-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ei pelaamisen tarvitse kallista olla, eikä alkuinvestointikaan kovin korkea ole, jos asiat järjestetään niinkuin Ruotsissa (katso golf.se) tai niinkuin niillä vanhoilla golfpaikkakunnilla, jossa maapohja on kunnan omistama ja kentällä toimii ry.
Hyvänä esimerkkinä Suomen 4:ksi vanhin kerho kohta 50v. Kokkola. Kenttä aina huippukunnossa (osaavaa henkilökuntaa riittävästi). Maksuja ovat kuulemma joutuneet tälle vuodella korottamaan 490€:oon yhteensä (jäsenmaksu ja pelikausimaksu), liittymismaksu 400€(sisältää ensim. vuoden kaikki maksut). Korotus johtuu siitä, että aloittavat uuden n. 600 neliön klubirakennuksen rakentamisen vanhan käytyä jo epäkäytännölliseksi ja ahtaaksi.
Miksi tämänkaltainen malli ei kävisi muuallakin? Ruotsissakin monilla vanhoilla kentillä jäsenten maksut ovat Kokkolaakin alhaisemmat.
Jos urheiluun tarkoitettua laitosta käytetään kaikenlaisen voitontavoittelun ja spekuloinnin välineenä, on tuloksena luonnollisesti kalliit harrastamisen kustannukset.
Mikä kumman olettamus että, osakkeen hinta tulee nousemaan vielä vuosien saatossa? Useiden antien yhteydessä näin mainostetaan. Ei hinta loputtomiin voi nousta, varsinkin kun vastikkeet ovat korkeat.
Chip Greensiden esimerkki on hyvä. Ei pelaamisen tarvitse olla kallista, jos asiat järjestää oikein. Ry-lienee kuitenkin hyvä tapa pistää kenttä pystyy, kunhan jostain esim. yhteiskunnalta löytyy edullista, lähes ilmaista, lainarahaa. Mielenkiintoinen hanke on myös itärajalla, missä ry:llä on uudella kentillä äänivalta. Toinen mielenkiintoinen yhdistelmä on Vanajan linna + Hattula sekä Lakisto + Luukki.
Saadaanko vastikkeet alas, jos 2-3 kenttää pistää esikunnan yhteen. Tällä tarkoitan, että vakinainen henkilökunta hoitaa kahta-kolmea kenttää, esim. kuten isännöintitoimistot taloyhtiöitä. Cadarit ym. voisivat toiminnan selkeyttämiseksi olla isännöintitoimiston palveluksessa. Kausityöläisissä ei säästöä tule.
Mitäpä isännöintitoimistossa säästetään? Jos vakituisten kustannukset 18-r kentällä ovat esim. 170 000 e / vuosisäästö on 85 000 e/oy*vuosi eli 850 pelioikeuden kentällä 100 e/vuosi. 85 000 e kulujen kattamiseksi tulisi kenttäyhtiön myydä 2125 40 e gf-kierrosta per vuosi eli esim. 21 kpl 100 hengen yrityskilpailua.
Kannattaa tosissaan miettiä mitä yhteistyötä eri kenttäyhtiöiden kannattaa tehdä. Kenttäyhtiön sopiva koko lienee 36-72 reikää. Reiäksi lasketaan myös par3 reiät. Toinen vaihtoehto on keksiä toimintaa (tuloja) myös talvikaudeksi.
Yhteistyöllä tulee säästöjä myös konehankinnoissa.
Kalliita kenttiä hyvällä palvelulla voi olla ja niillä kallis esikunta. Yhteistyökuvioita kannattaa kuitenkin viritellä, varsinkin jos esikunnan kustannukset ovat korkeat.
Nyt kiireenvilkaan toimistoa perustamaan bussinessideana talvella lumityöt ja kesällä golfkentät :-).
Normaaliin tapaa jutustelu kääntyi osakkeiden hintaspekuloinniksi, kun ydinkysymys minusat on miksei rakenneta eritasoisia ja -tyyppisiä kenttiä erilaisiin tarpeisiin?
Jotta miksikä ei rakenneta?
Siksikä että ketään ei kiinnosta rakentaa – ei niitä joilla olis rahkeita, eikä niitäkään jotka tälläisiä kenttiä halajaisivat. Tai ainakaan kiinostusta ei ole tarpeeksi. Muutenhan tällättis kenttiä olis joka kylässä… no isoimmissa kylissä ainaskin =D
Jos olisin jollain muulla foorumilla,sanoisin pullo kiinni. Nyt en sano :=D
Tämä johtuu nykyajan ihmisistä, heidän ahneudestaan ja omaneduntavoittelusta.
