-
JulkaisijaArtikkelit
-
Miksi bunkkerien hiekat ulkomaisilla golfkentillä ovat lähes poikkeuksetta maasta riippumatta pehmeitä, irtonaisia ja hyvin mailaa upottavia, ja Suomessa liian usein sementinkovia ja tiiviitä niin, että mailaa ei saa pallon alle millään ilveellä? Johtuuko ero hiekan laadusta vai Suomen ilmastosta? Voiko asialle tehdä mitään?
Hyvä kysymys. Olen myös kuullut tornihuhua, että hiekan määrällä/sijainnilla bunkkerissa olisi suurikin vaikutus bunkkerin ’pehmeyteen’.
Hiekkaa on vaan liian vähän.
Niin ja ole kulluut, että kun haravoidaan niin sitä hiekkaa vedetään aina reunoille päin, aika selvää, että se loppuu ajanmyötä keskeltä. Kyse ei siis välttämätä ole hiekan määrästä tai laadusta vaan että sitä on siirtynyt vääriin paikkoihin. Tästähän oli jnkun kenttämestrin näkemys jokin aika sitten jossain.
Suomessa bunkkerien hiekka on selvästi tiiviimpää ja raskaampaa kuin ulkomailla. Onko niin, että meillä ei ole olemassakaan sellaista kevyttä, hienompaa, irtonaisena pysyvää hiekkaa, joka ei ajan mittaan kovetu ja paakkunnu? Olisiko sellainen tuontitavaraa?
Luin joskus että Kytäjällä panostettiin paljonkin bunkkerien rakentamiseen. Hiekan valintakin oli pidempi prosessi ja lopulta päädyttiin jostain Nilsiän suunnalta tulevaan hiekkaan. Jos oikein ymmärsin niin kyseessä ei ole ”luonnontuote” vaan jonkinmoisen prosessin lopputulos. Kotimaista kuitenkin.
Niin tai näin, Kytäjän treenibunkkeri oli viimeksi käydessäni ainutlaatuinen kokemus: Kova tasainen pohja ja sen päällä ohut kerros hiekkaa. Sellainen se kai pitäisi ollakin, jokatapauksessa pienellä treenillä pallon käyttäytymiseen sai aivan eritasoista toistettavuutta kuin suomalaisen normikentän bunkassa.
Parti kirjoitti: (18.9.2014 14:56:38)Kova tasainen pohja ja sen päällä ohut kerros hiekkaa. Sellainen se kai pitäisi ollakin, jokatapauksessa pienellä treenillä pallon käyttäytymiseen sai aivan eritasoista toistettavuutta kuin suomalaisen normikentän bunkassa.
Tällaisia ohjeita on tullut luettua, mutta toistakin voisi heittää: jos bunkkerin pitäisi olla este, niin kovin helpoksi pelaamista sieltä ei saisi tehdä.
Ulkomaillakin olen joutunut kivikoviin bunkkereihin, joten ei se Suomen yksinoikeus ole. Upottavasta hiekasta saattaa minulle muuten olla jopa vaikeampaa pelata kuin kovasta hiekasta.
Rauski kirjoitti: (18.9.2014 14:10:54)
Niin ja ole kulluut, että kun haravoidaan niin sitä hiekkaa vedetään aina reunoille päin, aika selvää, että se loppuu ajanmyötä keskeltä. Kyse ei siis välttämätä ole hiekan määrästä tai laadusta vaan että sitä on siirtynyt vääriin paikkoihin. Tästähän oli jnkun kenttämestrin näkemys jokin aika sitten jossain.HIekkaahan siirtyy bunkkerista pois lyöntien myötä. Ja luulisi että vaikka haravointi siirtäisi hiekkaa reunoille, bunkkerikoneet ja ’luonto’ siirtävät hiekkaa takaisin. Joku ehdotti jossain että bunkkereiden pelattavuuden parantamiseksi pohjat saisivatkin olla keskelle viettäviä jotteivät pallot jäisi vaikeasti lyötäviin paikkoihin hiekan ja ruohon rajan läheisyyteen.
