26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Golfyhtiön velat ja osakkaan maksuvelvollisuus?

Etusivu Foorumit Yleistä Golfyhtiön velat ja osakkaan maksuvelvollisuus?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 100)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #1327225 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Korkeimmasta oikeudesta saatiin eilen mielenkiintoinen päätös koskien Gumbölen vähemmistöosakkaiden velvollisuuksia yhtiölainojen maksusta. Päätökseen kannattaa perehtyä varsinkin jos omistaa golfosakkeita yhtiöstä jolla on yhtiövelkoja. Toisekseen myös sellaisissa tapauksissa joissi golfyhtiö (yhtiökokous) tekee päätöksiä lainapääomalla toteutettavista hankkeista.

    Tässä linkki kyseiseen uutioseen ja KO:n päätökseen.

    Tuossa KO:n päätöksessä ei kerrota miten kyseessä olevasta Gumbölen yhtiölainasta on aikoinaan päätetty yhtiökokouksessa.
    OY-lain mukaan yhtiökokous ei saa tehdä päätöstä osakkaan maksuvelvollisuuden lisäämisestä ilman osakkeenomistajan suostumusta. (OY-laki 5. luku, 29§/2 mom.).
    – ymmärtäisin tämän niin ettei osakkaan maksuvelvoitetta voida lisätä pelkästään yhtiökokouksessa läsnäolleiden enemmistöpäätöksellä.

    Toki yhtiökokouksessa voidaan tehdä tuollainenkin päätös. Mutta siinä tapauksessa tulee ottaa huomioon mitä sanotaan
    OY-lain 21 luku, 2§/2 momentissa, eli päätös ilman osakkaan suostumusta on mitätön.

    – käsittääkseni em. lainkohtia tulee noudattaa mahd. yhtiöveloista päätettäessä vaikka yhtiöjärjestyksessä oli mainittu osakkaan velvollisuudesta maksaa lainavastikkeita tai modollisen velkarahaston maksuja. Millä nimellä niitä sitten kutsutaankaan.
    – siis yhtiöjärjestyksen velvoite lainavastikkeiden maksusta astuu voimaan vain silloin kun velkavastike perustuu em. lakipykälien mukaan yhtiökokouksessa tehtyyn päätökseen. Tai jos osakkeen osalta on jo aiempi omistaja antanut suostumuksensa.

    Ehkä joku ystävällinen (mahdollisesti jopa golfia harrastava)lakimies voisi varmammaksi vakuudeksi kertoa miten ja missä järjestyksessä päätökset (yhtiökokous vs. yhtiöjärjestys) muodostuu osakasta velvoittavaksi?
    – tälläkin on oma merkityksensä, varsinkin kun eräissä golfyhtiöissä on erilaisia osakesarjoja, joista osa saattaa olla vapautettu jopa kaikista vastikkeista. Mutta joilla voi kuitenkin äänestää yhtiökokouksessa.

    #1327226 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    OY-lain mukaan yhtiökokous ei saa tehdä päätöstä osakkaan maksuvelvollisuuden lisäämisestä ilman osakkeenomistajan suostumusta. (OY-laki 5. luku, 29§/2 mom.).
    – ymmärtäisin tämän niin ettei osakkaan maksuvelvoitetta voida lisätä pelkästään yhtiökokouksessa läsnäolleiden enemmistöpäätöksellä.

    Ainakin kaikissa niissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa olen itse ollut osakkaana, yhtiökokouksen enemmistö on hyväksynyt hallituksen esityksen yhtiövastikkeen korottamisesta. Pitäisin aika outona, ettei vastiketta voisi korottaa siksi, että yksi sadasta osakkeenomistajasta vastustaa sitä. Tosin onhan Briteissä pääministerinä ja jenkeissä vielä hetken presidenttinä ukkelit, joiden yhteenlaskettu äo alittaa Suomessa virallisesti vähä-älyiseksi luokiteltavan henklön vastaavan, joten maailmaan mahtuu kaikkea perin kummallista…

    #1327227 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    OB

    Tuo aö vertailu tai keskustelu siitä ei ole millään tavalla sopivaa. Mielestäni ei kuulu näille palstoille.

