26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Golfkierroksen hinta ja käyttöaste

Etusivu Foorumit Yleistä Golfkierroksen hinta ja käyttöaste

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • FGMA:lle on tehty tutkimus, jonka ajatuksena on löytää mittaristoa, jolla kentät voivat benchmarkata toisiaan. Mielenkiintoista luettavaa siitä huolimatta, että vastanneiden kenttien määrä on alle 40, mutta sinällään antaa ainakin suuntaa-antavaa tieto eri kenttien tunnusluvuista.Luvut on kerätty viime kesänä ja tiedot koskevat vuosien 2008 ja 2009 toteutuneita lukuja. Tutkimuksessa (pro gradu) käyty hyvin läpi mittaamisen ja mittareiden rakentamisen teoriaa ja toimialan kehittämiseksi on erinomaista, että tälläista tehdään. Kierroksen kustannus ja kierroksen hinta Täälläkin on väännetty monessa ketjussa, mikä on oikea kierroshinta. No senhän voi määritellä kysyntä- tai kustannusperusteisesti. Kustannusperustaiseen määrittelyyn tutkimus antaa tietoa, koska siinä on esitetty kustannustehokkuuden mittariksi päivittäinen kustannus per väylä € (kustannukset/ (väylien lkm x aukiolopäivät vuodessa x laatuindeksi)): Vastanneiden kenttien päivittäinen kustannus oli keskimäärin 113,6€/väylä/aukiolopäivä eli 2044€/18r. Vastaavien kenttien kierrosmäärät olivat kesimäärin 160 kierrosta/päivä. Esimerkki kentällä (Uusimaa 18r) luvut olivat kustannus/reikä/päivä 105,9€ (1906€/18r) ja kierroksia pelattiin 153/päivä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kustannukset tarkoittavat kaikkia vuosittaisia kentän ylläpitoon käytettyjä varoja (operatiivisen toiminnan kustannukset – ei investointeja). Kun nämä luvut yhdistää eli kustannukset/päivä/18r ja pelattujen kierrosten määrä, niin saadaan yhden kierroksen kustannukseksi keskimäärin alle 13€ kaikilla kentillä ja esimerkkinä käytetyllä kentällä kierroksen kulu on 12,45€/kierros. Kentän käyttöaste Toinen mielenkiintoinen tulos, joka tutkimuksesta on löydettävissä on kenttien todellinen käyttöaste. Vastanneiden uusmaalaisten kenttien keskimääräinen päivittäinen kierrosmäärä on 112 kierrosta, kun kokonaiskapasiteetiksi on määritelty 240 kierrosta/päivä. Näistä päätelleen ko. kenttien kapasiteetista oli noin 46% käytössä. Päätelmiä Siis mikäli olen ymmärtänyt lukemani oikein ja toisekseen kentät ovat antaneet oikeat tiedot, niin todellinen kierroskustannus on Suomessa kohtuullinen. Tietonsa tutkimukseen toimittaneiden kenttien erot olivat melko suuria, joten voi toki olla, että tiedot eivät ole yhteismitalliset. Toisekseen vastanneilla kentillä (Uusimaa) on ollut yli puolet kesän lähtöajoista käyttämättömiä. Tämä tieto ei ainakaan kovin hyvin tue Golfliiton viime syksyisiä ehdotuksia. Olikohan nämä tiedot liiton työryhmillä käytössä? Ehkäpä joku viisaampi voi vastata. Niin ja jos joku haluaa tutkimukseen tutustua, niin gradu Golfosakeyhtiöiden suorituskykymittarit ja niiden vertaaminen benchmarkingin avulla löytyy linkin takaa pdf-dokumenttina.

    Hyvä löytö tämä tutkimus. Ehkä tyhjänjauhaminen vähenee. Tai enpä usko.

    Nyt vasta vänkääminen tästä asiasta alkaa kun forumin’expertit’teilaa tämän tutkimuksen.