Parti kirjoitti: (18.9.2014 14:56:38)
Luin joskus että Kytäjällä panostettiin paljonkin bunkkerien rakentamiseen. Hiekan valintakin oli pidempi prosessi ja lopulta päädyttiin jostain Nilsiän suunnalta tulevaan hiekkaan. Jos oikein ymmärsin niin kyseessä ei ole ”luonnontuote” vaan jonkinmoisen prosessin lopputulos. Kotimaista kuitenkin.
Muistaakseni Vuosaareen tuotiin bunkkerihiekka Virosta, kun Suomesta ei löytynyt sopivaa laatua.
Jollain Espanjan kentällä hiekka oli murskattua kvartsia. Oli kuin olisi lumesta lyönyt, ei oikein minkäänlaista vastusta!
Ballmarker kirjoitti: (18.9.2014 11:33:09)
Miksi bunkkerien hiekat ulkomaisilla golfkentillä ovat lähes poikkeuksetta maasta riippumatta pehmeitä, irtonaisia ja hyvin mailaa upottavia, ja Suomessa liian usein sementinkovia ja tiiviitä niin, että mailaa ei saa pallon alle millään ilveellä?Johtuuko ero hiekan laadusta vai Suomen ilmastosta? Voiko asialle tehdä mitään?
Ehkäpä hämmästyin hiukan Ballmarkerin kommenttia koska oma käsitykseni on, että meikäläiset hiekat tahtovat olla hiukan liian pehmoisia. Sitä kovaa pohjaa, jonka päällä olisi kerros hoidettua hiekkaa, on aika vaikea saada aikaan. Tuota mielipidettä en suinkaan epäile ja luulen että se saa vahvistusta tämän keskustelun aikana.
Kovan bunkkerin resepti taitaa olla hiekka, joka on suhteistunut ja kiviaines on särmikästä. Toisin sanoen rakekokojakauma on laaja, sisältää hienoainesta sekä karkeaa eli seulontakäyrä on laakea.
Yleisin tai ainakin yleinen hiekkalaatu meillä on pikkukakkonen, eli vesiseulottu 0,2 – 2 mm. Prosessissa hiekka huuhdotaan 2 millin verkkoseulan läpi suurella vesimäärällä. Se ei siis sisällä juurikaan hienoainesta ja sen ongelmana on juurikin tuo ilmiö, että se ei helposti asetu paikoilleen. Myös hiekkakakkujen teko on toivotonta. Toisaalta sen vedenläpäisevyys on hyvä ja olenkin kuullut, että kaikki bunkkerit eivät ole vesitiiviitä!
Siis pikkukakkosta, mutta miltä toimittajalta ja miltä montulta. Erot ovat suuria muutenkin kuin värin suhteen. Lisämausteena on, että myös tätä laatua löytyy murskaamalla valmistettuna, joka on hiukan halvempaa mutta varsin tiivistyvää. Sitä syntyy hiekoitussepelin sivutuotteena.
Muuan hiekka-alan yritys valmistaa puhallushiekan tapaan tarkkuusseulottua bunkkerihiekkaa, jonka seulontakäyrä on pakotettu USGA-normin sisälle. Hiukan hintavaa, eikä se välttämättä kaikkia ongelmia poista, koska myös rakeen muodolla on vaikutusta. Pyöreärakeinen elää, ja Kytäjän esimerkin mukaan särmikäs asettuu ja siihen on tehtävissä tuo hoidettu pehmeä kerros.
Kumotaan nyt tässä vielä yksi yleinen myytti, kun ei kerran kunnon vastausta saatu aikaan. Hiekkaa ei voi koskaan olla bunkkerissa liikaa. Jos bunkkeri on pehmeä ja upottava, hiekan on laadultaan liian lajittunutta tai pyöreärakeista. Jos hiekkaa ajatellaan olevan liikaa, on seurauksena tietysti vähentäminen ja sen myötä pohja tulee vastaan ja ärräpäät. Eli laatukysymys, ei määrä. Tiedän, että eräälle kentälle on valmistettu korjaussarja, eli alkuperäinen hiekka analysoitiin ja sopivia fraktioita sisältävä hiekka sekoitettiin sinne. Auttoi.
