26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Henkilökohtaiset tilastot

Etusivu Foorumit Yleistä Henkilökohtaiset tilastot

Esillä 24 viestiä, 51 - 74 (kaikkiaan 74)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (3.5.2013 10:53:00)

    samkos kirjoitti: (3.5.2013 9:48:56)

    ts kirjoitti: (3.5.2013 9:35:06)

    Lyhyesti avaan:

    Kun pelaaja pyrkii merollisesti mahdollisimman hyvään tulokseen, hän alkaa varmistelemaan ja välttämään virheitä. Kisatilanteessa varmasti ihan järkevää, mutta kehityksen kannalta iso miina, koska seilloin hän sulkee samalla silmänsä uuden ja monipuolisemman pelin oppimiselta. Ei siis uskalla opetella esim parempaa tapaa lyödä, koska pelkää menettävänsä vanhan tulostason, ei uskalla opetella leikkimään kierteiden kanssa, ei uskalla opetella ja ottaa käyttöön uusia lähipelilyöntejä… kaikessa mennään varman päälle että saataisiin säilytettyä nykyinen taso. No sille sitten usein jäädäänkin ja istutaan siellä Fukken aikanaan lanseeramman joen rannalla katselemassa kun joen toisella puolella pelataan huippugolfia.

    Toi on sen verran iso juttu, että tässä lähipäivinä pistelen aiheesta avauksen tuonne omalle foorumilleni niin saadaan ehkä vähän kansainvälisempääkin keskustelua aiheesta.

    Ässän foorumi

    Tässä vähän omia kokemuksia. Vasta muutaman kesän palloa huitoneena allekirjoitan tuon tsn näkemyksen. Tulokseni ei ole vielä olleet kummoisia ja syynä osittain tuo ’safetailu’. Jos pelasin viime kesänä raudoilla plus hybridillä ja jätin puut ja ajurin rauhaan, pääsin parhaillaan kierrostulokseen 82. Oliko se kaunista? Ei Mistä tuolla kierroksella pystyisin nipistämään silloisella lyönnillä niitä lyöntejä pois? En mistään koska pituus ei riitä ja varmuus puilla ja ajurilla oli aivan kauheaa. Talven aikana täysremontti svingiin, siis suurin piirtein kaikki uusiksi. Tammikuun lopulla espanjan lämmössä uudella (kesken eräisellä) lyönnillä tulokset 81, 82 ja 87.

    Kaikki mailat matkassa ja niitä käytettiin. Ajuri hieman karkaili vielä innostuksesta, mutta muuten oli aika perus settiä. Ei yhtään bogeytä isompaa ja niitä ei tarvinnut ’taistella’ kuppiin. Jos olisin jatkanut ilman svngiremonttia ja pelannut ’varmoilla’ ei mielenkiinto lajiin olisi pysynyt kovinkaan pitkään. Viime kesä mentiin sen pelin maksimilla, nyt etsitään sitä maksimisuoritusta uudelleen.

    ’Niin pelaat, ku reenaat! T.Jutila’

    Hyviä huomioita.

    Lisänäkökulma:

    On aivan olennaista itse tiedostaa, mihin itse on pyrkimässä, ja paljonko pystyy panostamaan.

    Samkos yllä on tavoitteellinen harjoittelija, arvaan että on harrastanut muutakin (kilpa)urheilua elämässään. Samkos pystyy harjoittelemaan, ja ymmärtää, että jos tekee muutoksen tekniikkaan, aluksi tulee takapakkia, kunnes taas päästään eteenpäin, pitemmälle kuin aiemmalla tekniikalla koskaan olisi päässyt.

    Junnuilla joilla on tavoitteet, on valmentajan tehtävä työntää heidät epämukavuusalueelle, että päästään ’joen yli’.

    On kuitenkin aikuisena aloittaneita, joilla ei ole pyrkimystäkään singelitasoitukseen, eikä aikaa ja/tai halua treenata riittävästi, jolloin swingi saa olla mikä on, kunhan pro on katsonut sen verran että ei ole vammoja odotettavissa.

