26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Golf – Hintamielikuva pielessä ?

Etusivu Foorumit Yleistä Golf – Hintamielikuva pielessä ?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 34)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Toisessa keskustella kommentoija ”Haamu” hämmästeli kantaani siihen, että golfissa hintamielikuva on pielessä. Avaan tätä esimerkin avulla.

    Golf-kentän rakantaminen maksaa 5 m€, josta omaa pääomaa sijoitetaan 3 m€ ja lainaa otetaan 2 m€ 15 vuoden lyhennysajalla ja 5 % korolla. Kenttä perustetaan toimimaan pelkästään pelimaksujen varaan, eli ns. pakkovastikkeita ei ole, vaan kentän omistaa sijoittaja. Kentän vuotuinen rahoitustarve on seuraava:

    Kentän vuosikulut 750 k€
    Lainanlyhennys ja korot 185 k€
    Vuosi-invvestoinnit 100 k€
    Sijoittajan tuotto 300 k€ (= 10 % sijoitetulle pääomalle)
    verot 75 k€ (= oletus, että poistoja tehdään sen verran, että nettotulos = sijoittajan tuotto)

    Yhteensä 1 410 k€

    Jos pelataan 25 000 kierrosta kaudessa, kierrosmaksu on 56 € + alv 10 % eli noin 60 €. Jos uskotaan pelattavan 30 000 kierrosta, kierrosmaksu on noin 47 € + 10 € alv = 52 €. Tämä siis keskimäärin vaihdellen eri pelituotteiden mukaan.

    Tyypillinen odotusarvo tuntuu keskustelussa olevan, että noin 30 € / kierros on saavutettavissa jos vähänkään vaivaa näkee. Oikeasti hinnan pitäisi olla kaksinkertainen.

    Jos tämä mainittu kenttä rakennetaan osakkaiden omaan käyttöön väljäksi, mukaan otetaan 500 osakasta. Alkuinvestointi 6 000 euroa, mutta vastaavasti vuosittain säästetään, kun sijoittan tuottoa ei tarvitse maksaa, eli vuosi kulut 1 035 k€, josta rahoituskulut on 185 k€. Hoitovastke (sis alv) on siis noin 1870 € ja rahoitusvastike 370 €, yhteensä siis 2 240 €.

    Molemmissa tapauksissa myöhemmin tulevat isommat (korvaus)investoinnit rahoitetaan lainalla, joten sen osalta ei vuosittain kerätä ylimääräistä vastiketta. Toinen oletus on, että isompia investointeja tarvitaan vasta noin 15 vuoden jälkeen, jolloin alkuperäinen laina on maksettu pois.

    Tässäkin tapauksessa vastike on reilusti yli kaksinkertainen nykyisiin verrattuna. Perinteisella 800 osakkaan kentällä hinnat olisivat osakkeelle 3 750 € ja vuosivastike 1 400 €. Vastike siis selvästi korkeampi kun tyypillinen astike nykyään.

    Jos siis haluttaisiin pelata väljästi ja niin, että kenttien ylläpito on kestävällä pohjalla, hintojen pitäisi olla noin kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna. Siltikään ei vielä puhuta kovin kalliista pelaamisesta verrattuna useaan muuhun maahan.

    Ylläolevilla luvuilla golf-kenttäyhtiö olisi tervettä toimintaa. Nyt mennään kuin Titannic, pidetään hauskaa niin kauan kuin soitto soi.

    Ihan hyvä laskelma, joskin voidaan väitellä pitääkö tuotolla maksaa myös lainan lyhennykset. Kyse ei ole pelkästä hintamielikuvasta vaan markkinoilla vallitsevasta todellisesta hintatasosta. Eli jos joku nostaa gf-hinnan 50 €:sta 100 €:oon, hiljaista on (tai luopuu kokonaan alennuksista, 2 yhden hinnalla, tms).