Palataan pohjan muotoiluun toisessa viestissä, ettei tule monsteria jota kukaan ei halua lukea.
Keeper kirjoitti: (18.9.2014 16:56:46)
Ballmarker kirjoitti: (18.9.2014 11:33:09)
Miksi bunkkerien hiekat ulkomaisilla golfkentillä ovat lähes poikkeuksetta maasta riippumatta pehmeitä, irtonaisia ja hyvin mailaa upottavia, ja Suomessa liian usein sementinkovia ja tiiviitä niin, että mailaa ei saa pallon alle millään ilveellä?Johtuuko ero hiekan laadusta vai Suomen ilmastosta? Voiko asialle tehdä mitään?
Ehkäpä hämmästyin hiukan Ballmarkerin kommenttia koska oma käsitykseni on, että meikäläiset hiekat tahtovat olla hiukan liian pehmoisia. Sitä kovaa pohjaa, jonka päällä olisi kerros hoidettua hiekkaa, on aika vaikea saada aikaan. Tuota mielipidettä en suinkaan epäile ja luulen että se saa vahvistusta tämän keskustelun aikana.
Kovan bunkkerin resepti taitaa olla hiekka, joka on suhteistunut ja kiviaines on särmikästä. Toisin sanoen rakekokojakauma on laaja, sisältää hienoainesta sekä karkeaa eli seulontakäyrä on laakea.
Yleisin tai ainakin yleinen hiekkalaatu meillä on pikkukakkonen, eli vesiseulottu 0,2 – 2 mm. Prosessissa hiekka huuhdotaan 2 millin verkkoseulan läpi suurella vesimäärällä. Se ei siis sisällä juurikaan hienoainesta ja sen ongelmana on juurikin tuo ilmiö, että se ei helposti asetu paikoilleen. Myös hiekkakakkujen teko on toivotonta. Toisaalta sen vedenläpäisevyys on hyvä ja olenkin kuullut, että kaikki bunkkerit eivät ole vesitiiviitä!
Siis pikkukakkosta, mutta miltä toimittajalta ja miltä montulta. Erot ovat suuria muutenkin kuin värin suhteen. Lisämausteena on, että myös tätä laatua löytyy murskaamalla valmistettuna, joka on hiukan halvempaa mutta varsin tiivistyvää. Sitä syntyy hiekoitussepelin sivutuotteena.
Muuan hiekka-alan yritys valmistaa puhallushiekan tapaan tarkkuusseulottua bunkkerihiekkaa, jonka seulontakäyrä on pakotettu USGA-normin sisälle. Hiukan hintavaa, eikä se välttämättä kaikkia ongelmia poista, koska myös rakeen muodolla on vaikutusta. Pyöreärakeinen elää, ja Kytäjän esimerkin mukaan särmikäs asettuu ja siihen on tehtävissä tuo hoidettu pehmeä kerros.
Kumotaan nyt tässä vielä yksi yleinen myytti, kun ei kerran kunnon vastausta saatu aikaan. Hiekkaa ei voi koskaan olla bunkkerissa liikaa. Jos bunkkeri on pehmeä ja upottava, hiekan on laadultaan liian lajittunutta tai pyöreärakeista. Jos hiekkaa ajatellaan olevan liikaa, on seurauksena tietysti vähentäminen ja sen myötä pohja tulee vastaan ja ärräpäät. Eli laatukysymys, ei määrä. Tiedän, että eräälle kentälle on valmistettu korjaussarja, eli alkuperäinen hiekka analysoitiin ja sopivia fraktioita sisältävä hiekka sekoitettiin sinne. Auttoi.
Palataan pohjan muotoiluun toisessa viestissä, ettei tule monsteria jota kukaan ei halua lukea.
