-
JulkaisijaArtikkelit
-
Laskurin uskottavuutta vähentää myös siinä olevat pahat bugit. Mitä jos -tarkastelut eivät ole luotettavia, koska tulokset riippuvat usein siitä, missä järjestyksessä laskenta tehdään. Myös typpimäärien ja levä-ämpärillisten manuaalinen alentaminen lähtötietoja muuttamatta on joissakin tapauksissa mahdollista (jopa niin, ettei laskurin käyttäjä itse sitä edes huomaa).
Joillakin paikkakunnilla (ainakin Utsjoki ja Kuusamo) ratsastaminen hevosilla ei kuormita Itämerta, mutta raviharrastus kuormittaa 40 levä-ämpärillisen verran. Miten tuo on selitettävissä?
Kuinka monta asuu samassa taloudessa?
Vaihtoehdot ovat 1,2,3,4,5,6 ja yli 7. Miksi 7 ei kelpaa??
HS: Laskuri ja sen sisältämä data ovat Syken ja Luken tuottamia. HS teki laskurista oman versionsa HS.fi:hin.
Onkohan Syken ja Luken alkuperäisessä laskurissa samat bugit?
Onkohan Syken ja Luken alkuperäisessä laskurissa samat bugit?
Samat ohjelmointivirheet ovat täälläkin:
http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Itameren_vesistojen_ja_vesivarojen_kestava_kaytto/Mallit_ja_tyokalut/ItamerilaskuriEsimerkkejä ristiriitaisista tuloksista:
Miettikääpäs muuten sitä kuka on nuo kelvottomien laskureiden laatimiseen kulutetut työtunnit maksanut…
Kuka muistaa Sleepy Sleepersin vanhan biisin joka alkoi: Kuus kertaa kuus on sata, seittemän kertaa seittemän on kaks sataa, kaheksan kertaa kaheksan on yheksän sataa! Painakaa numerot kaaliinne, tarviitte niitä tulevaisuudessa!
Laskurin laatijat olivat noudatelleet tällaista linjaa. Olivat arvioineet että golfkentän ravinnekuormitus on kaksi kertaa niin suuri kuin vastaavan peltoalan, viidesosa on oikeampi vastaus.
Huhun mukaan pari kenttämestaria haali tietoja vastineeksi, tiedä sitten. Olisi ehkä liiton kannattanut pitää vähän tämän asian tuntemusta talossa.
Tällaista tietoa tuli kun kyselin:
Puistojen ravinnekuormitusta ei ole laskettu erikseen. Ne ovat osa taajamien hulevesiä, jotka osittuvat kaikkien taajama-asukkaiden kontolle laskurissa.
Peltonurmen kuormitus on arvioitu fosforille 0,92 kg/ha ja typelle 10 kg/ha. Arvio perustuu julkaisuun Puustinen ym. (2010). Artikkeli on liitteenä.
Meidän golfin -kuormituslaskelmat perustuvat Wiurilan kentän lannoitustiedot (http://www.wgcc.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6raportti) sekä Suomen golf-kenttien lukumäärän ja pelaajien lukumäärän (http://www.golfdraivi.fi/2014/02/golfia-tilastoidaan-usassa.html).
Asiantuntijamme arvioivat, että golf-kenttien päästötaso olisi golf-kenttien lannoitustarpeen perusteella noin kaksi kertaa niin suuri kuin tavallisella peltonurmella. Arvion pohjalla on siis muutkin kuin viheriön osat, myös väylät.
Golf-kenttien ala on ollut siis 3500 ha. Harrastajamäärä on 145 000.
Golfarille tulee peruskuormasi siis hehtaarikuormitus * hehtaarit/ harrastajamäärä
Tämän lisäksi päästöjä vähentävät kentän sijainti. Sisämaasta pääsee itämerelle asti vain vähän ravinteita. Tämä otetaan laskurissa huomioon. Hesarin laskelmat oli tehty Helsingissä, jossa pidättyminen olematonta. Helsinkiläiselle golfarille pisteitä lisää 338 golfista (noin 9 % keskiverto suomalaisen Itämeri-jalanjäljestä). Mutta kuopiolaisen golfarin pistelisä vain 43 !. Helsinkiläinen ei-golffari saa suunnilleen samat pisteet kuin helsinkiläinen golffari jos lisää 20 % naudanlihan syöntiä ja maidon juontia keskivertosuomalaiseen verrattuna.
Tässä siis perusteet. Päivitämme tiedot sitä mukaan kun epätarkkuudet voidaan korvata luotettavammalla tiedolla. Myös tiedotamme muutokset.
Jotta pohdintaa voitaisiin tehdä tarkemmin, olisi hienoa jos useasta golf-kentästä olisi tietoa sen pinta-alasta ja kuinka paljon vuositasolla on todellisuudessa käytetty lannoitteita.
Lisäksi olisi hienoa jos saisimme tietoomme sen, että mikä osuus golfgkentistä on tehty vanhoille pelloille.
Wiurilan tiedot olivat vuodelta 2012?? Kovasti yläkanttiin on vedetty.
Pisti silmään tässä tämä koijärveläisten sana Hulevesimaksu.