    Klubipelaaja kuvaa hyvin sen, miksi uusia golfkenttiä ei taideta rakentaa ainuttakaan tällä hetkellä, eikä edes Petikkoa herätetä henkiin. Sille, joka haluaa sijoittaa golfkenttään on paljon kustannustehokkaampi tapa: ostaa velattoman osakkeen 0 €:lla, jolloin ei ole pääomakustannuksia lainaan. Myös mainittu ”luxuskenttä” jossa on vain 500 osakasta on mahdollista rakentaa siten, että golfyhtiö hankkii omia osakkeita niin paljon, että osakemäärä on 500 pelioikeutta per 18r (etenkin, jos osakehinta on lähellä nollaa). Silloinkin jää nuo pääomakustannukset pois ja tilalle jää ainoastaan hoitokulut, eli 750 k€ per 25.000 kierrosta = 30 € (+ alv). Jos lisäksi muuta myyntiä, kuten yritystapahtumia yms on 100 k€ edestä, jolla katetaan korvausinvestoinnit. Ei paha.

    KL1

    Jos siis haluttaisiin pelata väljästi ja niin, että kenttien ylläpito on kestävällä pohjalla, hintojen pitäisi olla noin kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna. Siltikään ei vielä puhuta kovin kalliista pelaamisesta verrattuna useaan muuhun maahan.

    Useassa muussa maassa pelikauden pituus on kaksinkertainen omaan maahamme verrattuna, pohjoiseen osaan maata verrattuna jopa kuusinkertainen, jos kierroskohtaisista kustannuksista kausimaksulla puhutaan.

    Talojen rakentaminenkin olisi Suomessa paljon halvempaa, jos vuorokauden keskilämpötila ei koskaan menisi alle viiden asteen. Lämmityskustannuksetkin olisivat alhaisemmat.

    Niin, jos ei investoija saa liiketoiminnan tuotolla maksettua lainoja pois, niin miten ? kyllä ne kuukuvat pelaajilta kerättäviin maksuihin muiden kulujen ohella.

    Mitä taas tulee kauden pituuteen, niin en oikein ymmärrä relevanssia. Suomessa kausi on lyhyt, joskin kesäkuukausina valoisa aika on useita maita pidenpi. Jos muualla kausi on pidempi, saadaan myös tuloja pidemmalta ajalta.

    Se, että pelaaminen on Suomessa halvempaa kuin monessa muussa maassa, ei ole ollenkaan loogista. Ainoa selitys on se, että osakekentät keräävät kausimaksut kauden kuluja varten ja tulevat investoinnit jätetään tulevien polvien maksettavaksi.

    Kun näin on, eli siis tuote on kustannuksiin nähden ”väärin” hinnoiteltu, ei myöskän uusien kenttien raKentaminen ja toiminta muulla logiikalla ole taloudellisesti mahdollista.

    Hintamielikuva on siis pielessä, ja sen vuoksi uudistukset eivät onnistu. Mutta soitto soi ja laulu raikaa, niin kauan kun raikaa.

    Klubipelaajan laskelma on melko lailla oikea. Esim Sarfvik, 36 reikää, velaton yhtiö, 670 osaketta, vastike noin 1900 eur. Osa osakkaista ottaa pelilippuina, 30 pelilippua, lisämaksu vastikkeen lisaksi noin 900 eur. Pelilipun omakustannus ilman omistetun osakkeen pääomakulua on siten päälle 90 eur. Pelioikeutettu osakas, joka on myös jäsen, voi ostaa lisäksi puolisolle pelioikeuden vajaalla 900 eurolla. Pelioikeutettuja siten vajaa tuhat, jotka pelilippulaisten kanssa pelaavat noin 40 kierrosta/pelioikeutettu. Sarfvikin investoinnit ovat poistojen verran eli noin 400 000 eur eli 200 000 eur/kenttä. Yhtiön liikevaihto vähän päälle 2 milj eur. Green feellä pääsee, 200 eur/päivä, vain arkisin. Jäsenen vieraana 70-80:eur/kierros. Osakkeiden Kysyntä on kovassa kasvussa, osakkeista on maksettu nyt reilusti yli 30 000 eur ja vuokrapelioikeudet, jos onnistui talvella saamaan, 2400 – 2500 eur. Viime vuonna omistajaa vaihtoi 48 osaketta. Lähtöaikojen varausta ei ole.

