26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Golf, veneily ja hevosharrastus saastuttaa itämerta (HS 3.2)

Etusivu Foorumit Yleistä Golf, veneily ja hevosharrastus saastuttaa itämerta (HS 3.2)

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 42)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005072177.html Hei. Jos kenttienhoitajilla tai muilla parempaa tietoa, niin kehoitan ottamaan yhteyttä Hesariin. On viime aikoina paljon puhuttu myrkkyjen ja lannotteiden vähentämisestä. Onko niin myös tehty? Valuuko kentiltä ravinteet eteenpäin?

    Tämäpä mielenkiitoinen aihe. Tähän olisi mukava saada forumin asiantuntijoiden, esim Keeperin ja PennG6:n kommentteja. Katselen asiaa varmasti vähän vihreiden lasien läpi, mutta luotan heidän asiantuntemukseensa kyllä aika tavalla enemmän kuin moneen tutkimukseen.

    Heli Saavalaisen artikkeli on sinänsä huolellisesti tehty ja erittäin uskottavan näköinen, ainakaan minä maallikkona en osaa tuohon kommentoida juuta, en jaata. Ainut mikä tulee mieleen, jos jotain ymäristöhaittoja golfista seuraa, vesistöjen rehevöityminen mahdollisesti voisi juuri olla yksi niistä. Joskin, vaikka Golf on oikein juttuun otsikoitu, artikkelissä toki mainitaan että Golfkenttien viheriöiden lannoitus on aika pieni rehevöitymisen aiheuttaja.

    Artikkelissa lukee Laskuri perustuu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksiin ravinnevirtojen kulkeutumisesta., joten perusteiden oikeellisuutta on vaikea arvioida.

    Tästäpä samalla toimitukseen pallo; asiaa voisi kaivaa Suomen suurimmalle golfforumille vähän tarkemminkin.

    Golfaava limnologi, biologi, kemisti tms voisi rautalangasta vääntää, että miksi Päijänne ei ole saastunut typestä vaan Jyväskylän typpi saastuttaa loppupelissä Itämerta.

    Ravinteet kulkeutuvat yllättävän kauas. Esimerkiksi Jyväskylän asumisjätevesien typestä lähes 70 prosenttia päätyy puhdistuksen jälkeen Itämereen, sillä Päijänne ja Kymijoki pidättävät huonosti typpeä.

    Aika yllättävää on golfin vesistökuormitus. Ohessa golf.fi sivustolla oleva lannoiteinfo

    ”Viheriöitä hoidetaan

    pelisesongin aikana päivittäin. Niitä kastellaan, lannoitetaan ja niiltä torjutaan kasvitauteja. Kuitukerrosta hoidetaan säännöllisin pystyleikkuin, kattauksin sekä ilmastuksin. Lannoitemäärät ovat puhtaana typpenä 100–220, yleisimmin alle 200 kg/ha kasvukaudella. Kaliumia käytetään 110- 250 kg/ha, riippuen käytetystä typpimäärästä, ja fosforia 40–60 kg/ha. Golfviheriöiden typpilannoitus tapahtuu lähes yksinomaan joko hitaasti tai kontrolloidusti liukenevilla lannoitteilla, jolloin helposti huuhtoutuvan nitraattitypen pitoisuus kasvualustassa on hyvin pieni. Lannoitus tehdään lisäksi pienillä määrillä kerrallaan, joten rakeinen lannoitus tehdään 5-10 kertaa vuodessa. Yleistyneessä nestelannoituksessa lannoitus tehdään 25–30 kertaan kasvukaudessa eli keskimäärin joka viikko. Viheriöiden kasvinsuojelu on ensisijassa sienitautien torjuntaa. Hyvin hoidettu nurmikko pystyy vastustamaan kasvitauteja luontaisesti. Ennakoivaa tai tarkennettua hoito-ohjelmaa ja biologista torjuntaa käytetään ensisijaisesti. Viranomaisten hyväksymiä kemiallisia torjunta-aineita käytetään vain kun muut torjuntamenetelmät eivät tehoa. ”

    Kun vielä ottaa huomioon, että viheriöitä on pinta-alasta vain murto-osa ja että golfkentillä on sisäinen kierto (valumat lampiin, joista uudelleen kasteluveteen), olisi hyvä ymmärtää, miten golfin vesistäkuorma on noinkin suuri.

    Laskurissa pohdituttaa myös kalastuksen positiivinen vaikutus: kun pyydystän vuodessa noin 10 kg luonnonkalaa omaan käyttöön (siis alle 10 kertaa verkot veteen), niin kompensoin golfin aiheuttaman vesistökuorman ?