Muutama kysymys tuli mieleen aiheesta.
– Onko tosiaan niin että murskattu pakkautuu paremmin kuin luonnon muovaama?
– Onko litteyslukua huomioitu valinnassa?
– Onko liian upottavaa kuivaa bunkkeria olemassa?Keeper kirjoitti: (18.9.2014 16:56:46)
Ehkäpä hämmästyin hiukan Ballmarkerin kommenttia koska oma käsitykseni on, että meikäläiset hiekat tahtovat olla hiukan liian pehmoisia. Sitä kovaa pohjaa, jonka päällä olisi kerros hoidettua hiekkaa, on aika vaikea saada aikaan.
Voi olla, että laatusana ’pehmeä’ ei ole tässä yhteydessä oikea, mutta eikö bunkkerihiekan tärkein ominaisuus ole se, että maila liukuu hiekkaan lyötäessä sujuvasti pallon alle? Ulkomailla pelatessa se onnistuu (muutaminen poikkeuksin), Suomessa harvemmin. Tuntuma on, että hiekka muualla on täysin erilaista (irtonaisempaa) kuin Suomessa.
Parti kirjoitti: (18.9.2014 14:56:38)
Luin joskus että Kytäjällä panostettiin paljonkin bunkkerien rakentamiseen. Hiekan valintakin oli pidempi prosessi ja lopulta päädyttiin jostain Nilsiän suunnalta tulevaan hiekkaan. Jos oikein ymmärsin niin kyseessä ei ole ”luonnontuote” vaan jonkinmoisen prosessin lopputulos. Kotimaista kuitenkin.Niin tai näin, Kytäjän treenibunkkeri oli viimeksi käydessäni ainutlaatuinen kokemus: Kova tasainen pohja ja sen päällä ohut kerros hiekkaa. Sellainen se kai pitäisi ollakin, jokatapauksessa pienellä treenillä pallon käyttäytymiseen sai aivan eritasoista toistettavuutta kuin suomalaisen normikentän bunkassa.
Muistat aivan oikein. Kyseessä ei todellakaan ole puhdas luonnontuote, vaan Sp- Mineralsin Nilsiän tehtaalla kehittämä tuote, jonka yhdysvaltalainen golfhiekkojen analysointiin erikoistunut laboratorio on tutkinut ja todennut yhdysvaltalaiset standardit täyttäväksi. Julkaisussa Kytäjä Golf 2005 on aiheesta mielenkiintoinen juttu. Siinä SP-Mineralsin Jukka Liisanantti kertoo mm. näin:
”Jari Hakkarainen otti minuun yhteyttä kesäkuussa 2001 ja kertoi Kytäjän kenttähankkeesta. Hanke oli hulppea ja kun kaiken piti olla huippuluokkaa, niin bunkkerihiekankin piti olla ehdottomasti valkoista. Lisäksi sen piti täyttää tunnetun kanadalaisen suunnittelijan asettamat vaatimukset.
Alkuun juttu kuulosti aivan uskomattomalta, sillä yleensä kotimaisen kentän bunkkerihiekka on luonnonhiekkaa ja sitä tarvitaan satoja tonneja. Mutta Hakkarainen puhui kylmän viileästi tuotteesta, jonka hinta olisi kolmin-nelinkertainen luonnonhiekkaan verrattuna ja sitä tarvittaisiin tuhansia tonneja. Tämän rakennuttajan päätä ei ainakaan palellut eikä hanketta viety eteenpäin aivan pienellä rahalla”, Liisanantti muistetee ensikontaktia.
”Pakko minun oli lopulta uskoa, että Hakkarainen oli aivan tosissaan ja sitten ryhdyimme kartoittamaan tilannetta. Hakkarainen esitteli taulukoita, joissa oli suunnittelijan vaatimat yhdysvaltalaisten standardien mukaiset raejakautumat optimaaliselle kilpakenttien bunkkerihiekalle.”
