26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

huonoin ennätystulos hcp nähden

Etusivu Foorumit Yleistä huonoin ennätystulos hcp nähden

Esillä 20 viestiä, 26 - 45 (kaikkiaan 45)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Tällaiset mulla, nyt on kylläkin kyse vain kauden tuloksista ei voi muistaa vanhempia ainakaan täsmällisesti.

    Paras:

    Peuramaa, Porkkala 78-11-72=-5 (hcp 9,6)

    Huonoin:

    Porvoo, 102-10-72=+20 (hcp 9,4)

    KEJ-tyyliin laskettuna.

    Pistebogi systeemin huono puoli näkyy myös siinä, että kovin harva pelaaja edes yrittää pelata lyöntipelitulosta ylipäänsä. Varsinkin pelaajat joiden händäri on 20 huonommalla puolella ilmoittelevat turhan usein viivoja korttiin.

    Itse olen pitänyt kirjaa kauden jokaiselta kierrokselta (noin 60) ja keskiarvotulos liikkuu jossain 18 yli tasolla. Paras tulos +2 ja huonoin +32. Tosin händäri on tipahtanut 15 alle 9 ja tulostaso parantunut loppukesää kohden.

    Periaatteessahan händärin pitäisi olla jossain keskiarvotuloksen paikkeilla, vaikka slope järjestelmä sitä vähän sotkeekin.

    Pistebogi pisteet laskettaan vain ja ainoastaan sen takia että tiedetään joutuuko seuraavan kierroksen pelaaman vaaleanpunainen paita päällä (alle 20 pistettä).

    Näyttää kiertyvän vähitellen vanhaan teemaan, kuvaako tasoitus keskimääräistä tulostasoa vai potentiaalia. Mielestäni järjestelmän reunaehdot viittaavat jälkimmäiseen, koska tasoitus voi nousta vuoden aikana lähtötasostaan 2,0, mutta laskea miten paljon tahansa.

    Itsellä pistekeskiarvo 24 paikkeilla (38->14 p), pelattuja kierroksia n. 70. Äkkipäältään katsoen bufferiin pistekeskiarvosta on matkaa 8 pistettä/lyöntiä.

    Toisaalta keskimääräisen pelitason mukaan muodostuva tasoitus antaisi rutosti lisää slopea ja bufferiin pelatut kortit muuttuisivat tasoitusta laskevaksi, joten lopputulos taitaisi olla aika lähellä nykyistä.

    Täytyypä tsekata bruttotulokset, koska onhan se niin, että vasta hyvän bruttotuloksen jälkeen voit olla tosi tyytyväinen, koska silloin tiedät, että kämmäilyä on ollut vähän.

    Kertaakaan ei ole menneenä kesänä selvitty kierroksista ilman vähintään yhtä triplaa.

    Eiköhän tuo pallojen nostelu taskuun ole enemmän muiden pelaajien huomioonottamista ja pelin nopeuttamista kuin haluttomuutta pelata reikiä loppuun.

    Käsittääkseni jokainen GC-kurssilainen on ohjeistettu juuri niin, että pallot taskuun kun pisteitä ei tule.

    En nyt haluaisi sohaista ampiaispesää, mutta olen muutamassakin asiassa kanssasi eri mieltä.

    Ensinnäkin en käsitä miksi itsepintaisesti aina pitäisi puskea kohti lyöntipelitulosta. Kesän aikana on ollut poikkeuksellisen paljon keskusteluja, klubeilla, kierroksilla, puhelimessa, kuten täälläkin, tuosta aina niin kiinnostavasta pelinopeudesta. Mikäli pb järjestelmää heikennettäisi (joku tasoitusraja) tai jopa poistettaisi, niin keskustelua riittäisi vastakin.

    Toiseksi HCP, ei mielestäni missään tapauksessa saa olla ’keskiarvotulos’ vaan tulos johon harvoin, erittäin onnistuneella kierroksella ylletään.