    Taitaa olla kuitenkin niin, että vähentämällä lihan ja maitotaloustuotteiden kulutustani vähennän saasteita enemmän kuin lopettamalla golfharrastuksen. Ainakin siitä päästä voisi Itämeren tukitoimet aloittaa ihan omaa terveyttä ajatellen….

    Tässä on jo päivän aikana selvinnyt, että ko. laskurin ja jutun takana on ihan hatusta vedetty laskentamalli ainakin golfin osalta, eli tuo golfin aiheuttama ympäristörasite ei perustu mihinkään tutkimustietoon (hienoa HS!) vaan oletukseen, että ”golfkentälle laitetaan kaksi kertaa enemmän lannoitteita kuin puistonurmikoille”. Myös pinta-alojen suhteellisuus on tutkimuksessa myös täysin pielessä (vrt. golfviheriöt ovat n. 1-2 ha per 18 reikää kun koko kenttä on ollut laskennan perustana).

    SGL ja SGK ovat molemmat jo Hesariin ja ko. tutkijoihin olleet yhteydessä ja lopputulemana varmaankin laskuri siltä osain oikaistaan, että joku korjausteksti/täsmennys ilmestyy aiheeseen liittyen.

    Mutta kun se on ollut netissä, sen täytyy olla totta? Kuinkahan pielessä laskuri ja siitä vedettävät johtopäätökset ovat kokonaisuudessaan? Golfin saaman kolhun tässä voi osaltaan pehmentää se, että koko porukka jutun ja ”tutkimuksen” takana joutuu vähintäänkin kyseenalaiseen valoon.

    Tulee mieleen vanha ”totuus”: valheet < emävalheet < tilastot. Tässä akselissa HS on onnistunut ottamaan koko skaalan käyttöön ko. jutun kohdalla 🙂

    Jokin aika sitten Facebookissa pyöri vähän vastaavanlaisen hiilijalanjälkilaskurin tuloksia, jotka myös kurittivat golffareita olan takaa. Laskuri oli jonkin saksalaisen laitoksen tekele, ja ainoa järkevä selitys golfin saamaan arvosanaan oli, että luvut luultavasti vetäistiin jonkin aavikkokentän hoitorasitteen perusteella, pääasia että näytti pahalta.

    Hesarin vihervassaritoimittajille on tärkeintä, että asiasta pöhistään – totuudella ei ole niin nuukaa.

    Alternative facts!

    Vasta sen jälkeen asiat voidaan tuomita #alternativefact:ksi jos korjausta/oikaisua ei tehdä. Virheitä ja ylilyöntejä sattuu ja tapahtuu. Syitä on monia, aina ei kyseessä ola pahansuopaisuus.

    Calex, eikös kasviperäinen ruoka ollut pahinta? Vai mitä siihen kategoriaan kuului?

    Eikös se ollut niin, että karjatalouden seurauksena joudutaan lannoittamaan suuria peltoaloja, joilla kasvatetaan rehua hevosille ja lehmille. Pelloilta tulee fosforipitoisia valumia Itämereen. Jos naudanlihaa ja maitotaloustuotteita syötäisiin vähemmän, niin rehun tarve pienenisi, ja sen seurauksena lannoitevalumat pienenisivät.

    Lähetin kyselyn kurillani tutkimuksen johtaja Jyri Seppälälle, joka valtiojohtoisessa SYKE:ssä vastaa virkamiesvastuulla tutkimuksen oikeellisuudesta. Saapa nähdä tuleeko vastausta pyytämiini laskentaperusteisiin.

    Lalakku
    Lähetin kyselyn kurillani tutkimuksen johtaja Jyri Seppälälle, joka valtiojohtoisessa SYKE:ssä vastaa virkamiesvastuulla tutkimuksen oikeellisuudesta. Saapa nähdä tuleeko vastausta pyytämiini laskentaperusteisiin.

    Peukku!

    KL1

    Kyseessä on tyypillinen tarkoitushakuinen nk. tutkimus. Samanlaisia on nähty maailman sivu, joista annan yhden kuvaavan esimerkin.

    Viime vuosisadan puolivälin tienoilla tekstiilien pesuaineiden vedenpehmittimenä käytettiin likimain yksinomaan fosfaatteja, koska ne olivat edullisia ja tehokkaita (vedenpehmennin poistaa vedestä kalsiumia ja magnesiumia, jotka saostavat pesutapahtumassa pesuaineen sisältämän saippuan vaikealiukoiseksi yhdisteeksi ja myös heikentää likaa irrottavien anionisten tensidien toimintaa). Jossain vaiheessa joku keksi, että pesuaineiden fosfaatit rehevöittävät vesistöjä (totta) ja alkoi kiivas korvaavan aineen etsiminen.