    Mun lyönnin kun pro viimeksi näki (tosin vain 15 min tsekkaus, ryhmätapahtumassa), kerroin että hcp on 17, ja että pelaan 5-10 kertaa kesässä, kommentti oli että ’ei ole kehitys swingistä kiinni, ei kannata muuttaa swingiä, lisää treeniä vaan jos haluat kehittyä’. Mulla siis tekniikka tähän tasoon OK, mutta osuma ja varmuus / toistettavuus huonoja, koska pelaan ja treenaan niin vähän. Siis vaikka tekniikka ei täydellinen olekaan, ei kannata muuttaa, koska en ikinä saisi uutta swingiä vakiinnutettua. Tekemistä olisi siinäkin, että edes tämä nykyinen räpellys vakiintuisi.

    Luulisin että golfswingin vakiintuminen vaatii vähintään 10.000 lyöntiä (arvaus toisen lajin perusteella?), ja koska ainakaan itse en saa puhtaalla tekniikalla lyötyä rangella kuin max 100 lyöntiä samassa harjoituksessa, se tarkoittaisi että swingin muutoksen vakiintuminen (jos on olennainen muutos) vaatisi 100 tuntia rangella, tai 200 kierrosta kentällä (oletus 50 swingiä / kierros, harjoitus-swingit mukana)
    Tähän ei moni keski-ikäinen klubituuppari ole valmis, ja sehän on täysin OK kun vain itse tietää mihin pyrkii (tai ei pyri), ja on siihen tyytyväinen.

    ts tai joku muu tietävä voinee kommentoida, onko yllä olevassa järkeä vai ei?

    Tuossa osut Satunnainen Lenkkeilijä oikeaan että olen tavoitteellinen harjoittelija ja aiemmin harrastanut muutakin kuin golffia. Se että haluaa päästä eteenpäin on ainakin itselläni tavoitteiden asettamista. Päätavoite on joku ja sinne päästäkseni olen määritellyt itselleni välitavoitteita, joiden saavuttaminen antaa lisää virtaa treenata päätavoitteeseen. Tuon vanhan ’pelini’ tuli syksyllä tiensä päähän. Sillä sain hivutettua realistisin tasurin lähelle 15 ja nyt sitten seuraavaan välitavoitteen kimppuun. Onneni tässä tapauksessa oli löytää oikeanlainen Pro joka osaa neuvoa minua kuin valmentaja, ei niin että olisin asiakas jota pitää käsitellä silkkihansikkain. Kaikille se ei sovi, minulle kuin nyrkki silmään. Taustastani johtuen tarvitsen valmentajan joka sanoo mitä tehdään ja sanoo asiat suoraan. Kokeilin myös muutamaa muuta, mutta tyyli ihan ok, kyllä se siitä, oikun hyvä ja nyt sitten vapaata lyöntiä ei muhun tehoa. tarvitsen tuohon auktoriteetin joka ohjaa tekemistäni. Se jolla sitä ei ole, ei voi opettaa minulle mitään.

    Jotkut toiset ei voi tai halua harjoitella niin paljoa ja sen myötä heidän tulostasonsa pysyy tietynlaisena. Se on mielestäni ihan ok jos pelaaja sen itse tiedostaa ja ymmärtää. Eteenpäin on kuitenkin vaikea päästä jos ei pelaa/harjoittele.

    ts kirjoitti: (3.5.2013 13:10:19)

    TeesHot kirjoitti: (3.5.2013 12:59:16)
    . Mä luulen että miltei jokainen vakavasti golfiin suhtautuva pelaaja ajattelee (ainakin pitäisi) kuvaamallasi tavalla. Mikä on sitten vakavaa suhtautumista.. 😉

    Ajatteleeko? Ajattelevatko valmentajat? Uskalletaanko oikeesti tehdä töitä kehityksen eteen vai pyritäänkö pärjäämään aluetourilla tai vaikka tsemppitourilla?

    Mä en todellakaan tiedä, mutta jostain on tullut ajatus että tulosta haetaan kehitystä enemmän liian monessa tapauksessa. Monenko pelaajan olet kuullut sanovan että ei heille ole tuloksella mitään väliä kun prosessia vaan viedään eteenpäin.

