-
JulkaisijaArtikkelit
-
Etelärannikolla ensilumi tuli vain pinnalta jäätyneeseen maahan. Nyt nurmikot ovat sulia lumen alla maalämmön vaikutuksesta. Ensi viikolla on luvassa hurjaakin pakkasta. Mikä on asiantuntijoiden näkemys jos ensilumi ei sula pois ja näillä mennään kevääsen asti.
approach kirjoitti: (25.11.2010 10:37:55)
Etelärannikolla ensilumi tuli vain pinnalta jäätyneeseen maahan. Nyt nurmikot ovat sulia lumen alla maalämmön vaikutuksesta. Ensi viikolla on luvassa hurjaakin pakkasta. Mikä on asiantuntijoiden näkemys jos ensilumi ei sula pois ja näillä mennään kevääsen asti.Vaikken asiantuntija olekaan niin mun mielestä tuo ei ole suurin ongelma, suurin on se että ensin tuli pakkasta ja greenit jäätyi muutaman sentin syvyyteen, sen jälkeen tuli kovat sateet ja eivät välttämättä ehtineet sulaa jolloin vesi saattoi jäädä hyvin pinnalle/pintakerrokseen. Greenien hoidossa tuntuu olevan kahta tapaa: Pelkästään piikitetään tai piikitetään ja hiekoitetaan. Jos on hiekoitettu niin voisi olla enemmän ongelmia koska vesi ei pääse jäätyneen hiekan läpi niin hyvin. Onko nurmikot sitten sulia nyt ja kuinka syvältä on toinen asia. Jos ovat niin veden pitäisi päästä imeytymään läpi jolloin tilanne lienee helpompi. Aika olennaista on myös se onko viimeiset greenien leikkaukset tehty kunnolla terävillä terillä, huonoilla tylsillä terillä tehty leikkaus repii ruohon pään rikki rosoiseksi ja altistaa ruohon erilaisille taudeille helposti, jotka sitten näkyy keväällä. Lisäkommentteja olisi kiva kuulla kentänhoidon ammattilaisilta, onko nuo esitetyt ajatukset lähelläkään oikeaa.
Noin yleisellä tasolla voi sanoa, että lumihomeelle on hyvät olosuhteet luvassa. Maa on käytännössä sula koska se muutama sentti mikä ehti jäätyäs sulaa kyllä kokonaan jos lumipeite pysyy tai vahvistuu.
Lumihome on talvituhoista se, joka aiheuttaa harmillisimpia tuhoja. Nuo laikut pomputtavat viheiröitä joskus pitkällekin kevääseen, varsinkin jos tauti on ehtinyt nävertää kasveja kuitukerrosta myöten.
Uusi alku tekisi hyvää eli lumet saisivat sulaa pois, kunnon pakkaskausi jäädyttää maan ja sitten hyvät pakkaslumet päälle.
Jos lumi ei sula joudutaanko griineiltä poistamaan lumikerros ja antaa griinien jäätyä ennen seuraavia lumisateita. Kuinka itse aiot toimia.
Keeper kirjoitti: (25.11.2010 14:08:54)
Noin yleisellä tasolla voi sanoa, että lumihomeelle on hyvät olosuhteet luvassa. Maa on käytännössä sula koska se muutama sentti mikä ehti jäätyäs sulaa kyllä kokonaan jos lumipeite pysyy tai vahvistuu.Lumihome on talvituhoista se, joka aiheuttaa harmillisimpia tuhoja. Nuo laikut pomputtavat viheiröitä joskus pitkällekin kevääseen, varsinkin jos tauti on ehtinyt nävertää kasveja kuitukerrosta myöten.
Uusi alku tekisi hyvää eli lumet saisivat sulaa pois, kunnon pakkaskausi jäädyttää maan ja sitten hyvät pakkaslumet päälle.
Toisin sanoen jäätynyt maa ja pakkaslumi päälle torjuu lumihomeen, koska home viihtyy siellä hangen alla mukavasti osittainkin sulassa maassa? Kuulostaa loogiselta.
Entäs sitten se jääpolte? Mikäs sen aiheuttaa?
KL kirjoitti: (25.11.2010 15:35:31)
Entäs sitten se jääpolte? Mikäs sen aiheuttaa?
Villi veikkaus mitääntietämättömyyden antamalla varmuudella
Jää
Marx kirjoitti: (25.11.2010 16:06:02)
KL kirjoitti: (25.11.2010 15:35:31)
Entäs sitten se jääpolte? Mikäs sen aiheuttaa?
