Pääkirjoitus

Avoimuudesta on tullut golftoimialan keskeinen arvo.

Avoimuudesta on tullut golftoimialan keskeinen arvo.

Iloinen etsikkoaika

Finlandia-talolla maaliskuun alussa järjestetyssä Golfliiton 60-vuotisjuhlagaalassa pisti silmään yksi erityinen asia: mihin tahansa suuntaan katsoikaan, ympärillä näkyi iloisia ihmisiä. Gaalan tunnelma oli vapautunut. Ihmisillä oli silmin nähden mukava olla.

Monelle alkutahdit juhlan rentoon tunnelmaan oli lyönyt aikaisemmin aamupäivällä pidetty Golfliiton ylimääräinen liittokokous. Pitkään valmisteltu esitys liiton toimintasääntöjen muuttamisesta hyväksyttiin vastaansanomattomin lukemin 153–35.

Tulos oli monelle yllätys. Äänestyksestä ennakoitiin tasaisempaa, sillä sääntömuutosesityksen keskeisimmästä kohdasta, Golfliiton liittovaltuuston lakkauttamisesta ja siirtymisestä kahden vuotuisen liittokokouksen hallintomalliin, oli väännetty pitkään kättä.

Liittohallituksen kokoukseen tuoma esitys oli lopulta huolellisesti valmisteltu, ja sitä asettui kannattamaan yli 80 % jäsenseuroista. Valtuuston säilyttämistä puoltaneillakin oli aiheelliset perustelunsa, mutta kentän viesti oli lopulta selvä: Golfliiton jäsenseurat halutaan entistä laajemmin mukaan päätöksentekoon.

Alueellisesta edustuksellisuudesta halutaan pitää tiukasti kiinni ja läpinäkyvyyttä halutaan parantaa. Avoimuudesta on tullut aiheellisesti toimialan keskeinen arvo.

Liittokokouksen päätös on jatkumoa Golfliitossa viime aikoina tapahtuneille lukuisille muutoksille. Vajaan puolen vuoden aikana liitossa on vaihtunut jo päävalmentaja, hallituksen puheenjohtaja ja puolet hallituksesta, ja kevään aikana valitaan vielä uusi toiminnanjohtaja operatiivisesti tehtävästä jo väistyneen Petri ­Peltoniemen tilalle. Lisäksi kilpa- ja huippu-urheilupäällikön tehtävä lakkautettiin tammikuussa.

Toimintasääntöjen uudistaminen keventää nyt koko Golfliiton hallintomallia pudottamalla yhden päätöksentekoelimen pois lajiliiton rakenteesta.

Muutosta on golfalalla todella peräänkuulutettu, mutta ääneen on pohdittu jo sitäkin, muuttuuko liian moni asia kerralla? Ei muutu, äänestäisi selvä enemmistö luultavasti tällä kertaa. Juuri nyt, muutokseen kohdistuvat odotukset ovat huipussaan.

Golfilla on nyt mitä otollisin etsikkoaikansa myös järjestöpolitiikan ulkopuolella. Rion olympiaturnaus teki hyvää lajin imagolle potentiaalisen harrastajakunnan silmissä, ja Yle Urheilu palkittiin olympiagolfin televisioinnista oikeutetusti vuoden urheilutoimituksena.

Olympiagolf teki tiettävästi vaikutuksen myös Ylen omaan organisaatioon. Seuraava askel on alleviivata viestiä siitä, kuinka hyvin golf sosiaalisena terveysliikuntalajina Ylen yleishyödyllisyysperiaatteisiin oikein istuukaan.

Viesti on vietävä samalla myös muille medioille ja ennen kaikkea Helsingin Sanomille, joka aiheutti huolimattomalla Itämeren ravinnekuormituksista kertoneella artikkelillaan golfille alkuvuoden imagotappion. Sen jälkiä paikattiin kuitenkin yhteistyöllä Golfliiton ja Suomen Golfkentät ry:n laadittua yhteisen vastineen. Samalla tapaus kannusti valistamaan golfin tutkitusti positiivisista ympäristövaikutuksista entistä voimallisemmin.

Näkemyseroja toimialalla toki edelleen on, ja vaikeita ratkaisuja on yhä edessä, mutta suomalaisessa golfperheessä katsotaan nyt samaan suuntaan. Golfgaalan iloisessa illassa toimialan varsin tuoreista sisäisistä kiistoista ei näkynyt jälkeäkään.

Eräs paikalla ollut tiivisti juhlagaalan tunnelman osuvasti: ”Tuntui siltä, että golfheimot kokoontuivat yhteen, saman nuotion äärelle.”

Illan sinertävässä juhlavalaistuksessa saattoi melkein nähdä rauhanpiipun kiertäneen pöydästä toiseen.

Vai lakritsiako se jo oli?

Jere Jaakkola päätoimittaja

© (2017) Golf Digest Publications. Kaikki oikeudet pidätetään.