    Sijoittajaosakkaita ei ole koskaan ollut. Kun yhtiö perustettiin, 4 yritystä kukin osti 20 osaketta asiakaskäyttöön. Kaikki ovat myyneet nämä osakkeensa jo 15 vuotta sitten – golfosakkeiden omistusta kun pörssiyhtiöiden omistajat eivät pidä yhtlön varojen järkevänä sijoituksena. Viimeisimmässä yhtiökokouksessa suurin äänimäärä oli 2, kahdella omistajalla, kaikilla muilla 1 ääni. Yhdessäkään yhtiökokouksessa ei ole 15 viimeisen vuoden aikana vastikkeen suuruudesta keskusteltu, kylläkin siitä, miten väljyys turvataan, ja rajoitettu jäsenten vieraiden pelioikeuksia prime-timena.

    KL1

    Jos muualla kausi on pidempi, saadaan myös tuloja pidemmalta ajalta.

    Kausimaksu on kausimaksu, ei se kasva tai vähene pelikauden pituuden mukaan. Green fee -tulot ovat aivan toinen asia, joten jos niistä haluaa pelkästään keskustella, on syytä rajata keskustelu siihen ihan alusta alkaen.

    Se, että pelaaminen on Suomessa halvempaa kuin monessa muussa maassa, ei ole ollenkaan loogista. Ainoa selitys on se, että osakekentät keräävät kausimaksut kauden kuluja varten ja tulevat investoinnit jätetään tulevien polvien maksettavaksi.

    Juu, niinhän sen täytyy olla. Ja osakkaat kiltisti katselevat sivusta, kun oma omaisuus mätänee kelvottoman hallituksen takia. Mistä tämä disinformaation levittämisen halu sinusta kumpuaa, Klubipelaaja? Onko tullut tehtyä huonoja osakekauppoja vai jätetty tekemättä silloin, kun olisi pitänyt?

    KL1, tyylisi alkaa taas olla erään toisen jo palstalta poistuneen kommentoijan tasoa. Ja aika vastenmielistä. Mutta jokainen taaplaa tyylillään.

    Monessa muussa maassa, jossa kausi on pitenpi, myös maksut ovat suurempia. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että kuukausimaksu on samaa luokkaa kuin kausimaksu Suomessa. Joskus jopa yksittäinen green fee voi olla saman hintainen. Ihan ”tavallisilla” kentillä green feet ovat helposti 60-80 euroa ja kausimaksut muutaman tuhat euroa.

    Oikesssa olet, osakkaat ovat kiltisti katsoneet vierestä kun omaisuus on mädäntynyt. Aina ei vielä ehkä fyysisesti, mutta taloudellisesti kyllä. Jos 5-10 m€ maksavan kenttäyhtiön osakkeita saa ilmaiseksi tai pienellä rahalla, niin on aivan selvää, että jotain on tehty tosi huonosti. Aina voi tietysti mennä niiden takavuosien golf-liiton päätösten taakse, mutta ei asia ihan niin yksinkertainen ole.

    Ei tämä mitään disinformaatiota ole, vaan ihan todellinen tilanne. Haaste on tietenkin sitten edessä, kun sitä fyysistä mätänemistä pitää alkaa korjaamaan. Kun osakkaat selvästi eivät ymmärrä omaa parastaan ja osakkeiden arvot ovat lähellä nollaa, tarjoaa tämä tietenkin spekulanteile oivan mahdollisuuden hankkia kenttä edullisesti ja saada hyvä tuotto pääomalle. Tai vaihtoehtoisesti aloittaa prosessi kaavamuutoksiin siellä missä siihen on mahdollisuus.

    Nyt kun kysyntä näyttää ainakin joillain kentillä olevan vahvaa, mennään silti vanhaan malliin, eikä pyritä toimintatapaa muuttamaan.

    Omat intresssit ovat onneksi golf-osakkeiden suhteen sitä suuruusluokkaa, ettei hätää ole, tapahtui mitä tahansa. Mutta nautitaan niin kauan kun voidaan.

    Klubipelaaja: Niin, jos ei investoija saa liiketoiminnan tuotolla maksettua lainoja pois, niin miten ? kyllä ne kuukuvat pelaajilta kerättäviin maksuihin muiden kulujen ohella.