    Ajatteleeko? Tuohon viittaan juuri tuossa boldatussa. En tunne perusteellisesti kovinkaan monen pelaajan tekemistä, mutta enpä ole vielä kovin moneen törmännyt, johon mielestäni sopisi tuo määritelmä ’vakavasti’ tai määrätietoisesti. Tulos nuorempana on eittämättä seurausta pelaajan kehityksestä määrättyyn pisteeseen, mutta missä on pelaajan ja valmentajan fokus, mitkä ovat motiivit? Pelaajan kehittyminen monipuolisesti ja tapa kuinka se tulos syntyy, kilpailujen ja vastustajien voittaminen vai vain osallistuminen.
    Tunnen (tai suahan en tunne) lisäksesi pari muutakin valmentajaa, jotka ajattelevat tuon asian aiemmin kuvaamallasi tavalla. Kilpailevista pelaajista en ole vielä törmännyt sellaiseen pelaajaan, joka olisi vakuuttanut minut aidosti siinä, ettei kilpailutuloksilla olisi merkitystä. Ehkä hyväkin, sillä sekä hyvän että huonon kilpailun jälkeen terve itsekritiikki myös kehittää sitä peliä ja ajattelua. On toki ollut valmistavia kilpailuja, joissa tulos on ollut sivuseikka.
    Tuolla AT:lla ja TT:lla menestyvät pelaajat toivottavasti kasvavat ajan myötä tuohon ajatteluun ja ymmärtävät vanhempana tuon merkityksen. Toivottavasti heidän valmentajansa ja nuorten vanhemmat hieman aikaisemmin.

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (3.5.2013 13:50:13)
    kuinka monta vaikkapa alle 22-vuotiasta arvokisa- (eli major-) voittajaa on golfissa viimeisen 10 tai 20 vuoden aikana?
    Ei liene monta, vai onko yhtään?

    Jos otetaan vaikkapa nuo mäkihyppy, voimistelu, taitoluistelu, uinti, tennis – eiköhän niistä jokaisesta löydy useita.

    Tenniksessä lienee miesten puolella vain Nadal. Federekin oli kuukautta vajaa 23 kun voitti ekan. Agassin ja muiden nuorena saaduista voitoista on jo yli 20v.
    Voi Nadalin kanssa joku muukin nuori löytyä, mutta en nyt muista. No, Del Potro oli 21v, kun voitti kerran.

    ristiveto kirjoitti: (6.5.2013 7:28:28)

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (3.5.2013 13:50:13)
    kuinka monta vaikkapa alle 22-vuotiasta arvokisa- (eli major-) voittajaa on golfissa viimeisen 10 tai 20 vuoden aikana?
    Ei liene monta, vai onko yhtään?

    Jos otetaan vaikkapa nuo mäkihyppy, voimistelu, taitoluistelu, uinti, tennis – eiköhän niistä jokaisesta löydy useita.

    Tenniksessä lienee miesten puolella vain Nadal. Federekin oli kuukautta vajaa 23 kun voitti ekan. Agassin ja muiden nuorena saaduista voitoista on jo yli 20v.
    Voi Nadalin kanssa joku muukin nuori löytyä, mutta en nyt muista. No, Del Potro oli 21v, kun voitti kerran.

    Esim. nykyinen ykkönen Djokovic joka on syntynyt toukokuuusa 1987, voitti ekan grand slamin australiassa 2008, eli oli 20 v : (www.atpworldtour.com)

    2008 -Captured four titles in six finals, winning Tennis Masters Cup Shanghai as well as his first Grand Slam crown at Australian Open

    Sampras voitti USAn avoimet 1990, kun oli 19-vuotias, no siitä on 23 vuotta.

    Naisissa taitaa olla enemmänkin esim. Williamsin sisarukset ja nuoret venäläiset, en ole tarkistanut.

    Golfissa sen sijaan taitaa kokemus jyllätä, eikä nuorisotähtiä putkahtele läheskään niin usein.

    Golfissa asiaan vaikuttaa myös että monet huippupelaajat ovat ehdotonta kärkeä vielä > 40-v joten huipulla ei ole nuorile niin paljon tilaa kuin fyysisissä lajeissa, joissa urat ovat lyhyempiä. erityisen kuluttavia lajeja tuntuvat olevan esim taitoluistelu (varsinkin naisilla ei paikat tahdo kestää) ja myös jalkapallo tuntuu olevan (yllättäen?) kuluttavampaa kuin jääkiekko – jääkiekossa on yli 40-v huippupelaajia, mutta jalkapallossa paljon vähemmän.

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (6.5.2013 11:11:10)

    ristiveto kirjoitti: (6.5.2013 7:28:28)

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (3.5.2013 13:50:13)
    kuinka monta vaikkapa alle 22-vuotiasta arvokisa- (eli major-) voittajaa on golfissa viimeisen 10 tai 20 vuoden aikana?
    Ei liene monta, vai onko yhtään?