Tuskin kukaan on viime aikoina edes koittanut tämän ry-mallin toteuttamismahdollisuuksia. ’Vanhanajan’ tulisieluisia puuhamiehiä ei enää ole. Jos joku nykyään ryhtyy jotakin hanketta edistämään, on hänellä lähes ainoana kannustimena oma taloudellinen etu.
Lupaan liittyä välittömästi sen tulisieluisen puuhamiehen voittoatavoittelemattoman ry pohjaisen kentän jäseneksi. Olin toistakymmentä vuotta Mikkeli Golfin jäsen ja sen historia taitaa olla jotakuinkin tuollainen. Homma toimi Mikkelissä hienosti. Kova fakta vaan on, että Kokkola on Kokkolassa ja Mikkeli on Mikkelissä. Kaukot taas on ruuhka-Suomessa.
Kenttäbuumi saattaa aiheuttaa konkursseja ja tiputtaa osakkeiden hintoja – so what. Omat osakkeeni olen ostanut pelimahdollisuuksien turvaamiseksi enkä sijoitusmielessä. Onpahan enemmän pelimahdollisuuksia, kun kenttiä tulee lisää. Kun SGL vielä sallisi kotikentättömät seurat, loputkin keinotekoiset pelaamisen esteet olisivat historiaa. Tulisi uusia GF pelaajia ja vastikkeet pysyisivät kurissa.
Viime keväänä Hesarissa oli kuuden palstan otsikolla uutinen, jonka mukaan tavoitteeksi on asetettu (jossain, olisko ollut Kuntaliitossa tai Jääkiekkoliitossa?), että jokaiseen vähintään 10.000 asukkaan kuntaan saadaan jäähalli. Milloinkahan tavoitteeksi asetetaan, että jokaiseen tällaiseen kuntaan saadaan golfkenttä? Tai edes 20.000 asukkaan kuntaan. Tai alkuun vaikka 40.000 asukkaan kaupunkeihin. Ruotsissa tuo 10.000:n tavoite lienee toteutunut jo kauan sitten.
NimetönHyvä, että uusia golfkenttiä rakennetaan ruuhka-Suomeen oikein urakalla. Uudet kentät painavat lajimme hintoja alas. Aivan varmasti jossain vaiheessa kentistä on ylitarjontaa ja se kääntää GF ja osakehinnat alas. Jos osakkeet eivät mene kaupaksi, niin vastikkeita ei tule ja jotenkin kentän kulut pitää hoitaa. Viimeinen oljenkorsi on varmasti GF pudottaminen reilusti, jolloin kilpailevilta kentiltä saadaan pelaajia houkuteltua asiakkaaksi halvoilla hinnoilla.
Eläköön markkinatalous!
PS. Meidän Kaukojen/lokkien pelaaminen on nyt turvattu vuosikymmeniksi, uusien kenttien mukana. Kohta saa pörssistä ostaa halvalla pelilippuja ja pelioikeuksia, kun malttaa odotella.
Mä en tunne kuin yhden kaverin jonka tavoitteena (tosin kaukaisena eli siiskö haaveena?) on lähteä polkaisemaan ry kenttää pystyyn. Vain yhden.
Rahalla saa – hevosellä pääsee…
Ajanhenki ei valitettavasti tällä hetkellä ole suosiollinen yhdistyspohjaiselle toiminnalle. Syitä on varmaan monia, mutta ahneus ja kateus lienevät periaatteellisimmat.
Minä tunnustan uneksivani yhdistyspohjaisista kentistä tai vaikkapa osuuskuntapohjaisista kentistä, joilla tärkeintä on pelaaminen ja pelistä nauttiminen. Vielä kun urakoitsijoiksikin löytyisi ’yleishyödyllinen/sosiaalinen’ yritys, niin mikäpäs siellä olisi pelatesssa ja vaikkapa vieraspelaajia ml. kaukoja isännöidessä.