Viime vuoden puolella mulle tuli Lempäälän kunnasta mökin hulevesilasku joka oli muutaman kympin enkä ollut ikinä kuullut sanaa ja soitin kunnan tytölle ja kysyin mikä tälläinen hulavesi on niin tyttö selvitti että kaava-alueella kaikki sadevedet johdetaan sadevesiviemäriim ja siitä vesistöön.
Kerroin että talo on järven rannalla mäen päällä niemessä ja jokainen sadepisara valuu järveen eikä tontilla ole sadevesikaivoa vaan kunnan viemäri sisällä johon kuset menee mökin sisältä.
Kysyin johtuuko tämä hulevesimaksu siitä kun kesällä mökillä saunakaljan jälkeen kusen siihen saunan kulmalle niin tyttö sano että ei siitä johdu vaan uusi laki tullut voimaan hulevesimaksu.
Enemmän minä kuseskelen kentän laidoille kuin mökillä tontille.
Että ehdottomasti osakkaille ja jokaiselle pelailijalle liiton kautta hulevesimaksu ja näillä kerätyillä rahoilla junalippuja kaikille koijärveläisille pelastamaan palloa tonne puuttinin puolelle.
Onnea teille stadilaisille jos saatte tän koijärveläisen pormestarin niin tulee hulevesimaksu teillekkin.
Minä ainakin äänestän koijärveläisiä.Asiantuntijamme arvioivat, että golf-kenttien päästötaso olisi golf-kenttien lannoitustarpeen perusteella noin kaksi kertaa niin suuri kuin tavallisella peltonurmella. Arvion pohjalla on siis muutkin kuin viheriön osat, myös väylät.
Boldatussa kohdassa on asian ydin. Golfliitto teki vuosina 2005 – 2006 tutkimuksen yhdeksällä kentällä jossa mitattiin lysimetreihin suotatuvan veden sekä pintaveden ravinnepitoisuudet. Typen kokonaishuuhtotumat olivat noin 2-3 mg/l ja fosforin osalta noin 0,2. Väylillä käytetyt lannoitemäärät olivat olennaisesti pienemmät ja niiden kokonaispäästöiksi mallinnettiin noin 1-2 mg/l. Tätä tukee pintavesien ravinnepitoisuudet jotka olivat kentältä lähtevissä vesissä typen suhteen 0,76 mg/l. Mainittakoon että kenttäalueelle tulevien mittausten keskiarvo oli 0,81 mg/l.
Tämä siis suomalaisen tutkimuksen mukaan. Pohjoismainen tutkimussäätiö STERF on myös tutkinut näitä ja tulokset ovat yhdenmukaisia näiden kanssa.
Tietääkseni selostus SGL:n tutkimuksesta sekä muutakin materiaalia on toimitettu SYKE:lle.
Mistä johtuu noin valtava ero olettaman ja toteutuman välillä? Kenttien päästöjä ei oikein voi ennakoida suoraan käytetyistä ravinnemääristä koska:
1. Golfkentillä käytetään nitraattityppeä varsin vähän ja ammoniumtyppeäkin aika rajallisesti. Valtaosa typestä on joko hitaasti tai kontrolloidusti liukenevassa muodossa. Tarkempi selostus näistä saattaa löytyä kentänhoitoketjusta.
2. Lannoitukset jaetaan moniin pieniin kerta-annoksiin koska kasvu halutaan pitää mahdollisimman niukkana ja tasaisena. Lisäksi halutaan säilyttää kontrolli siihen, että ylilannoitusta ei tapahtuisi, eli laitetaan kerrallaan vähän mutta niukasti ja sitten odotellaan kunnes vaikutus on hiipumassa.
Monet kentät käyttävät nykyisin väylilläkin nestelannoitusta ja silloin lannoitus saattaa tapahtua parin viikon välein, kerralla annettava typpimäärä voipi olla luokkaa 5 kg/ha.
3. Kenttämestarit varovat ylilannoitusta koska siitä on pelkkää riesaa. Viheriötä ei saa nopeaksi, väylä pitää leikata joka päivä ja leikkuujätettä pöyhiä hajalleen. Kuitukerros paksunee jne. Levityskalusto pidetään siis tikissä ja määrät kohillaan.
Toivotaan keskustelua asiasta ja asiallista, golfala tekee oikeasti töitä näittenkin juttujen eteen ja hyvää tulosta on tullut.
Jotta pohdintaa voitaisiin tehdä tarkemmin, olisi hienoa jos useasta golf-kentästä olisi tietoa sen pinta-alasta ja kuinka paljon vuositasolla on todellisuudessa käytetty lannoitteita.