    Jos otetaan vaikkapa nuo mäkihyppy, voimistelu, taitoluistelu, uinti, tennis – eiköhän niistä jokaisesta löydy useita.

    Tenniksessä lienee miesten puolella vain Nadal. Federekin oli kuukautta vajaa 23 kun voitti ekan. Agassin ja muiden nuorena saaduista voitoista on jo yli 20v.
    Voi Nadalin kanssa joku muukin nuori löytyä, mutta en nyt muista. No, Del Potro oli 21v, kun voitti kerran.

    Esim. nykyinen ykkönen Djokovic joka on syntynyt toukokuuusa 1987, voitti ekan grand slamin australiassa 2008, eli oli 20 v : (www.atpworldtour.com)

    Joo, niin tais olla. Just alle 21v.

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (6.5.2013 11:11:10)
    Sampras voitti USAn avoimet 1990, kun oli 19-vuotias, no siitä on 23 vuotta.

    Silloin (20-30 vuotta sitten) oli monia nuoria voittajia. Becker 17v, Chang 17v, jne.
    Naisista ainakin Serena W. oli alle 20v voittaessaan ekan.

    Kyllä se on aika lajikohtaista minkä ikäiset menestyy missäkin lajissa.

    samkos kirjoitti: (3.5.2013 15:51:09)

    Jotkut toiset ei voi tai halua harjoitella niin paljoa ja sen myötä heidän tulostasonsa pysyy tietynlaisena. Se on mielestäni ihan ok jos pelaaja sen itse tiedostaa ja ymmärtää. Eteenpäin on kuitenkin vaikea päästä jos ei pelaa/harjoittele.

    Harjoittelematta ja keski-ikäisenä aloittaneena voin vain todeta, että tasoitusta ei tunnu saavan kuin kolmeen pelkällä pelaamisella. Nyt kun ikä on jo jonkinaikaa alkanut kutosella, näyttää että kolmoseenkin on täysi tekeminen.

    Harjoittelemisella ymmärrän tuntien päivittäistä eri pelin osa-alueiden hieromista sillä tavoin ohjelmoidusti, että kaikella tekemisellä on jokin tarkoitus, oli se sitten vaikka pallolla leikkimistä. En ole valmis panemaan niin paljon peliin, sillä järjestelmällinen harjoittelu tuo mukanaan tavoitteet, menestymisen ja kehittymisen odotukset. Niiden myötä tulee mukaan kaikenlaiset tuskastumisen, epäonnistumisen ja mahdollisten takapakkien aikaansaamat mielipahat, itsesyytökset, mailojen heittelyt, itsetuhoiset ajatukset jne. Tauti saattaa senkuin pahentua ja potilas muuttua entistä v..tumaisemmaksi.

    Tuon kaiken välttääkseni olen tehnyt henkilökohtaisen ratkaisun olla harjoittelematta ja tyytyä siihin mikä ilman harjoittelua on saavutettavissa ja nauttia pelaamisesta hyvässä ja vaihtelevassa seurassa huonoille lyönneille itseironisesti naurahtaen. Koskaan ei ole ollut tarvetta heittää mailaa, kiroilla taikka muuttua puhumattomaksi juntiksi epäonnistumisen seurauksena.

    Chip Greenside kirjoitti: (6.5.2013 12:44:45)
    Harjoittelematta ja keski-ikäisenä aloittaneena voin vain todeta, että tasoitusta ei tunnu saavan kuin kolmeen pelkällä pelaamisella. Nyt kun ikä on jo jonkinaikaa alkanut kutosella, näyttää että kolmoseenkin on täysi tekeminen.

    Hmmm… no joo… jaa että ei tunnu saavan ’kuin kolmeen’… oman tasoituksen pelailin laiskasti arvoon 17 noin kymmenen vuotta sitten, sen jälkeen olen ollut etupäässä ilman golfia, nyt olisi tarkoitus aloitella uudestaan – viikonloppuna kävin huiskimassa 9 reikää, tulos 8 bogeypistettä, tarkoittaa että todellinen tasoni olisi siis noin 17 + (10 x 2) = tasoitus 37…

    Henkilökohtainen tilasto ’mokalyönneistä’ (toppi/duffi/slaissi/huukki) oli 16 kpl per 9 reikää. Muistaakseni joskus aikoinaan normaali määrä oli noin 4-6 kpl per 9 reikää.