    Jokainen lainanlyhennyserä parantaa sijoituksen arvoa. Samalla tavoin kun asunto-osakkeessa maksettaessa rahoitusvastiketta, asunnon arvo nousee kohti velatonta hintaa (osakkeet arvotetaan kuitenkin velattoman hinnan mukaan). Ja jos maksaa kerralla lainaosuutensa pois, osakkeen arvo nousee tasan lainaosuuden verran. sen johdosta lainan lyhennykset eivät oikein kuulu laskelmaan – muuten laskelma on erinomainen.

    KL1

    Oikesssa olet, osakkaat ovat kiltisti katsoneet vierestä kun omaisuus on mädäntynyt. Aina ei vielä ehkä fyysisesti, mutta taloudellisesti kyllä. Jos 5-10 m€ maksavan kenttäyhtiön osakkeita saa ilmaiseksi tai pienellä rahalla, niin on aivan selvää, että jotain on tehty tosi huonosti. Aina voi tietysti mennä niiden takavuosien golf-liiton päätösten taakse, mutta ei asia ihan niin yksinkertainen ole.

    Olet esittänyt tällä forumilla hyviäkin mielipiteitä, mutta nyt mennään jo ala-arvoiselle tasolle.

    Voi olla, että poikkeuksiakin löytyy, mutta normaali golfyhtiö hoitaa niin kentän kuin investoinnitkin eikä jätä niiden korjaamista tuleville sukupolville, kuten väität. Osakkeiden hintatasolla puolestaan ei ole juurikaan tekemistä kentän kunnon tai talouden kanssa, siihen ovat viime vuosina vaikuttaneet aivan muut asiat.

    Erityisen vahvasti isket kirveesi kiveen viittauksellasi golfliittoon, jolla ei siis ole yhtään mitään tekemistä kenttäyhtiöiden kanssa. Sekoitat näköjään jäsenyysasiat ja osakkeet keskenään. Huonompi juttu, koska moinen vähentää kirjoitustesi uskottavuutta aika lailla. Siinä ei auta edes toisen kirjoittajan herjaaminen, mikä on yleensä se viimeinen keino, kun on ajautunut nurkkaan, josta ei ole pääsyä ulos.

    Putti-Possu, olet edelleen hieman hukassa ajattelusi kanssa. Kun sijoittaja ostaa asunnon, jossa on taloyhtiölainaa, maksattaa hän tämän lainan (ja mahdollisen oman lainansa) korot ja lyhennykset vuokralaisella. Ihan samalla tavalla golf-yhtiön perustaja maksattaa lainansa korot ja lyhennykset pelaajilta keräämillään maksuilla.

    PG

    Harmo

    Sarfvik, 36 reikää, velaton yhtiö, 670 osaketta, vastike noin 1900 eur. Osa osakkaista ottaa pelilippuina, 30 pelilippua, lisämaksu vastikkeen lisaksi noin 900 eur. Pelilipun omakustannus ilman omistetun osakkeen pääomakulua on siten päälle 90 eur.

    Jos lasketaan pääomalle 5% korko, niin pelilipun omakustannushinnaksi tulee 140-210 €. 200 € arki-green fee on siis täysin perusteltu. (210 € omakustannus niille, jotka edellisen buumin aikana maksoivat Sarfvikin osakkeesta 70000 €).

    Lähtöaikojen varausta ei ole.

    Yhdessäkään yhtiökokouksessa ei ole 15 viimeisen vuoden aikana vastikkeen suuruudesta keskusteltu, kylläkin siitä, miten väljyys turvataan, ja rajoitettu jäsenten vieraiden pelioikeuksia prime-timena.

    Onko koskaan keskusteltu siirtymistä palloränni-ajanvarauksesta nettiajanvaraukseen?

    Kuinka monta kierrosta Sarfvikissa nykyään pelataan kauden aikana?

    KL1, usein esitetty väite on, että yleishyödyllisten yhdistysten verotuskäytäntöön liittyvä päätös olisi jotenkin vaikuttanut golf-osakkeiden arvoon. Tuo päätös oli liiton vuosikertomuksen mukaan puhuttanut kovin liittovaltuuston kevätkokouksessa 5.4.2005.