Itse olisin ilman muuta valmis uhraamaan vapaa-aikaa yms. muuta ry-pohjaisen kenttähankkeen eteen niiltä osin kuin kompetenssia löytyisi. Ilman muuta laittaisin sen muutama tuhat egeä mielummin sellaiseen kuin osakkeeseen. Valitettavasti golfiin suoranaisesti liittyvää osaamista löytyy vähän. Kenttärakentamiseen vielä vähemmän. Onhan olemassa tämä kentätön seurapotentiaali, joka on toistaiseksi pysynyt ainakin määrällisesti yllättävän hyvin kasassa. Siinä olisi siemen?
Tässä pari väitettä kommentoitavaksi:
1) Etelä-Suomen golfin rahoittavat ns. pelaavat osakkeenomistajat. He ovat sijoittaneet Hesan seudulla n. 15 k€ osakkeeseen, maksavat vuodessa n. 500 € hoitovastikkeen ja pelaavat 30-40 kierrosta vuodessa. Sijoittamalla rahansa toisin (riskittömästi ja pitkäaikaisesti) he saisivat 10 k€:n sijoitukselle n. 800-1000 €:n vuotuisen tuoton. Eli pelaamisen kustannukset ovat 35-50 €/kierros, mikä saattaa ylittää ko kentän greenfeehinnan ja ainakin ylittää kustannuksen joka on vuokrapelioikeuden haltijalla. Osakkeiden hinnat eivät nouse pitkään aikaan ylitarjonnasta johtuen. Jos osakkeen hinta ylittää nykyään 10-15 k€, potentiaalinen ostajakunta leikkautuu jyrkästi – hakeutuvat vuokraoikeudella pelaaviksi tai kaukojäseniksi. Tältä pohjalta ymmärrän, että osakkeenomistajat joskus karsastavat kaukojäsenyyttä. Itse olen aloittamassa 16. kauteni vuokrapelioikeudella pelaajana.
2) Ainoat jotka saattavat tehdä rahaa ovat kentänrakentaja-sijoittajat. Silti mielelläni kuulisin esim miten Laakkoset arvioivat Kytäjän-sijoituksensa tuottoa. Ehkäpä siinäkin jää käteen maine ennemminkin kuin raha.
3) Ry-pohjaisesti harvat haluavat olla kenttää rakentamassa siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmiset ovat nykyään paljon liikkuvampia kuin 20-30 vuotta sitten. Jos muutat pois paikkakunnalta, jolla olet ollut rakentamassa kenttää ry-pohjalta, kaikki rahalliset panostuksesi ovat mennyttä. Kun ry-kenttä maksaa saman verran kuin osakekenttä, tappio on noin puolen osakkeen hinnan verran (olettaen rakennuttajan emissiovoitoksi n. 100% osakekentissä). Siis pääkaupunkiseudulla 5-8 k€.
4) Yhteiskunnan rahoittamia kenttiä ei rakenneta lajin eliittiluonteen vuoksi. Jossain voisi tietysti yrittää ns. jäähallimenetelmää. Tämä tarkoittaa, että yksityinen yhtiö rakentaa täysin epärealistisin odotuksin (esim greenfeekertymän suhteen) kentän, jolle hankkii kunnan takaajaksi. Sitten yritetään pari vuotta kunnes mennään konkkaan ja homma kaatuu kunnan syliin. Koska kenttä maksaa kuitenkin kertaluokkaa enemmän kuin jäähalli, tämä ei voisi onnistua kuin suurehkoissa kaupungeissa, joissa paikallisten virka- ja luottamusmiesten joukossa on usein sen verran älliä, ettei mene läpi.
Siispä kiitos kaunis kaikille pelaaville osakkeenomistajille, jotka ovat suomalisen golfharrastuksen pääasialliset rahoittajat.
Perskulaaros kun täällä esitetään hienoja laskelmia, kuinka upeesti sijoitetulle pääomalle saadaan täysin riskittömästi 8 – 10% tuottoja. Voiskos joku kertoo miten ja mihin nämä kyseiset tuotto-odotkuset ja laskemat nykyisellä korkotasolla perustuu?
Pitkän tähtäimen (5 v) sijoituksena vaikkapa rahastosijoitus.
Jotta rahastosijoituksella pääsee kyseisiin tuottoihin täytyy hyväksyä se mahdollisuus, että tuotto jääkin negatiiviseksi. Täten en hyväksy sitä riskittömäksi 🙂 Lisäksi päästäkseen vaikka vain siihen 8 % nettotuottoon on huomiotiava, että varsinaisen sijoituksen tuotto on oltava yli 10 % ja aina kun tuotto-odotusta kasvatetaan kasvavat myös riskit.