……………
” Tämän jälkeen [kun tuote oli kehitetty ja hyväksytty] aloitettiin tuotteen tekeminen, eikä se ollut aivan pikku juttu, sillä hiekka tarvittiin peräti 5500 tonnia… Kiviaines louhittiin Tahkovuoresta ja kiven punertava väri johtuu kvartsissa olevista epäpuhtauksista. Louhinnan jälkeen vuorossa oli ns. vaahdotus, jossa kiviaineksesta poistettiin mineraaliset epäpuhtaudet kemikaaleilla pois. Lopuksi useampaa eri hiekkalajiketta sekoitettiin ennakkoon lasketussa suhteessa keskenään ja valmista tuli, valkoista bunkkerihiekkaa.”PG kirjoitti: (18.9.2014 19:06:32)
Muistat aivan oikein. Kyseessä ei todellakaan ole puhdas luonnontuote, vaan Sp- Mineralsin Nilsiän tehtaalla kehittämä tuote, jonka yhdysvaltalainen golfhiekkojen analysointiin erikoistunut laboratorio on tutkinut ja todennut yhdysvaltalaiset standardit täyttäväksi.
Ehkä ongelman ydin onkin juuri tässä: suomalainen luonnonhiekka ei täytä golfhiekalle asetettavia vaatimuksia. Eron huomaa erityisen hyvin amerikkalaisilla golfkentillä pelatessa. Siellä hiekka on aivan toisenlaista kuin meillä Suomessa. Koskaan ei ole ongelmia mailan lavan liu’uttamisessa pallon alle.
Ballmarker kirjoitti: (18.9.2014 11:33:09)
Miksi bunkkerien hiekat ulkomaisilla golfkentillä ovat lähes poikkeuksetta maasta riippumatta pehmeitä, irtonaisia ja hyvin mailaa upottavia, ja Suomessa liian usein sementinkovia ja tiiviitä niin, että mailaa ei saa pallon alle millään ilveellä?Johtuuko ero hiekan laadusta vai Suomen ilmastosta? Voiko asialle tehdä mitään?
Hiekan laadusta ja hiekanjyvän raekoosta erot syntyvät. Suomessa ostetaan halvinta mahdollista hiekkaa missä on mukana kiviä(tosin messilässä hiekka oli kevyttä jopa sateella). Monilla kentillä hiekkaa on liian vähän bunkkereissa, lyönnit vähentävät bunkkereista hiekkaa muttei kukaan lapioi sitä tilalle.
iitinraffitonhanurista kirjoitti: (19.9.2014 15:19:37)
Ballmarker kirjoitti: (18.9.2014 11:33:09)
Miksi bunkkerien hiekat ulkomaisilla golfkentillä ovat lähes poikkeuksetta maasta riippumatta pehmeitä, irtonaisia ja hyvin mailaa upottavia, ja Suomessa liian usein sementinkovia ja tiiviitä niin, että mailaa ei saa pallon alle millään ilveellä?Johtuuko ero hiekan laadusta vai Suomen ilmastosta? Voiko asialle tehdä mitään?
Hiekan laadusta ja hiekanjyvän raekoosta erot syntyvät.
Tuosta asiasta Keeper jo laittoikin aika kattavan selvityksen, eikös..?
iitinraffitonhanurista kirjoitti: (19.9.2014 15:19:37)
Suomessa ostetaan halvinta mahdollista hiekkaa missä on mukana kiviäTuskin Vuosaari tai Kytäjä kovasti säästivät tuottaessaan hiekkaa muualta kuin lähimmästä soramontusta…
iitinraffitonhanurista kirjoitti: (19.9.2014 15:19:37)
Monilla kentillä hiekkaa on liian vähän bunkkereissa, lyönnit vähentävät bunkkereista hiekkaa muttei kukaan lapioi sitä tilalle.Kyllähän hiekkaa lentää pois bunkkerista varsinkin viheriön lähellä sijaitsevista, mutta tuo määrä on oikeasti mitätön verrattuna siihen määrään, joka haravoinnilla siirrellään pitkin bunkkeria. Sitä paitsi kyllä kenttähenkilökunta lisää bunkkereihin hiekkaa tarvittaessa, aivan kuten Keeper kertoi, joskin useimmiten kyse ei ole hiekan liian vähäisestä kokonaismäärästä, vaan sen siirtymisestä väärin paikkoihin.