    #1327228 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tarkennan vielä sen verran ettei tuossa edellisessä meilissä mainitsemissani maksuvelvoitteissa (siis laina-/velkavastikkeissa) ole kysymys kentän tai faciliteettien käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Ne katetaan kaikilla kentillä hoitovastikkeella.
    – toisaalta golfosakeyhtiö ei myöskään ole yksiyhteen kuin asunto-osakeyhtiö jonka toiminnasta on määritelty ihan erikseen asunto-osakeyhtiölaissa.
    – golfosakeyhtiössä toimitaan osakeyhtiölain mukaisesti..toki huomioiden myös yhtiökohtaisesti yhtiöjärjestyksen määräyksiä.
    – käsittääkseni se että yhtiöjärjestyksessä mainitaan mahdollisesta velkavastikkeesta (ja osakkaan velvollisuudesta niiden maksamiseen), ei välttämättä tarkoita että samalla annettaisiin yhtiölle ”vapaat kädet” päättää uusista investoinneista, yhtiölainoista jne.
    – osakeyhtiössä päätöksiä tekevät hallitus sekä yhtiökokous.
    – molemmissa tapauksissa OY-laissa määrittellään päätösten edellytykset.

    Esimerkiksi uuden (lisä)kentän rakentamiseen tarvittava (velka)rahoitus voisi olla jo sellainen investointi joka mielestäni aiheuttaa tarpeen hankkia päätökselle suostumus osakkeenomistajilta. (kts edellä mainittu OY-lain kohta.)
    – kuten myös jokin muu merkittävän suuri, lisäpääomaa tai (lisä)velanottoa vaativa, rakennushanke tai uushankinta.
    – sama tilanne voi tulla kyseeseen siinäkin tapauksessa jos/kun tehdään päätös kerätä erityistä maksua investointirahastoon.

    Onko Gumpparissa useampi osakesarja? Vain se selittäisi mielestäni seuran/yhtiön hallussa olevien osakkeiden velkaosuuden eron yksityisiin (pelaavien osakkaiden) osakkaisiin nähden.

    Sen ymmärrän täysin, että velallisia osakkeita toivotaan lunastettavan takaisin, kun niihin kohdistuu miltei 10k velkaosuus. Ja oman ymmärrykseni mukaan niitä voitaisiinkin lunastaa takaisin tietyin ehdoin, jos osaketta rasittava velka kuitattaisiin luovutuksen yhteydessä – siis maksettaisiin pois ennen lunastusta.

    OY-lain mukaan yhtiökokous ei saa tehdä päätöstä osakkaan maksuvelvollisuuden lisäämisestä ilman osakkeenomistajan suostumusta. (OY-laki 5. luku, 29§/2 mom.).

    Golfyhtiössä noudatetaan tosiaan OY-lakia, mutta OYlaki ei tunne yhtiövastiketta, jolloin siltä osin usein viitataan asoy-lakiin. Edellyttäen, että vastikkeesta on mainittu yhtiöjärjestyksessä. Maksuvelvollisuuden lisääminen koskee siis sellaisia maksuja, joita ei ole mainittu yhtiöjärjestyksessä – ei siis hoito- ja pääomavastikkeita, joiden suuruudesta päätetään yhtiökokouksessa yleensä yksinkertaisella enemmistöllä. Toisin sanoen, yhtiökokouskaan ei voi päättää (ilman kaikkien suostumusta) jonkin uuden maksun perimisestam joka ei perustu todelliseen/mitattuun kulutukseen. Tällaista maksua on joskus käsitelty käräjillä, kun golfyhtiö on yrittänyt periä kaikilta kiinteää ravintolamaksua – jolta osin yhtiökokouksen päätös oli pätemätön.

    Korkeimmasta oikeudesta saatiin eilen mielenkiintoinen päätös koskien Gumbölen vähemmistöosakkaiden velvollisuuksia yhtiölainojen maksusta.

    Eikö korkeimman oikeuden päätös koskenut lunastushintaa? Näin ainakin päätös on otsikoitu: Osakeyhtiö – Osakkeen lunastaminen – Lunastushinta

    Gumböle golf ry:lle syntyi lunastusvelvollisuus kun se omisti yli 90% osakkeista ja hinnasta oli erimielisyys joka nyt ratkaistiin.

    Tilannehan on ollut ”aina” näin, jos osakkeeseen kohdistuu velkaosuutta niin omistaja on velvollinen maksamaan rahoitusvastiketta mutta jos osakkeen myy niin velvoite siirtyy uudelle omistajalle (kuten jutun mukaan osalle osakkeille on käynyt) tai jos yritys menee konkurssiin niin velka jää konkurssipeän vastuulle joka taitaa käyttännössä tarkoittaa sitä että se jää lainanmyöntäjän luottotappioksi (HillSide).