    Etsinnän tuloksena löytyi zeoliitti, veteen käytännössä liukenematon aine, joka myös pehmentää vettä, muttei rehevöitä vesistöjä. Heureka ja silleen! Niinpä erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa ryhdyttiin fosfaatteja boikotoimaan oikein urakalla ja ylistämään zeoliitin ylivertaista paremmuutta (huom: vesi on joko kovaa tai keskikovaa Pohjoismaiden ulkopuolella, joten vedenpehmentimen tarve noissa maissa oli ja on todellinen, toisin kuin meillä Suomessa, jossa vesi on pääosin pehmeää). Homma meni miinkin pitkälle, että Euroopassa pesuainevalmistajat tekivät keskinäisen sopimuksen olla käyttämättä fosfaatteja tekstiilipesuainessa.

    Tähän asti kaikki on vielä ihan jees, kun otetaan huomioon, että ns. Euroopassa jätevedet menivät kutakuinkin kaikki tyystin puhdistamattomina luontoon, jolloin fosfaattien rehevöittävä vaikutus oli suuri. Sen sijaan Suomessa tuohon aikaan yli 95% jätevesien fosfaateista kerättiin talteen jätevesipuhdistamoissa eikä rehevöitymisvaikutusta voinut edes havaita verrattuna maanviljelyksen tuottamiin typpi- ja fosforipäästöihin. Mutta kun Euroopassa fosfaatit olivat pannassa, niin pitihän Suomessakin (ja myös muissa Pohjoismaissa) seurata Isojen Poikien Mallia! Niinpä järki ja faktat heitettiin romukoppaan ja peesattiin Eurooppaa…

    Entäpä tänään? Tarkkasilmäinen lukija on kenties jo huomannut ympyrän sulkeutuneen, kas kun fosfaatti on palannut Suomessa tekstiilipesuaineisiin takaisin, ja nyt fosfaattipesuaineita markkinoidaan pesukone- ja pyykkiystävällisinä pesuaineina, joista ei jää liukenemattomia zeoliittijäämiä tekstiileihin niitä haurastamaan. Fakta on se, ettei Suomessa olisi koskaan pitänyt fosfaatista luopuakaan, mutta kun ’tutkimukset’ osoittivat sen rehevöittävän vesistöjä. Sitä nuo ’tutkimukset’ eivät koskaan muistaneet mainita, että maatalouden fosforipäästöt Suomessa ylittivät yli satatuhatkertaisesti pesuaineiden vastaavat 😉

    Markkinavoimien vaikutus on häkellyttävä. Siinä eivät järkipuheet paljon paina, kun markkinamies tilastoineen pääsee vauhtiin…

    Luulen olevani asiassa jonkinlainen asiantuntija, sillä eläkkeelle jäädessäni tittelini oli ympäristöneuvos. Tosin askaroin ympäristönsuojelun sijasta luonnonsuojelun parissa. Hävettää SYKEn puolesta, jos heidän perusteensa asiassa ovat noin hataralla pohjalla.
    Muistan hyvin, kuinka urani alkuaikoina golfilla oli äärimmäisen huono maine. Sen todellakin kerrottiin saastuttavan ei paitsi aluettaan myös kaiken ympäristönsä. Kun tutustuin myöhemmin golfiin hurahtamisen myötä paremmin asioihin, totuus paljastui täysin toisenlaiseksi. Esim. hyvin tuntemallani kotikentälläni Peuramaalla kentälle valuvissa vesissä on selvästi enemmän ravinteita kuin kentältä poisvirtaavissa. Todellisuudessa kentät tai ainakin Peuramaa toimii ravinteiden suodattajana.
    Ajatteleva ihminen huomaa helposti syynkin. Ei golfkentälle tarvitse kerran vuodessa jemmata kaikkia ravinteita koko vuoden tarpeisiin, kuten tehdään peltoviljelyssä. Ravinteita voidaan käyttää paikallisesti juuri silloin kun niitä tarvitaan. Sitä paitsi ravinteita käytetään enemmän vain greeneillä, joiden pinta-ala on todella vaatimaton koko kentän alueesta.
    Kaiken kukkuraksi kentät ovat eliölajistoltaan paljon monipuolisempia kuin ympäristönsä. Ne, varsinkin raffialueet ovat korvanneet Suomesta kiivasta vauhtia katoavia kuivia ketoja. Olen tullut satojen kierrosten aikana havainneeksi kymmeniä uhanalaisia lajeja. Asiasta muuten valmistui hiljattain väitöstutkimuskin.
    Golfarit voivat hyvällä omallatunnolla jatkaa pelaamistaan. Luonto vain hyötyy siitä.

    Uskoisin että tämän hesarin jutun perusteella saan veneveron lisäksi vielä maksaa golfveroa jo ensi vuonna.

    PG

    Toverit, ei syytä huoleen. Tuon ainutlaatuisen Itämerilaskurin avulla voit nimittäin osoittaa, että golfharrastuksesi ei tuota ämpärillistäkään levää Itämeren rannoille.

    Kokeile laskuria aluksi oletusarvoilla eli yksinkertaisesti vain klikkaat painiketta [Laske tulokset]. Laskuri kertoo välittömästi, että annetuilla oletusarvoilla tuotat (Helsinkiläisenä) Itämereen vuodessa 103 ämpärillistä levää.

    Ilmoita sitten harrastavasi golfia Kuusamossa. Älä muuta muita arvoja (kotikunta edelleen Helsinki). Lasketa tulokset uudelleen – 103 ämpärillistä levää! Kuusamon kenttä ei siis saastuta Itämerta. Hyvä ja hyvin uskottavaa myös.

    Kokeilepa vielä oletusarvoilla esim. Kittilässä pelaamista. Sama juttu – levämäärä ei lisäänny. Entä jos pelipaikkakunta on Itämeren rannalla oleva Helsinki? Ei muutosta vieläkään – 103 ämpärillistä. Golf ei siis saastuta Itämerta Kuusamon, Levin, Talin, Paloheinän, Vuosaaren eikä Laajasalon kentillä. Lähemmin tutkiessasi huomaat, että ei millään muullakaan kentällä Suomessa. Ei haittaa, vaikka kotikuntasi olisi jokin muu kuin Helsinki ja oletusarvojen tilalla ihan oikeat arvot. Paitsi jos on huono tuuri…

    Eikä siinä vielä kaikki. Kun vähän harjoittelet, pystyt osoittamaan tämän ainutlaatuisen laskurin avulla, ettei pienveneilysikään tuota levää Itämeren rannoille.

    Ratsastusharrastus Kittilässä tuottaa 95 ämpärillistä levää Itämereen – paitsi jos on taitava: klikkailemalla toistuvasti (arvoja muuttamatta) painiketta [Laske tulokset], typpimäärä ja ämpärilliset vähenevät. Ainutlaatuista!

    Mielenkiintoinen laskuri tosiaan. Ruokavaliolla näyttää olevan ”ainoa” oleellinen merkitys, oman ”laskurini” tuloksesta 70 % tulee siitä. Esim syömällä Norjassa kasvatettua lohta kuormittaa merkittävästi itämerta. Harrastukset on listalla toisena 19 % osuudella. Sisämaassa golfaaminen samoin kuin järvialueella veneily on ”myrkkyä” itämerelle.

    KL1

    PrBoy:

    Kaiken kukkuraksi kentät ovat eliölajistoltaan paljon monipuolisempia kuin ympäristönsä. Ne, varsinkin raffialueet ovat korvanneet Suomesta kiivasta vauhtia katoavia kuivia ketoja. Olen tullut satojen kierrosten aikana havainneeksi kymmeniä uhanalaisia lajeja.

    Mukava kuulla sinunkin ääntäsi pitkästä aikaa!

    Voisitko kertoa millaisiin uhanalaisiin lajeihin olet törmännyt? Entisenä hyönteisharastajana asia kiinnostaa.

    Miten niin pitkästä aikaa. Ensimmäisen viestin kun näkee toisen kirjoittamana niin kait se on pitkästä aikaa. Edellinen viesti on Tammikuulta 2016. KL1 nimimerkki on tullut vasta Syyskuun lopulla 2016. Oletko kenties entinen KL??? Mitä enemmän tehdään peltokenttiä niin rupee bogitikkakin oleen uhanalainen.

    Tämä Hesarin artikkeli on tyypillinen esimerkki ”valeuutisesta” ja erikoiseksi sen tekee se, että taustalla ovat viralliset verovaroin kustannetut viranomaiset SYKE ja LUKE. Golfia koskevat luvut ovat ilmeisen tuulesta temmattuja ja edellä kuvatut esimerkit mm. Norjan Lohesta antavat ymmärtää, että koko laskuri ei perustu mihinkään faktaan – semminkin, kun laskurin taustiedot (mm. golfkenttien lannoitemääristä) on tarkoituksella pidetty salassa.