    Keskustelun avaukseni ei kuitenkaan liittynyt niinkään golf-yhtiöiden kyvyttömyteen hoitaa talouttaan hyvin, vaan pikemminkin siihen, että tuosta johtuen golf-pelaaminen on Suomessa nyt niin halpaa, ettei uusien kenttien rakentaminen ole taloudellisesti järkevää.

    Muutama kenttä yrittää hintamielikuvaa muuttaa ja esim GOGolf erilaisilla toimilla tätä myös edistää, mm. esillä olleilla pelipaketeilla ja talviharjoittelumahdolisuudella. Ei ehkä ole yllättää, että koko yleisö ei tästä välttämättä tykkää, kun on totuttu toisenlaiseen hinnoitteluun.

    PG, vuonna 2007 keskusteltiin Sarfvikin jäsenistön piirissö, mutta ei yhtiökokouksessa toisen kentän ajanvarausmahdollisuudesta elokuun lauantai-aamupäiviin. Ei toteutettu. Sen sijaan jäsenten vieraita ei saa tuoda launtaisin kuin vasta 14 jälkeen, muistaakseni. Samalla nostettiin jäsenten vieraiden green-feetä viikonloppujen osalta kympillä. Ja normaalilla green-feellä ei pääse viikonloppuisin lainkaan. Nykyään Sarfvikin jäsenillä on kännykässään app, jolla näkee montako pelaajaa on sinä päivänä lähtenyt pelaamaan, montako viimeisen tunnin aikana kummallekin kentälle ja onko pallorännissä jonoa (kumpikin kenttä erikseen). App kertoo myös kummankin kentän greenien stimpin. Tällä myös voi ilmoittautua kierrokselle.

    Viime vuonna pelattiin noin 39800 kierrosta. Täydellä green feellä 150.

    Klubipelaaja:

    Toisessa keskustella kommentoija ”Haamu” hämmästeli kantaani siihen, että golfissa hintamielikuva on pielessä. Avaan tätä esimerkin avulla.

    En niinkään hämmästellyt vaan lähinnä kysyin mihin tuolla hintamielikuvalla viitattiin kun se ei auennut viesteistä, tämä esimerkki ja keskusteluketju toki valaisi asiaa kiitos. Periaatteessa samaa mieltä, eli golfin harrastaminen on Suomessa kohtuullisen halpaa verrattuna muihin maihin, huolimatta kauden lyhyydestä. Lyhyyskin vaihtelee suuresti, esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni jolla pelataan tyypillisesti n.9kk ajan vuosittain ja pohjoisimmat kentät joilla kausi rajoittunee jopa vain n.5-6kk ajalle (pohjoisen harrastajat korjatkaa jos meni väärin suuntaan tai toiseen).

    PS. Sarfvikin sivuston vieraspelaajien ohje ”Huomioithan, että elo-syyskuun viikonloppuina klo 9.-13.00 kentät on varattu ainoastaan jäsenille ja pelilippujen pääkäyttäjille sekä heidän vierailleen (max. kolme vierasta)” joten lienee vieraat voivat hyvinkin siellä pelata myös viikonloppuisin muulloin kuin em. aikoina.

    Useassa muussa maassa pelikauden pituus on kaksinkertainen omaan maahamme verrattuna, pohjoiseen osaan maata verrattuna jopa kuusinkertainen, jos kierroskohtaisista kustannuksista kausimaksulla puhutaan.

    Monesti ajatellaan, että golfkausi on Suomessa poikkeuksellisen lyhyt. Työssäkäyvän näkökulmasta asia ei välttämättä ole niin yksinkertainen. Suomessa kausi kestää Etelä-Suomessa huhtikuusta marraskuulle, eli noin 7 kk (joskus jopa 12kk), mutta kesäaikana työpäivän jälkeen täysi 18r kierros on mahdollinen monen kuukauden ajan. Etelä-Euroopassa työssäkäyvän kierrokset jäävät viikonloppuihin, kun työpäivän jälkeen tulee pimeä, mitä ei lomagolfari useinkaan huomaa. Hämmästyi pelatessani tammikuussa Portugalissa, kun viimeinen mahdollinen tiiausaika oli 13:15, jos halusi pelata kierroksen loppuun asti. Eläkeläiselle, joka voi pelata arkisinkin aamupäivisin, pelipäiviä on etelässä toki paljon enemmän.