    Ruis: Gumböle golf ry:lle syntyi lunastusvelvollisuus kun se omisti yli 90% osakkeista ja hinnasta oli erimielisyys joka nyt ratkaistiin.

    Juuri näin..KO päätös koskee vain asianomaisten valitusta lunastushinnan suhteen.

    Lunastusvelvollisuus syntyi siinä vaiheessa kun osa osakkaista vimenomaan vaati pääomistajaa (RY joka omistaa yli 90%:ia osakkeista).
    – ko. pienellä vähemmistöllä on lakiin perustuva oikeus vaatia lunastusta. Näin myös tehtiin mutta ilmeisesti välimiesten päätös lunastushinnasta tuli yllätyksenä.
    – mutta kummankaan osapuolen ei ole pakko vaatia osakkeiden lunastamista.
    – en tiedä sitäkään oliko kaikki vähemmistöosakkaat vaatimassa lunastusta?
    – toisekseen sekin on hieman epäselvää koskeeko KO:n päätös lunastushinnasta niitäkin osakkaita jotka eivät mahdollisesti olleet vaatimassa osakkeensa lunastusta..vaan ehkä mieluummin olisivat halunneet jatkaa lainavastikkeen maksamista vuosittain.

    Myös pääomistaja voi vaatia osakkeita itselleen lunastusmenettelun kautta. (muttei ole mikään pakko lunastaa)
    – se voi kuitenkin olla kyseenalaista, voiko pääomistaja vaatia vähemmistöosakasta maksamaan lunastushinnan kertasuorituksena, vai pitääkö vain laskuttaa vuosittain yhtiökokouksen/hallituksen päättämä lainavastikeosuus.
    (nimittäin on aina mahdollisuus että yhtiö maksaa/kuolettaa jäljellä olevaa yhtiövelkaa myös muilla tuotoilla kuin osakkaan maksamana lyhennyksenä. Esim. järjestämällä osakeannin, tai kenttäyhtiöiden sulautumisessa saamallaan komissiolla tai vaikka saadessaan varoja ulkopuoliselta sijoittajalta jne.)
    – osakeyhtiölaki ei suinkaan kiellä ylivelkaista golfyhtiötä hankkimasta (lisä)tuottoja joilla se kykenee lyhentämään yhtiövelkojaan. Sehän olisi sekä yhtiön että velanmaksuihin sitoutuneiden osakkaiden yhteinen etu.
    – siis, sen lisäksi että osakkailta kerätään samaan aikaan lainavastikemaksuja saman velan lyhentämiseen.

    Mahdollisesti uudelle osakeannille myös löytyisi kysyntää..Onhan harrastajien määrä huomattavasti lisääntynut erityisesti pääkaupunkiseudulla.

    Ruis: Tilannehan on ollut ”aina” näin, jos osakkeeseen kohdistuu velkaosuutta niin omistaja on velvollinen maksamaan rahoitusvastiketta mutta jos osakkeen myy niin velvoite siirtyy uudelle omistajalle

    Tämän ketjun avauksella on nimenomaan tarkoituksena käsitellä tätä yksityiskohtaa..siis velkavastuun syntymistä.

    Tilanne ei ole suinkaan tipahtanut osakkaille ”taivaasta”, yllätyksenä tai osakkaiden tietämättä.
    – kuten jo avauksessa kerroin osakkaiden maksuvelvollisuutta yhtiötä kohtaan ei voida lisätä ilman osakkaan suostumusta.
    – yhtiökokouksen päätös uudesta yhtiölainasta on nimenomaan sellainen velvoitteen lisäys.
    – tällainen päätös voidaan tehdä (lainmukaisesti ja osakasta sitovasti) vain siinä tapauksessa että osakas antaa sille suostumuksensa..(sattumoisin tiedän että aikoinaan Gumbölen osakkailta tällaista sitoumusta vaadittiin ja -ainakin lähes – kaikki osakkaat antoivat suostumuksensa).

    Eräissä muissa yhtiöissä osakkaat ovat saattaneet antaa suostymuksensa yhtiövelan ottamiselle erilaisilla tavoilla.
    – esimerkiksi allekirjoittaessaan suostumuksensa jo osakkeen hankinnan yhteydessä. (lieköhän kaikki edes lukeneet allekirjoittamiaan papereita?)
    – tiedän tapauksia joissa päätös yhtiölainan ottamisesta on tehty yhtiökokouksessa (määrä)enemmistöpäätöksellä (muita suostumuksia ei ole osakkalta kysytty tai hankittu). Kaikki osakkaat ovat kuitenkin kiltisti maksaneet yhtiön laskuttamat lainavastikkeensa.
    – joku enemmän lakia lukenut voisi ehkä kertoa onko näin (ajan ja maksujen myötä) syntynyt ikäänkuin De Facto- suostumus maksuvelvoitteen lisäykselle? (niidenkin osalta jotka eivät edes olleet kokouksessa päättämässä asiasta?)