Aurinko Golf Oy:n ympäristöohjelma löytyy täältä
http://www.aurinkogolf.fi/sites/default/files/kuvat2/ymp%C3%A4rist%C3%B6ohjelma_2011.pdf
Sen mukaan lannoitettavat alueet ja vuosittaiset lannoitemäärät Aurinko Golfissa ovat:Viheriöt 1,5 ha
– typpeä (160 – 200) kg/ha => (240 – 300) kg
– fosforia (10 – 30) kg/ha => (15 – 45) kgLyöntipaikat 1,1 ha
– typpeä (120 – 150) kg/ha => (132 – 165) kg
– fosforia (20 – 50) kg/ha => (22 – 55) kgVäylät 13,2 ha
– typpeä (80 – 100) kg/ha => (1056 – 1320) kg
– fosforia (10 – 40) kg/ha => (132 – 528) kgKarheikot 29,5 ha
– typpeä 10 kg/ha => 295 kg
– fosforia 5 kg/ha => 148 kgYhteensä typpeä (1723 – 2080) kg, fosforia (317 – 776) kg per vuosi.
Lannoitettavat alueet yhteensä 45,3 ha => typpeä (38 – 46) kg/ha ja fosforia (7 – 17) kg/ha. Lienevät korkeintaan puolet viljakasveille käytettävistä lannoitemääristä. Esim. Yaran lannoitusohjelma syysrukiille:
http://www.yara.fi/images/Syysruis_300dpi_tcm431-147791.pdfLalakku
Tällaista tietoa tuli kun kyselin:
………………………..
Peltonurmen kuormitus on arvioitu fosforille 0,92 kg/ha ja typelle 10 kg/ha. Arvio perustuu julkaisuun Puustinen ym. (2010). Artikkeli on liitteenä.………………………..
Asiantuntijamme arvioivat, että golf-kenttien päästötaso olisi golf-kenttien lannoitustarpeen perusteella noin kaksi kertaa niin suuri kuin tavallisella peltonurmella.
………………………..
Löytyykö liitteestä tai onko arvioitavissa, kuinka paljon peltonurmea tuossa tapauksessa on lannoitettu? (N ja P kg/ha).
………………………..
P.S. https://golf.fi/golfliitto/golfliitolta-sgklta-vastine-helsingin-sanomille-golfkenttien-todellinen-ravinnekuormitus-murto-osa-arvioidusta/
Erinomainen vastine Golfliitolta ja SGK:lta Hesarille. (Huomasin sen vasta iltapäivällä 11.2. SGL:n sivuilla käydessäni). Niin hyvä, että yllä oleva kysymykseni ja asian pohtiminen käy täysin tarpeettomaksi.Laskurin eräs kehittäjistä täällä hei!
Ihan alkuun todettakoon, että meidän tarkoituksenamme ei ole missään vaiheessa osoittaa mitään laskentaan kuuluvaa tahoa sormella, saati antaa kehotuksia siitä kuinka kulutustottumuksia tulisi kunkin muuttaa. Se jääköön jokaisen itse päätettäväksi. Taustalla ei ole myöskään mitään poliittista agendaa, vaan vilpitön kiinnostus aihetta kohtaan, sillä tämän tason tarkastelua ei ole lainkaan aiemmin tehty. Ymmärrämme täysin, kuinka asia on näyttäytynyt Golf- ja hevosharrastajien keskuudessa. Kun skaalana on oma henkilökohtainen jalanjälki itämereen päätyvistä ravinteista, näyttäytyvät tällaiset pienemmän harrastajamäärien aktiviteetit paljon suurempana kuin mitä ne kansallisessa mittakaavassa ovat.
Sama koskee myös Golfia. Ei voida missään yhteydessä todeta, että Golf olisi Itämeren pahin rehevöittäjä. Viestinnässä mentiin siinä mielessä vähän vikaan, ettei korostettu tarpeeksi että laskuri laskee yksilökohtaista jalanjälkeä.
Syy miksi liityin palstallenne, oli siinä että halusin vilpittömästi kiittää palautteesta ja yllä mainituista bugihavainnoista. Harrastuskunnan vaihto kesken laskennan sai retentiolaskennan tapahtumaan yhä uudelleen aina tulosten laskennan myötä. Ongelmallista tämä oli siitä syystä, että se koski vain joitakin tiettyjä kuntia. Erityiskiitos PG:lle tästä havainnosta. Ilman hänen tutkiskeluaan tuota ei olisi lainkaan löydetty. Bugi on nyt korjattu SYKE:n versioon, ja samoin se pieni kielikukkanen taloudessa asuvien henkilöiden osalta on korjattu. Kiitos näistä!
Lisäksi teitä saattaa kiinnostaa, että olemme olleet Golf-alan asiantuntijoihin yhteydessä ja tarvittaessa tarkennamme mallia. Ongelmallista on se, että lähtötietoa on saatavilla vain kenttäkohtaisesti eikä kovinkaan kattavasti, siinä missä meidän täytyisi kattaa koko Suomen kentät tasapuolisesti. Tästä seuraa tietysti se lieveilmiö, että tehokkaimmin ravinteita käyttävät kentät asetetaan samalle tasolle kuin huonommin suoriutuvat. Jos saisimme kaikki kentät kattavan aineiston lannotteiden käytöstä, niiden kierrätyksestä JA kenttäkohtaisista harrastajamääristä, asia olisi tietysti helppo ratkaista. Tuollaista rekisteriä on kuitenkin meidän puolestamme mahdotonta kerätä. Tarkennamme kuitenkin lähitulevaisuudessa arviota hehtaarikohtaista lannoitekäyttöarviota sen aineiston perusteella, jonka pystymme kokoamaan.