    Asia jakaa kahtia ja olenkin asiasta käynyt ’käytäväkeskusteluja’ mm. Paksiksen kanssa, joka olisi myöskin pb järjestelmän rajoittamisen kannalla. Ymmärrän hyvin perusteet, mutta en vain ole samaa mieltä. Uskon että alkaisimme pelaamaan vielä useammin yli viiden tunnin kierroksia, joskin lyöntipeliin verrannollinen tasoitus olisikin oikeudenmukaisempi ja kuvaavampi.

    Jäsen XXl kerran täällä narisi, että ärsyyntyy, jos huomaa seurassa olevalla pelaajalla liian _alhaisen_ tasotuksen. Noh, huolensa kullakin, mutta minusta ainoa todellinen ongelma on tahallaan liian korkeaa tasoitusta itsellään pitävät pelaajat. Väliäkös sillä on, jos hcp 20 pelaa viivan korttiin ja kuitenkin 38 pistettä. Pääasia että peli kulkee ja seura on mukavaa.

    Asiaa !

    Tosin sitä ei kai kukaan tiedä kuinka immeiset alkaisivat pelaamaan, jos joka pallo olisi pelattava loppuun. Vähenisikö riskinotto ja pallot pysyisivät paremmin löydettävissä !

    Kolikolla on aina kääntöpuoli. Tarkoitukseni ei edes ollut kaivaa esille tätä keskustelua että mitä tasoitus kuvaa. Mutta Made sanoi hyvin tuossa että riskinotto saattaisi vähentyä jne. jos pelaajat (varsinkin miespuoliset) ajattelisi bruttotulosta enemmän.

    Ainakin henk.koht. olen sitä mieltä, korkeasta händäristä huolimatta (22), että scratch-peli on ainoa oikea tapa golffia, jos haluaa tuloskorttiin merkata jotain. Kaikki muu on vain tehty jotta jokainen tuuppari ja hakkari kuten minä voisi lajia pelata ja laskeskella, tuliko voitettua kaveri vai ei.

    Mutta scratch-golf ei saa mennä muiden pelaajien pelinautinnon edelle, ts. viivan pitää pystyä vetämään jos 8 lyöntiä on käytetty tai palloa ei löydy mistään. Luulisi että jokaisella reiällä se 8 lyöntiä riittää 😉 (provo)

    Brutto 89 pelattuna kahdesti keltaisilta (lisäksi kerran punaisilta, mutta siitähän ei nyt puhuta), molemmat kerrat Vanhalla Peuralla: 2003 (par 70 eli +19) tasoitus putosi 24,1 -> 22,1 ja 2004 (par 71 eli +18) tasoitus putosi 22,1 -> 20,9. (Jos pitää olla par 72 -kenttä, ennätys on 100.)

    Tällä kaudella 20 täyttä 18 reiän kierrosta: Keskiarvo 107, 10 parasta 100. Paras tuo 89 (+18), 4 muuta alle 100. Huonoin n.125 (+54), 7 muuta yli 110. Eli 7 kertaa välille 101 – 109. Kerran siis 39 bp, kolme muuta kertaa bufferiin. Muut 12-31 bp, yleensä 23-29, ka. 26.

    Elikkä olen pystynyt pelaamaan tasoitustani vastaavan lyöntipelikierroksen (-3, jos ymmärrän oikein), mutta yleensä en siis pääse lähellekään. Kuten aiemminkin on todettu, jos tasoituksen pitäisi kuvata ’normaalitasoani’, sen pitäisi olla n. 8-10 lyöntiä korkeampi. Mutta silloin noista 89 lyönnin kierroksista räpsähtäisi melkein 50 pinnaa, josta voisi tulla sanomista. Eli järjestelmä näyttää olevan laadittu kuvastamaan potentiaalia, kuten esim. ritari osoittaa.

    Heh, provoja. Eilen löin kymmenen kertaa ennenkuin pallo oli reiässä. Mutta kyllä se jo kahdeksannella viimeistään tosiaan pitäisi olla kupissa.