    Mutta näillä mennään. Loppuviimeksi jää jokaisen golfharrastajan omalle vastuulle minkälaisiin velvoitteisiin kukin suostuu. Ihan kaikkeen ei kuitenkaan ole pakko suostua. Ikävää on kuitenkin se että joskus ihmisten hyväuskoisuutta ja tietämättömyyttä käytetään surutta hyödyksi. Mielestäni sellainen ei oikein kuulu oman lajimme perimmäiseen ideologiaan..

    Ikävää on kuitenkin se että joskus ihmisten hyväuskoisuutta ja tietämättömyyttä käytetään surutta hyödyksi. Mielestäni sellainen ei oikein kuulu oman lajimme perimmäiseen ideologiaan.

    Olen lähinnä tuon yhden artikkelin varassa, jossa mm. Markku Ignatius kommentoi asiaa, joten voi toki olla jotain joka muuttaisi asian muuksi. Mutta sen perusteella saa kuvan, että tuo lisävelka on otettu ihan asianmukaisesti yhtiökokouksen päätöksellä ja laajentuminen ajateltu rahoitettavan osakeannilla ja liiketoiminnan voitoilla. Jos sitten et ole ollut paikalla yhtiökokouksessa kun asiasta on päätetty niin se menee osakkeenomistajan oman tyhmyyden tai saamattomuuden piikkiin. Homma ei sitten mennyt kuin Strömsössä ja osakkeenomistajille on syntynyt velkavastuuta noin 10 k€ per osake.

    Näytelmän osa 2 on sitten se, kun muutamat juridiikkaa tuntevat (?) ovat päättäneet koeponnistaa tämän ennakkotapauksen eli a) kun tähän mennessä ei ole osakkeista käyty kauppaa negatiivisella hinnalla & b) pääomistajalla jolla on yli 9/10 yhtiön osakkeista on lunastusvelvollisuus, niin on päätetty katsoa case päätyyn asti.

    Nyt on sitten tämänkin kaltainen potentiaalinen puliveivaus torpattu tämän ennakkopäätöksen myötä, mikä voi sinällään olla hyvä juttu yhtiöille. Huono niille aikanaan ”hyväuskoisille” osakkeenomistajille, jotka ovat luottaneet yhtiöiden ”puuhamiehiin”.

    Voisikohan jatkossa käydä myös niin, että osakas joka myy osakkeen, jossa on merkittävästi velkaosuutta, hinnalla joka ei ole suhteessa tuohon velkaosuuteen, saattaa vielä itse päätyä maksamaan nuo velkaosuudet. Tässä saattaa olla toinen ennakkotapaus, joka tullaan koeponnistamaan eri oikeusasteissa.

    PS. Se tuossa jutussa ihmetyttää, että jos on käytetty välimiesmenettelyä, niin miten ihmeessä tämä case on edennyt sen jälkeen normaaleita oikeusasteita pitkin, sillä yleensä välimiesmenettelyn ratkaisut ovat lopullisia eikä niista ei voi valittaa.

    AP: PS. Se tuossa jutussa ihmetyttää, että jos on käytetty välimiesmenettelyä, niin miten ihmeessä tämä case on edennyt sen jälkeen normaaleita oikeusasteita pitkin, sillä yleensä välimiesmenettelyn ratkaisut ovat lopullisia eikä niista ei voi valittaa.

    7) Valitusmahdollisuus

    Välimiehet ilmoittavat välitystuomion kaupparekisteriin kahden viikon kuluessa. Välitystuomioon tyytymätön asianosainen voi hakea siihen muutosta valittamalla Helsingin käräjäoikeuteen 60 päivän kuluessa välitystuomion rekisteröimisestä. Käräjäoikeuden päätökseen asiassa saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

    AP: Mutta sen perusteella saa kuvan, että tuo lisävelka on otettu ihan asianmukaisesti yhtiökokouksen päätöksellä ja laajentuminen ajateltu rahoitettavan osakeannilla ja liiketoiminnan voitoilla. Jos sitten et ole ollut paikalla yhtiökokouksessa kun asiasta on päätetty niin se menee osakkeenomistajan oman tyhmyyden tai saamattomuuden piikkiin. Homma ei sitten mennyt kuin Strömsössä ja osakkeenomistajille on syntynyt velkavastuuta noin 10 k€ per osake.

