26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Bunkkeriharavat

Etusivu Foorumit Yleistä Bunkkeriharavat

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 27)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Mikä on oikea tapa sijoittaa bunkkeriharavat? Yleensä haravat ovat miten sattuu ja selkeitä ohjeita haravan sijoittamiseen ei ole. Jos haravat sijoitetaan bunkkeriin, silloin ne haittaavat vähiten kentän hoitotöitä. Mutta toisaalta kun pelaaja nostaa haravan bunkkerista onko se sääntöjen vastaista esteen hiekkaan koskemista.

    Haravan nostaminen ei ole rangaistavaa bunkkerista. Myös haravan voi ottaa valmiiksi mukaan bunkkeriin lyömään mentäessä ja heittää sen siihen viereen.

    Rangaistavaa tästä tulee silloin jos haravaa heitetään/sitä pistetään hiekkaan tarkoituksena selvittää bunkkerin olosuhteita.

    Kotikentällä haravat lyödään pystyyn bunkkerin sisäpuolelle. (päässä piikki)

    Ellei kentällä ole erityisiä haravatelineitä, mielestäni niiden oikea paikka on bunkkerissa ja siten asetettuina, että varsi on etenemissuuntaan. Jos ne ovat maassa bunkkerin ulkopuolella, ne estävät varsin usein pallon joutumisen bunkkeriin, ja sehän ei ole missään nimessä satunnaisessa paikassa olevan haravan tehtävä.

    Nimetön

    Harava jätetään käytön jälkeen kokonaan bunkkeriin ja varsi tulo- eikä menosuuntaan.

    Parhaita ovat kyllä erilaiset telineet, jolloin harava ’puuttuu peliin’ mahdollisimman vähän.

    On esitetty myös, että paras asento haravalle olisi varsi kohtisuoraan lyöntisuuntaa päin, harava-osa lyönnin suuntaisesti. Tällöin pallon pysäyttävää pinta-alaa on kaikkein vähiten.

    (Toimii tietenkin vain kun harjan toinen pää on käyrä.)

    haravien tarkoituksenmukaisin sijoittelu on ratkaistava kenttäkohtaisesti sen mukaan millaisia kentän bunkkerit ovat. Jos haravat ovat bunkkerissa, pelaajien pitää yleensä astua bunkkeriin hakeakseen ne bunkkerin toisesta päästä, jolloin haravoitavaa tulee turhaan lisää, tai, jos bunkkerit ovat syviä, harava voi pysäyttää pallon bunkkeriin niin, että se ei pysy paikallaan kun harava poistetaan, ja dropattaessa pallo ei pysy rinteessä vaan valuu aina bunkkerin pohjalle, lähemmäs reikää, jolloin pallo on dropattava bunkkerin ulkopuolelle rankkarilla.

    Bunkkerin ulkopuolella haravat taas saattavat ohjata palloja bunkkeriin tai estää niitä menemästä sinne, ja ne haittaavat ruohonleiikkuuta, kun ne on siirettävä sivuun ennen leikkaamista.

    R&A:n suositus on asettaa haravat bunkerin ulkopuolelle siten, että ne vaikuttavat peliin mahdollisimman vähän.

    Kyllä se on se oikea tapa Suomessa, jossa ei kuitenkaan osata laittaa haravaa johonkin bunkkerin ulkopuoliseen paikkaan jossa se haittaisi peliä mahdollisimman vähän. Se on sitten aika sama, miten sen sinne asettaa. Eihän se siellä peliä haittaa, jos ei lyö bunkkeriin, ja jos lyö, saa syyttää itseään….

    Mutta varoituksen sana: Jos joudutte hakemaan haravan muutamalla askelmalla bunkkerista eri paikasta niin alkää kilpailussa haravoiko niitä jälkiä ennen lyöntiä …se on kaksi rankkaria. Harjoituskierroksella suosittelen kuitenkin tätä haravointia, se nopeuttaa peliä.