    PG

    Harmo: Viime vuonna pelattiin noin 39800 kierrosta.

    Yllättävän paljon. Ei toki liikaa. Omassa klubissani (36r) pelataan n. 5000 kierrosta vähemmän ☹. Ei kun 😊. Varausetuoikeudelleni ei ole ollut koskaan käyttöä. (En paljasta kotiseurani nimeä, jotten vaarantaisi peliväljyyden säilymistä kentillämme).

    KL1

    (En paljasta kotiseurani nimeä, jotten vaarantaisi peliväljyyden säilymistä kentillämme).

    Ei hätää, kyllä me täällä pikkaisen kauemmin viihtyneet sen tiedämme eikä ole meidän asiamme sitä paljastaa 😉

    Harmo:…vuonna 2007 keskusteltiin Sarfvikin jäsenistön piirissö, mutta ei yhtiökokouksessa toisen kentän ajanvarausmahdollisuudesta elokuun lauantai-aamupäiviin. Ei toteutettu. Sen sijaan jäsenten vieraita ei saa tuoda launtaisin kuin vasta 14 jälkeen, muistaakseni.

    Sarfvik on erittäin hyvä esimerkki siitä miten osakkaiden omistamaa golfyhtiötä tulee kehittää..Se tarjoaa laadukkaan ja samalla varsin edullisen mahdollisuuden harrastukselle. Mainion sijaintinsa ohella.

    Miellyttävän peliväljyyden kannalta tuo 20.000 kierrosta/18 reikää alkaa olla maksimissaan. Siksi rajoitukset vieraspelaamisen osalta ovat ehkä jo välttämättömiä.

    Monella muullakin kenttäyhtiöllä on kaikki mahdolllisuuden kehittää toimintaansa samaan suuntaan.
    – kysymys ei ole rahasta vaan pelkästään ymmärtämisestä ja osaavista ihmisistä.
    – mikään ei tipahda valmiina taivaalta, mutta jo 10-15 vuoden aikana saadaan merkittäviä muutoksia.

    Mikä tietää vaikka muutos ja uudenlainen kehitysvaihe olisi jo alkamassa Suomessa.

    KL1

    Sarfvik on erittäin hyvä esimerkki siitä miten osakkaiden omistamaa golfyhtiötä tulee kehittää..Se tarjoaa laadukkaan ja samalla varsin edullisen mahdollisuuden harrastukselle. Mainion sijaintinsa ohella.

    Miellyttävän peliväljyyden kannalta tuo 20.000 kierrosta/18 reikää alkaa olla maksimissaan. Siksi rajoitukset vieraspelaamisen osalta ovat ehkä jo välttämättömiä.

    Monella muullakin kenttäyhtiöllä on kaikki mahdolllisuuden kehittää toimintaansa samaan suuntaan.
    kysymys ei ole rahasta vaan pelkästään ymmärtämisestä ja osaavista ihmisistä.

    Eikä kysymys ole myöskään Sarfivikin merkittävästi korkeammasta vastikkeesta verrattuna muihin maamme 36-reikäisiin yhtiöihin? Eihän se ole rahaa, vaan ymmärrystä ja osaamista 😀

    KL1: Eikä kysymys ole myöskään Sarfivikin merkittävästi korkeammasta vastikkeesta verrattuna muihin maamme 36-reikäisiin yhtiöihin? Eihän se ole rahaa, vaan ymmärrystä ja osaamista 😀

    Riippuu vähän siitäkin miten asioita ajattelee.. Vastaan kun minulta kysyttiin, ”Harmo” voinee kertoa sitten tarkemmin ja lisää!?

    Sarfvik’in vastike saattaa ensinäkymältä vaikuttaa hieman suuremmalta kuin eräillä muilla kentillä…Mutta, kun tarkemmin funtsailee niin kuinka mahtaakaan olla?

    Monien pääkaupunkiseudun 18-reikäisten kenttien vastike on likimain 1.000 €/kausi. Muutamilla jopa reilusti enemmänkin..
    – kun sen kertoo kahdella (=36-reikää, siis kaksi kenttää) niin vastikkeen hinta näkyy ikäänkuin paremmassa perspektiivissä.