Kiitos vielä havainnoistanne ja haluan kannustaa aktiivisuuteen jatkossakin! Laskurin suora palautelomake toimii (sivun alalaidassa), joten sitä kautta voi ottaa vielä tehokkaammin osaa laskurin kehitykseen.
Jäsen8
Erityiskiitos PG:lleEi kestä. Pelkästä mielenkiinnosta tuota laskuria pyörittelin. Bugi tuli esille vahingossa. Nyt sovelluksen koodaajille tulisi vielä tiedottaa oikeat laskentaperusteet. (Ehkä aluksi voisi käyttää Golfliiton vastineessa mainittuja tuloksia, jotka perustuvat golfkentillä tehtyihin tutkimuksiin. Niiden mukaan golfkenttien ravinnekuormitus on vain kymmenesosa siitä, mitä laskurissa on käytetty).
Kiitoksen innoittamana aloin metsästää bugeja ihan tosissani 😉 Pari uutta bugia löytyikin hevosharrastuksen parista. Laskurin lisätiedoissa sanotaan:
Ratsastus ja raviurheilu edellyttävät hevosia, jotka kuormittavat Itämerta niiden tarvitseman rehunviljelyn ja nurmilaiduntamisen kautta. Näiden harrastusten kuormitus kohdistuu laskurissa ratsastajille ja raviurheilun harrastajille. Golfin ja ratsastuksen sijaintikunnalla on merkitystä ravinnepäästöihin Itämereen, mikä on otettu huomioon laskurissa.
Tuon perusteella voisi olettaa, että jossei jollakin paikkakunnalla ratsastus kuormita Itämerta, niin ei raviurheilun harrastaminenkaan kuormita. Kuitenkin laskuri löytää Suomesta kuntia, joissa raviurheilu kuormittaa, mutta ratsastus ei! (Jokaisella paikkakunnalla raviurheilun tuottama rehevöitymis-indeksin lisäys näyttää olevan 1884 per raviharrastaja).
Helsinkiläinen satunnainen tai säännöllinen ratsastaja kasvattaa ratsastuksellaan Itämeri-jalanjälkeään 516:lla, jos ratsastuskertoja on 1/kk. Jos ratsastaa joka päivä (30 kertaa/kk), on ratsastuksen aiheuttama rehevöitymis-indeksi 15430/ratsastaja edellyttäen, ettei omista hevosta, jolla ratsastaa. Sen sijaan omilla hevosillaan ratsastava ei kasvata Itämeri-jalanjälkeään, vaikka omistaisi 35 vain omassa käytössään olevaa hevosta ja ratsastaisi niillä joka päivä!
Ehkä olisi paras, että harrastukset poistetaan laskurista kokonaan ainakin siksi ajaksi, että laskentaperusteet saadaan kuntoon.
Itämerilaskurin oletusarvot kuvaavat aikuisen keskimääräistä kulutusta. Inarilaisen sekasyöjän Itämeri-jalanjälki on oletusarvoilla 2893. Jos energian tarve on keskimääräistä suurempi – lisätarve esim. n.110-160 kcal/vrk – inarilaisen kannattaa lisätä ruokavalioonsa 1000 g/vko Inarijärvestä pyydettyä luonnonkalaa (ahventa, madetta, haukea, muikkua, siikaa…). Todellinen ekoteko, sillä Itämeri-jalanjälki menee tällöin negatiiviseksi -145:een. Eikä tarvitse tinkiä mistään! Voi siis joka viikko edelleen ryystää kaljaa 2 l, juoda maitoa 3 l, syödä naudanlihaa 288 g ja sianlihaa 496 g jne – ja Itämeri puhdistuu!
No ei nyt sentään. Ei Inarijärvestä pyydystetyt kalat voi Itämerta puhdistaa. Inarijärven vedet eivät edes pääse Itämereen. Kyllä tuossa on selvä bugi.
P.S. Ruokavaliovalinnoista löytyi pieni kauneusvirhe: Jos muuttaa ruokailijaprofiilinsa sekasyöjästä kalapainotteisen ruokavalion käyttäjäksi, mutta palauttaa myöhemmin lähtöarvot (painamalla palauta lähtöarvot), sekasyöjän arvot kyllä palautuvat, mutta valinta (sininen väri) jää osoittamaan kalapainotteista ruokavaliota.
Kiitos jälleen PG!
Ei kestä. Pelkästä mielenkiinnosta tuota laskuria pyörittelin. Bugi tuli esille vahingossa. Nyt sovelluksen koodaajille tulisi vielä tiedottaa oikeat laskentaperusteet. (Ehkä aluksi voisi käyttää Golfliiton vastineessa mainittuja tuloksia, jotka perustuvat golfkentillä tehtyihin tutkimuksiin. Niiden mukaan golfkenttien ravinnekuormitus on vain kymmenesosa siitä, mitä laskurissa on käytetty).
Laskentaperusteet näyttävät olevan laskurissa kuten on tarkoitettu. Voisimme teoriassa laittaa Golfin päästöksi 1/10 nykyisestä, mutta ongelmana on, että sen arvion tieteellistä pohjaa ei oikein pysty varmentamaan.