    Varsin kattavalta vaikuttava tutkimus. Jotenkin vaan ei nyt mene oikein yksiin jos kierroskulu 12,45€ ja kentän käytännön maksimikapasiteetti on noin 29.000 kierrosta niin tuosta saataisiin koko homman kustannukseksi noin 361.000€ Valitetaavsti tuolla ei mikään kenttä elä. 18 reikäisen kentän kaikki kulut pyörivät kentästä riippuen noin 500 k€-700 k€. Harva kenttä pääsee tuohon kierrosmäärään yleensä ne pyörii tuolla 20k-25k.

    ts

    Varsin mielenkiintoinen tutkimus ja ei varmasti voida kovin helposti teilata. Sen sijaan Poodri Hoon päätelmistä en ihan varma vielä ole 😉

    Mutta siis vertailuunhan tuo on nimenomaan pikaisen lukemisen jälkeen tehty ja varsin onnistunut. Mitään absoluuttisia päätelmiä siitä ei voi tehdä ja monen asian voi varmaan absoluuttisiksi luvuiksi laskea eri tavoin. Vertailtaessa taas ainoa olennainen on, että luvut on aina samoin määritelty ja niissä on jotain järkeä. Silloin voidaan käyttää vaikkapa tuollaista teoreettista käyttöastetta, kunhan aina verrataan sitten siihen teoreettiseen kapasiteettiin, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä käytännön kapasiteetin kanssa.

    Täytyypä iltasella perehtyä ihan kunnolla tuohon nivaskaan.

    Ihan pikaisesti vilkaisemalla löysin tutkimuksen varsinaisen pihvin ihan lopusta kappaleesta Jatkotutkimus: ’Lisäksi mittaristo voitaisiin sitoa yhtiön strategiaan, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää laajemmin yhtiön toiminnan ohjauksessa pelkän mittaamisen sijaan.’

    Jos mittaristoa ei ole johdettu strategiasta ja kytketty jokapäiväiseen johtamiseen, niin se kuihtuu nopeasti pois, koska pelkkä peräpeiliviisastelu ei ketään pidemmän päälle kiinnosta. Lisäksi siihen tulee voida kytkeä laadullisia ja KPI tyyppisiä, tulevaisuuden tuloksia ennustavia elementtejä. Pelkät tulosmittarit ovat vain jälkiviisautta.

    ts

    Aika huikeita kierrosmääriä keskiarvona tuolla esitetään. Itseä jäi kiinnostamaan että mistähän ne ovat peräisin ja ovatko tosiaan kierroksia vai startteja. Jos ne on kierroksia, niin täytyy ihmetellä käykö kukaan golfari lainkaan tuon puolen vuoden aikana töissä 😉

    No offense Husqvarna, mutta voisitko avata nuo ’KPI-tyyppiset elementit, tulevaisuutta ennustavat elementit’? Jotka eivät siis ole peräpeiliviisastelua?

    Tutkielma sinällään on varsin OK perussuoritus, vaikka välillä on kulmia pyöristelty esim. teoreettista kapasitettia laskettaessa. Tätä on kait itkettä aikaisemminkin, mutta mikä siinä on, että ruuhka-ajan kapasiteetin käytöstä (vaikka kuukausittain, jotta kelivaikutuskin huomioitaisiin osittain) ei saada aikaan kunnon statseja? Tiedon kuitenkin luulisi olevan mukavasti ajanvarausjärjestelmistä ulostettavissa.

    Ei mun mielestä kierrosmäärissä ole mitään erikoista – 121 kierrosta mediaanina 18 reikäiseillä kentällä? Toki tilastossa oleva maksimi 344 hämää, mutta lienee joltain 36-reikäiseltä tai Pickalasta (kuten rivien välistä annetaan ymmärtää).

    Mitä eroa näet kierroksella ja startilla – ei kai kellään ole tilastoja muista kuin starteista?

    ts

    Punainen Paroni kirjoitti: (10.3.2011 19:21:47)
    Ei mun mielestä kierrosmäärissä ole mitään erikoista – 121 kierrosta mediaanina 18 reikäiseillä kentällä? Toki tilastossa oleva maksimi 344 hämää, mutta lienee joltain 36-reikäiseltä tai Pickalasta (kuten rivien välistä annetaan ymmärtää).