Villi veikkaus mitääntietämättömyyden antamalla varmuudella
Jää
Jääpoltteen aiheuttaa tosiaan umpinainen jääkerros, minkä läpi ei pääse happea. Tämä on yleensä seurausta vesisateista ja/tai lumen sulamisesta maan jo ollessa jäässä. Kun maa on jäässä, pinnalle tullut vesi ei pääse painumaan mihinkään, vaan muodostaa pakkasten uudelleen tullessa yhtenäisen jääkannen. Jääkerroksen pysyessä riittävän pitkään paikallaan ruoho kuolee.
Marx kirjoitti: (25.11.2010 16:06:02)
KL kirjoitti: (25.11.2010 15:35:31)
Entäs sitten se jääpolte? Mikäs sen aiheuttaa?
Villi veikkaus mitääntietämättömyyden antamalla varmuudella
Jää
Villi veikkaus meni osittain oikein! Jään toinenkin olomuoto, nimittäin vesi, voi aiheuttaa jääpoltetta. Kyse on siis oikeastaan siitä, että kasvusto on hapettomassa tilassa liian pitkään.
Lumen poistaminen saattaisi auttaa maata routaantumaan, mutta poistamisella aiheutetaan myös vaurioita. Lunta ei saa aivan kokonaan pois, joten pintaan tallautunut lumi sitten mahdollisen suojasään vaikutuksesta muuttuu teräsjääksi, joka taas tähän vuodenaikaan muodostuessaan aiheuttaa suht varmasti tuhoja. Eli peukaloinnin riskit lienevät suuremmat kuin mahdolliset hyödyt, kukapa tietää? Selvää loskaa poistetaan joskus talvella.
Karttunenhan muutama vuosi sitten Pickalassa kokeili talven aikana jotain lämpöputkia greeneillä. En muista oliko kyse talvenaikaisesta lämmittämisestä, vai nopeammasta sulattamisesta. Greeneillä oli ainakin keväällä ruskeat ’palaneet’ raidat putkitusten kohdalla, mutta nyt ei enää muisti pelaa niin pitkälle että vaikuttikohan se negatiivisesti greenien kevätkuntoon. Tai positiivisesti. Käsittääkseni kokeilua ei jatkettu.
Muistaakos Pickalalaiset, tai Karttusen kolleegat mistä oli kyse ja mitkä olivat kokeilun johtopäätökset? Paksupekka ainakin pitkäaikaisena Pickalalaisena ja kovin nurmiasioista muutenkin kiinnostuneena, varmaankin osaa asiasta jotakin kertoa.
Ja eikös Nokialla ollut joku kuplamuovi? systeemi kokeilussa jonkun aikaa sitten? Onkos edelleen? Minkäslaisia kokemuksia tuosta sai Nokialaiset ja onkos muualla samanlaista kokeilua ollut?
Oletus on, että alan ammattilaiset ovat jo keksineet kaikki jipot, että ampukaapas tämä alas.
Ainakin pienempien greenien päälle voisi tahdä pressu tms katokset ja säiden mukaan sitten availla ja sulkea kattoa, että tulisi ideaaliolosuhteet sateiden, lumien ja muiden perusteella talvehtimiseen. Säätiedotus lupaa jäätävää sadetta, niin kentänhoitaja repii katon päälle ja kun säätiedotus lupaa ideaalilunta talvehtimiseen , niin pressu auki jne.
Unohdetaan kustannukset, mutta näin heittona, seuraava aste on, että syksyllä siirrettävä kylmä mökki greenin päälle. Maan sisällä on ne lämmitysputket. Kun mennään pakkasen puolelle, niin laitetaan joku viimeisen päälle testattu rouhe tai peite että varmasti talvehtii tasapaksusti. Sitten keväällä mökki siirretään pois, peitto pois ja lämmöt päälle ja aikaistataan se muutama viikko pois aloituksesta. Luksusversiossa on sisäkatossa kasvilamput, että kasvattamisen voi aloittaa jo ennen mökin siirtoa.
Skifiosastoa myönnetään, mutta tämä on virkistävän poikkeava ketju niihin 30 muuhun ketjuun, että pitää vähän ’provota’.
Linkkejäkin saa heittää jos tämä keskustelu jo käyty tms.