    Näinhän on voinut tapahtua ja voi tapahtua esimerkisi Lahden Golfin tilanteessa
    – Lahden Golf teki tarjouksen ostaa 2/3 Vierumäki Cooken osakekannasta
    – investointi ja sen rahoitus varmaan käsitellään LG:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa
    – kauppahinta pitää varmaan rahoittaa jollain, mutta ensi vaiheessa syntyy velka
    – myös 2021 Cooke-vastikkeet pitää maksaa, joten LG:lle syntyy vastikevelka
    – puuhamiehet ovat jutelleet LG:n aktiivien kanssa ja KAIKKI uskovat, että LG:n osakkaat ovat valmiita rahoittamaan kaupan ja mahdolliset tappiot jatkossa, esim lunastamalla Cooken osakkeita tai vuokraamaan Cooke-pelioikeuden, tms
    – jos tätä valmiutta ei sitten olekaan riittävästi, loppu jää LG:n velaksi, josta vastaavat kaikki LG:n osakkaat ja maksavat sitten pääomavastikkeita tulevina vuosina
    – jos joku LG:n osakas ei tykkää päätösestä ja päättää myydä osakkeensa, tuleva ostaja pohtii ehkä kahdesti, ottaako kantaaakseen mahdollisen riskin (sen vastapainona, että saa entistä paremmat pelimahdollisuudet)

    P-P: 7) Valitusmahdollisuus
    Välimiehet ilmoittavat välitystuomion kaupparekisteriin kahden viikon kuluessa. Välitystuomioon tyytymätön asianosainen voi hakea siihen muutosta valittamalla Helsingin käräjäoikeuteen 60 päivän kuluessa välitystuomion rekisteröimisestä. Käräjäoikeuden päätökseen asiassa saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

    Ei kai tuo valitus voi koskea itse lopputulosta, sillä lakihan lähtee siitä että välimiesmenettelyssä annetaan riita-asia ”asianosaisten välisin sopimuksin välimiesten lopullisesti ratkaistavaksi”.

    Lähtökohtaisesti välimiesmenettelyssä ei ymmärtääkseni mennä oikeusprosessiin ellei välimiesmenettelyssä ole tehty muotovirhettä / noudatettu Suomen lakia. Olisikohan 30§ tai 40§ olleet kyseessä eli välimiesmenettelyn aikana on todettu yhteisesti, että Suomen lain mukaan tätä tapausta ei voida ratkaista, kun kyseessä on ennakkotapaus. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920967

    OYL säätää luastuksessa käytettävästä menettelystä erikseen, eli sen yksityiskohdat poikkeavat jossain määrin normaalista osapuolten välimiesmenettelystä. OYL 18 luvusta kannattaa tarkistaa koko säädös

    Välimiesmenettely

    Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on annettava välimiesten ratkaistavaksi siten kuin tässä luvussa säädetään.

    Siltä osin kuin tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu, noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annettua lakia (967/1992).

    OK eli säännöset tulevatkin OYL kautta koskien lunastusmenettelyä, sitten selvää. Aloin jo huolestua, että onko itsellä jäänyt jotain oleellista ymmärtämättä välimiesmenettelyyn liittyvästä lainsäädännöstä.

    Viimeaikaiset jutut konkursseista, osakemarkkinoiden luhistumisesta (so. osakkeesta ei pääse eroon) ja nyt Gumbölen tapaus jossa muutamat osakkaat joutuvat melkoisen oikeuskulun maksumiehiksi, ei ole alalle hyväksi.

    Mikä onkaan golf -yhtiöiden tulevaisuuskuva muutaman vuoden kuluttua?
    Yhä isompi osa osakkeenmistajista haluaa päästä irti golf -yhtiöstä hinnalla millä hyvänsä ja pelata pelilipuilla yms.
    Golf -yhtiöiden hallitusten tulisi ennakoida tuleva tilanne jo v 2021 eikä nukkua ruususen unta.