    Mitä eroa näet kierroksella ja startilla – ei kai kellään ole tilastoja muista kuin starteista?

    Erona näen sen, että starttiaikoja laskettaessa kapasiteetti kasvaa selvästi, koska siihen mahtuvat 9r rundit iltasella mukaan. Pari tuntia siis helposti tulee lisää.

    Kierrosmäärä tuntuu kovalta siis jo 130 keskimääräisen päiväkäytön perusteella. Ei tosin ole faktaa esittää, eli saatan kovastikin väärässä olla ja mutulla menen. Eihän tuo suunnaton varsinaisella pelikaudella ole, mutta kun tuonne molempiin reunoihin mahtuu niitä hiljaisempiakin aikoja.

    Mutta samaa tutkimusta kaipaan kuin sinäkin; mikä on kenttien käyttöaste silloin kun periaatteessa kaikilla on mahdollisuus sinne mennä, eli arkisin klo 15-17 ja vkl. Se olisi palvelun toimivuuden kannalta mielestäni iso mittari

    ach ja, nyt ymmärrän eron. Startteja kai nuo ovat – niin kuin tilastot monesti muutenkin 18-reikäisiltä kentiltä, koska harva kenttä kai noita luotettavasti rekisteröi.

    Poodri Hoo kirjoitti: (10.3.2011 17:10:07)
    Kentän käyttöaste
    Toinen mielenkiintoinen tulos, joka tutkimuksesta on löydettävissä on kenttien todellinen käyttöaste. Vastanneiden uusmaalaisten kenttien keskimääräinen päivittäinen kierrosmäärä on 112 kierrosta, kun kokonaiskapasiteetiksi on määritelty 240 kierrosta/päivä. Näistä päätelleen ko. kenttien kapasiteetista oli noin 46% käytössä.

    taisit lukea / ymmärtää hieman tarkoitushakuisesti tuon (ja olettaisin että vielä ihan tarkoituksellakin)?

    tuo luku 240 on ihan puhtaasti valittu / hatusta tempaistu kuten gradun tekstistäkin kävi ilmi mutta toimii hyvin kun noita mittareita käytetään oikein eli vertaillaan kahta toimijaa toisiinsa taikka sitten seurataan yhden toimijan toiminnan muutosta

    240 olisi oikein absoluuttisena mittarina jos valoisan ajan pituus läpi kauden olisi noin 15h ( ei siis pidempi eikä lyhyempi) ja ryhmäkohtainen tasoitusraja olisi 216, koskaan ei ukkostaisi kenttää ei tarvitsisi sulkea aina välillä rankkasateen takia jne…

    PG

    Poodri Hoo kirjoitti: (10.3.2011 17:10:07)
    Kierroksen kustannus ja kierroksen hinta
    Täälläkin on väännetty monessa ketjussa, mikä on oikea kierroshinta………

    Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kustannukset tarkoittavat kaikkia vuosittaisia kentän ylläpitoon käytettyjä varoja (operatiivisen toiminnan kustannukset – ei investointeja). Kun nämä luvut yhdistää eli kustannukset/päivä/18r ja pelattujen kierrosten määrä, niin saadaan yhden kierroksen kustannukseksi keskimäärin alle 13€ kaikilla kentillä ja esimerkkinä käytetyllä kentällä kierroksen kulu on 12,45€/kierros.

    Vilkaisin erään pääkaupunkiseudun Golf Oy:n tasekirjaa vuodelta 2009. Henkilöstökulut 626 800,58 €, kiinteistön hoitokulut 471 385,78, kulut yhteensä 1 098 186,36 €. Täysiä 18 reiän kierroksia oli 46781. Mielestäni tuosta tulee kierroskustannukseksi 23,48 €. Uskon, että se edustaa aika hyvin pääkaupunkiseudun keskimääräistä kierroskustannusta ilman pääomakuluja.