    Suurin ongelma siis on, että en osu palloon.

    Olisin ihan tyytyväinen, jos saisin todellisen pelitason takaisin 17:aan parissa vuodessa, tiedän että sekin vaatinee muutaman kymmenen tuntia, tai ehkä sata?, rangella ja lähipelialueella. Swingitekniikka on kumma kyllä säilynyt kohtuullisesti, päätellen että raudoilla menee suunnilleen samat matkat kuin 10 vuotta sitten (r4 = 160 m, r9 = 110 m)

    Itsellä tällaiset tilastot:

    Kierroksia: 17
    Tasoitus: 5.8 (lopussa 6.1 kaikki kortit jätetty)
    FIR: 40%
    GIR: 37%
    putit: 31
    Tulos: +10

    Eli draivi sinulla on ainakin oikein hyvin hanskassa, ja noilla pituuksilla voisi vaikka ottaa vähän rauhallisemmin jos se tarkkuutta lisäisi. Voi toki myös olla että et ole ihan rehellinen itsellesi tuon lyöntipituuden kanssa (itse en ole moisiin lyöjiin oikeastaan ikinä törmännyt) ja jos peliä pyrkii parantamaan kannattaa toki olla rehellinen mihin oikeasti pystyy.

    Esimerkiksi, pystyn lyömään ilmassa 160m rautakutosia ja vitosia rangella oikein hyvin, kentällä veden yli hyvin suojatulle griinille aika harvoin. Jos pokaalista pelataan tai tulosta yritetään ja tilanne on edessäyritän olla rehellinen kykyjeni suhteen.

    sk_6 kirjoitti: (6.5.2013 15:52:16)
    Itsellä tällaiset tilastot:

    Kierroksia: 17
    Tasoitus: 5.8 (lopussa 6.1 kaikki kortit jätetty)
    FIR: 40%
    GIR: 37%
    putit: 31
    Tulos: +10

    Eli draivi sinulla on ainakin oikein hyvin hanskassa, ja noilla pituuksilla voisi vaikka ottaa vähän rauhallisemmin jos se tarkkuutta lisäisi. Voi toki myös olla että et ole ihan rehellinen itsellesi tuon lyöntipituuden kanssa (itse en ole moisiin lyöjiin oikeastaan ikinä törmännyt) ja jos peliä pyrkii parantamaan kannattaa toki olla rehellinen mihin oikeasti pystyy.

    Esimerkiksi, pystyn lyömään ilmassa 160m rautakutosia ja vitosia rangella oikein hyvin, kentällä veden yli hyvin suojatulle griinille aika harvoin. Jos pokaalista pelataan tai tulosta yritetään ja tilanne on edessäyritän olla rehellinen kykyjeni suhteen.

    Katselin omia tilastojani vuodelta 2005, kun tasoitukseni laski 6.6 -> 5.8.

    Kierroksia: 35
    FIR: 44%
    GIR: 43%
    putit: 31,9
    tulos: +10,1

    Aika samoissa siis.

    Tilastonurkan käyttäjiltä kysyisin mikä teillä on par-kolmosten GIR-puttikeskiarvo?
    Itselläni tuo keskiarvo on 1,99 eli aika lailla yhtä paljon tulee birkkuja ja kolmen putin bogeja. On sentään alle kahden! 😉

    Tilastodataa ainakin on mukavasti (1262 viheriöosumaa).

    Albatrossi kirjoitti: (7.5.2013 11:52:46)

    Tilastonurkan käyttäjiltä kysyisin mikä teillä on par-kolmosten GIR-puttikeskiarvo?
    Itselläni tuo keskiarvo on 1,99 eli aika lailla yhtä paljon tulee birkkuja ja kolmen putin bogeja. On sentään alle kahden! 😉

    Tilastodataa ainakin on mukavasti (1262 viheriöosumaa).

    Vuodesta 2008 lähtien 195 osumaa ja GIR-putit 2,17… Kolmen putin bogi on mun tavaramerkki.

    KaM

    Jotain omia tilastoja.¨Tässä on kyllä vain murto-osa pelatuista rundeista.
    Tilastot on viideltä eri kentältä,ja näköjään vain hyvät/kohtalaiset kiekat olen kirjannut.
    Händäri mennyt 2008->2011 7.5->4.6 välillä NexGolfin mukaan.