Golfliiton mainitseman tutkimuksen perusteella emme ole päätyneet samoihin johtopäätöksiin. Tutkimuksessa verrataan golf-kentän keskimääräistä huuhtoumaa ”peltojen” vastaavaan, siinä missä laskurin arvio on suhteutettu peltonurmeen. Toisaalta Golfliitto vastineessaan ilmoitti huuhtoutumien olevan viidesosa peltonurmen ravinnehuuhtoumista. Tutkimuksessa itsessään sanottiin:
”Koelysimetrin kautta huuhtoutuneet fosforimäärät olivat keskimäärin 0.21
kg/ha/pelikausi (vaihteluväli 0.01-0.54 kg/ha) eli keskimäärin vain n. 0.3 %
kasvukauden aikana annetusta P-lannoituksesta. Peltoalueilla vuotuinen fosforin
kokonaishuuhtouma on keskimäärin n. 0.5-1.0 kg/ha,”Vastineessa mainittu 1/5 ilmeisesti lienee siis peräisin suhteesta 0.21/1.0. Toisaalta kuten em. viittaus ilmaisee, mahdollista on myös skenaario jossa luvut ovat 0.54/0.5. Tälloin golf-kentän forforikuormitus olisi jopa peltoa suurempi. Oleellista olisi tässä tietää, viittaako tutkimus peltonurmeen vai viljeltyyn peltoalaan, ja jos viljeltyyn, niin mihin lajikkeisiin.
Typen osalta Golfliiton itsensä tekemä havainnot näyttävät olevan linjassa meidän havaintojen kanssa. Eräässä esityksessä typen huuhtoumaksi esitetään nurmilaitumelta 2 kg/ha/vuosi ja greeniltä 2,4-3,9 kg/ha/vuosi, eli 1-2 kertaisesti nurmeen verrattuna. Väyliltä huuhtoutuma taas näyttää olevan noin puolet pienempi. Koko kenttäalueelta Golfliitto arvioi typpihuuhtoumaksi n. 0,5 kg/ha/vuosi. Meidän mallilla vastaava luku on 0,8 kg/ha/vuosi. Ei puhuta siis niin isoista eroista mitä joidenkin lähteiden perusteella voisi ymmärtää.
Tarkempi arvio antaa siis edelleen odottaa itseään, mutta jatketaan työskentelyä siihen suuntaan.
Tuon perusteella voisi olettaa, että jossei jollakin paikkakunnalla ratsastus kuormita Itämerta, niin ei raviurheilun harrastaminenkaan kuormita. Kuitenkin laskuri löytää Suomesta kuntia, joissa raviurheilu kuormittaa, mutta ratsastus ei! (Jokaisella paikkakunnalla raviurheilun tuottama rehevöitymis-indeksin lisäys näyttää olevan 1884 per raviharrastaja).
Tämän osalta laskuri toimii oikein. Suurin osa ravihevosista elää muualla kuin ravikentällä. Tämän vuoksi raviharrastuksen kuntaa ei edes kysytä. Kaikkien ravihevosten osuus siis jakautuu kaikille raviharrastajille.
Helsinkiläinen satunnainen tai säännöllinen ratsastaja kasvattaa ratsastuksellaan Itämeri-jalanjälkeään 516:lla, jos ratsastuskertoja on 1/kk. Jos ratsastaa joka päivä (30 kertaa/kk), on ratsastuksen aiheuttama rehevöitymis-indeksi 15430/ratsastaja edellyttäen, ettei omista hevosta, jolla ratsastaa. Sen sijaan omilla hevosillaan ratsastava ei kasvata Itämeri-jalanjälkeään, vaikka omistaisi 35 vain omassa käytössään olevaa hevosta ja ratsastaisi niillä joka päivä!
Hevosen omistajan pitäisi saada kutakuinkin sama tulos kuin säännöllisen ratsastajan kun 1 omistettu hevonen palvelee viittä muuta ratsastajaa ja lähes kaikissa skenaarioissa muutoksen pitäisi olla huomattava. En onnistunut toistamaan ongelmaa, joten olisikohan kyse jonkinlaisesta välimuistiongelmasta? Olisiko sinun mahdollista vielä kokeilla päivittämällä laskurin sivu näppäinyhdistelmällä ctrl+f5?
Itämerilaskurin oletusarvot kuvaavat aikuisen keskimääräistä kulutusta. Inarilaisen sekasyöjän Itämeri-jalanjälki on oletusarvoilla 2893. Jos energian tarve on keskimääräistä suurempi – lisätarve esim. n.110-160 kcal/vrk – inarilaisen kannattaa lisätä ruokavalioonsa 1000 g/vko Inarijärvestä pyydettyä luonnonkalaa (ahventa, madetta, haukea, muikkua, siikaa…). Todellinen ekoteko, sillä Itämeri-jalanjälki menee tällöin negatiiviseksi -145:een. Eikä tarvitse tinkiä mistään! Voi siis joka viikko edelleen ryystää kaljaa 2 l, juoda maitoa 3 l, syödä naudanlihaa 288 g ja sianlihaa 496 g jne – ja Itämeri puhdistuu.