    Toisekseen Sarfvik’in hoitovastike pitää nähdä myös suhteessa osakkuuksien/osakkeiden pieneen määrään..
    – tottahan sillä on jonkin verran vaikutusta osakekohtaiseen hintaan.
    – toisaalta osakkeeseen sisältyy myös pelioikeusetuja osakkaan perheenjäsenille mitkä osittain kompensoi kustannusta..

    Tunnetusti rahoistaan tarkat Sarfvik’in osakkaat arvostavat sitä että kenttien kohtuullisen hyvän sijainnin ansiosta säästyy myös matka-aikaa sekä polttoaineita ja/tai Teslan omistajlta Helen’in kallista lataussähköä.
    – näin harrastuksen kokonaiskustannukset pysyy kutakuinkin siedettävissä rajoissa.

    Kokonaisuus ratkaisee..se lienee edullisempi kuin ensinäkemältä osaisi arvata.

    gloffare: Monien pääkaupunkiseudun 18-reikäisten kenttien vastike on likimain 1.000 €/kausi. Muutamilla jopa reilusti enemmänkin..
    – kun sen kertoo kahdella (=36-reikää, siis kaksi kenttää) niin vastikkeen hinta näkyy ikäänkuin paremmassa perspektiivissä.

    Tästä ajatusta toistetaan, että siitä alkaa tulla jopa tosiasialta kuulostava. Väite, että 36 reikäisen kentän vastike olisi kaksinkertainen verrattuna 18 reikäiseen, on yksinkertaisesti väärä. Tämä johtuu siitä, että 36r kentällä on kaksinkertainen määrä kapasiteettia ja sen johdosta kaksinkertainen määrä vastikkeita maksavia osakkeita. Jos vähänkään seuraa muita yhtiöitä, huomaa että reikämäärän lisääntyminen pikemminkin laskee vastikkeita, mikä johtuu tietenkin toiminnan tehostumisesta (hallinto, kentänhoito, oheispalvelut). Jos väite pitäisi paikkansa, Pickalassa pitäisi olla 3,5 kertainen vastike verrattuna esim. Hirsalaan, tai Peuriksessa 2,5 kertainen.

    Palaisin tuohon pääomaosuutta koskevana laskelmaan ja siihen, kuka ”maksaa lainan lyhennykset”.

    Jos sijoittaja haluaa 15 v 3 M€:n sijoitukselle 10% vuotuisen tuoton (mikä on aika erinomainen tuotto nykyään), hän haluaa siis noin 7.8 M€ tästä projektista. Jos kentän arvo on 9.8 M€ 15 vuoden kuluttua, hän saa haluamansa tuoton ja pankki 2 M€ pääomansa ilman että käydään pelaajan kukkarolla (tässä lainan korot siis otetaan vuosittain pelaajilta, mutta lainaa ei lyhennetä; korot olisivat siksi 100 k€/a, ei 50 k€/a kuten Klubipelaajan laskelmassa ja sijoittajan tuotto tippuisi pois laskelmasta; yhteensä n. 1000 k€/a pelaajien kontolle).

    Onko tämä realistista?

    Pelaajien panostuksilla kenttää on kohennettu 15 vuoden aikana 12,75 M€:lla (15*(750+100); eli laskin nuo ”vuosi-investoinnit kuluina” enkä taseeseen – toisin sanoen niiden todellinen poistoikä << 15 v, eikä niille oleteta arvoa projektin lopussa). Hyvin kenttää hoitaen ja kehittäen arvonnousu tuonne 10 M€ korville ei ole ihan mahdotonta ja jos siitä mennään vielä yli, kustannustaakka pelaajille saadaan vielä alemmas.

    Toisaalta, jos kenttää hoidetaan oikein huonosti ja sen arvo on – tuosta 12,75 M€:n panostuksesta huolimatta – 15 v kuluttua on 0 €, silloin sijoittaja maksattaa pelaajilla paitsi tuon pankin 2 M€, myös oman 3 M€:aan ja vuosittainen kulutaso nousee noin 200 k€ tuonne n. 1660 k€/a.

