Olen hieman huvittuneena seurannut kuinka, nyt viikonvaihteessa pelatun, Players Championshipin omistava PGA Tour on valjastanut kaikki mahdolliset voimat puhumaan niin sanotusta viidennestä majorista ja pikkuhiljaa ujuttamaan sitä, jo kauan sitten hyväksyttyjen neljän suuren jatkeeksi.
PGA Tourilla näyttää siis olevan melkoinen kompleksi siitä, ettei sillä ole yhtään majoria. Golfseura nimeltä Augusta National omistaa Mastersin, USA:n Golfliitto (USGA) omistaa U.S. Openin, opettavien ammattilaisten liitto omistaa PGA:n sekä myös USA:n puolen oikeudet Ryder Cupiin. Euroopan puolella golfseura nimeltä Royal & Ancient omistaa luonnollisesti kaikki oikeudet The Openiin, mutta European Tour on sen sijaan onnistunut kaappaamaan suurimman (90%) osan, Euroopassa pelatun Ryder Cupiin oikeuksista niiden alkuperäiseltä omistajalta brittien PGA:lta.
Viikonvaihteessa siis kaikki mahdolliset tahot toitottivat tästä niin sanotusta viidennestä majorista. Kaikki televisiokommentaattorit eri kielialueilla, kaikki uutisten lukijat Yle mukaan lukien ja kaikki tv:ssä nähdyt haastateltavat oli pantu ylistämään tapahtumaa puitteiltaan ylivertaiseksi eli yhtään kiveä ei jätetty kääntämättä.
Pyrkiessään yhdeksi suureksi The Players on tehnyt monet asiat ihan oikein. Muiden miesten majorien tapaan se ei ole ottanut nimeensä minkään firman nimeä tai tuotemerkkiä, ja sen käyttämä kenttä on muutaman alkuvuoden jälkeen pysynyt, esimerkiksi Mastersin tapaan koko ajan samana. Rahaa on ollut aina paljon jaossa ja tämänkertainen potti oli taas kaikkien aikojan suurin. Tätä rahalla mässäilyä en kuitenkaan pidä kovin tärkeänä asiana, sillä jos sille linjalle mennään, niin pian joku arabimaa tarjoaa voittajalle kolme miljoonaa ja alkaa puhua jo kuudennesta majorista.
Hassuinta tässä major-kelpoisuudessa on tietenkin se, ettei ole mitään elintä joka siitä asiasta voisi jotain päättää. Joskus viime sotien jälkeen golfista kirjoitelleet toimittajat alkoivat kutsua silloin tärkeimpinä pitämiään neljää turnausta majoreiksi, ja siihen päätökseen olemme olleet tyytyväisiä jo pitkän aikaa. Vuonna 1974 alkanut The Players on jo kauan halunnut joukkoon mukaan, mutta vanhana golfkirjoittajana olen kuitenkin sitä mieltä, että katsottaisiinko nyt vielä tuollaiset 50 vuotta.
Bobby Jonesin ”Grand slam” siis koostui neljästä majorista, aikana jolloin USA ja British Amatour Openit olivat mukana laskuissa.
Minä olisin Lassiakin haluttomampi nimeämään mitään uutta golfkisaa Majoriksi. En tekisi sitä edes 50 vuoden kuluttua. Mitä enemmän Majoreita on sitä haalistuneemmaksi muuttuu Major-voittajan sädekehä. Jo tällä hetkellä pidän Augustan The Mastersia ja Brittein saarilla pelattavaa The Openia muita kahta Majoria hohdokkaampina. US Open on arvoasteikossani kolmosena ja PGA Championship neljännellä sijalla. Jos saisin päättää ottaisin Major-listalle vain kolme ekaa.