KL kirjoitti: (19.9.2014 19:12:02)
iitinraffitonhanurista kirjoitti: (19.9.2014 15:19:37)
Monilla kentillä hiekkaa on liian vähän bunkkereissa, lyönnit vähentävät bunkkereista hiekkaa muttei kukaan lapioi sitä tilalle.Kyllähän hiekkaa lentää pois bunkkerista varsinkin viheriön lähellä sijaitsevista, mutta tuo määrä on oikeasti mitätön verrattuna siihen määrään, joka haravoinnilla siirrellään pitkin bunkkeria. Sitä paitsi kyllä kenttähenkilökunta lisää bunkkereihin hiekkaa tarvittaessa, aivan kuten Keeper kertoi, joskin useimmiten kyse ei ole hiekan liian vähäisestä kokonaismäärästä, vaan sen siirtymisestä väärin paikkoihin.
Aivan. Tuonhan Keeper jo kertoikin….
Ballmarker kirjoitti: (19.9.2014 19:22:01)
KL kirjoitti: (19.9.2014 19:12:02)
iitinraffitonhanurista kirjoitti: (19.9.2014 15:19:37)
Monilla kentillä hiekkaa on liian vähän bunkkereissa, lyönnit vähentävät bunkkereista hiekkaa muttei kukaan lapioi sitä tilalle.Kyllähän hiekkaa lentää pois bunkkerista varsinkin viheriön lähellä sijaitsevista, mutta tuo määrä on oikeasti mitätön verrattuna siihen määrään, joka haravoinnilla siirrellään pitkin bunkkeria. Sitä paitsi kyllä kenttähenkilökunta lisää bunkkereihin hiekkaa tarvittaessa, aivan kuten Keeper kertoi, joskin useimmiten kyse ei ole hiekan liian vähäisestä kokonaismäärästä, vaan sen siirtymisestä väärin paikkoihin.
Aivan. Tuonhan Keeper jo kertoikin….
Aivan. Juuri kuten kerroin Keeperin kertoneen. Hyvä kun kerroit vielä kertaalleen.
KL: KIRJOITTI
Tuskin Vuosaari tai Kytäjä kovasti säästivät tuottaessaan hiekkaa muualta kuin lähimmästä soramontusta…
Pelasin just Kytäjällä mutten viitsinyt sitä mainita koska odotin piljunviilaajien kirjoituksia jotta he saavat purkaa katkeruuttansa täällä. Vanajanlinnan olen pelannut mutten maininnut sitäkään, kyseisillä kentillä on valkoinen hiekka. Jaa niin Cookellakin on valkoista hiekkaa. Menikö nyt hermot vai valitatko taas jostain kun ei ole muuta tekemistä KL?iitinraffitonhanurista kirjoitti: (19.9.2014 21:35:48)
KL: KIRJOITTITuskin Vuosaari tai Kytäjä kovasti säästivät tuottaessaan hiekkaa muualta kuin lähimmästä soramontusta…
Pelasin just Kytäjällä mutten viitsinyt sitä mainita koska odotin piljunviilaajien kirjoituksia jotta he saavat purkaa katkeruuttansa täällä. Vanajanlinnan olen pelannut mutten maininnut sitäkään, kyseisillä kentillä on valkoinen hiekka. Jaa niin Cookellakin on valkoista hiekkaa. Menikö nyt hermot vai valitatko taas jostain kun ei ole muuta tekemistä KL?En oikein ymmärrä hyökkäystäsi, itsehän sanoit kenttien ostavan halvinta mahdollista hiekkaa, jonka väitteen kumosin Kytäjän ja Vuosaaren osalta. Tuossa omassa viestissäsi ihan itse kumosit oman väitteesi Linna Golfin ja Cooken osalta.