No ei nyt sentään. Ei Inarijärvestä pyydystetyt kalat voi Itämerta puhdistaa. Inarijärven vedet eivät edes pääse Itämereen. Kyllä tuossa on selvä bugi.
Ihan totta. Ehdottomasti pitäisi olla kuten sanot, eli että kalastusta Inarista saati muistakaan jäämereen laskevista kunnista ei pitäisi huomioida Itämeri-indeksissä, eikä sitä kalastuksen osalta huomioidakaan. Se näyttää ruokavalion kautta kuitenkin päätyvän lopputuloksiin, sillä ruokavaliossa taas ei erotella mistä kunnasta kukin ruoka-aines on peräisin, vaan luonnon kala on luonnon kalaa riippumatta pyyntikunnasta.
Kyseessä ei ole niinkään bugi, vaan yksinkertaisesti tällainen poikkeusskenaario on jäänyt suunnitteluvaiheessa ratkaisematta. Laskenta jäämereen on kyllä kaikkien sinne laskevien kuntien osalta muilta osin huomioitu. Esimerkiksi golffaaminen Inarissa ei kasvata Itämeri-jalanjälkeä.
Laitetaan asialistalle!
P.S. Ruokavaliovalinnoista löytyi pieni kauneusvirhe: Jos muuttaa ruokailijaprofiilinsa sekasyöjästä kalapainotteisen ruokavalion käyttäjäksi, mutta palauttaa myöhemmin lähtöarvot (painamalla palauta lähtöarvot), sekasyöjän arvot kyllä palautuvat, mutta valinta (sininen väri) jää osoittamaan kalapainotteista ruokavaliota.
Lähtöarvojen palautuksen scopena on vain liukurit ja pidetään niin jatkossakin, sillä valitut profiilit vaikuttaa taustalaskennassa ja meidän on syytä olettaa, että mikäli käyttäjä on muun kuin oletusarvon valinnut, valittu vaihtoehto on se oikeampi.
Kiitos näistäkin! Olet ollut suureksi avuksi.
Golfliiton mainitseman tutkimuksen perusteella emme ole päätyneet samoihin johtopäätöksiin. Tutkimuksessa verrataan golf-kentän keskimääräistä huuhtoumaa ”peltojen” vastaavaan, siinä missä laskurin arvio on suhteutettu peltonurmeen. Toisaalta Golfliitto vastineessaan ilmoitti huuhtoutumien olevan viidesosa peltonurmen ravinnehuuhtoumista. Tutkimuksessa itsessään sanottiin:
”Koelysimetrin kautta huuhtoutuneet fosforimäärät olivat keskimäärin 0.21
kg/ha/pelikausi (vaihteluväli 0.01-0.54 kg/ha) eli keskimäärin vain n. 0.3 %
kasvukauden aikana annetusta P-lannoituksesta. Peltoalueilla vuotuinen fosforin
kokonaishuuhtouma on keskimäärin n. 0.5-1.0 kg/ha,”Vastineessa mainittu 1/5 ilmeisesti lienee siis peräisin suhteesta 0.21/1.0. Toisaalta kuten em. viittaus ilmaisee, mahdollista on myös skenaario jossa luvut ovat 0.54/0.5. Tälloin golf-kentän forforikuormitus olisi jopa peltoa suurempi. Oleellista olisi tässä tietää, viittaako tutkimus peltonurmeen vai viljeltyyn peltoalaan, ja jos viljeltyyn, niin mihin lajikkeisiin.
Typen osalta Golfliiton itsensä tekemä havainnot näyttävät olevan linjassa meidän havaintojen kanssa. Eräässä esityksessä typen huuhtoumaksi esitetään nurmilaitumelta 2 kg/ha/vuosi ja greeniltä 2,4-3,9 kg/ha/vuosi, eli 1-2 kertaisesti nurmeen verrattuna. Väyliltä huuhtoutuma taas näyttää olevan noin puolet pienempi. Koko kenttäalueelta Golfliitto arvioi typpihuuhtoumaksi n. 0,5 kg/ha/vuosi. Meidän mallilla vastaava luku on 0,8 kg/ha/vuosi. Ei puhuta siis niin isoista eroista mitä joidenkin lähteiden perusteella voisi ymmärtää.
Olen selaillut noita lähtötietoja ja kommentoin esittämääsi hiukan. Otat vertaukseksi skenaarion jossa fosforin hetkellistä huippukuormitusta verrataan pelloilta tapahtuvaa keskimääräiseen kuormitukseen. Ei erityisen hyvä tapa lähestyä asiaa, muistelen että tuo huippuarvo oli mitattu jonkin poikkeuksellisen sateen yhteydessä. Mikäli peltonurmien hetkellinen fosforivaluma voitaisiin tarkasti mitata vastaavan sateen aikana, se todennäköisesti olisi keskiarvoa merkittävästi suurempi.
Ymmärtääkseni laskurin lähtöarvoina oli peltonurmien arvioitu fosforikuormitus 0,92 kg/ha ja typelle 10 kg/ha jotka olivat ympäristökeskuksen itsensä käyttämiä arvoja. Golfkenttien kuormitus laskuria varten johdettiin tästä arvioimalla kuormitus kaksi kaksi kertaa niin suureksi kuin tavallisella peltonurmella.