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (26.11.2010 14:33:31)
Oletus on, että alan ammattilaiset ovat jo keksineet kaikki jipot, että ampukaapas tämä alas.Ainakin pienempien greenien päälle voisi tahdä pressu tms katokset ja säiden mukaan sitten availla ja sulkea kattoa, että tulisi ideaaliolosuhteet sateiden, lumien ja muiden perusteella talvehtimiseen. Säätiedotus lupaa jäätävää sadetta, niin kentänhoitaja repii katon päälle ja kun säätiedotus lupaa ideaalilunta talvehtimiseen , niin pressu auki jne.
Unohdetaan kustannukset, mutta näin heittona, seuraava aste on, että syksyllä siirrettävä kylmä mökki greenin päälle. Maan sisällä on ne lämmitysputket. Kun mennään pakkasen puolelle, niin laitetaan joku viimeisen päälle testattu rouhe tai peite että varmasti talvehtii tasapaksusti. Sitten keväällä mökki siirretään pois, peitto pois ja lämmöt päälle ja aikaistataan se muutama viikko pois aloituksesta. Luksusversiossa on sisäkatossa kasvilamput, että kasvattamisen voi aloittaa jo ennen mökin siirtoa.
Skifiosastoa myönnetään, mutta tämä on virkistävän poikkeava ketju niihin 30 muuhun ketjuun, että pitää vähän ’provota’.
Linkkejäkin saa heittää jos tämä keskustelu jo käyty tms.
Sieluni silmillä yritin ruveta kuvittelemaan mökkiä Talman Laakson 14. viheriön päälle. Siihen ei mikään ihan pieni mökki enää riitäkään 😀
Sitäkös se Väyrynen oikein hommaili takavuosina siellä pohjoisessa kuuluisan jalasmökkinsä kanssa? Kasvatti viheriötä talvella?
Henkka kirjoitti: (26.11.2010 13:59:21)
Karttunenhan muutama vuosi sitten Pickalassa kokeili talven aikana jotain lämpöputkia greeneillä. En muista oliko kyse talvenaikaisesta lämmittämisestä, vai nopeammasta sulattamisesta. Greeneillä oli ainakin keväällä ruskeat ’palaneet’ raidat putkitusten kohdalla, mutta nyt ei enää muisti pelaa niin pitkälle että vaikuttikohan se negatiivisesti greenien kevätkuntoon. Tai positiivisesti. Käsittääkseni kokeilua ei jatkettu.
Karttusen kanssa kokeiltiin aikoinaan täällä Hyvinkäällä levittää lasivillaa greeneille (harjoitusgreenille) ennen talventuloa. Jäi kokeiluksi, vaikkakin aivan ohut (KH) hieman näytti greeniä suojeleenkin. Valitettavasti en juuri nyt muista kokeen yksityiskohtia.
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (26.11.2010 14:33:31)
Oletus on, että alan ammattilaiset ovat jo keksineet kaikki jipot, että ampukaapas tämä alas.Ainakin pienempien greenien päälle voisi tahdä pressu tms katokset ja säiden mukaan sitten availla ja sulkea kattoa, että tulisi ideaaliolosuhteet sateiden, lumien ja muiden perusteella talvehtimiseen. Säätiedotus lupaa jäätävää sadetta, niin kentänhoitaja repii katon päälle ja kun säätiedotus lupaa ideaalilunta talvehtimiseen , niin pressu auki jne.
Unohdetaan kustannukset, mutta näin heittona, seuraava aste on, että syksyllä siirrettävä kylmä mökki greenin päälle. Maan sisällä on ne lämmitysputket. Kun mennään pakkasen puolelle, niin laitetaan joku viimeisen päälle testattu rouhe tai peite että varmasti talvehtii tasapaksusti. Sitten keväällä mökki siirretään pois, peitto pois ja lämmöt päälle ja aikaistataan se muutama viikko pois aloituksesta. Luksusversiossa on sisäkatossa kasvilamput, että kasvattamisen voi aloittaa jo ennen mökin siirtoa.
Skifiosastoa myönnetään, mutta tämä on virkistävän poikkeava ketju niihin 30 muuhun ketjuun, että pitää vähän ’provota’.
Linkkejäkin saa heittää jos tämä keskustelu jo käyty tms.
Toi olisi ihan hyvä jos greenien koko olisi sellaiset 50 m2, mutta kun on keksitty niin pirun isoja greenejä yleensä välillä 350-500 m2 yksi mökki varovaisesti arvioiden on luokkaa 15-20k€ ja jos siitä pitäisi vielä valaista ja lämmittää nousee tuosta vielä 5k€ lisää.