    Nimetön

    Kyllä haravan paikasta määrää kunkin glubin toimikunta.Valitettavan usealla glubilla tällaista määräystä ei kylläkään ole.Niillä kentillä ,joilla määräys on ,niin se varsin yleisesti on ,että harava bunkkeriin ja varsi tulosuuntaan,siten aseteltuna ,että se tulee mahdollisimman epätodennäköisesti mukaan peliin.

    Mikähän siinä on, että Suomessa näkee harvoin muualla maailmassa yleisiä, yhdestä rautalangasta väännettyjä haravatelineitä, jotka ovat paras ratkaisu haravan sijoittamiseen. Eihän tuommoinen rautalankateline voi paljoakaan maksaa. Onko niin, että meikäläiset kentät eivät tunne ko. laitetta? Vai mistä syystä niitä ei oteta laajemmin käyttöön?

    rautalangasta väännetty haravateline puhkaisee bunkkerihiekan alle sijoitetun suodatinkankaan joka kerta kun se lyödään pystyyn uuteen paikkaan.

    Meilläpäin käytetään joka kentällä niitä tökittävia rautasysteemejä. En ole ikinä nähnyt, että niistä aiheutuisi jotain haittaa bunkkerille, vaikka kankaaseen tulisikin reikä. Ei mitään vaikutusta bunkkeriin. Mielestäni paras systeemi.

    Nimetön

    Tiedätkö muuten ,minkä takia bunkkerin pohjalle on laitettu suodatinkangas.Mitä merkitystä sillä on ,jos siihen tulee reikä.

    Nimetön

    Viime kierroksella puhuttiin tästä asiasta leftin kanssa. Olin sitä mieltä, että ykköstiillä oleva ohje näyttäisi olevan liian selvästi annettu kun juuri kukaan ei osaa laittaa haravaa bunkkeriin. Hän vain totesi, että eipä tosiaan, ohje on hänen kotikentällään isoin kirjaimin joka haravassa, mutta eipä toimi, ei.

    Muutekseen: Olikos säännöissä niin, että jos pallo löytyy bunkkerin ulkopuolelta haravan alta ja haravaa nostettaessa pallo liikkuu, niin yksi rankku tulee? Vai tuleeko rankku bunkkerissa samasta tilanteesta?

    Nimetön

    Säännöt 24-1a,30-3d i,20-3d ii.KATSO SIELTÄ.

    Suodatinkangas estää bunkkerihiekkaa sekoittumasta alla olevaan maa-ainekseen. Suomessa hiekan alla on usein savea tai karkeampaa hiekkaa. Jos kangasta ei ole, hiekka ja savi sekoittuvat vähitellen ja kivet nousevat hiekan sekaan. Samoin käy, kun kankaaseen lyödään rautalankavirityksellä reikiä.

    Nimetön

    Nyt on kyllä vieraspelaajan tiedot maanrakennuksesta varsin hepposet.Bunkkerihiekan rakeisuus asettuu läpäisyprosentin mukaan 0.063 ja 2.00 mm.n välille.Ka,n ollessa 0.30 mm,n tietämissä.Suodatinhiekan vastaavat arvot on niin lähellä bunkkerihiekan raekoostumusta ka,n ollessa 0.5 mm,n luokkaa,ettei pohjamaan sekoittumisesta ole mitään vaaraa.Suodatinkankaallahan korvataan nimenomaan suodatinhiekka.Yleisin virhe bunkkerinrakentamisessa onkin,että suodatinkangas vedetään bunkkeri luiskiin asti,kun se pitäisi laittaa vain sinne pohjalle ja sielläkin se melko tarpeeton,koska bunkkerihiekan raekoko on niin pieni ja lähellä suodatinkerroksen raekokoa.Suodatinkangashan limottuu aikaa myöten bunkkerin pohjalla muodostaen tiiviin kaukalon,jolloin sadevesi ei pääse pois bunkkerista.Tämä on suurin syy,miksi bunkkereissa on vanhemmiten aina vettä.Salaojan pitäisi olla suodatinkangasta käytettäessä suodatinkankaan yläpuolella,jotta bunkkeri myös kuivuisi.Suuri virhe bunkkerin rakentamisessa on se,että se asennetaan myös reunoille.Ennenpitkää hiekka valuu siitä ja kangas tulee näkyviin.Näin syntyy niitä tarpeettomia kiinteitä haittoja bunkkeriin.Oikeastaan on parempi,kun näitä haravan telineitten pistokohtia olisi mahdollisimman paljon ja mieluiten myös bunkkerin pohjalla.Monet rakentajat ovat menneet näiden rättikauppiaitten retkuun.Suodatinkangasta ei saa asentaa ikinä kaukalonmuotoon,niinkuin bunkkerin muoto yleensä on.Tämän kertoi jo ensimmäinen sxuodatinkankaan maahantuoja G W Sulin,joka toi ensimmäiset Fibertxin kankaat Tanskasta Suomeen vunna1974 pitäessään mainosluentoaan Dipolissa.