    Muuten startteja oli 373/päivä (kaksi kenttää) ja pelipäiviä 186.

    ts

    PG kirjoitti: (10.3.2011 20:01:49)
    [

    Vilkaisin erään pääkaupunkiseudun Golf Oy:n tasekirjaa vuodelta 2009. Henkilöstökulut 626 800,58 €, kiinteistön hoitokulut 471 385,78, kulut yhteensä 1 098 186,36 €. Täysiä 18 reiän kierroksia oli 46781. Mielestäni tuosta tulee kierroskustannukseksi 23,48 €. Uskon, että se edustaa aika hyvin pääkaupunkiseudun keskimääräistä kierroskustannusta ilman pääomakuluja.

    Muuten startteja oli 373/päivä (kaksi kenttää) ja pelipäiviä 186.

    Taitaa 18r kentällä vielä tulla korkeampi kierroshinta, kun suhteellisesti henkilöstökulut yleensä isommat. Mutta laskutapa varsin oikea noin ajateltuna. SItten kun otetaan mukaan pääomakulut niin pompsahtaakin melkoisesti tuo kierroshinta. Vielä enemmän pompsahtaa sellainen hinta mikä kierroksesta pitäisi saada, jos tuota pääomaa pitäisi vielä maksaa poiskin.

    Punainen Paroni kirjoitti: (10.3.2011 19:04:47)
    No offense Husqvarna, mutta voisitko avata nuo ’KPI-tyyppiset elementit, tulevaisuutta ennustavat elementit’? Jotka eivät siis ole peräpeiliviisastelua?

    .

    No esimerkkinä vaikkapa myynnin mittaaminen, jossa tehtyjen kauppojen seuraaminen ei kerro yhtään mitään tulevaisuudesta,mutta jos seurataan esimerkiksi seuraavan kuukauden ajalle sovittujen uusasiakastapaamisten määrää, niin se kertoo jo huomattavasti enemmän.

    Golfissa voitaisiin seurata vaikka GF-pelaajien tyytyväisyyttä vierailuunsa. Tyytyväiset asiakkaat kun tahtovat tulla toisenkin kerran. Eri asia on tietenkin halutaanko heitä :-). Tässä astuu se strategia kuvaan. Kentän hoidossa on varmaan saman tyyppisiä tekemisiä, jotka ennustavat kentän kunnon kehittymistä.

    Jooseppi kirjoitti: (10.3.2011 19:56:47)
    taisit lukea / ymmärtää hieman tarkoitushakuisesti tuon (ja olettaisin että vielä ihan tarkoituksellakin)?

    tuo luku 240 on ihan puhtaasti valittu / hatusta tempaistu kuten gradun tekstistäkin kävi ilmi mutta toimii hyvin kun noita mittareita käytetään oikein eli vertaillaan kahta toimijaa toisiinsa taikka sitten seurataan yhden toimijan toiminnan muutosta

    240 olisi oikein absoluuttisena mittarina jos valoisan ajan pituus läpi kauden olisi noin 15h ( ei siis pidempi eikä lyhyempi) ja ryhmäkohtainen tasoitusraja olisi 216, koskaan ei ukkostaisi kenttää ei tarvitsisi sulkea aina välillä rankkasateen takia jne…

    On tutkimuksen vähättelyä puhua puhtaasti hatusta tempaistusta. On itsestään selvää, että luonnonvoimien armoilla olevan palvelun (valo, sade etc) vaikuttaa vaikkapa käsitteeseen ’toiminnallinen kapasitetti’. Kyse on tottakai vertailusuureesta, johon kentän käyttömääriä suhteutetaan. Jos ja kun ei ole absoluuttisia mittareita, niin siinä tapauksessa verrataan vuosia keskenään samalla kentällä ja kentän käyttöastetta verrokki kenttään samana vuonna.

    Kuten tekijä myös esittää, niin kukin kenttä omassa strategiassaan määrittelee, millaisen käyttöasteen se haluaa. Olennaisinta on se, että tämä on ensimmäinen yritys, joka minulle on tullut vastaan avata niitä mittareita, joita kaiken järjenmukaan golfyhteisöllä olisi pitänyt olla käytössään jo vuosia sitten päätöksenteon pohjana.

