, on vahva pääsääntö. Fusariumit alkavat joltakin, kuivalaikut toiselta, levänmuodostuminen kolmannelta, mustatyvet omiltaan, saginat jostakin joten miksi sammaloituminen tekisi tästä poikkeuksen. Ei teekään. Riippuen ongelman aiheuttajasta voi sen leviäminen olla nopeampaa, päivien kuluessa tapahtuvaa, tai sitten useita vuosia kestävä prosessi. Näitä vastaan sitten on erilaisia vastatoimia ja ennaltaehkäisyä, joita pyritään resurssien puitteissa tekemään.

    Siinä olet Arska oikeilla jäljillä, että hyvin harvalla kentällä on mahdollisuuksia tehdä tarpeellinen määrä hiekoituksia ja ilmastuksia. Rajoitteet eivät yleensä ole kenttämestarista johtuvia, vaan eniten tekemistä rajoittaa klubin ja pelaajien toiveet. ”Joko taas”, kajahtaa kuorossa kun lappua rustataan ilmoitustaululle. Toinen kysymys on resurssit. Hiekan levittämisessä pienin homma on sen levittämisessä. Kaikki muu vie paljon enemmän aikaa. Ja varsinkin vie, jos hiekka on epäsopivaa raekooltaan, terät pysyvät kaksi viikkoa tylsinä vaikka niitä terottaisiin joka toinen päivä.

    Näitä fyysisiä ongelmia ei varsinaisesti helpota, jos yrittää levittää millin kerroksen kuuteen milliin seulotulla hiekalla. Kaksimillinenkään ei tahdo onnistua kuin poikkeustapauksissa, ja sen valmistaminen vaatii vesiseulontalaitteet noin yleisesti. Parin millin lankaseulalla seulottu ei sitten ole sama asia.

    Kylänurmikan leviämiseen hiekoituksilla ei ole juurikaan vaikutusta, sopivasti ajoitetut pystyleikkuut – ilmastukset – hiekoitukset saattavat hiukan edistää sen leviämistä. Torjuntakeinoksi noista ei oikein ole.

    Viheriöt voivat olla todella laikukkaat monestakin syystä. Kylänurmikka, luhtarölli, karhea nurmikka ja muut lajit saattavat pesiytyä viheriöille, joissakin olosuhteissa villit kannat ja eri-ikäiset kasvustoläntit ovat kovastikin eri värisiä. Sagina mainittiinkin ja se on eräitä huutomerkkejä, joita seurataan ja hoitotoimia ohjataan sen leviämisen tai taantumisen perusteella.

    En pyri mitenkään kiistämäään tuota sammaloitumisongelmaa, tiedän että sitä on monessa paikassa kuten aiemmin viittasin. Haluan vain raottaa hiukan taustoja sille, miten me näitä asioita tarkastellaan. Äärimmäisyyksiin yksinkertaistettu päättelyketju ei välttämättä ole aina se totuudenmukaisin ja parhaita lopputuloksia tuottava.

    Kyllähän me sille päälle sattuessamme näitä aina joskus vähän fundeerataankin, vaikka pääsääntöisesti mennäänkin karkeiden arvioiden perusteella ja hyvään onneen luottaen!

    Kysyn mielenkiinnosta keeperiltä, onko levitettävä ”ilmainen hiekka” filleriä siltä se ainakin näyttää?

    Jos ilmainen hiekka on filleriä niin infoa vaan foorumille, otan kaiken vastaan sijainnista riippumatta.

    Kysyn mielenkiinnosta keeperiltä, onko levitettävä ”ilmainen hiekka” filleriä siltä se ainakin näyttää?

    Keeperillä ei ole mitään käsitystä siitä, millaista tuo ilmainen hiekka mahtaa olla.