    Siis sijoittajan kannalta olennainen kysymys on kentän arvon säilyminen ja kehittäminen. Tässä mielessä Putti-Possu oli mielestäni ainakin jonkin verran oikeilla jäljillä verratessaan tätä asuntosijoittamiseen. Kyllä Helsingin keskustusta voi ostaa asunnon ja pitää sitä tyhjillään, maksaa hoitovastiketta ja yhtiölainaa aja silti tienaa rahaa, kun arvonnousu on > 5 % vuodessa. Tällaiseen asuntoon voi ottaa vuokralaisen halvalla (!) koska vuokra ei ole sijoittajan ansaitsemismekanismi. Vuokralainen on kannattava, kunhan vuokra ylittää vuokralaisen aiheuttaman asunnon kulumisen (verrattuna tyhjillään olevan asunnon kulumiseen).

    Miten sitten käytännössä nuo arvot kehittyvät? Tässä on varmasti suuria eroja ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät, erityisesti golfin suosio.

    Tuohon Hesan keskustan asuntovertaukseen liittyen: myös golfkentän pitkän aikavälin arvonkehitykseen eniten vaikuttava tekijä on sijainti.

    Pappa Tykiltä ihan mielenkiintoinen ja osin myös ihan mahdollinen skenaario. Pääomasijoittajat tuontyyppisellä logiikalla usein sijoituksiin lähtevät ja joskus jopa onnistuvat.

    Ninusta 10 % tuotto-odotus tuon tyyppiselle sijoitukselle ei ole ollenkaan epärealistinen. Risk and reward kulkee käsi kädessä, ei tuo tuotto ole edes kovin korkea.

    Mahdollista on toki myös yhdistää tämä skenaario ja oma ajatukseni ja ottaa pienempi tuotto matkan varrella ja upside sitten lopussa. Golfin tämän hetkinen tilanne on kuitenkin sen verran riskialtis, että potentiaalinen voitto pitkän ajan kuluttua ei vaikuta houkuttelevalta. Varsinkaan kun tällä toimialalla ei ole vakiintunutta markkinaa yhtiöille. Tosin ei tainnut joitain vuosia sitten olla myöskään hoitokodeille, lastentarhoille, kiinteistöhuoltoliikkeille tai kaivinkonefirmoille. Nyt on.

    Jos markkinat siis kehittyisivät ja on ensimmäisenä liikkeellä, niin palkinto on sitten sitä suurempi. Mutta ei tämä kehitys toteutuessaan golfin pelaamisesta halvempaa tekisi, se on nähty mm. noilla mainitsemillani muilla toimialoilla.

    Klubipelaaja: ” Mutta ei tämä kehitys toteutuessaan golfin pelaamisesta halvempaa tekisi, se on nähty mm. noilla mainitsemillani muilla toimialoilla.”

    .. ja GoGolfin hallitsemilla kentillä.

    KL1

    Pappa Tykki kirjoitti:

    Jos sijoittaja haluaa 15 v 3 M€:n sijoitukselle 10% vuotuisen tuoton (mikä on aika erinomainen tuotto nykyään), hän haluaa siis noin 7.8 M€ tästä projektista.

    Klubipelaaja kirjoitti:

    Minusta 10 % tuotto-odotus tuon tyyppiselle sijoitukselle ei ole ollenkaan epärealistinen.

    Ilman kaupallis-taloudellista koulutusta ajattelevalle ihmiselle tuotto ja tuotto-odotus ovat sama asia, olkoon se ekonomien mielestä oikein tai väärin. Samaiselle ihmiselle tuotto-% on se %, joka pääomalle saadaan siinä vaiheessa, kun tuotto realisoidaan tai sijoitus ei tuota enää mitään lisää. Niinpä Papan esitys 260 % tuotosta on jo pelkkänä ajatuksena maallikolle täysin naurettava, ja erityisesti golfkentän kohdalla suorastaan käsittämätön. En silti väitä, ettei tuo voisi olla tottakin, kunhan toin esille sen miltä tuo tavallisen palkansaajan silmissä kuulostaa.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 34)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1334536 kohteessaGolf – Hintamielikuva pielessä ?

Etusivu Foorumit Yleistä Golf – Hintamielikuva pielessä ?