    Toin tutkimus tänne tiedoksi, koska täällä harvemmin on tutkittua tieto levitelty. Huhupuheita ja yksittäistapauksia ennemminkin. Toivottavasti tekijä ei siitä vedä herneitä nenään, koska gradu on kuitenkin gradu ja harvemmin tarkoitettu foorumeille revittäviksi. Sattumalta löysin, kun etsin vähän tausta-aineisto mittariston rakentelusta erästä duunijuttua varten.

    Hienoahan se olisi, että FGMA jatkossa kerää ja kentät antavat lukunsa toimialan kenttäyhtiöiden käyttöön. Benchmarking on oikeasti parastamista, josta hyötyvät kaikki. Avoin lähdekoodi on useasti osoittanut vahvuutensa. Vanhat rakenteet eivät tosin aina tykkää siitä.

    Poodri Hoo kirjoitti: (10.3.2011 22:08:25)
    Hienoahan se olisi, että FGMA jatkossa kerää ja kentät antavat lukunsa toimialan kenttäyhtiöiden käyttöön. Benchmarking on oikeasti parastamista, josta hyötyvät kaikki. Avoin lähdekoodi on useasti osoittanut vahvuutensa. Vanhat rakenteet eivät tosin aina tykkää siitä.

    No mites ihmeessä avoin lähdekoodi tähän liittyy?

    Selailin gradu-tutkielmaa mielenkiinnolla. Syvällisemmin en sitä vielä pysty analysoimaan, koska todella vasta selaisin, mutta lähtökohtaisesti ajatus golfkenttäyhtiöiden toimintaa seuraavan ja vertailevan mittariston kehittämisestä on hyvin kannatettava. Niissä golfkenttäyhtiöissä, joista minulla on kokemusta, seuranta- ja raportointijärjestelmät ovat hämmentävän kehittymättömiä. Työsarkaa tällä alueella riittää.

    Toivottavasti täällä ei nyt teilata yhtä gradu-tutkielmaa yksittäisistä asioista, kuten jostain teoreettisesta kierrosten maksimimäärästä tms. Siinä mennään oikeastaan ohi ydinasiasta. Ajatus on hyvä ja tätä soisi jatkokehitettävän kiinteäksi osaksi golfkenttäyhtiöiden strategista suunnittelua ja operatiivista johtamista.

    Kiitokset perustuupparille analyyttisesta kommentoinnista sekä tässä että tuossa toisessa viestiketjussa. Kiva lukea ihan ajateltua tekstiä ilman fleimejä / omaa agendaa.

    Lukaisin itsekin tuon gradun hyvin nopeasti läpi, eikä tähän mennessä siihen tietysti olisi voinut syvällisesti perehtyäkään, kun sen tänään ensimmäistä kertaa näki.

    Omasta vaatimattomasta akateemisesta tieteenharjoittamista on sen verran aikaa, etten ala ks. gradun tieteellisiä ansioita arvioimaan, eikä tietysti ole tarpeenkaan. Olisin kuitenkin kaivannut itse casesta enemmän dataa näkyville, sitä oli valitettavan vähän. Samoin taustatietoja olisin kaivannut enemmän; esim. mitä termi ’kustannukset’ piti sisällään. Saaduista tuloksista voisi päätellä, ettei ainakaan pääomakuluja. Kassavirta-analyysi oli käytännössä ohitettu kokonaan, koska ’tilinpäätöshetkellä’, normaalisti vuodenvaihteessa ei kaiketi ole laskuja maksamatta.. Toiminnan jatkuvuuden kannalta kassavirta on aivan olennainen, ja siinä mahdollisten lainojen lyhennysten & korkojen osuutta ei voi ohittaa. Edellä mainitussa mielessä ks. gradu oli mielestäni puutteellinen.

    Oletan toki, että FGMA:n jäsenille tutkimustulokset on kokonaisuudessaan toimitettu tarkemmin analysoituna. Uskon myös, että ks. tutkimuksen perusteella golfyhtiöiden johto pystyy tekemään parempia päätöksiä jo sinällään, ja vielä lisäksi arvioimaan, että mitä muita asioita mahdollisesti pitäisi mitata.