    Mä pelaan itseeni vastaan joka ikinen kerta ja mullehan on sitte IHan yksi lysti mitä naapuri lyö. Paitti sillon kun ryövään hönärin.

    Lyöntipeliä yritän saada aikaiseksi joka kerta ja suru on suuri jos pallo ajautuu tilanteeseen josta ei selviä muutoin kuin nostamalla pallo. Bogipisteitä nykyään osaan jo laskeskella vasta sitten pelin jälkeen. Netto kuitenkin raksuttaa ajantasalla jokareiällä. Jostain kumman syystä pidän tuota lukemaa mittarina siitä kuinka hyvää/huonoa AB tulosta oon tekemässä.

    ’Tosin sitä ei kai kukaan tiedä kuinka immeiset alkaisivat pelaamaan, jos joka pallo olisi pelattava loppuun. Vähenisikö riskinotto ja pallot pysyisivät paremmin löydettävissä !’

    Juuri tämä oli muistaakseni Paksiksenkin kanta asiaan. Minä vaan olen vähän kyynisempi. Tokkopa me sentään noin fiksuja olemme. Perustelut ovat hyviä. Minä vaan en luota ihmisen viisauteen 😉

    Heh…saatiinpahan keskustelua aikaan.

    Idea siis ei ole väheksyä aloittelijoita tai vastaavaa, mutta omasta mielestäni pistebogi järjestelmä vaan ei ole mielekäs muoto pelata.

    Monesti pistebogi pisteitä lakseva pelaaja panostaa kaikkensa reiälle jossa hän saa ’yhden enemmän eteen’ ja ’helpommalla’ reiällä sitten selitellään huonoa pistemäärää reiän korkealla hcp:lla. Oman kehityksen kannalta lyöntipeliajatelu vaan on niin hurjan paljon tehokkaampaa, kun ajattelee kokonaisuutta ja keskittyy jokaisen reiän jokaiseen lyöntiin samalla vakavuudella.

    Aloittelijat saavat minun puolestani nostella palloja taskuun minkä ehtii, ja keskittyä oman pelin kohentamiseen kokeneempien pelaajien peliä tarkkailemalla. Järkeä saa siis käyttää.

    Ajatushan on ihan hyvä. Ei minullakaan muuta vastaan ole, olen vain huolissanin pelinopeudesta.

    PS. en pidä itseäni enää ihan aloittelijana, mutta silti eilen viimeksi nostin pallon taskuun 😉

    ’.., ja keskittyä oman pelin kohentamiseen kokeneempien pelaajien peliä tarkkailemalla..’

    Mitähän järkeä tässä on?

    No keskustelu piristyi kun esitin pelifilosofiaa, joka hidastaisi entisestään tukkoisten kenttien kiertoa. Eipä asialla ole väliä, jos edessä ja takana on tilaa vaikka kirjasi korttiinsa joka reiällä kaksinumerosien luvun.

    Vähän eri mieltä olen pisteiden laskun vaikutuksesta. Itse pelaan reiän reikänä vähät hcp:sta välittämättä tai miettimättä antaako par 2 vai 3 pistettä. Brutot ja pisteet lasketaan vasta kotona tai 19. reiällä.

    Luulenmpa että tässä asiassa ei voi yleistää. On äidistä ja tyttärestä pitäviää.

    Riskinoton vähenemiseen en oikein usko. Nimittäin klubituuppareilla avaukset taitavat karkailla mailasta riippumatta. Ja kentällä yleisin strategia lienee pyrkismys pysyä väylällä. Sankarigolfin hararstajat lienevät eri rotua.

    Tuli tuossa mieleeni – onko tuo pistebogipeli kuitenkaan niin vierasta golfille. Mielestäni se on kovasti sukua reikäpelille, jos nyt ei aivan veli, niin serkku ainakin. Reikäpelin voi mainiosti voittaa, vaikka löisikin pari väylää täysin harakoille. Ja nimenomaan silloin, jos omaa potentiaalia, jota bp-järjestelmäkin kuvaa. Jos kykenee tekemään birdin kentän jokaisella väylällä voittaa reikäpelissä todennäköisemmin kaverin, jolle se puolenkymmenellä vaikeimmalla väylällä on äärimmäisen epätodennäköistä.