    Väyläkohtaiset tilastot: (1.1.2008 – 31.12.2011)
    Tilastoituja kierroksia: 59

    KESKIARVOT PAR3 PAR4 PAR5 YHT.
    Pelattuja väyliä: 237 590 235 1062
    Tuloskeskiarvo: 3,36 4,31 5,32 4,32
    (+/-)Par: 0,36 0,31 0,32 0,32

    Eaglet: 0 (0%) 1 (0%) 2 (1%) 3 (0%)
    Birdiet: 17 (7%) 52 (9%) 31 (13%) 100 (9%)
    Parit: 130 (55%) 340 (58%) 118 (50%) 588 (55%)
    Bogeyt: 78 (33%) 167 (28%) 66 (28%) 311 (29%)
    Tuplat: 11 (5%) 22 (4%) 12 (5%) 45 (4%)
    Triplat: 1 (0%) 5 (1%) 5 (2%) 11 (1%)
    Muut: 0 (0%) 3 (1%) 1 (0%) 4 (0%)

    Väyläosumat: 379 (64%) 124 (53%) 503 (61%)
    Viheriöosumat: 107 (45%) 284 (48%) 126 (54%) 517 (49%)

    Puttikeskiarvo: 1,73 1,71 1,78 1,73
    GIR puttikeskiarvot: 1,94 1,90 1,90 1,91

    Rangaistukset: 1 (4%) 18 (69%) 7 (27%) 26 (100%)

    Chip Greenside kirjoitti: (6.5.2013 12:44:45)
    Harjoittelematta ja keski-ikäisenä aloittaneena voin vain todeta, että tasoitusta ei tunnu saavan kuin kolmeen pelkällä pelaamisella. .

    Juu, voit todeta omalta osaltas. Se vaatii vain hieman innokkuutta tai lahjakkuutta saadakseen händäri selvästi pienemmäks.

    431OS kirjoitti: (7.5.2013 21:18:46)
    Vuodesta 2008 lähtien 195 osumaa ja GIR-putit 2,17… Kolmen putin bogi on mun tavaramerkki.

    Tietää ainakin mitä pitäisi harjoitella. Esimerkiksi tällaiset jakaumat tuovat tuollaisen keskiarvon:

    1 putti 6 %
    2 puttia 71 %
    3 puttia 23 %

    1 putti 9 %
    2 puttia 66 %
    3 puttia 25 %

    1 putti 14 %
    2 puttia 54 %
    3 puttia 32 %

    431OS kirjoitti: (7.5.2013 21:18:46)
    Vuodesta 2008 lähtien 195 osumaa ja GIR-putit 2,17… Kolmen putin bogi on mun tavaramerkki.

    Tietää ainakin mitä pitäisi harjoitella. Esimerkiksi tällaiset jakaumat tuovat tuollaisen keskiarvon:

    1 putti 6 %
    2 puttia 71 %
    3 puttia 23 %

    1 putti 9 %
    2 puttia 66 %
    3 puttia 25 %

    1 putti 14 %
    2 puttia 54 %
    3 puttia 32 %

    Bulls Hit kirjoitti: (8.5.2013 7:50:32)

    Chip Greenside kirjoitti: (6.5.2013 12:44:45)
    Harjoittelematta ja keski-ikäisenä aloittaneena voin vain todeta, että tasoitusta ei tunnu saavan kuin kolmeen pelkällä pelaamisella. .

    Juu, voit todeta omalta osaltas. Se vaatii vain hieman innokkuutta tai lahjakkuutta saadakseen händäri selvästi pienemmäks.

    Lienee aika lailla selvä asia, että toteamus koskee itseäni. En todellakaan ihmettele, vaikka joku pääsee huomattavasti alle tuon kolmen harjoittelematta. Onpa joku kertonut toiselle pelanneensa elämänsä ensimmäisen ysin par’iin.

    Albatrossi kirjoitti: (8.5.2013 9:44:05)

    431OS kirjoitti: (7.5.2013 21:18:46)
    Vuodesta 2008 lähtien 195 osumaa ja GIR-putit 2,17… Kolmen putin bogi on mun tavaramerkki.

