Päättyneenä kesänä oli tarkoitus ”bongailla” ahkerasti rästiin jääneitä kotimaisia kenttiä, mutta heinäkuussa kipeytynyt akillesjänne esti hyvät aikeet. Joitakin uusia reikiä ennätin sentään pelaamaan ja tässä vähän ajatuksia niistä: Vaasan kenttä sai jo muutama vuosi sitten uuden yhdeksikön, johon pääsin osittain tutustumaan ”huru-ukkojen” mestaruuskilpailuissa heinäkuun alussa. Varsinaiseen 18 reiän kenttään on otettu mukaan muutamia näistä uusista väleistä, joista valtaosa sijaitsee kuitenkin erillisellä 9-reiän kentällä. Kumpuilevaan metsään rakennetut uudet reiät poikkeavat dramaattisesti tasamaalle rakennetusta ns. vanhasta kentästä. Pitkille mailoille ei siellä ole käyttöä ja tiiauspaikoilla on pakko miettiä mm. sitä mistä haluan lyödä seuraavan lyöntini. Kuulostaa ihan vanhanaikaiselta kunnon golfilta. Eikö vain? Kentän uusimmat reiät, kuten 9 edellistäkin, on suunnitellut ruotsalainen Björn Eriksson. Kävin heinäkuussa myös pitkästä aikaa Tahkolla jonne oli, sitten viime käyntini, ilmestynyt jo toinen kenttä. Uusi kenttä olikin miellyttävä yllätys, ja myös kovasti erilainen kuin toistakymmentä vuotta sitten perustettu ja monien ylistämä vanha kenttä. Mielestäni Tahkon vanha kenttä on golfillisesti hyvin keskinkertainen, mutta saa ehkä vähän ansiotontakin arvonnousua todella näyttävistä maisemistaan. Uusi kenttä on sen sijaan onnistunut kokonaisuus, jossa peli sujui ja jossa on toteutettu monia nykygolfin parhaita periaatteita. Kentän suunnittelun ja rakentamisen toteuttivat varmasti jo 90-vuotias Jan Sederholm Ruotsin Helsingborgista, sekä hänen suomalainen ”työrukkasensa,” Lemminkäisen Kari Putkinen. En ole tältä parivaljakolta näin hyvää jälkeä ennen nähnyt ja esimerkiksi muutamaa vuotta vanhempi ja samojen miesten Naantalin Kultaranta Golf, on mielestäni selvästi tätä Tahkon uutta kenttää vaatimattomampi. Rovaniemeläisten golfarien pitkä odotus päättyi kun heidän, Ounasvaaran rinteillä sijaitseva kenttänsä laajeni elokuun lopulla 18 reikäiseksi. Paitsi täysimittaisesta kentästä ovat sikäläiset innoissaan uusien reikiensä laadusta. Ne (numerot 5 – 13) on onnistuttu vetämään vaativaan maastoon jyrkkiä ylä-/alamäkiä taitavasti vältellen. Väyliä on juoksutettu eestaas kuin alppiteitä konsanaan, aina lievästi laskien tai nousten. Kentän kuntokin oli vielä syyskuun lopulla todella loistava ja sieltä avautuvat näkymät kohti kaukana siintäviä tuntureita ovat suorastaan henkeäsalpaavat. Nepotismista syyttämisen uhallakin on pakko todeta, että uudet väylät on suunnitellut Lassi Pekka Tilander.
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitTilander Tuulettaa1
BlogitEntinen tyttö
BlogitEntinen tyttö
BlogitIlon sanomat
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitSami Sarpakunnas3
BlogitTilander Tuulettaa3