    Putti-Possu:
    – Lahden Golf teki tarjouksen ostaa 2/3 Vierumäki Cooken osakekannasta
    – investointi ja sen rahoitus varmaan käsitellään LG:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa
    – kauppahinta pitää varmaan rahoittaa jollain, mutta ensi vaiheessa syntyy velka
    – myös 2021 Cooke-vastikkeet pitää maksaa, joten LG:lle syntyy vastikevelka

    En ole varma mutta, eikö Cooke ole konkurssissa. Pesänhoitaja tietenkin ylläpitää (päävelkojien ohella)huolta siitä ettei pesän omaisuus tärvelly huonoon kuntoon..Golfkentän osalta siihen on toki monenlaisia mahdollisuuksia. Esim. vuokrata kentän operointi ulkopuoliselle toimijalle. Näihän tehtiin esim. Hill Sidessa.
    – mutta kenelle pesänhoitaja lähettäisi vastikelaskut?
    – Sitä ennen pitäisi perustaa uusi osakeyhtiö, myydä osakkeet jne.

    Yksi hyvä vaihtoehto on se että Lahden Golf sitoutuu hoitamaan Cooken kenttää ja tekemään tarvittavat järjestelyt jotta pelitoiminta voidaan käynnistää keväällä.
    – se vaatii kuitenkin pääomaa sekä monenlaisia päätöksiä LG:n sekä mahdollisesti myös osakkaiden sitoutumista/sustumusta.
    – mitään erityisiä esteitä ei välttämättä ole. Mutta, on siinä silti omat hallinnolliset kiemuransa.
    – talous ei välttämättä koidu ongelmaksi, tuskinpa esim. Hill Siden väliaikaiset vuokraajat tekivät hommaansa tappiolla.

    – puuhamiehet ovat jutelleet LG:n aktiivien kanssa ja KAIKKI uskovat, että LG:n osakkaat ovat valmiita rahoittamaan kaupan ja mahdolliset tappiot jatkossa, esim lunastamalla Cooken osakkeita tai vuokraamaan Cooke-pelioikeuden, tms
    – jos tätä valmiutta ei sitten olekaan riittävästi, loppu jää LG:n velaksi, josta vastaavat kaikki LG:n osakkaat ja maksavat sitten pääomavastikkeita tulevina vuosina

    Osakeyhtiolaki antaa tarkat määräykset kuinka kuinka päätökset tulee tehdä osakeyhtiössä. Esimerkiksi:
    – pelkkä usko ei riitä siihen että yhtiöjärjestystä muutetaan ja lisätään osakkaiden maksuvelvollisuutta.
    – tällaiseen päätökseen pitää saada suostumus kaikilta osakkailta (OYL 5. luku, 29§, 2. mom.)
    – mahdollisten päätösten osalta kyseeseen saattaa tulla muutakin osakkaiden yhdenvertaisuuteen vaikuttavaa seikkaa.
    – voidaan myös edellytetään määräenemmistöpäätöstä, tosin se on Lahden Golf Oy:n tapauksessa automaattista jos/kun vastikkeista täysin vapautetulla ja 2x äänivaltaisilla I-osakkeilla äänestetään hankkeen puolesta.
    – mutta jää nähtäväksi miten hanke on ajateltu toteutettavaksi ja kuinka asioista saadaan Lahdessa päätettyä.

    Toivottavasti asiat etenee positiivisesti eikä kukaan Lahden Golf’in vanhoista osakkaista koe sitoumuksiensa lisääntyvän ja/tai kärsivänsä vääryyttä. Parasta olisi että uuden Cooke:n osakkeet menisivät pelaaville osakkaille. Ja, toisekseen että osakkeita saataisiin mahdollisimman paljon (tai siis n. 800-1000 kpl) aktiiviseen käyttöön.
    – tuollainen sitoutunut pelaajamäärä riittäisi hyvin kattamaan toimimman jatkumisen kohtuullisilla kustannuksilla/osake/pelioikeus.
    – pelaajamäärien jatkuvasti lisääntyessä kentille riittää käyttöä ja varsinkin Cooke:n tasoiselle huippukentälle.

    gloffarella vaihteeksi keulii eikä faktoilla ole niin väliä: En ole varma mutta, eikö Cooke ole konkurssissa….

    palautetaan mieliin hieman asiaan liittyviä faktoja:

    Vierumäki Golf Oy (Cooke) ja Vierumäki Country Club Oy (Classic) vastaavat golf toiminnasta Vierumäen alueella. Osakeyhtiöiden vastuulla on mm. kentänhoito, caddiemaster toiminnallisuudet, Pro-palvelut, Cooke Pro-Shop, kilpailuiden sekä tapahtumien järjestäminen. Vierumäki-yhtiöihin kuuluva Vierumäki Country Club Oy on jättänyt konkurssihakemuksen 24.4.2020 Päijät-Hämeen käräjäoikeudelle.