    Kokonaisuutena ottaen hieno homma, että tuollainen tutkimus on tehty. Toivottavasti homma ei jää siihen, tuossahan on golfyhtiöiden TJ:lle työkaluja, joilla hommaa viedään entistä parempaan suuntaan.

    Husqvarna kirjoitti: (10.3.2011 20:11:26)

    Punainen Paroni kirjoitti: (10.3.2011 19:04:47)
    No offense Husqvarna, mutta voisitko avata nuo ’KPI-tyyppiset elementit, tulevaisuutta ennustavat elementit’? Jotka eivät siis ole peräpeiliviisastelua?

    .

    No esimerkkinä vaikkapa myynnin mittaaminen, jossa tehtyjen kauppojen seuraaminen ei kerro yhtään mitään tulevaisuudesta,mutta jos seurataan esimerkiksi seuraavan kuukauden ajalle sovittujen uusasiakastapaamisten määrää, niin se kertoo jo huomattavasti enemmän.

    Golfissa voitaisiin seurata vaikka GF-pelaajien tyytyväisyyttä vierailuunsa. Tyytyväiset asiakkaat kun tahtovat tulla toisenkin kerran. Eri asia on tietenkin halutaanko heitä :-). Tässä astuu se strategia kuvaan. Kentän hoidossa on varmaan saman tyyppisiä tekemisiä, jotka ennustavat kentän kunnon kehittymistä.

    Myynnin ennustaminen OK. Sen sijaan rinnastus golfmaailmaan kyllä ontuu mielestäni melkoisesti. A) mitä tuolla tiedolla ihan oikeasti tehtäisiin B) lyön kyllä mielelläni vetoa, että peräpeiliviisastelu (jota myös tilastolliseksi ennustamiseksi kutsutaan) antaa paremman tarkkuuden GF-pelaajamääriin kuin puhtaasti asiakastyytyväisyydestä johdettu ennuste. Ja kentän kunnon ennustaminen – oikeasti?

    Golfkentän johtaminen nyt ei oikeasti tarvitse mitään älyttömän monimutkaisia seuranta- ja raportointijärjestelmiä – tai ainakaan minä en moiselle käyttöä keksi. Toki tuollaiselle benchmarkille on tilaus varmaan (osakas)keskustelun pohjaksi monessa heikosti hoidetussa yhtiössä. Mutta kyllähän nuo vertailut pystyy ihan tuloslaskelman pohjalta tekemään kuka tahansa laskutaitoinen – kustannukset (tai tulot) tuovien toimintatapojen vertailu onkin sitten hankalampi juttu.

    Punainen Paroni kirjoitti: (11.3.2011 0:13:29)

    Husqvarna kirjoitti: (10.3.2011 20:11:26)

    Punainen Paroni kirjoitti: (10.3.2011 19:04:47)
    No offense Husqvarna, mutta voisitko avata nuo ’KPI-tyyppiset elementit, tulevaisuutta ennustavat elementit’? Jotka eivät siis ole peräpeiliviisastelua?

    .

    No esimerkkinä vaikkapa myynnin mittaaminen, jossa tehtyjen kauppojen seuraaminen ei kerro yhtään mitään tulevaisuudesta,mutta jos seurataan esimerkiksi seuraavan kuukauden ajalle sovittujen uusasiakastapaamisten määrää, niin se kertoo jo huomattavasti enemmän.

    Golfissa voitaisiin seurata vaikka GF-pelaajien tyytyväisyyttä vierailuunsa. Tyytyväiset asiakkaat kun tahtovat tulla toisenkin kerran. Eri asia on tietenkin halutaanko heitä :-). Tässä astuu se strategia kuvaan. Kentän hoidossa on varmaan saman tyyppisiä tekemisiä, jotka ennustavat kentän kunnon kehittymistä.