Eräässä esityksessä typen huuhtoumaksi esitetään nurmilaitumelta 2 kg/ha/vuosi ja greeniltä 2,4-3,9 kg/ha/vuosi, eli 1-2 kertaisesti nurmeen verrattuna. Väyliltä huuhtoutuma taas näyttää olevan noin puolet pienempi.
Lähtökohtana käytetty peltonurmien arvo oli siis N 10 kg/a joka lienee yleisesti linjassa muiden alueiden kuormitusten kanssa. Myös 20 kg/a suuntaisia tuloksia taitaa olla olemassa.
Golfliiton vastine perustui vuosina 2005 -2006 tehtyyn GolfY-tutkimukseen jossa tutkittiin kenttien ravinnekuormituksia tavallisilla suomalaisilla golfkentillä. Mukana oli 8 kenttää ja jollakin tarkkuudella voidaan sanoa että mukana oli sekä Suomen kallein että halvin kenttä. Muut olivat tavallisia kenttiä joten otos kuvaa olojamme hyvin.
Tietenkin SGL:n ”tutqimusta” voi kritisoida sillä, että se ei ole tieteellinen tutkimus. Tietojeni mukaan se on kuitenkin asiallisesti tehty, sen tulokset ovat johdonmukaisia ja vahvasti yhdensuuntaisia muualla pohjoismaissa tehtyjen vastaavien tutkimusten kanssa. Mahdollisista puutteistaan huolimatta se kuvaa erittäin hyvin tilannetta kymmenen vuotta sitten. Mm. tuon tutkimuksen perusteella lannoitussuositukset ovat pudonneet merkittävästi niin typen kuin erityisesti fosforin osalta. Näin rivikenttämestarin näkökulmasta voin todeta että näin myös käytännössä tapahtuu.
Golfalalla on vahvat perusteet esittää sen tueksi, että käyttämiämme ravinteita huuhtoutuu merkittävästi vähemmän kuin muilta vastaavilta alueilta. Yksinkertaistettuna voidaan todeta että koska emme pyri tuottamaan satoa, pyrimme käyttämään mahdollisimman vähän ravinteita. Golfkentän laatu on aina parempi mitä pienemmillä määrillä pärjäämme ja sillä on myös vahvasti kustannuksia alentava merkitys. Käyttämämme lannoitteet ja levitystekniikat ovat laadultaan hyvää lopputulosta tukevia. Suomessa ja muualla pohjoismaissa on hyvin tavallista, että alueen halki virtaavan vesistön ravinnemäärät mitataan kentälle tullessa ja veden sieltä poistuessa. Lähes poikkeuksetta lähtevä vesi on puhtaampaa. Kentät yleisesti tekevät näitä mittauksia koska se on helpoin tapa osoittaa naapurustolle kentän todelliset ravinnekuormitukset. Milläänhän ei voi estää kentän naapureita tai muita kiinnostuneita toteuttamasta omia mittauksiaan, myös tämän vuoksi kentän on hyvä itsensäkin tietää asioiden todellinen tila.
En ryhdy koko tutkimusta referoimaan. Lysimetrejä kentille on asennettu 1990 – luvun lopulta lähtien, joten ne ovat ehtineet vakiintua kuvaamaan kentän normaaleja olosuhteita. Alla kuvaus ”tutqimuksessa” käytetystä typen mallintamisohjelmasta. Kannattaa tutustua myös:
http://www.sterf.org/Media/Get/1629/vart-tar-kvavet-i-greenen-vagen
ja
http://www.sterf.org/Media/Get/1630/scientific-paperGolfalalla ei ole tässä asiassa hävettävää vaan voidaan jopa sanoa, että myös Itämeren näkökulmasta golfkenttä on paljon parempi maankäyttömuoto kuin moni muu. Puhdistammehan me sitä vettä joka kentän kautta Itämerta kohti kulkee 🙂
Käytettävä malli on Suomen olosuhteisiin kehitetty CropWatN-malli, jonka kehitystyö aloitettiin v. 1987 (Karvonen 1988) ja malliin on sen jälkeen lisätty koko ajan uusia ominaisuuksia. Mallin ensimmäisellä versiolla pystyttiin laskemaan maaperän vesi- ja lämpötase, sekä lumen kertyminen ja sulaminen. Seuraavassa vaiheessa malliin liitettiin mukaan sekä maaperän, että kasvuston typpitaseen laskenta (Karvonen ja Kleemola 1995). Tätä versiota testattiin kansainvälisessä mallivertailussa Hollannissa, johon osallistui 9 malliryhmää eri puolilta maailmaa. Viljakasvina oli peruna ja käsittelyinä sadetus ja typpilannoitus. CropWatN oli ainoa mukana ollut pohjoismainen malli. Vertailussa mallit kalibroitiin annetulla aineistolla ja kukin ryhmä ennusti sokkona toisen vuoden tulokset niin, että lähtötietona annettiin ainoastaan sadanta, sadetus, ilman lämpötila, haihdunta, sekä lannoitusmäärät ja ajankohdat. Vertailun tulokset julkistettiin v. 1995 (Kabat et al.). CropWatN-mallilla tehdyt ennusteet osuivat mitattuihin arvoihin (sato, sadon ottama typpimäärä, maankosteus) keskimäärin paremmin kuin minkään muun ryhmän malleilla tehdyt ennusteet.