Rauski kirjoitti: (26.11.2010 16:42:08)
Toi olisi ihan hyvä jos greenien koko olisi sellaiset 50 m2, mutta kun on keksitty niin pirun isoja greenejä yleensä välillä 350-500 m2 yksi mökki varovaisesti arvioiden on luokkaa 15-20k€ ja jos siitä pitäisi vielä valaista ja lämmittää nousee tuosta vielä 5k€ lisää.
Tuon kokoisesta griinistä käytetään yleisesti nimitystä postimerkki. 500 – 800 m2 taitaa olla aika yleinen vaihteluväli. On siinä timpurilla tekemistä kun niiden ylle mökkejä rakentaa.
ts kirjoitti: (26.11.2010 16:57:45)
Rauski kirjoitti: (26.11.2010 16:42:08)
Toi olisi ihan hyvä jos greenien koko olisi sellaiset 50 m2, mutta kun on keksitty niin pirun isoja greenejä yleensä välillä 350-500 m2 yksi mökki varovaisesti arvioiden on luokkaa 15-20k€ ja jos siitä pitäisi vielä valaista ja lämmittää nousee tuosta vielä 5k€ lisää.
Tuon kokoisesta griinistä käytetään yleisesti nimitystä postimerkki. 500 – 800 m2 taitaa olla aika yleinen vaihteluväli. On siinä timpurilla tekemistä kun niiden ylle mökkejä rakentaa.
No niinpäs onkin meillä pienin on näköjään noin 450m2, suurin jotain 850m2, ei olisi taas pitänyt luottaa arvioon, mut ne näyttää niin joskus niin hemmetin pieniltä;)
Rauski kirjoitti: (26.11.2010 17:26:14)
ts kirjoitti: (26.11.2010 16:57:45)
Rauski kirjoitti: (26.11.2010 16:42:08)
Toi olisi ihan hyvä jos greenien koko olisi sellaiset 50 m2, mutta kun on keksitty niin pirun isoja greenejä yleensä välillä 350-500 m2 yksi mökki varovaisesti arvioiden on luokkaa 15-20k€ ja jos siitä pitäisi vielä valaista ja lämmittää nousee tuosta vielä 5k€ lisää.
Tuon kokoisesta griinistä käytetään yleisesti nimitystä postimerkki. 500 – 800 m2 taitaa olla aika yleinen vaihteluväli. On siinä timpurilla tekemistä kun niiden ylle mökkejä rakentaa.
No niinpäs onkin meillä pienin on näköjään noin 450m2, suurin jotain 850m2, ei olisi taas pitänyt luottaa arvioon, mut ne näyttää niin joskus niin hemmetin pieniltä;)
Tossa yksi linkki telttoihin, mutta huono puoli ettei tuolla hinnalla saa vielä lumen kestävää ja suurinkin on noin puolet greenistä jos ihan sitäkään.
Jamasa kirjoitti: (26.11.2010 14:12:01)
Ja eikös Nokialla ollut joku kuplamuovi? systeemi kokeilussa jonkun aikaa sitten? Onkos edelleen? Minkäslaisia kokemuksia tuosta sai Nokialaiset ja onkos muualla samanlaista kokeilua ollut?Tuoltahan (golfpisteen nettitv) löytyy muutama kuva kuplamuovien suojaustehosta
Rauski kirjoitti: (26.11.2010 17:26:14)
No niinpäs onkin meillä pienin on näköjään noin 450m2, suurin jotain 850m2, ei olisi taas pitänyt luottaa arvioon, mut ne näyttää niin joskus niin hemmetin pieniltä;)850 m2 on muuten jo pirun iso griini. Ajattelepas, ihan suorakaiteen muotoisena se on 20m x 42,5m. Kyllä siihen osuu tuupparikin!
P.S. Milläs teidän reiällä tuo iso griini on? Jotta osaan laatia strategian oikein siihen yhteiselle kevätkierroksellemme… Btw, laitapas vähän yhteystietoa profiilin osoitteeseen, jotta osaan ottaa yhteyttä kauden alun lähestyessä.
KL kirjoitti: (26.11.2010 18:12:54)
Rauski kirjoitti: (26.11.2010 17:26:14)
No niinpäs onkin meillä pienin on näköjään noin 450m2, suurin jotain 850m2, ei olisi taas pitänyt luottaa arvioon, mut ne näyttää niin joskus niin hemmetin pieniltä;)850 m2 on muuten jo pirun iso griini. Ajattelepas, ihan suorakaiteen muotoisena se on 20m x 42,5m. Kyllä siihen osuu tuupparikin!