    Myynnin ennustaminen OK. Sen sijaan rinnastus golfmaailmaan kyllä ontuu mielestäni melkoisesti. A) mitä tuolla tiedolla ihan oikeasti tehtäisiin B) lyön kyllä mielelläni vetoa, että peräpeiliviisastelu (jota myös tilastolliseksi ennustamiseksi kutsutaan) antaa paremman tarkkuuden GF-pelaajamääriin kuin puhtaasti asiakastyytyväisyydestä johdettu ennuste. Ja kentän kunnon ennustaminen – oikeasti?

    Golfkentän johtaminen nyt ei oikeasti tarvitse mitään älyttömän monimutkaisia seuranta- ja raportointijärjestelmiä – tai ainakaan minä en moiselle käyttöä keksi. Toki tuollaiselle benchmarkille on tilaus varmaan (osakas)keskustelun pohjaksi monessa heikosti hoidetussa yhtiössä. Mutta kyllähän nuo vertailut pystyy ihan tuloslaskelman pohjalta tekemään kuka tahansa laskutaitoinen – kustannukset (tai tulot) tuovien toimintatapojen vertailu onkin sitten hankalampi juttu.

    No,
    ei nyt ihan noinkaan..

    Golfkenttäkontekstissa esim myytyjen yritystapahtumien määrä kunkin kuun lopussa ennen kauden alkua voisi olla hyvä mittari arvioidessa sitä, miten on menestytty, ja paljonko on sarkaa jäljellä. Jne jne.. Valideja & relevantteja & helposti mitattavia mittareita löytyy, jos halutaan.

    Kentän kuntoa ei varmasti voi ennustaa, mutta entäpä jos seurattaisiin, että kuka green fee -pelaajista tulee toisen, tai vielä kolmannenkin kerran? Eikös olisi hyödyllistä tietoa? Jos vielä kerättäisiin gf-pelaajilta arvioita kentästä & palveluista (korvaukseksi ilmainen sokeripala kahvikuppiin), saatettaisiin olla paljon viisaampia siinä, miten pelaajat kokonaisuuden näkevät. Jos tätä ei tehdä, niin norsunluutorni-ilmiön vaara on lähellä. TJ tai golfyhtiön hallitus totta kai voivat tehdä subjektiivisia arvioita oman kentän houkuttelevuudesta etc., mutta ne ovat juuri sitä, ei mitään muuta.

    Pelkkä tuloslaskelman tai kassavirran tuijottelu / analysointi ei kerro pätkääkään siitä, mistä / miksi ne luvut ovat tulleet.. Jotta lihaa oikeasti saataisiin luiden ympärille, pitäisi myös arvioida sitä, että miten golfyhtiön strategiset / operatiiviset toimenpiteet ovat onnistuneet, mikä oli ympäristötekijöiden (kauden pituus, säät, naapurikenttien toiminta, yleinen taloudellinen tilanne etc.) vaikutus toimintaan ja niin poispäin.

    Jos se normi 18-reikäisen kentän liikevaihto on vajaat miljoona essoa vuodessa, niin eiköhän se jo edellytä jonkinnäköistä analysointia, ei tuossa sentään enää missään nakkikioskitasolla olla. Vai pitäisikö kommenttisi ymmärtää niin, että paskoilla kentillä tuollaiseen on tarvetta, mutta ’hyvät’ kentät voivat kulkea ’napit auki’. Jos näin, niin voisin kuvitella, että niille ’hyvillekin’ kentille tulee ajan kanssa tarkempaan toiminnan hämmästelyyn.

    olet toki viestissäsi aivan oikeassa – seurantaa on niin monenlaista ja katselin maailmaa ehkä kapeasta oksanraosta. Esimerkki yritystapahtumien myynnistä on relevantti. Tämän, kuten monen muunkin vastaavan asian toki pitäisi olla osa normaalia budjettiseurantaa.