    Tarviiko niitä rautalankahärveleitä mennä siirtämään joka kerta kun joutuu bunkkeriin. Olen pelannut usealla kentällä missä niitä käytetään ja usein itse myös joutunut nostamaan rautahässäkän pois, mutta kyllä minä sen samaan paikkaan tökkäsen takaisin. Joten jos kaikki pistävät samaan reikään takaisin niin ei tule ylimääräisiä reikiä. Sitä paitsi minun mielestäni ne rautahässäkät toimivat erittäin hyvin. Yksi vaihtoehto on tietenkin että ei lyö sinne bunkkeriin 🙂

    Jos pallo on kiinni bunkkeriharavassa (bunkkerissa), niin eikös haravan saa poistaa ja pallon asettaa rangaistuksetta paikalleen, eli ei tartte dropata.

    Nimetön

    Saa.

    ’Rautalankahäkkyrät’ isketään aina nippa nappa bunkkerin puolelle eikä niistä koskaa ole ollut todellista haittaa pohjakankaalle.

    saa asettaa takaisin paikalleen. Pallon paikka on syytä merkitä ennen haravan nostamista. Yleinen virhe on se, että pallo myös nostetaan tässä tilanteessa ennen haravan nostamista, mitä ei saa tehdä, paitsi jos pallo on haravan päällä.

    Omasta mielestäni käytännöllisimpiä bunkkeriharavoita ovat piikkipäiset, jotka voi lyödä maahan tasoitushommat tehtyään bunkkerin viereen.

    Joskus on tullut mieleen – ihan ystävällisessä hengessä – että monellako rankulla selviäisi kisasta, jos vieraspelaaja olisi merkkarina? Sen verran tarkkaa tuo sääntötuntemus tuntuu olevan pikkuasioilta tuntuvissa jutuissa.

    Ostin uuden sääntöoppaan ja sitä tavaillaan uutterasti jatkossa.

    Vastaus riippuu täysin siitä, montako palloa lyöt kierroksella outiin, vesiesteeseen, omaan bagiin tai pelaamattomaan paikkaan.

    Muiden rankkareiden osalta selviää kun toimii niin kuin ammattilaiset – kysymällä ensin.

    Tuo oli hyvä vinkki, tyhmiä kysymyksiä ei ole golffissa(kaan).

    Kyllä normaalitilanteissa kysyn luvan merkkarilta ennen palloon koskemista tai vapautumista/droppausta, mutta tuo oikea nostojärjestys oli upo uusi asia. Tosin tilanne ei liene niitä yleisimpiä.

    Nostan bunkkerihavaraa vapauttaakseni pallon pelattavaksi ja pallo liikahtaa, rankku. Jos epäilen, että haravan nosto liikauttaa palloa, saanko merkata pallon paikan ja nostaa sen ennen haravaa.? Mahdollinen tilanne, jos pallo on pysähtynyt esim. haravan piikkejä vasten.

    Eikös harava ole liikuteltava haitta, jolloin sen poistaminen ei aiheuta rankkareita?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 27)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #376550 kohteessaBunkkeriharavat

Etusivu Foorumit Yleistä Bunkkeriharavat