Pitääkö minun nyt siis jotenkin yrittää pelastaa sinut omalta virheelliseltä väitteeltäsi vai jotakin ihan muuta?
Älä mussuta joka viestistä. Mee kallonkutistajalle ettei tarvi valittaa viesteistä aamusta iltaan.
USGA määrittelee seitsemän ominaisuutta, joita pitäisi arvioida bunkkerihiekkaa valittaessa. Raekoko, rakeiden muoto ja penetrometritesti, kuorettumispontetiaali, pH ja kovuus, veden läpäisy sekä sitten yleiset pelilliset ominaisuudet.
Suositeltu hiekka on pääosin 0,25 – 1 mm välillä, hieno pikkukakkonen sopii tähän hyvin. Raekokomääriittelyn läpäissyt pääsee jatkoon, mutta ei ole vielä hyväksytty. Tässä pitää miettiä, että sopiiko raekoko kasvualustan ominaisuuksiin, sitä kun lentää viheriöille huomattavat määrät. Hiukan karkeampi ei haittaa, hienompi tuo ongelmia.
Rakeiden muoto ja penetrometritesti. Rakeiden särmikkyys ja pyöreys vaikuttavat hiekan sisäiseen kitkaan ja sitä kautta pallon taipumukseen upota hiekkaan. Särmikkyydellä on ratkaiseva merkitys tiivistymiseen ja kuorettumiseen, särmikkyys siis lisää molempia ominaisuuksia. Pyöreyteen viittaa erään keskustelijan mainitsema litteysluku jonka käyttöön en törmännyt luonnonhiekkojen yhteydessä, ennemminkin murskeiden ominaisuuksissa. Kasvualustahiekan kriteereissä on yhtenä ominaisuutena pyöreys, mutta kaikki meillä tutkitutetut hiekat menevät asteikossa siihen keskivaiheille. Sivumennen sanoen en varsinaisen litteysluvun käyttöön ole luonnonhiekkojen yhteydessä törmännyt, vaan ennen kaikkea murskeiden ominaisuuksien arvioinneissa. Tuota hiekoitussepelin valmistuksen sivutuotteena syntynyttä 0,2 – 2 mm murskattua kiviainesta ei taideta oikein murskeeksi luokitella. Saatanpa olla väärässäkin. Muutamia penetrometritestejä tiedän tehdyn, mutta yleisessä käytössä se meillä ole.
Kuorettuminen on tärkeää ottaa huomioon koska jos sellainen taipumus on, niin se lisää hoitotyötä merkittävästi. USGA nostaa saven ja siltin osuuden merkittäväksi, oma kokemukseni viittaa särmikkyyteen ja varsinkin murskattujen materiaalien taipumukseen kuorettua.
pH ja kovuus eivät meillä näyttele merkittävää osaa, koska hiekat eivät ole kalkkipitoisia. Useimmiten bunkkerihiekat tulevat samoilta montuilta kuin kasvualustatkin.
Veden läpäisyominaisuus on oleellinen valintakriteeri. Tähän hiekan sisältämällä hienoaineksella on merkittävä vaikutus ja siksi pestyt hiekat ovat turvallinen valinta.
Yleiset pelilliset ominaisuudet ovatkin sitten asia, jota voisi varmasti vatvoa loputtomiin.
Tässä olisi tutkimuksen paikka. Suomalaiset hiekat ovat melkoisen uniikkeja jääkauden ansiosta ja muun maailman kriteerit eivät meille välttämättä sellaisenaan sovi. Kasvualustapuolella on painittu asian tiimoilla enemmänkin. Mikä voisi olla sopiva lähestymiskulma asiaan ja mitä ominaisuuksia pitäisi tutkia?
Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen hiekan ominaisuuksien ero kuivana ja märkänä. Mitä pienemmäksi tuo ero saataisiin painettua, sen paremmin hiekka pitäisi ominaisuutensa eri olosuhteissa. Hyvällä hiekalla saattaisi siis ollakin päinvastaiset ominaisuudet kuin hyvällä kasvualustahiekalla. Pieni ominaispinta-ala ei sido vettä ja sopiva raekokojakauma eli seulontakäyrän muoto voisi edistää sopivaa tiivistymistä, joka on kyllä tarpeen. Käyrän tulisi siis olla laakeampi kuin kasvualustalla, joka yleensä hyötyy pystystä käyrästä (hiekka on tasarakeisempaa kun käyrä on pysty, raekokojakauma on suurempi kun käyrä on loivempi).
Lähtökohta olisi tietenkin se, että pelaajat määrittelisivät hyvän hiekan, ei pelkästään yhden käynnin perusteella vaan useiden eri olosuhteissa saatujen kokemusten perusteella. Sen jälkeen tarkasteltaisiin kentän hoitokäytäntöjä, että johtuuko miellyttävä pelikokemus muita paremmista käytännöistä (tässä olisi varmasti monilla kentillä parantamisen varaa, ml oma kenttäni). Sen jälkeen analysoitaisiin hiekka ainakin seuraavin kriteerein:
– kenttäkapasiteetti eli vedensidontaominaisuus
– veden läpäisy
– rakeiden särmikkyys ja pyöreys
– penetrometrilukema kuivana, kenttäkapasiteetissa ja ainakin kahdessa eri kosteudessa siinä välillä
– kuorettuminen eri kosteuksissa, eli kun kuiva/märkä hiekka saa kastelun niskaansa
– herkkyys tiivistyä, voisiko tämä korreloida penetrometrilukeman kanssa? Entä mittaukset Troxlerilla tai Loadmanilla?
– raekokojakaumaTästä päästäänkin varsinaiseen lopputulemaan, että tällä hetkellä ei ole toimivia laboratoriomäärityksiä, joilla lopputulos voitaisiin varmistaa. Eräs keskustelussa kehuttu hiekka on luonnonhiekkaa tietyssä montussa, tietystä kulmasta nostettuna. Eli kenttämestari on löytänyt hyvän söörin jossa on a) halpaa ja b) hyvää hiekkaa.
Itse olen pyrkinyt valitsemaan hiekan suunilleen samaan tapaan. Esivalinta yleisen elämänkokemuksen perusteella, ja muutamasta on rakennetuu koebunkkeri, joita on sitten peluutettu. Mielipiteiden mukaan sitten mennään.
Ainiin, entä väri?
HIenoa settiä taas Keeperiltä.
Tosiasia kuitenkin on, että sitä hiekkaa on bunusta lyötäessä AINA liian vähän tai liikaa ja kaikenlisäksi se on IHAN väärää laatua. 🙂
Suurkiitokset Keeper kattavasta vastauksestasi. Vielä askarruttamaan jäi vertaukset ulkomaiden bunkkereihin joista puhuttiin. Suomalaiset soraharjut joista hiekkaa jalostetaan ovat käsittääkseni aika ainutlaatuisia joten vertailukohtaa ei hevin löydy perinteisiin lomakohteisiin verrattuna jos siis golfista puhutaan. Minulle on maailmalla kerrottu että siellä bunkkerihiekka murskataan korrallista onko tosiaan näin? Jos näin on niin sen kiintotiheys on jo niin paljon pienempi kuin meidän käytössä olevat ainekset että vertailu on varmaan haastavaa, keveys siis käsittääkseni mahdollistaa karkeamman kiviaineksen, vaiko?
toveri kirjoitti: (20.9.2014 17:51:36)
Minulle on maailmalla kerrottu että siellä bunkkerihiekka murskataan korrallista onko tosiaan näin?Toivottavasti ei! Tuosta ei luonnon raiskaaminen enää juurikaan pahene. Käyttää nyt lähes uhanalaista eläinlajistoa golfkentän bunkkerihiekaksi?? Huhhuh…
-
JulkaisijaArtikkelit