    ML

    Master, 78-17-73=-12 (hcp 15,5)

    Nimetön

    Ei kai sillä pelimuodolla väliä ole (harjoituskierroksilla) vaan pelitavalla/filosofialla. Kannattaa jättää se draiveri välillä sinne bägiin ja pelata raudoilla väylälle. Tulos ja pelinopeus ei voi olla kovin huonot jos väylän puolella pysyttelee avauksissa.

    Onhan se kiva lyödä driverilla mutta kannattaa ne riskitkin joskus miettiä.

    Nimetön

    Yleensä aina, kun pelaan kavereiden kanssa, on meillä menossa jonkinlainen kilpailu eli reikäpelit, skinit, parikisa tai sitten lyöntipeli. Kun reikä on menetetty pallo nostetaan tai joskus annetaan kaverille vaikka 10 metrinen putti. Eihän noita tietenkään lasketa tasoituskierroksiksi. Silti useammin kuin kerran on joku seurassamme pelannut ulkopuolinen alkanut naputtamaan säännöistä ja annetuista puteista, vaikka emme ole edes kirjanneet mitään kortteihin. Kummallista.

    Tasoitus 10.5, ennätys 81 (+10).

    Tämän kauden tilastoja …

    Kaikki kentät ka = 89.1 lyöntiä (31.8p), 41 kierrosta

    Kotikentällä ka = 88 lyöntiä (32.5p), 25 kierrosta

    Kisoissa ka = 85 lyöntiä (35.8p), 5 kierrosta

    Ennätys valkoiselta tiiltä, kisakierroksista 3/5 on valkoiselta pelattuja lyöntipelikerroksia mestiksestä.

    Tasoitus siis aikalailla kohdallaan? Kynnys 80:n alitukseen tuntuu isolta.

    Kaikki kierrokset on excelissä ja simuloin eilen huvikseni menneen kesän kierroksia oletuksella, että lähtötaso olisi tämän vuoden kierrosten keskitaso. Eli tasoitus noin 8 lyöntiä huonompi kuin kortissa. Keskiarvo on 8 lyönnin päässä bufferin rajasta.

    Muutin tasoitukseni kortteihin 8 lyöntiä huonommaksi ja tuloksena oli 12 tasoitusta alentavaa kierrosta, kun nykytasoituksella oikeasti niitä kesän aikana on ollut vain yksi. Eli kaikki bufferiin tai lähelle pelatut kierrokset muuttuivat laskeviksi, parhaimmilaan reilusti yli 40 pisteen kierroksiksi.

    Lopuksi laskin mikä tasoitus olisi noiden alentavien kierrosten jälkeen (huomioiden tietysti jokainen muutos tasoitukseen). Lopputulema, että heittoa kortissa olevaan tasoitukseen tuli 0,1. Jos huomioisi lisäksi vaikka 10 nostavaa korttia, poikkeama olisi olematon.

    Numeroleikit ovat numeroleikkejä, mutta vahvistivat uskoani, että pb kuvaa kyllä aika hyvin pelaajan tasoa ainakin meidän klubituupparien kohdalla. Ja että tasoitus kuvaa sitä onnistuneen päivän ja kierroksen huippua. Olen tietysti kateellinen niille pelikumppaneille, jotka nakuttavat jatkuvasti 30:n pojon paremmalle puolelle.

    Tilanne on tietysti toinen jos ei pääse koskaan edes bufferin tuntumaan.

Esillä 20 viestiä, 26 - 45 (kaikkiaan 45)
Vastaa aiheeseen: huonoin ennätystulos hcp nähden

Etusivu Foorumit Yleistä huonoin ennätystulos hcp nähden