Laakkosilla on Kytäjän bisneksessä paljon muutakin mukana kuin vain golf, mm loma-asunto-osakkeet ja tonttikauppa. Golfin avulla tuottoa siis muualtakin. Eli golf on paljolti tappiolla pitkän aikaa, mutta se edistää muuta toimintaa…. Eli nyt tappiota hiukan, mut tulevaisuudessa suuret odotukset….
Tähän olen tosin perehtyny erittäin huonosti… niin kuin kaikkeen muuhunkin! 😉
Whatever 😉
Ei tämä tietysti ole sijoituspalsta enkä minä sijoitusneuvoja.
Sen sijaan kuulisin mielelläni näkemyksesi siitä viidennestä asiasta jonka unohdin alkuperäisestä mailistani: mikä on green feen hinta sellaisella kentällä jonka sijoittaja rakentaa tavanomaisten taloudellisten periaatteiden mukaan puhtaasti greenfee-kentäksi eteläisessä Suomessa?
Taustadatana voi käyttää esimerkiksi seuraavaa (tai sitten valita omat datansa):
Kentän rakennnushinta maa-alueineen: 4-5 M€
Kentän rakennusaika: 3 vuotta, jolloin pääoma sitoutuu tasaisesti
Kentän maksimikapasiteetti: 50.000 kierrosta kaudessa
Korkotaso: nykyinen
Riskittömän vaihtoehtoisen sijoituksen tuottotaso: haluamasi (muistaen kuitenkin, että kyseessä on 4-5 M€:n sijoitus, ei 10 k€:n sijoitus)
Hoitokustannukset: nykyinen hyvän kentän taso.
Eli mitäköhän Kaukot tästä ilosta maksaisivat? Veikkaan, että sijoittaja tarvitsisi uskon, että 100 €/kierros menisi läpi vähintään 60% käyttöasteella maksimista ennen kuin moiseen ryhtyisi. Koska kukaan ei sellaiseen usko, tällaisia kenttiä ei rakenneta. Siispä vielä kerran: kiitos pelaavat osakkeen omistajat…
NimetönPappa Tykin 10% takuutuotto oli mahdollinen mutta takuu on siitä kaukana kuten Kobo ansiokkaasti ja asiallisesti ampui sen alas.
Toisaalta Pappa Tykin kirjoituksessa on paljon asiaa jota kannatta harkita kun liittyy Ry pohjaisiin kenttiin joihin on nykyisin vaikea päästä. Itse olen pelannut golfia reilut 15v ja eronnut kahdesta Ry pohjaisesta seurasta muuttojen takia, joten liitymismaksut on mennyt sen sileän tien. Nykyisin omaistan osakkeen enkä todellakaan ole ostanut sitä sijoitus mielessä vaan sen takia, että pääsisin harrastamaan minulle niin rakasta lajia. Jatkossa jos muutan niin minulle jää enemmän vaihtoehtoja, voi vuokrata pelioikeuteni ja samalla ostaa pelioikeuden joltain toiselta kentältä tai myydä osakkeeni jen. minulla on myös mahdollisuus pelata Kaukona.
Olen vakuuttunut, että jokainen löytää itselleen sopivan systeemin pelata Golfia.
Kyllä nyt harmittaa 🙁 tuhosin koko pitkähkön kirjoitelmani viime metreillä bittitaivaaseen.
Ehkä kokonaisuuden kannalta onkin parempi niin, sillä alkoi ajatus jo karkaamaan korkeempiin sfääreIHin ja huomasin lopuksi omistavani golfkenttä ketjun ja pelailevani bahamalla. ilon kautta :o)
Joku laski että gf-maksuihin perustuva kenttä joutuisi perimään 100e/kierros. Puppua. Jos asiat hoidetaan järjellä niin 20e/kierros riittää. Ainakaan se ei voi olla enempää kuin osakepohjaisilla kentillä, koska maksajia olisi enemmän. Jos oletetaan että kentän kulut ovat samat niin suuremmalle joukolle jaettuna maksut ovat pienemmät – simppelisti. Kenttä jossa osakkaita 1000 ja jokainen maksaa 500 euroa / vuosi tarkoittaa 500ke budjettia. Sama summa saadaan 25k kierroksella kun gf-hinta on 20e / kierros.