Mallia on sen jälkeen testattu mm TKK:n vesitalouden laboratoriossa tehdyissä väitöskirjoissa (Tamm 2002 ja Jauhiainen 2004), tutkimushankkeissa ja muissa opinnäytteissä (mm. Paasonen-Kivekäs ja Karvonen 1988; Paasonen-Kivekäs et al. 1999, 2003a ja b; Friman 2003). Mallin käyttöliittymä on siirretty 1990-lopun lopulta alkaen Excel:iin ja mallista on laadittu sovellutuksia eri viljakasveille, sekä nurmikoille. Pestisidien ja fosforin huuhtoumismalli on myös liitetty mukaan 2000-luvun aikana.
GolfY-hankkeessa mallin käyttöliittymä on kirjoitettu kokonaan uudestaan niin, että malli pystyy mahdollisimman helposti hyödyntämään GollF-hankkeessa mitattuja lähtötietoja, lysimetrin läpi suotauneen veden määriä ja ravinnepitoisuuksien mitattuja arvoja. GolfY-hankkeessa malliin on lisätty mahdollisuus syöttää lannoitusmäärät useana eränä yhden päivän osalle ja useassa eri muodossa (hidasliukoinen rae, liuos, orgaaninen lannoite). Mallin typpi- ja fosforiosat jouduttiin myös ohjelmoimaan uudelleen em. lannoitusvaihtoehtojen takia.Edith: pilkkua viilattu A sieltä ja B täältä
Jäsen8
PG: omilla hevosillaan ratsastava ei kasvata Itämeri-jalanjälkeään, vaikka omistaisi 35 vain omassa käytössään olevaa hevosta ja ratsastaisi niillä joka päivä!
En onnistunut toistamaan ongelmaa, joten olisikohan kyse jonkinlaisesta välimuistiongelmasta? Olisiko sinun mahdollista vielä kokeilla päivittämällä laskurin sivu näppäinyhdistelmällä ctrl+f5?
Kokeilin näppäinyhdistelmää ctrl+f5 kannettavallani, jossa sovellus oli edelleen auki. Ei auttanut. Sen sijaan kun suljin laskurin ja käynnistin sen uudelleen, homma alkoi toimia kuten pitääkin. Hyvä! Mutta mutta… kännykässäni laskuri toimii edelleen virheellisesti, vaikka päivitysversiona siinäkin on 22.2.2017 klo 10:46. Vaatinee myös uudelleenkäynnistyksen oikein toimiakseen (en tehnyt sitä). Vaikuttaa siltä, että sen jälkeen kun otin kyseisen version käyttöön, sitä on vielä paranneltu. Hyvä niin, jos niin. Jos ei niin, niin en rupea kiistelemään. Pääasia, että laskuri toimii nyt niin kuin on tarkoitettu.
Suurin osa ravihevosista elää muualla kuin ravikentällä. Tämän vuoksi raviharrastuksen kuntaa ei edes kysytä. Kaikkien ravihevosten osuus siis jakautuu kaikille raviharrastajille.
Aivan varmasti suurin osa ravihevosista elää muualla kuin ravikentällä – enimmäkseen kotikunnissaan isäntiensä laitumilla tai omissa pilttuissaan lähiruokaa syöden 🙂
Raviharrastajan keskimääräinen Itämeri-jalanjälki rehevöitymisindeksinä on siis =
(ravihevosen Itämeri-kavionjälki x ravihevosten määrä)/(raviharrastajien määrä) = 1884
Kuinka suureksi olette arvioineet raviharrastajien ja ravihevosten määrän ja kuinka suureksi ravihevosen keskimääräisen Itämerikuormituksen rehevöitymisindeksinä mitaten?
Jäsen8:
Laskentaperusteet näyttävät olevan laskurissa kuten on tarkoitettu. Voisimme teoriassa laittaa Golfin päästöksi 1/10 nykyisestä, mutta ongelmana on, että sen arvion tieteellistä pohjaa ei oikein pysty varmentamaan.Onko laskurin nykyisen arvion tieteellinen pohja siis varmennettu?
Järkevää ei varmaankaan ole että laskurin lähtöarvoissa arvioitaisiin golf-kentän huuhtoutumaksi jokin osa jonkin muun tyyppisen alueen huuhtoutumasta. Eikö voisi yksinkertaisesti käyttää lukuarvoja, joita arvattavasti löytyy esim. liiton mainitun kenttätutkimuksen tuloksista.
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Onkohan Syken ja Luken alkuperäisessä laskurissa samat bugit?
Samat ohjelmointivirheet ovat täälläkin:
http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Itameren_vesistojen_ja_vesivarojen_kestava_kaytto/Mallit_ja_tyokalut/ItamerilaskuriEsimerkkejä ristiriitaisista tuloksista: