26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Golf-kentän korjausvelka

Etusivu Foorumit Yleistä Golf-kentän korjausvelka

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 15)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • The American Society of Golf Course Architects antaa ohjeellisia arvoja golf-kentän eri osien käyttöiälle. Tässä muutama esimerkki:
    – Bunkkerit: hiekka 5-7 vuotta, salaojitus 5-10 vuotta
    – Griinit: 15-30 vuotta
    – Kastelujärjestelmät: pumput 15-20 vuotta, putkisto 15-30 vuotta, ohjausjärjestelmä 10-15 vuotta
    – asfaltoidut kulkureitit: 5-10 vuotta
    – tiialueeet: 15-20 vuotta

    Käyttöikään vaikuttaa mm. alkuperäisen rakennustyön laatu, ilmasto ja pelikierrosten määrä. Käyttöikä voi tulla täyteen esimerkiksi myös sen vuoksi, että ylläpito on liian kallista tai käytettävät lisäaineet eivät ole enää ympäristösyistä sallittuja.

    Kuinka hyvin foorumilaisten kotikentillä nämä käyttöikäodotukset osuvat kohdilleen ? Mikä on foorumin ”keepereiden” kanta tähän ? Miten nämä suhtautuvat yhtiöiden soveltamaan poistokäytäntöön ?

    Aika lailla lyhyt aikaväli korjauksille. Varmaan asiaan vaikuttaa olennaisimmin kaksi seikkaa:
    – miten huippukenttä kyseessä, eli pitääkö ylläpitää PGA standardia.
    – miten paljon kenttää huolletaan. omalla kentällä tehdään paljon syystöitä kun taas joillakin kentillä tuskin lainkaan

    Kummastusta herättää mm. asfaltoitujen teidän uusimistarve 5-10 vuvotta. Omalla kentällä ne ovat alkuperäisinä nyt 15 vuotisia, eikä lähelläkään uusimista tai edes päälleasfaltointia. Kastelujärjestelmän putkisto pitäisi siis uusia 15-30 vuoden välein. Tämä käytännössä tarkoittaisi lähes koko kentän auki repimistä – onkohan missään toteutettu tällaista?

    Jos asiaa kysyttäisiin keskimääräiseltä Skotlannin kentiltä, luvut olisivat varmasti paljon paljon pidemmät.

    KL1

    Kastelujärjestelmän putkisto pitäisi siis uusia 15-30 vuoden välein. Tämä käytännössä tarkoittaisi lähes koko kentän auki repimistä – onkohan missään toteutettu tällaista?

    Suomessa talvi kenties auttaa tässä asiassa, koska putket tyhjennetään joka vuosi ja pakkanen tappaa ainakin putkistoon kehittyvän floran eivätkä putket sen vuoksi pääse tukkeutumaan. Luulisi niiden putkien muutenkin kestävän pidempään kuin tuon 30 vuotta, eihän taloyhtiöissäkään putkia vaihdeta noin tiuhaan.

    Keeper, huhuu, kokemuksiaaaa!!!

    #1348406 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Ammattilaisten ajatuksia odotellessa lyhyt kommentti.

    Amerikkalaiset ovat noilla suosituksillaan lähestyneet asiaa ammattimaisen omaisuuden hoidon kannalta. Tätähan jo nyt sovelletaan usealla toimialalla ja pyrkimyksenä on tehdä uudistukset ennen kuin ne rikkoontumisen vuoksi ovat pakollisia. Tällöin kustannukset ja seurannaisvaikutukset ovat pienemmät kuin siinä tapauksessa, että korjaukset tehdään vasta pakon edessä.

    Samalla optimoidaan kokonaiskustannuksia modernisoinnin ja vuotuisen ylläpidon kesken.

    #1348422 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    ”Don’t fix it if it ain’t broken.”
    Peruskorjaus kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun pikkukunnostuksen ja hoidon tarve työllistää jatkuvasti ja on pois normaalilta kentänhoidolta. Toinen tapa tarkastella asiaa on pelaajakokemuksen kautta. Jos tiiboksit alkavat olla epätasaisia tai kasvavat heinää vain paikoitellen koko kauden ja kenttä on kuitenkin profiloinut itsensä ns. laatukentäksi, niin silloin lienee aika tehdä jotain. Kenttä muuttuu ajan kanssa, osin parempaan suuntaan, esim reuna-alueet siistiytyvät, mutta hoidetut ruohoalueet tuppaavat menemään huonommaksi. Väylillä kasvaa kylvetyn ruohon seassa kaikenlaista tupsua, apilaa ja muuta sinne kuulumatonta. Samoin griineille pesiytyy ennenkaikkea kylänurmikkaa, ellei sitä ole jo alunperin sinne kylvetty. Pelialusta siis muuttuu ja kentän hallinnon tehtävä on päättää milloin on syytä oikaista kehityssuunta. Halpaa se ei ole ja siksi osakaskunnan vastarinta on yleensä kovaa, varsinkin kun remontit haittaavat omaa pelaamista. Siksi monet kentät vain jatkavat taantumistaan.

    #1348427 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Väittämän mukaan korjausvelkaa voi purkaa ilman kaivukoneitakin jatkuvalla uudistamisella. Tuolla avattu asiaa:

    https://turfgamechanger.com/

    #1348714 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Sergion siteeraama slogan on oikeasti typerin mahdollinen tapa hoitaa useimpia asioita. Korjaukset pitää tehdä ennen kuin mitään menee rikki. Päätökset perustuvat kunkin asian ennakoituun pitoaikaan, jota nuo amerikkalaiset ovat pyurkineet arvioimaan. Voi toki olla niin, että heillä on ollut esimerkkinä olevien pitoaikojen osalta kaupallinen intressi, mutta lähestymistapa on oikea.

    Keeperille kommenttina, näytti tuolla TGC:n materiaalissa olevan myös kaivinkone.

    #1348802 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Näkemykseni mukaan korjaustarpeeseen vaikuttaa moni muukin seikka kuin aika, ja varsinkin ne muut.

    Kun kenttää tutkii ja tonkii, voi kyllä selvittää ja päätellä korjaustarpeen. Pelialueiden painumat, muoto, kuitukerroksen paksuus ja laatu, kasvualustan sisältämä orgaaninen materiaali ja läpäisy-/pidätyskyky tärkeimpinä.

    Putkistojen kunnon voi myös tutkia ja kokemusperäinen tieto auttaa. Vanhat sinkityt satulapultit ovat jo tiensä päässä varsinkin sulfiittisavialueilla. MMJ-kaapelit (!), joita urakoitsija käyttivät säästösyistä, kuten noita sinkittyä pulttejakin, ovat aikapommi jonka kanssa monet kentät painivat. Eli kiitos vaan urakoitsijat. Tiedän, että teille kyllä asiasta aikanaan korkein kirjaimin kerrottiin.

    Sehän on hyvä juttu jos Gamechangerissa on kaivulaite, juuri tuollaista kentillä usein tarvitaankin.

    #1348803 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tupla

    #1348865 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Keeper on varmasti oikeassa, että kenttä tutkimalla asiantuntija pystyy selvittämääm korjaustarpeen.

    Tämä ei kuitenkaan ole asian pihvi. Ottamalla huomioon todennäköisen pitoajan kentän eri osille voidaan tulevia korjauksia suunnitella ja niihin voidaan myös taloudellisesti varautua ennen kuin ne realisoituvat.

    Tähän jälkimmäiseen tosin useiden kenttäyhtiöiden yhtiöjärjestys luo esteen määräämällä hoito- ja rahoitusvastikkeen käyttöä järjenvastaisella tavalla.

    #1348871 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    OB

    Miksi keeper ei ole ihastunut MMJ kaapeliin ? Aivan loistava tuote. Tosin ainoastaan käytettynä käyttötarkoituksen mukaisesti. Lieneekö keeper esim. törmännyt tilanteeseen jossa MMJ kaapelia käytetty maakaapelina vai mistä vihastuminen ?

    #1348872 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    OB

    Keeper tosiaan mainitsee urakoitsijoiden tekemiä virheitä mutta tässäkin tapauksessa on tapahtunut harmillinen yleistys. Urakoitsijan tulee käyttää materiaaleja jotka sopimusasiakirjoissa mainittu. Tämän varmentaa mm. valvoja tms.
    Jos asiakirjoissa on virhe, niin sehän ei ole ensisijaisesti urakoitsijan ongelma ellei virhe ole niin ilmeinen, että urakoitsijan pitäisi se huomata.
    Eka viestiin meni Keeper pienellä puustaimella……perr…

    #1348893 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Totta, että tilaajat eivät ole osanneet vaatia kaikkia asioita. Mutta jos tilataan golfkentän kastelujärjestelmä asennettuna ja kaapelointi on tehty MMJ-kaapelilla, siis kun on, ei vastuu ole yksinomaan tilaajalla. Tai siis on.

    Sinkittyjen satulapulttien käytöstä olisi voinut vähintäänkin informoida tilaajaa, kun niiden ongelmallisuus selvisi. Ja tarjota hapokkaita lisähintoineen vaihtoehdoksi. Ehkä näin on joskus käynytkin, joten otan yleistykseni takaisin ja pahoittelen.

    Sen verran olen asioista kuullut, että eivät urakkasopimukset ole aina olleet ihan selkeitä ja vertailukelpoisia, ja melko paljon asioita on jäänyt luottamuksen ja uskomusten varaan. Tähdennän vielä, että näin ei varmastikaan ole ollut kaikissa tapauksissa, ehkä ei edes usein?

    Olipa virheitä tai ei, ovat nuo puutteet vain yksi osa korjaustarvetta. Mielestäni jokaisen kentän tulisi arvioida ne tekijät, jotka aiheuttavat paineita peruskorjaukselle. Sitten voi arvioida, voiko niihin vaikuttaa hoidollisesti, kuten edellä viittasin.

    Leiskamuutokset tai viheriöiden uudistamiset pelillisten seikkojen vuoksi ovat jotain muuta kuin peruskorjaustarvetta.

    #1348894 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    OB

    Urakkasopimukset ovat mitä ovat. Usein päin persettä koska kentät tekevät niitä kuin aina ennenkin; pääsääntöisesti toimarin kavereilla tai muilla tutuilla. Asiantuntemus lähinnä klubikahvilassa. Hallitus ei ymmärrä myöskään pienurakoiden tärkeyttä.
    Jotkut vielä luulevat, että Kenttämestarin pitäisi tietää kaikesta kaikki: maanrakennus, pintarakenteet, heikko- ja vahvavirta; kuivatus, vedenjakelu, talonrakennus, viherrakennus ja yllätys GOLF- kentän toiminnallisuus !
    Ei ole helppoa olla kenttämestari. Tsemppiä kaikille kenttähenkilökunnalle.

    #1348895 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Suomi on pahimmoilleen pieni golfmaa. Ei elätä rakentamiseen erikoistuvia yrityksiä, ainoa on ollut Virossa jo pitkään. Vähän muussakin vaivaa sama pienuuden ekonomia, alaan erikoistuneita konsultteja ei ole.

    Ainoa taho, joka voisi ylläpitää alalla vakituisesti toimivia konsultteja on liitto. Se palkkasikin kenttäasiantuntijan, jonka liiton organisaatio nielaisi niin, että ainakaan kenttämestarit eivät ole kuulleet pihaustakaan tuosta asiantuntijuudesta. Tuo on käsitykseni, ja jos joku muuta osoittaa, seison korjattuna.

    Arvailut korjausvelan kertymisestä pysyvät siis arvioina. Oman kentän kenttämestari on kenttänsä asiantuntija, mutta nähdäkseni peruskorjaustarpeen määrittelyssä olisi eduksi, jos olisi syvempää tietoa vaikka kymmeniltä kentiltä, ja kokemusta useista hankkeista.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 15)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1348893 kohteessaGolf-kentän korjausvelka

Etusivu Foorumit Yleistä Golf-kentän korjausvelka