    Vierumäki Country Club Oy:n konkurssipesä käynnisti syksyllä tarjouskilpailun Cooke-kentän osake-enemmistöstä ja klubirakennuksesta yhtenä kokonaisuutena. Lahden Golf Oy on tehnyt ehdollisen tarjouksen Cooke-kentän omistavan Vierumäki Golf Club Oy:n osake-enemmistöstä ja klubirakennuksesta konkurssipesälle (Vierumäki Country Club Oy). Konkurssipesä on hyväksynyt ehdollisen tarjouksemme, joka sisältää 66% Cooke-kentän pelioikeuksista (792 kpl) ja Golf Paviljonki – klubirakennuksen. Tarjouksemme ehtona on yhtiökokouksen hyväksyntä. Hallitus tulee kutsumaan Lahden Golf Oy:n virtuaalisen syyskokouksen 04.01.2021 klo 17:30 ja esittää sekä tarjouksen sekä kaupan rahoituksen hyväksymistä.

    Mielenkiintoinen päätös. Määräytyykö lunastushinta samalla tavalla, jos yhdistys käyttää OYL 18.1 §:n mukaista lunastusoikeuttaan? Vai laukaisiko osakkeenomistajien vetoaminen lunastusvelvollisuuteen epäsuoran velkavastuun; nythän omistajat joutuivat omalta osaltaan vastuuseen yhtiön velasta?

    Vai laukaisiko osakkeenomistajien vetoaminen lunastusvelvollisuuteen epäsuoran velkavastuun; nythän omistajat joutuivat omalta osaltaan vastuuseen yhtiön velasta?

    Käsittääkseni KO teki päätöksen, että velkaosuus otetaan huomioon, vaikka se suurempi kuin osakkeen arvo. Toisin sanoen velkainen lunastushinta on negatiivinen (eli omistajan pitää maksaa velka pois, jos vaatii ry:n lunastamaan).

    Yhtiössä, jossa on yhtiövastike ja pääomavastike, omistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiökokouksen päättämät vastikeet eräpäivänä. Muilta osin osakas ei ole vastuussa Oy:n velasta. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että jos osakas myy osakkeensa toiselle omistajalle, osakas voi siirtää vastuun tulevista (erääntymättömistä) vastikkeista tälle uudelle omistajalle – siis kysymättä lupaa Oy:ltä. Jos osakas olisi vastuussa velasta kokonaisuudessaan, lupa siirtoon pitäisi kysyä. Samalla tavoin konkurssitilanteessa (kuten esim. Hillsidessa) osakkaat eivät ole vastuussa velasta (kuin siis erääntyneen vastikkeen verran).

    Lunastus ei mitätöi osakkeita, ne siirtyvät pääomistajalle. Gumbölessä yhdistyksellä ja Aktialla on ollut alusta lähtien tiedossa, että riippumatta osakeannin/-antien onnistumisesta/epäonnistumisesta yhdistyksen osuus osakkeista/äänistä ylittää 90 %.

    OYL:ssa on pääsääntö omistajan rajoitettu vastuu yhtiön velvotteista.

    Hirmuinen määrä pelioikeuksia Cookelle, kun 66 % on 792 pelioikeutta. Tarkoittaa koko pelioikeuksien määränä 1200. Tuota pelaajamäärää ei kentälle mahdu, vastikkeen maksaja mahtuu pelaamaan kerran viikossa. 18 reikää kestää mielestäni noin 500 vapaata pelioikeutta, eli osakkeita on 700 liikaa. 500 pelioikeutta, 1500 euron vastike ja green fee 120 – 150 euroa. Cookelle sillä hinnalla kyllä pelaajia tulisi ja pelioikeuden haltijat saisivat pelata ilman viikon jonotusta kentälle. Vastikemaksuja kertyisi 750 000 eur, päälle 150 000 eur green fee-tuloja. 30 000 kierrosta kaudessa, niin kenttä ei ole liian tukossa. Vastikkeen maksajille kierros kustantaisi keskimäärin alle 30 euroa.

    En ole varma, mutta muistelisin että OYL:n mykaisessa lunastustulanteessa suuromistaja (yli 90% osakkeista) joutuu lunastamaan kaikki saman sarjan osakkeet vaikka vaatimuksen lunastuksesta tekisi vain yksi tai muutama osakas. Ilmeisesti osakkaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi?
    – joku paremmin tietävä voinee ehkä vahvistaa asian (suuntaan tai toiseen).