    Yleisen elämänkokemuksen mukaan kivetöntä hiekkaa ei suoraan rinteestä löydy. Kun sitä ryhdytään tavallisilla täryseuloilla seulomaan, on vaikeaa – lue erittäin hidasta – käyttää riittävän hienoja seulaverkkoja, että lopputulemana saataisiin viheriöille sopivaa hiekkaa. Yleisesti tuo menee vielä niin päin, että sellainen perushiekka joka yleensä suostuu kuivasta 2 mm seulaverkosta menemään läpi, on muuten sitten liian karkeaa. Filleri ei tahdo mennä läpi lainkaan, siinä yleensä on kiviä vähemmän mutta seulottava sekin on yhtä kaikki.

    Eli sopivan ilmaisen hiekan löytyminen on mahdollista, mutta en sitä pidä erityisen todennäköisenä. Ja tuskinpa tuo montun omistaja hiekkaansa kaikille ilmaiseksi jakelee, luultavasti hänellä on joku kytky kenttään, ja haluaa aidosti sitä auttaa.

    Vielä sammaloitumisesta. Muutaman kollegan kanssa ollaan asiasta juteltu, ja tuo ilmiö on lisääntymään päin. Olisi aika hieno juttu, jos Suomessa olisi body jolla olisi pistää hiukan paukkuja tämän asian selvittämiseen. Sellainen oli ja sehän piti tietysti lakkauttaa. Nyt yksinkertaiset kenttämestarit, kukin tykönään, selvittelevät syitä ja tarvittavia toimenpiteitä. Olisikin ollut liian helppoa lähettää kysely vaikkapa 100 kentälle, ja katsoa löytyykö yhteisiä nimittäjiä ongelmalle. Asiat on kuitenkin pidettävä tärkeysjärjestyksessä ja golfharrastuksessa kenttä ei näytä kuuluvan kärkipäähän. Harmi.

    Vaikka aikaisemmin totesinkin, että en aio asiaan sekaantua muuta kuin oman kenttäni viheriöillä, laitoin pienen pienen projektin alulle. Ei kuitenkaan ole syytä pidätellä hengitystä tuloksia odoteltaessa.

    Pari kasvifysiologista seikkaa tukee uusien siementen kylvämistä kenttään. Mikäli kentällä on kylänurmikkaa tai rikkakasveja,(sammal kuuluu rikkakasveihin) kasvualusta on herkkä tiivistymiselle ja sisältää lähes kokonaan anaerobisia bakteereita. Monivuotiset nurmilajikkeet ei sellaisessa olosuhteessa viihdy. Kylänurmikka pitoisuus saadaan pikkuhiljaa häviämään kun nurmipintojen läpäisykykyä lisätään. Täytetään syntynyt tyhjätila oikean raekoon omaavalla kasvualustalla tai hiekamateriaalilla,(hiekkaa käytetään griineillä holkituksen yhteydessä siten että lanataan/harjataan hiekka holkitusreikiin mitä kautta saadaan griini läpäisykykyisemmäksi). Teknisen kentänhoidon asiantuntijan kirjoituksia, sama tyyppi kertoi myös vesiesteiden näköparannuksesta( yrjönnäköiset levälammikot ym, ruskeat lammikot, vesikasvillisuus poistuu kokonaan ja poistaa myös hajuongelmat, jos kiinnostusta löytyy. Litkuhan on nimeltään, Symbio Blue Water. Eli siis jos kasvaa kylänurmikkaa niin muut ongelmat ovat tästä seurausta. Eli läpäisykykyä lisäämällä(reilu hiekankäyttö). monivuotisten kasvien kasvatus on sijoitus, joka tuo myöhemmin säästöä. Niiden kasvattamiseen kuluu vähemmän ravinteita, vettä sekä HOITOTOIMIA OIKEIN TEHTYNÄ. Olen edelleen potkujen kannalla.

    Nyt pistit Arska niin pahan, että on vaikea lähteä purkamaan tuota asiantuntevuutta huokuvaa kirjoitustasi. Asiathan ovat juuri kuten sanot, mutta…

    Pari kasvifysiologista seikkaa tukee uusien siementen kylvämistä kenttään.

