Jo viimeisiin päiviinsä edennyt tämän vuoden lokakuu on hellinnyt suomalaisgolfareita ennennäkemättömällä tavalla. En muista koskaan pelanneeni tässä maassa ja tähän vuodenaikaan niin monilla hyväkuntoisilla kentillä.
En panisi tätä ilmiötä, ainakaan tällä kertaa, ilmaston yleisen lämpenemisen ”ansioksi,” koska lämpötilat ovat sentään pysytelleet kutakuinkin normaalin vilpoisella tasolla. Se, että pallomme rullaavat kuin heinäkuussa johtuu pelkästään siitä, että meille yleensä niin tyypilliset syksyn sateet ovat tänä vuonna pysytelleet – onneksemme – lähes kokonaan poissa.
Kovana pysyneet kentät ovat myös tehneet kierroksistamme selvästi nopeampia, kun ei ole, aikaisempien syksyjen tapaan, juurikaan tarvinnut palloa merkata, nostaa, puhdistaa ja asettaa.
Jotkut kenttätoimikunnat ovat tietenkin, luultavasti pelkästään kalenteria tuijottaen, julistaneet kentilleen talvisäännön tai siirtosäännön, joksi sitä kai nykyisin kutsutaan. Minusta siirtosääntöä pitäisi, vuodenajasta riippumatta, käyttää vain silloin kun palloon tarttuu kuraa tai savea. Laiha ruohonkasvu ei saisi koskaan edellyttää palloon kajoamista eli ”tupsuttelua,” jota niin hanakasti usein hyväksikäytämme. Pallojen lisäksi myös golfkärryt ovat nyt rullanneet hyvin kovalla alustalla ja niin kengät kuin housunlahkeetkin ovat pysyneet siisteinä.
Syksyn hyvät olosuhteet ovat innoittaneet allekirjoittaneen, nyt jo hieman laiskistuneen bongarin, pelaamaan myös monilla sellaisilla Etelä-Suomen kentillä, joilla ei ole, syystä tai toisesta, tullut viime vuosina vierailtua. Ohjelmaan ovat mahtuneet mm. Porvoo, Kotojärvi, Hirvihaara ja jopa kinkkukilpailut Hartolassa.
Nämäkin kentät ovat olleet poikkeuksetta hyväkuntoisia, mutta erikoismaininnan ansaitsee varmasti, hyvän ystäväni ja viime kesäkuussa poismenneen Jorma Huhtasen aikanaan suunnittelema Hirvihaara, jonka ruohopeitteet pärjäävät laadussa ja eheydessä mille tahansa tämän maan kentälle.
Tätä kirjoitettaessa aivan oikea syksy näyttäisi nyt painavan päälle ja poikkeuksellisen hyvät olosuhteet saattavat pian olla muisto vain. Viime vuosina olen juuri näihin aikoihin saanut matkustaa golfporukoiden kanssa usein sekä Turkkiin, että Tunisiaan, mutta nyt niihin kumpaankaan ei, sattuneista syistä, tahdo löytyä matkustajia. Tästä olotilasta näyttäisivät eniten hyötyvän takavuosilta tutut kohteet esim. Espanjassa ja Portugalissa eli sinnepä sitten vaan…