Ja sitten jos kenttiä rakennetaan yhtä älyttömästi kuin talojakin niin kustannukset ovat moninkertaiset oikeaan rakentamiseen verrattuna. Oikea rakentaminen tarkoittaa sitä että kenttää ei tee ’hyvä veli’ vaan kilpailutetaan asiat oikeasti ja valvotaan ja suunnitellaan se mitä ollaan tekemässä. Maalaisjärki kunniaan, kuten Kokkolassa, Ähtärissä, Mikkelissä, Jyväskylässä jne. jne.
Huh, sainhan taas sanoa lempiaiheestani eli etelän miehen ’huitomisesta’.
Parasta golfkentälle on vähän pelaava osakas. Maksaa paljon ja käyttää vähän. Kenttä ei kulu ja jää tilaa gf-pelaajille…
Kukas sen kentän rakensi?
Pointtini on ollut, että pääomaksutannukset ovat merkittävä osa kentän kustannuksia – pääkaupunkiseudulla sellaiset 3-5*vuosittaiset hoitokustannukset. Siis LIIKETALOUDELLISESTI ajatellen päädytään tuohon arvaamaani 100 €/kierros hintaan, jos sijoittaja haluaa kohtalaisen tuoton sijoittmaalleen pääomalle, diskonttaa rakennusajan rahoituksen jne.
Markkinataloushan toimii niin, että jos jollekin palvelulle on kustannuksia vastaava kysyntä niin tarjontaa syntyy. Eipä oo näkynyt gf-kenttiä eli eipä oo todellisia kustannuksia vatsaavaa kysyntää.
Toivotan kuitenkin onnea halukkaalle yrittäjälle! Rahat kentän rakentamiseen kannattanee olla omasta takaa koska pankille en usko kenenkään pystyvän esittämään uskottavaa sijoituslaskelmaa.
Erityisesti toivotan tervetulleeksi ne, jotka haluavat tehdä tällaisen kentän rakkaudesta lajiin ilman liiketaloudellista perustelua! Lupaan tulla pelaamaankin, jos kenttä on gf-hintaa vastaavaa tasoa (CH-1:n kenttälistan joukossa oli aiannkin yksi kenttä jolla kerran kävin enkä toiste mene millään gf-hinnalla).
Hauska lueskella vanhoja golflehtiä ja muistella keskusteluita.
2000 -luvun alkupuolella varoiteltiin, että liian monta kallista kenttähanketta lähtee käyntiin ja vuokramaille. Onko ennustus osunut oikeaan?
Taisipa jossain vaiheessa tarinaa kuulua, että esim. kenttämestareista on pula, kun huippukentät houkuttelevat paremmilla palkoilla ammattilaiset. Sama lienee muun esikunnan kanssa, joten aggreesiivinen markkinoille tulo lienee nostanut myös hoitokustannuksia ja vastikkeita ja osaltaan vaikeuttanut tilannetta.
Sijoittamisessa pärjää, kun ottaa riskit huomioon.
Pappa tykki jo korjasikin sun laskelman virheen, mutta tää tuntuu olevan niin yleinen virhekäsitys, että pakko puuttua itsekin asiaan. Käyttäkulujen lisäksi kentällä on myös pääomakulut. Osakepohjainen malli toimii siksi, että tuo kulu jaetaan suuren joukon kesken. Jokainen osakas kärsii sitten nahoissaan ne rahoituskulut. Jos osakkeen joutuu ostamaan lainarahalla, maksat lainan koron. Jos et tartte lainaa, ’maksat’ sen mitä se raha jää tuottamatta. Jos oletetaan vaikka 5% vuosituoton menettäminen, niin vastikkeen lisäksi jokainen osakas maksaa vuodessa 10.000€ osakkeesta 500€ rahoituskulua. Koska se pitäisi oikeasti laskea korkoa koronpäälle mallisesti, niin joka vuosi tietysti vähän enemmän. Mun on hyvin vaikea uskoa, että kukaan täysissä järjissä oleva liikemies lähtisi näissä olosuhteissa tekemään P&P kenttää sinne osaan Suomea, jossa sille olisi tarvetta.
Vilpittämästi toivon jonkun perustavan ry pohjaisia kenttiä. En toivo kuntien (ainakaan oman kotikuntani) tukevan suoraan rahallisesti sitä, mutta esim halvalla maan vuokralla kyllä.
-
JulkaisijaArtikkelit