    Pointtini oli se, että turha pistää paukkuja seurantaan (tai ennustamiseen), jolla ei voida tehdä mitään. Esim. kritisoin tuotakin, että kerättäisiin vieraspelaajilta tietoa, mksi pelaavat kentällä. Useimmilla kentillä on jonkinlainen palautemahdollisuus omilta jäseniltä / osakkailta – tulokset vieraspelaajilta ovat vaan käytännössä hyvin samanlaiset. Kyllä useimmat golfkentät tietävät kyselyjen perusteella (tai ilman kyselyjä), että ne on paskoja tiedottamaan, mutta ne ei vaan kerkeä (tai joskus viitsi) tehdä asialle mitään. Golfkenttä on niin pieni organisaatio, että jos toimari oikeasti on norsunluutornissa, niin ei siinä auta kuin vaihtaa toimaria.

    En kyllä viestissäni missään tapauksessa sanonut, että totuus löytyy tuloslaskelmasta, vaan juuri niiden lukujen takaa. Mutta silloinkaan en kyllä missään tapauksessa tekisi muka-analyyseja tyyliin ’huonot säät vähensi greenfee pelaamista’, vaan keskittyisin siihen, että naapurikentän konehuolto tehdään 40% edullisemmin – mitä ne oikeasti tekee erilailla päivittäisessä työssä?

    Erinomainen avaus kenttäyhtiöiden toiminnan analysointiin ja keskinäiseen vertaamiseen. Kaipasin kappaletta, jossa olisi analysoitu kenttien käyttöastetta vuorokausirytmin mukaan. Tällä tarkoitan:
    primetimeaikoja, tavallaisia sekä hiljaisimpia aikoja, joita on vaikea täyttää. ’Ruuhkarytmi’ vaihtelee kentittäin niiden sijainnin mukaan.
    Kentän kapasiteetti on tärkein tulonhankkimiskeino, kierroksista maksetaan olipa kyseessä osakas tai vieras. Osalla (maakunta)kentistä pelaajista on sen verran pulaa, että kapasiteetti jää selvästi alle 50% teoreettisesta. Näillä kentillä lähinnä Primetime ajat ovat aktiivikäytössä, nimittäin noista primetimeajoista tulee 18..23 tuhatta kierrosta/18 reikää vuodesaa. Edellä jo mainitsin, että kaikilla kentillä primetimeajat eivät ole täysin samat.

    Poodri Hoo kirjoitti: (10.3.2011 22:08:25)
    [
    On tutkimuksen vähättelyä puhua
    puhtaasti hatusta tempaistusta. On itsestään selvää, että .

    pakko kommentoida tyohon vain sen verran että krittiikkini ei kohdistunut itse graduun vaan sinun tulkitaasi jossa käytit mm seuraavaa lausetta:

    Poodri Hoo kirjoitti:
    Kentän käyttöaste
    Toinen mielenkiintoinen tulos, joka tutkimuksesta on löydettävissä on kenttien todellinen käyttöaste

    ajattelin että tuosta että sinulla olivat menneet puurot ja vellit sekaisin ja että olit siinä uskossa että tuo kentän käyttöaste on jotain muuta kuin suhdeluku jonka tarkoitus on toimia kahden eri kentän / eri aikajakson vertailuun

    yeux de serpent kirjoitti: (11.3.2011 0:33:29)
    Pelkkä tuloslaskelman tai kassavirran tuijottelu / analysointi ei kerro pätkääkään siitä, mistä / miksi ne luvut ovat tulleet.. Jotta lihaa oikeasti saataisiin luiden ympärille, pitäisi myös arvioida sitä, että miten golfyhtiön strategiset / operatiiviset toimenpiteet ovat onnistuneet, mikä oli ympäristötekijöiden (kauden pituus, säät, naapurikenttien toiminta, yleinen taloudellinen tilanne etc.) vaikutus toimintaan ja niin poispäin.

    Juuri näin! Ei tässä ole ollenkaan kysymys ennustamisesta, vaan ennakoimisesta. Siis pitää mitata niitä tekemisiä, joiden oletetaan johtavan toivottuun lopputulokseen.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)
Vastaa aiheeseen: Golfkierroksen hinta ja käyttöaste

Etusivu Foorumit Yleistä Golfkierroksen hinta ja käyttöaste