    Tietää ainakin mitä pitäisi harjoitella. Esimerkiksi tällaiset jakaumat tuovat tuollaisen keskiarvon:

    1 putti 6 %
    2 puttia 71 %
    3 puttia 23 %

    1 putti 9 %
    2 puttia 66 %
    3 puttia 25 %

    1 putti 14 %
    2 puttia 54 %
    3 puttia 32 %

    Tuollaista tilastoa ei taida tilastonurkasta saada vain par3-väyliltä. Mutta veikkaisin tuon keskimmäisen olevan aika lähellä totuutta.

    Joo, ’pitäisi’ on vanha klassikko. Niin, pitäisi lyödä lähemmäs lippua tai putata paremmin tai vaikka molemmat.

    Muut ovat varmaan kommentoineet, mutta en ehdi tähän hätään lukea. Sen sijaan pakko revetä ääneen ’250-270 metrin draiveille’. Veikkaan totuudeksi maksimissaan 220-240, mikä on tietysti ihan siedettävä sekin. Kalajuttuja näissä lyöntimitoissa saa kuulla aika usein, siksi olen HYVIN skeptinen. Jos draivit olisivat 270-metrisiä, singelitasoitukseen pelaisi vaikka palloa potkimalla – ellei sitten 67% avauksista ole 150 metrisiä ja 50 metriä vinoja.

    Khelde kirjoitti: (8.5.2013 21:09:08)
    Muut ovat varmaan kommentoineet, mutta en ehdi tähän hätään lukea. Sen sijaan pakko revetä ääneen ’250-270 metrin draiveille’. Veikkaan totuudeksi maksimissaan 220-240, mikä on tietysti ihan siedettävä sekin. Kalajuttuja näissä lyöntimitoissa saa kuulla aika usein, siksi olen HYVIN skeptinen. Jos draivit olisivat 270-metrisiä, singelitasoitukseen pelaisi vaikka palloa potkimalla – ellei sitten 67% avauksista ole 150 metrisiä ja 50 metriä vinoja.

    Näinhän se on ’terassi-pituudet’ tuppaavat lyhenemään huomattavasti kun päästään kentälle. Eräskin hyvin tuntemani kaveri kertoo jatkuvasti yli 250 metrin draivinpituuksista, vaikka en ole koskaan nähnyt hänen yltävän kunnolla edes 200:n metriin. Olen kuitenkin nähnyt jopa satoja hänen draivejaan.

    Virallinen tapa laskea terassi-draivi-keskiarvo on ottaa pisin oma draivi ikinä alamäkeen ja myötätuuleen. Siihen lisätään 20-30m hyvänmiehen lisää. Jos edelleen jäädään 250m alapuolelle, voidaan lisätä hieman isompikin hyvänmiehen lisä.

    Kalamiehet ovat golfareihin verrattuina aloitteloijoita valehtelemisen suhteen.

    Mun terassi-draivi ka on 340m. (Satuin kerran Kytäjällä saamaan kolme pomppua asvaltilta, kakkoslynti par nelosella oli takaisinpäin 🙂 )

    Chip Greenside kirjoitti: (9.5.2013 15:47:52)

    Khelde kirjoitti: (8.5.2013 21:09:08)
    Muut ovat varmaan kommentoineet, mutta en ehdi tähän hätään lukea. Sen sijaan pakko revetä ääneen ’250-270 metrin draiveille’. Veikkaan totuudeksi maksimissaan 220-240, mikä on tietysti ihan siedettävä sekin. Kalajuttuja näissä lyöntimitoissa saa kuulla aika usein, siksi olen HYVIN skeptinen. Jos draivit olisivat 270-metrisiä, singelitasoitukseen pelaisi vaikka palloa potkimalla – ellei sitten 67% avauksista ole 150 metrisiä ja 50 metriä vinoja.

    Näinhän se on ’terassi-pituudet’ tuppaavat lyhenemään huomattavasti kun päästään kentälle. Eräskin hyvin tuntemani kaveri kertoo jatkuvasti yli 250 metrin draivinpituuksista, vaikka en ole koskaan nähnyt hänen yltävän kunnolla edes 200:n metriin. Olen kuitenkin nähnyt jopa satoja hänen draivejaan.

    Taidan edustaa eri ’koulukuntaa’ kuin pelkästään draivien pituuksilla briljeeraavat, kun itse arvostan enemmän chillailua väyläosumilla. Vähemmän sitä kyllä näkee, miksiköhän?

    Arvostan siis tarkkuutta pituutta enemmän, mutta kun molemmat ovat kohdillaan niin kyseessä onkin kunnioitettava pelimies.