    En tiedä onko kyse tahallisesta vai tahattomasta valeuutisesta, mutta juuri tällaiset artikkelit ovat omiaan vahvistamaan epäilijöiden väitteitä … tällaisiin tutkimusten virheisiin nojaavat mm. ilmastoskeptikot. Toivoisi ihan Itämeren suojelun nimissä, että HS/LUKE/SYKE oikaisisivat virheet ja toisivat avoimesti esille taustaparametrit.

    Vaikka olemme nettiforumilla, niin suhtautuminen on oireellista tälle ajalle.
    Osa porukasta alkaa puhua sujuvasti valeuutisista kun kysymys on huonosta journalismista. Valeuutinen on keksitty uutinen joka ei perustu mihinkään.

    Journalistisen tason kannalta on huolestuttavaa, että kyseessä oli hitaampaa journalismia eikä se nykyinen tyyppitilanne, että aikaa jutun kirjoittamiseen on 2 tuntia.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005075186.html
    Tuossa se jatkojuttu, joka ei oikaise vaan kertoo, että golffareilla ja ratsastajille on vastakkaisia mielipiteitä.

    Kun HS jutun perustana on tämä laskuri, niin kyllä uskottavuuden kannalta pitäisi avata laskentaperiaatteet.

    Jos alkaa elämään laskurin yhden kaavion mukaisesti, niin kasvisruokaa pitää alkaa vähentämään ja yrittää saada tarvittavat kalorit viinasta. Kaljasta pitää siirtyä kirkkaisiin. Oikea ekoteko olisi juoda vain tuontialkoholia eli aletaan ympäristösyistä viinikansaksi.

    Tällä viikolla olen tehnyt ekoteon lounastunnilla; kinkkinen lounaspaikka, jossa lisukkeena riisi( tuontitavaraa) ja liha tullut varmasti Kaukoidästä. Porkkanapalat ehkä kotimaista, että siinä pieni saastuttamisen paikka.

    Oikea IRL rehevöittäjäpommi on Hiekkaharjussa; Keravajoen molemmin puolin peltoja viljelykäytössä, vähän kauempana joelta mansikkaviljelyä pelloilla ja kirsikkana kakussa golfkenttä, jota halkoo pienempi sivu-uoma ja tämän pikkujoen rannalla laiduntaa lisäksi hevosia.

    KL1

    Palmerin Arska

    Miten niin pitkästä aikaa. Ensimmäisen viestin kun näkee toisen kirjoittamana niin kait se on pitkästä aikaa. Edellinen viesti on Tammikuulta 2016. KL1 nimimerkki on tullut vasta Syyskuun lopulla 2016. Oletko kenties entinen KL???

    En kai… vai voisinko olla..?

    Golfinvihollinen: Osa porukasta alkaa puhua sujuvasti valeuutisista kun kysymys on huonosta journalismista. Valeuutinen on keksitty uutinen joka ei perustu mihinkään.

    Minusta HS:n artikkeli täyttää melko hyvin valeuutisen määritelmän ja etenkin otsikko kieli toimittajan asenteesta:

    Valeuutisen määritelmä

    Valeuutisen määritelmä on hyvin yksinkertainen: se on harhautustarkoituksessa tehty teksti (tai vaikkapa video), joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.

    Valeuutinen on olennaisilta osiltaan sepitettä. Se voi sekoittaa tosiasioita fiktioonsa, mutta se ei pohjimmiltaan välitä tosiasioista. Valeuutisen tekijän motiivina on yleensä raha, joskus huijaamisesta saatava tyydytys ja toisinaan myös poliittiset pyrkimykset.


    Putti-Possu:
    Minusta HS:n artikkeli täyttää melko hyvin valeuutisen määritelmän ja etenkin otsikko kieli toimittajan asenteesta:

    Taitaa kertoa enemmän PP asenteesta nämä kirjoitukset ;).

    Luken ja Syken tiedot ja laskuriprojekti pohjana, ettei tuo ihan tukasta revitty juttu ole ollut. Ihan tiedoksi, että usein muu väki kuin jutun kirjoittaja visioi ja kirjoittaa otsikon.
    Mutta ei tästä sen enempää.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 42)
Vastaa aiheeseen: Golf, veneily ja hevosharrastus saastuttaa itämerta (HS 3.2)

Etusivu Foorumit Yleistä Golf, veneily ja hevosharrastus saastuttaa itämerta (HS 3.2)