    Mikä antaa uskoa, että uusia simeniä ei kylvettäisi? Sitä tehdään jatkuvasti, mutta vanha viisaus kertoi jo aikanaan heikoista jäistä varoittavassa tietoiskussa, että kuinka se jää märkää miestä kantaisi, kun on kerran kuivan alta pettänyt? Eli jos viheriöllä kasvaa vaikkapa rönsyrölliä joka pyrkii taantumaan jostakin syystä, kuinka suuret mahdollisuudet pienen pienestä siemenestä itävällä taimella on pärjätä?

    Mikäli kentällä on kylänurmikkaa tai rikkakasveja,(sammal kuuluu rikkakasveihin) kasvualusta on herkkä tiivistymiselle ja sisältää lähes kokonaan anaerobisia bakteereita. Monivuotiset nurmilajikkeet ei sellaisessa olosuhteessa viihdy.

    Kylänurmikka käyttäytyy monessa suhteessa samalla tavoin, kuin monivuotisetkin. Itse asiassa monet viheriöille valikoituneet kannat ovatkin monivuotisia. Suurimpana erona on matala juuristo ja siementuotanto myös viheriökorkeuksissa. Totta on, että jos viheriöiden annetaan tiivistyä niin, että sinne syntyy ns. black layer eli anaerobisten bakteerien tuotoksista muodostunut kerros, ovat ongelmat todellisia. Tämä on kuitenkin aikalailla peruskauraa kentänhoidolle ja uskallan väittää, että tuollaista tilannetta (lähes kokonaan anaerobisia bakteereita) ei esiinny.

    Kylänurmikka pitoisuus saadaan pikkuhiljaa häviämään kun nurmipintojen läpäisykykyä lisätään. Täytetään syntynyt tyhjätila oikean raekoon omaavalla kasvualustalla tai hiekamateriaalilla,(hiekkaa käytetään griineillä holkituksen yhteydessä siten että lanataan/harjataan hiekka holkitusreikiin mitä kautta saadaan griini läpäisykykyisemmäksi).

    Jos kylänurmikan vähentäminen näin olisi käytännössä mahdollista, luulen että sitä tehtäisiin joko muualla maailmassa tai sitten meillä. Kyllä näistä puhetta aina on, mutta puheiden asteelle se jääkin. Tuota, ja montaa muutakin konstia on kokeiltu, mutta varsin laihoin tuloksin. Valitettavasti. Jos Sinulla on muuta tietoa, kerro missä tämä on onnistunut.

    Teknisen kentänhoidon asiantuntijan kirjoituksia, sama tyyppi kertoi myös vesiesteiden näköparannuksesta( yrjönnäköiset levälammikot ym, ruskeat lammikot, vesikasvillisuus poistuu kokonaan ja poistaa myös hajuongelmat, jos kiinnostusta löytyy. Litkuhan on nimeltään, Symbio Blue Water. Eli siis jos kasvaa kylänurmikkaa niin muut ongelmat ovat tästä seurausta.

    En ymmärtänyt miten Blue Water liittyy tähän asiaan. Meillä on kotimaisiakin bikrobituotteita, joiden on todettu vähentävän levää. Onko linkki asiaan tuo tekninen asiantuntija?

    ”Eli siis jos kasvaa kylänurmikkaa niin muut ongelmat ovat tästä seurausta.” Väite ei kyllä avaudu eikä saa tukea todellisuudesta. Joitakin ”jäätelön syönti altistaa hukkumiselle”-tyyppisiä rinnastuksia voidaan toki tehdä.

    Eli läpäisykykyä lisäämällä(reilu hiekankäyttö). monivuotisten kasvien kasvatus on sijoitus, joka tuo myöhemmin säästöä. Niiden kasvattamiseen kuluu vähemmän ravinteita, vettä sekä HOITOTOIMIA OIKEIN TEHTYNÄ. Olen edelleen potkujen kannalla.

    Läpäisykykyä kannattaa lisätä lähinnä siinä tapauksessa, että sitä on liian vähän. Päinvastaisia tapauksia on myös, eikä tämä konsti toimi silloin yhtä hyvin. Monivuotisten kannalla olen toki, ja niin ovat lähes kaikki muutkin kenttämestarit. Ravinteiden määrässä ei ole juurikaan eroa, hoitotekniikat vaikuttavat monta kertaa enemmän. Rönsyröllin ja kylänurmikan typpitaso ovat samaa suuruusluokkaa. Jätetään luhtarölli ja nadat nyt ulkopuolelle tämän keskustelun.

    HOITOTOIMET OIKEIN TEHTYNÄ (fontti ei antanut myöten huutaa yhtään kovempaa) ovatkin hyvä idea. </sarkasmi>Eipä ole tullut mieleenkään<sarkasmi>

    Sammalongelma on sen verran suuri, että kenttämestarikuntaa jouduttaisiin vaihtamaan isolla kädellä, jos sammalta ja kylänurmikka osalla viheriöistä käytettäisiin lopputilin perusteena. Itse pidän perussyynä (ainakin yhtenä) sitä, että viheriöiltä vaaditaan jatkuvasti pidempää pelikautta ja lisää nopeutta, ja mahdollisuudet hoitoon ovat entistä rajatummat vaikka sitä pitäisi tehdä entistä enemmän.

    Otetaan esimerkiksi vaikkapa juurikin tämä dressaus. 3.5milliin leikattu, kohtuullisesti lannoitettu viheriö nielee hiekkaa määrän x. Kuinka paljon 2.8 milliin leikattu ja puolella em typpimäärästä lannoitettu viheriö nielee? Kuinka paljon tarve suurenee juuri tuon merkittävästi heikomman kasvuston vuoksi? Onko todellisia mahdollisuuksia tehdä tuo moninkertainen lukumäärä hiekoituskertoja.

    Sammaleen biologista ja kemiallista torjumista tutkitaan, mutta onko meillä valmiuksia hyväksyä alati kohoavan vaatimustason edellyttämät lisääntyvät hoitotoimet.

    … Sammaleen biologista ja kemiallista torjumista tutkitaan, mutta onko meillä valmiuksia hyväksyä alati kohoavan vaatimustason edellyttämät lisääntyvät hoitotoimet.

    by Keeper

    Nyt voisi vanhat sedät ja kentänhoitajat muistella ja kertoa, millä tasolla kentät ja kentänhoito on ollut
    80-luku
    90-luku
    00-luku
    10-luku
    ja miten ovat kehittyneet.

    Onko kenttien taso tasaisesti eri aikakausina ollut ihan perseestä vai onko kyseessä pelaajien ns. kermaperse-efekti?

    Onko kenttien taso tasaisesti eri aikakausina ollut ihan perseestä vai onko kyseessä pelaajien ns. kermaperse-efekti?

    Ei taida perseet näytellä tässä asiassa merkittävää osaa mitenkään päin.

    Tuona aikana viheriöiden leikkuukorkeus on pudonnut noin puolitoista – kaksi milliä. Tuumastukilta katsottuna se ei ole paljon, mutta prosenteissa jonkun verran. Edellä jo kuvasinkin, millainen ero on levittää reippaan millin hiekkakerrosta a) 2,5 millin kasvustoon ja b) nelimilliseen.

    Leikkuukorkeus ei tee suurinta eroa hoitotoimille, vaan lannoitus. Typpitasot on pudonneet lähemmäs kolmannesta tai neljäsosaa, vanhoista hyvistä ajoista. Tällä on vaikutusta hoitamiseen, oikeasti.

    Nopeuteen lannoituksella on ratkaiseva vaikutus. Taannoin arkinopeus oli himpun yli kaksi metriä, nykyisin ei suomalaiselle klubipelaajille tahdo riittää sama vauhti kuin European Tour’illa käytetään.

    Keeperille vielä kysymys.
    Kun tilaat ”hiekkaa” levitettäväksi kentälle, niin mitä kuormakirjassa lukee?

    Keeperille myös kysymys : Millä kentällä ei riitä ET vauhdit ?
    Ostan osakkeen sieltä heti; sillä vaatimustaso osakkailta lienee riittävä.
    Itse olen aina ihmetellyt jäätyneellä kentällä pelaamista ja sen vastustamista….
    tänäänkin pojat tuossa pihalla pelasivat jalkapalloa ja aivan varmasti keväällä ruoho on vihreää taas keväällä. Miksi golfkentällä nurtsi kuolee ja kaikki kuitenkin tietää että näin ei ole…..

    Kerrostalon takapihan nurmikko kenttä(läntti) on eri asia kuin golf kentän viheriö. Tuskin siellä on 35 000 käviää vuodessa(suomen kärki kentät). Kokeile huvikseen sitä että tallaat siellä takapihallasi talven/pakkasten yli vähintään 100 kertaa päivässä ja tule takaisin ja kerro kuinka hyvässä kunnossa takapihasi kenttä on vuoden kahdne päästä?? Heh, voi olla aika kuollutta.

    Ei heinä/nurmi normaalisti ole alle 1cm pituista missään normaali oloissa, se on koko ajan stessitilassa golfkentällä(greenit ja väylät). Talvella, heinän solujen vesi korvaantuu suurela osalta hiilihydraateilla jotta se pystyy talvehtimaan(vähäinen valo ja lämpö estää/vähentää eheyttämistä ja solujen korjaantumista) ja vähentämään solujen rikkoutumista(esim. me pelaajat). Ei ne heinät korjaa itseään talvisin, kuollut se on keväällä kun pitäisi avata kentät.

    Itse sulkisin kentän siinä vaiheessa kun heinälajikkeet lopettavat suomessa eheyttämisen.

    Jos pelaajat osaisivat tai miettisivät perus kasvitiedettä pääsisimme tämmöisistä tyhmistä keskusteluista.

    Asumme Suomessa, erittäin pohjoisessa, suoraa auringonvaloa tulee todella vähän verrattuna etämpään(jokainen leveysaste vaikuttaa merkittävästi), kasvukausi on erittäin lyhyt, tautiriskit ovat erittäin suuret alhaisen lämpötilan ja suurien sademäärien takia. Klubien budjetit ovat pienet, on ihme että täällä pelataan golfia niin pitkää/monta kierrosta kun pelataan

    tänäänkin pojat tuossa pihalla pelasivat jalkapalloa ja aivan varmasti keväällä ruoho on vihreää taas keväällä. Miksi golfkentällä nurtsi kuolee ja kaikki kuitenkin tietää että näin ei ole…..

    Ja oikeilla nurmikentillä ei ole koskaan oikeaa säätä pelata palloa, on sitten kevät, kesä tai syksy. Vähissä on peli- ja harjoittelutunnit per viikko. Saatanan kentänhoitajat.

    Listamaan vaan jalkapallokenttiä, joilla saa pelata näin syksyllä kun sataa ja kenttä on pehmeä tai jos on pakkanen?

    Golfkenttien osalta mitäpä ne kentänhoitajat nurmen kasvusta ja vaurioista tietäisivätkään ….

    Peuramaa Porkkala eilen aivan loistava! Aivan virheettömät greenit ja vauhditkin monen kentän kelpoa kesävauhtia.

    Hirsalassa oli kenttä superkunnossa sunnuntaina. Toki griinit olivat kesäkuntoa hitaammat ja bunkkerit märät, mutta mitäpä tuosta.