P.S. Milläs teidän reiällä tuo iso griini on? Jotta osaan laatia strategian oikein siihen yhteiselle kevätkierroksellemme… Btw, laitapas vähän yhteystietoa profiilin osoitteeseen, jotta osaan ottaa yhteyttä kauden alun lähestyessä.
Tiedot meni toivottavasti. Kansalaisen karttapaikasta mitattuna par5 väylä 10, 42*26m ja sitten vähän kulma-aluetta pois. Mutta ei siihenkään perhana tahdo millään tokalla osua.
KL kirjoitti: (26.11.2010 18:12:54)
Rauski kirjoitti: (26.11.2010 17:26:14)
No niinpäs onkin meillä pienin on näköjään noin 450m2, suurin jotain 850m2, ei olisi taas pitänyt luottaa arvioon, mut ne näyttää niin joskus niin hemmetin pieniltä;)850 m2 on muuten jo pirun iso griini. Ajattelepas, ihan suorakaiteen muotoisena se on 20m x 42,5m. Kyllä siihen osuu tuupparikin!
P.S. Milläs teidän reiällä tuo iso griini on? Jotta osaan laatia strategian oikein siihen yhteiselle kevätkierroksellemme… Btw, laitapas vähän yhteystietoa profiilin osoitteeseen, jotta osaan ottaa yhteyttä kauden alun lähestyessä.
Ei vaan 20m on yllättävän lyhyt matka. 30x30m on jo sitten tasaympyränäkin yli 700m2.
25m leveä ja 30m pitkä suorakaide sitten tekeekin jo 750. Tuota voisi sanoa jo kohtalaisen kokoiseksi, mutta ei vielä suureksi. Siinä monesti yllättyy kun noita lähtee oikeesti mittaamaan.
ts kirjoitti: (26.11.2010 18:32:26)
KL kirjoitti: (26.11.2010 18:12:54)
Rauski kirjoitti: (26.11.2010 17:26:14)
No niinpäs onkin meillä pienin on näköjään noin 450m2, suurin jotain 850m2, ei olisi taas pitänyt luottaa arvioon, mut ne näyttää niin joskus niin hemmetin pieniltä;)850 m2 on muuten jo pirun iso griini. Ajattelepas, ihan suorakaiteen muotoisena se on 20m x 42,5m. Kyllä siihen osuu tuupparikin!
P.S. Milläs teidän reiällä tuo iso griini on? Jotta osaan laatia strategian oikein siihen yhteiselle kevätkierroksellemme… Btw, laitapas vähän yhteystietoa profiilin osoitteeseen, jotta osaan ottaa yhteyttä kauden alun lähestyessä.
Ei vaan 20m on yllättävän lyhyt matka. 30x30m on jo sitten tasaympyränäkin yli 700m2.
25m leveä ja 30m pitkä suorakaide sitten tekeekin jo 750. Tuota voisi sanoa jo kohtalaisen kokoiseksi, mutta ei vielä suureksi. Siinä monesti yllättyy kun noita lähtee oikeesti mittaamaan.
Joo se on ihan hauska miettiä jos kämppä on 100m2 ja sen asettais siihen greenille niin ei kauheasti haitaa, siellä kulmassa se nököttäis. Tuollaisia 800m2 tonttejahan esim Helsingissä omakotialueilla on aika paljon, ei siihen saisi edes rakennettua omaa harkkagreeniä kunnolla.
Toimivat systeemit noin peritaatetasolla on olemassa. Maailman realiteetit tekevät niiden käytöstä hankalaa. Suojausmateriaalit:
Epäorgaaninen lämmöneriste jonka paksuus on 10 mm luokkaa. Tässä toimii esimerkiksi kuplamuovi tai salaojamatto. Eristeen päällä tiivis muovi, joka estää veden pääsyn eristeeseen ja sen alle. Menetelmä edellyttää, että heinä on luopunut kasvusta ja karaistunut. Lumihomeen torjunnan täytyy onnistua ns. täydellisesti, muuten hukka perii.
Ongelmat ovat paljolti käytännöllisiä.