    Tänään tuli lanseerattua rundilla uusi tilastotermi, ’väylähosuma’. 9 väyläosumasta 3 griiniä. Väylähosumiksi lasketaan sellaiset seuraavat lyönnit, jotka on lyöty väyläosumista ja joiden jälkeen ei ole mahdollista edes seuraavalla tavoittaa griiniä. Yleensä sen seurauksena on vähintään bogi, mutta ennemminkin tupla tai tripla. Väylähosuma lyödään esteeseen, outtiin, kadoksiin tai todella v..tumaiseen paikkaan, ellei vielä syvemmälle.

    Ballmarker kirjoitti: (9.5.2013 19:45:26)

    Chip Greenside kirjoitti: (9.5.2013 15:47:52)

    Khelde kirjoitti: (8.5.2013 21:09:08)
    Muut ovat varmaan kommentoineet, mutta en ehdi tähän hätään lukea. Sen sijaan pakko revetä ääneen ’250-270 metrin draiveille’. Veikkaan totuudeksi maksimissaan 220-240, mikä on tietysti ihan siedettävä sekin. Kalajuttuja näissä lyöntimitoissa saa kuulla aika usein, siksi olen HYVIN skeptinen. Jos draivit olisivat 270-metrisiä, singelitasoitukseen pelaisi vaikka palloa potkimalla – ellei sitten 67% avauksista ole 150 metrisiä ja 50 metriä vinoja.

    Näinhän se on ’terassi-pituudet’ tuppaavat lyhenemään huomattavasti kun päästään kentälle. Eräskin hyvin tuntemani kaveri kertoo jatkuvasti yli 250 metrin draivinpituuksista, vaikka en ole koskaan nähnyt hänen yltävän kunnolla edes 200:n metriin. Olen kuitenkin nähnyt jopa satoja hänen draivejaan.

    Taidan edustaa eri ’koulukuntaa’ kuin pelkästään draivien pituuksilla briljeeraavat, kun itse arvostan enemmän chillailua väyläosumilla. Vähemmän sitä kyllä näkee, miksiköhän?

    Arvostan siis tarkkuutta pituutta enemmän, mutta kun molemmat ovat kohdillaan niin kyseessä onkin kunnioitettava pelimies.

    Mulla tää on muna ja kana-asia, koska aina, kun lyönti on ’tarkka’, on se myös yleensä kaukana väylällä. Jos se on lyhyt, niin silloin se on myös tavallisen kaukana väylästä.

    Heh. Olen pahoillani, jos minun draivien mitat on aiheuttaneet jollekkin mielipahaa. Sen verran vauhdikasta keskustelu on niiden ympärillä ollut, että ei ole voinut kun nauraa. 🙂 Kaikkihan tietää, että golf ei kuitenkaan ole pituuslyöntikilpailu, vaan tarkkuuslyöntikilpailu. Kauden avauksesta sen verran, että jotain 10 kierrosta on takana ja peli menee pikkuhiljaa eteenpäin. Puttaaminen ja chippaaminen on vielä aivan kauheaa, mutta merkkejä paremmasta sielläkin on havaittavissa. Ei pitäisi sortua selittelemään omia kirjoituksiaan, mutta mun lyöntipituuksia selittää urheilutausta, joka on yli 25-vuotta pesäpalloa kaikilla sarjatasoilla ja vahvuudet olivat pallon lyömisessä.

    Näin äkkiseltään tuntuu että lähipeli vähän tökkii. Mulla on ongelmana lyhyet lyönnit. Väylälle osuu, mutta par4:ssakin tekee tiukka päästä kahdella greenille, pidemmillä ei mitään toivoa. Draivit viime kesänä olivat jopa yli 200m, mutta yleensä jäävät alle 200m ja rautapeli ei toimi. Oisko rauta 7 ’pisin’ rauta mikä toimii, 6 ja 5 on järkyttäviä sutaisuja jotka eivät lennä minnekään. Greenin ympäristössä meneekin yleensä chippi ja putti, ja viime aikoina enenemässä määrin vain chippi kun alkanut osumaan suoraan kuppiin 🙂 Jos lähipelis ei toimisi, niin pulassa oltaisiin.

Esillä 24 viestiä, 51 - 74 (kaikkiaan 74)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #417946 kohteessaHenkilökohtaiset tilastot

Etusivu Foorumit Yleistä Henkilökohtaiset tilastot