    Keeperille myös kysymys : Millä kentällä ei riitä ET vauhdit ?
    Ostan osakkeen sieltä heti; sillä vaatimustaso osakkailta lienee riittävä.
    Itse olen aina ihmetellyt jäätyneellä kentällä pelaamista ja sen vastustamista….
    tänäänkin pojat tuossa pihalla pelasivat jalkapalloa ja aivan varmasti keväällä ruoho on vihreää taas keväällä. Miksi golfkentällä nurtsi kuolee ja kaikki kuitenkin tietää että näin ei ole…..

    Eurooppa Touria pelataan jopa 9,5 jalkaisilla viheiröillä, saarivaltiossa kympit on ihan ok. Meillä 9 jalkaiset ovat auttamatta hitaita, kympissä ovat palautteet suunilleen tasan. Monet kentät pitävät tätä kovempia nopeuksia, enkä luule että pelkästään kenttämestarin mieliksi.

    Tuossa Paljasjalka ja Golfinvihollinen jo luettelivatkin muutamia seikkoja, jotka tekevät eroa takapihan ja golfviheriön välillä. Itse lisäisin vielä siihen, että tuo talvehtimisnäkökulma

    tänäänkin pojat tuossa pihalla pelasivat jalkapalloa ja aivan varmasti keväällä ruoho on vihreää taas keväällä

    olisi todellinen, pitäisi viheriöitä ”hoitaa” samalla hoitotasolla ja käyttömäärällä muutamia vuosia, kuin tuota takapihaakin. Tosin käyttäjämäärä saattaa olla aika vaatimaton, jos hoitotaso on tuollainen 🙂

    Miksi golfkentällä nurtsi kuolee ja kaikki kuitenkin tietää että näin ei ole…..

    Meitä on Suomessa noin 140, ja ulkomailla USGA, jotka eivät tätä tiedä.

    Joku viesti taaksepäin en maininnut sanaakaan greeneistä !
    Kyllä kentällä voi mailoja ulkoiluttaa vallan mainiosti vaikka greenit olisi pois käytöstä. Mutta kun kenttä on kiinni ja sen on kiinni laittanut henkilökunta.

    Joku viesti taaksepäin en maininnut sanaakaan greeneistä !

    Pahoittelen väärinymmärrystäni.

    Mutta yhtäkaikki, tiipaikat ja väylät ovat myös melko kaukana pihanurmen hoitotasosta ja käyttöasteesta.

    Mutta kun kenttä on kiinni ja sen on kiinni laittanut henkilökunta.

    Kukapa muukaan 😉

    Vakavammin, kaikki mitä teemme kentälle, pyrimme parhaan taitomme ja tietomme mukaan tekemään sen kentän hyväksi. Ja ennen kaikkea Teidän, hyvät kentän käyttäjät, tavoitteemme on todellakin luoda mahdollisimman hyväkuntoinen peliareena käyttöönne.

    Ei siinä sen kummempaa salaisuutta ole.

    Meillähän löytyy kahden kategorian kenttiä Etelä-Suomesta.
    Tyyppi 1 on aina auki kuin mahdollista ja scramble käyntiin.
    Tyyppi 2 on heti kiinni kun Pekka Pouta pelottelee talven tulosta.
    Tyypin 1 kentät näkyvät myös olevan seuraavalla kaudella pelattavissa ja useimmiten vielä aukeavat nopeammin kuin Tyypin 2 kentät.
    Kumpi lienee parempi osakkaalle?
    Itse valitsen Tyypin 1 koska minulle golf on peli ja kuntoilua, ei muuta.
    Kentät on tehty pelaamista varten vaikka välillä tulisi vaurioitakin. Mitä sitten, sinistä paalua maahan ja palloa ilmaan !

Esillä 25 viestiä, 76 - 100 (kaikkiaan 106)
Vastaa aiheeseen: Kenttien kunto 2017

Etusivu Foorumit Yleistä Kenttien kunto 2017