Milloin talvi oikeasti tulee? Jos peittäminen tehdään liian aikaisin ja lämpötila on esim kuukauden ajan vaikkapa +7 astetta, lähtee heinä kasvuun ja pimeässä käyttää taatusti kaikki vararavintonsa. Todennäköisesti fungisidi hajoaa tuona aikana ja lumihome viimeistelee tuhon. Kun ajatellaan vaikkapa viittä kulunutta vuotta, olisi sopivan suojaamishetken arvaaminen ollut nimenomaan arvaamista, eli jossakin vaiheessa olisi varmasti arvattu väärin – joko myöhästytty tai lähdetty liian aikaisin. Joskus tietysti onnistuttukin.
Materiaalit ovat melko kalliita ja asentaminen sekä mahdollinen tuulettaminen ja torjunnan uusiminen ovat sen verran työläitä, että kentänhoidon voimin niitä ei saa siinä aikaikkunassa tehtyä kuin välttämätöntä olisi.
Nuo mökkirakenteet sallivat taas pakkasen tehdä tuhojaan. Varsinkin kylänurmikkaviheriöille se saattaa olla kohtalokasta. Tuo maan lämmittäminen yhdistettynä pinnan eristämättömyyteen (kylmä katto joka pitää lumen loitolla) on melko takuuvarma tapa tuhota kasvustot. Lämmin maa estää karaistumisen ja pakkanen pääsee polkaisemaan huolella.
Keskimääräistä talvehtimista varmasti pystyttäisiin parantamaan, mikäli kustannukset unohdettaisiin. Sitten toisaalta, jos vastaavat summat käytetään kentänhoidossa muiden hoitotöiden hyväksi, saatetaan saada yhtä hyvät tai jopa paremmat tulokset.
Paino sanalla saatetaan, koska vertailuun vaikuttaa esimerkiksi tarkastelujakson pituus. Tarkastellaanko tästä taaksepäin kolmen, viiden vai kymmenen vuoden jaksoa. Mitä olisi minäkin syksynä ja keväänä tullut tehdä, mitä tehtiin ja millä perusteilla?
Oma näkemykseni on, että perushoitotoimet kunniaan ja siitä yli jääneet paukut rakenteiden parantamiseen. Toinen vaihtoehto joka on mielestäni yhtä hyvä: Hyväksytään olosuhteet, tehdään niiden puitteissa mitä voidaan ja saadaan joskus vähän vaatimattomienkin pelipintojen vastapainoksi pelata edullisesti.
Ilo on kommenttejasi lukea. Niistä huokuu ammattitaito ja samalla selkeä tunnustus omien taitojen riittämättömyydestä luonnon oikkuja vastaan, nille kun ei kukaan voi yhtään mitään.
Haluan kuitenkin tyylilleni uskollisena korjata yhden pikku asian:
Keeper kirjoitti: (27.11.2010 13:06:06)
Epäorgaaninen lämmöneriste jonka paksuus on 10 mm luokkaa. Tässä toimii esimerkiksi kuplamuovi tai salaojamatto.Tuo kuplamuovi on mitä puhtain orgaaninen aine (s.o. hiiltä ja vetyä sisältävä), kuten kaikki muovit, joiden sisälle ei ole vahvisteeksi tungettu jotakin epäorgaanista, kuten kiveä tai muita mineraaleja Olisiko tuossa tullut pikku ajatusvirhe, kun sinulle sana orgaaninen viittaa niin kiinteästi eloperäiseen aineeseen?
KL kirjoitti: (27.11.2010 18:29:06)
Ilo on kommenttejasi lukea. Niistä huokuu ammattitaito ja samalla selkeä tunnustus omien taitojen riittämättömyydestä luonnon oikkuja vastaan, nille kun ei kukaan voi yhtään mitään.Haluan kuitenkin tyylilleni uskollisena korjata yhden pikku asian:
Keeper kirjoitti: (27.11.2010 13:06:06)
Epäorgaaninen lämmöneriste jonka paksuus on 10 mm luokkaa. Tässä toimii esimerkiksi kuplamuovi tai salaojamatto.Tuo kuplamuovi on mitä puhtain orgaaninen aine (s.o. hiiltä ja vetyä sisältävä), kuten kaikki muovit, joiden sisälle ei ole vahvisteeksi tungettu jotakin epäorgaanista, kuten kiveä tai muita mineraaleja Olisiko tuossa tullut pikku ajatusvirhe, kun sinulle sana orgaaninen viittaa niin kiinteästi eloperäiseen aineeseen?
Ihan sivujuonteena saitko yhteystiedot?
-
JulkaisijaArtikkelit