    Gumbölen osalta lunastusasia ei ole kuitenkaan vielä täysin loppuun käsitelty (hinnan osalta kylläkin). Yhtiö on sopinut Aktian kanssa lunastusvelkaosuuden suorituksen eräpäivan siirrosta. Samalla yhtiö haluaa tarjota lunastuksen kohteena oleville mahdollisuutta vaihtaa lunastuksen kohteena olevat osakkeensa (lunastusvelan maksun jälkeen) uuden osakesarjan osakkeeseen.
    – saattaa myös olla että vaihtoon liittyy omat erityiset ehtonsa/velvollisuutensa jotka kannattaa selvittää sekä ymmärtää.

    Harmo: 1500 euron vastike ja green fee 120 – 150 euroa. Cookelle sillä hinnalla kyllä pelaajia tulisi ja pelioikeuden haltijat saisivat pelata ilman viikon jonotusta kentälle. Vastikemaksuja kertyisi 750 000 eur, päälle 150 000 eur green fee-tuloja. 30 000 kierrosta kaudessa, niin kenttä ei ole liian tukossa. Vastikkeen maksajille kierros kustantaisi keskimäärin alle 30 euroa.

    Tämä olisi varsin asiallinen lähtökohta osakkaiden kokonaismäärälle ja kustannusten osalta Cooke:lle.

    Ehkä sijainnin huomioiden osakkaita voisi olla hieman enemmänkin jopa 600-800 kpl. Se tekisi osakkaan kausivastikkeen hinnaksi n. 1000€/kausi, mikä olisi jo varsin edullinen kustannus laadukkaasta 18-reiän kokonaisuudesta.
    – kuvittelisin että osakkaat pelaavat keskimäärin n. 30 kierrosta/kausi.

    Mutta jää nähtäväksi miten Lahden Golf Oy on suunnitellut ja tarjoutunut hankkimaan osakkuutensa..
    – ehkä Lahti Golf Oy:n nykyisistä osakkaista (+ mahdollisista uusista) löytyisi kokonaisuudessaan tuon verran (jopa 800 kpl) osakkaita jotka olisivat valmiit sitoutumaan uuden osakkeen hankintaan.

    En ole varma, mutta muistelisin että OYL:n mykaisessa lunastustulanteessa suuromistaja (yli 90% osakkeista) joutuu lunastamaan kaikki saman sarjan osakkeet vaikka vaatimuksen lunastuksesta tekisi vain yksi tai muutama osakas. Ilmeisesti osakkaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi?
    – joku paremmin tietävä voinee ehkä vahvistaa asian (suuntaan tai toiseen).

    Ei.

    Tai toki riippuu siitä että mitä tarkoitat tuolla ylläolevalla tekstillä.

    Jos lunastusvaatimuksen tekee vähemmistöosakas niin suuromistajan on lunastettava ne vähemmistoosakkaiden osakkeet jotka sitä vaativat, mutta jos Pekka vaatii osakkeen lunastamista niin Matin ei tarvitse myydä osakettaan jos ei halua. Mutta toki Mattikin saa vaatia lunastusta jos haluaa ja sitten se lunastus on tehtävä.

    Mutta jos suuromistaja tekee lunastuvaatimuksen niin sitten kaikkien muiden osakkeenomistajien on luovuttava osakkeista, mikä tässä tapauksessa olisi mielenkiintoista kun lunastushinta on negatiivinen.

    ”Ainakin kaikissa niissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa olen itse ollut osakkaana, yhtiökokouksen enemmistö on hyväksynyt hallituksen esityksen yhtiövastikkeen korottamisesta. Pitäisin aika outona, ettei vastiketta voisi korottaa siksi, että yksi sadasta osakkeenomistajasta vastustaa sitä. Tosin onhan Briteissä pääministerinä ja jenkeissä vielä hetken presidenttinä ukkelit, joiden yhteenlaskettu äo alittaa Suomessa virallisesti vähä-älyiseksi luokiteltavan henklön vastaavan, joten maailmaan mahtuu kaikkea perin kummallista…” KL

    Tuskimpa kukaan tällä foorumilla on vähätellyt Koronaa yhtä paljon kuin KL. Niimpä kysyn, miksi niin innokkaan haukut muita KL?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 100)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1327226 kohteessaGolfyhtiön velat ja osakkaan maksuvelvollisuus?

Etusivu Foorumit Yleistä Golfyhtiön velat ja osakkaan maksuvelvollisuus?