Tilander tuulettaa |
11.10.2018

Golfkatsomoissa ei olla turvassa

Ryder Cupin seuraaminen tuli ranskalaisnaiselle Corine Remandelle todella kohtalokkaaksi, sillä tämänhetkisten tietojen mukaan hän menetti näkönsä toisesta silmästään. Hän seisoi katsomossa tuhansien muiden ihmisten seassa kun ”vuoden golfarin” Brooks Koepkan, hieman vasemmalle taipunut uloslyönti, osui häneen ikävin seurauksin.

Aika paljon näitä yleisön sekaan menneitä lyöntejä on viime aikoina nähty ja tavaksi on tullut, että pelaaja lahjoittaa osumansa kohteelle nimmarilla varustetun golfhanskansa ja sitten vähän nauretaan päälle. Nytkin olin näkevinäni, että Koepka oli ojentamassa uhrilleen hansikasta, mikä tuntui tällä kertaa aika irvokkaalta, kun maassa makasi, pää veren peitossa oleva ja varmasti lähes tajuton nainen. Toivottavasti kisojen järjestäjien vakuutukset takaavat uhrille kunnon hoidon ja tuntuvat korvaukset tapahtuneesta. Vaikka Brooks Koepka on syytön siihen, että yleisö seisoi väärässä paikassa, voisi hänkin, järkyttynyttä mieltään rauhoittaakseen, muistaa uhriaan muutenkin kuin sillä vähän käytetyllä hansikkaalla.

Paljonkaan ei taida olla tehtävissä tämäntyyppisten onnettomuuksien estämiseksi koska, kuten kaikki hyvin tiedämme, pallo voi välillä hakeutua mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Tämä Pariisin kenttä on varta vasten rakennettu isoja tapahtumia silmällä pitäen, mutta sekään ei riittänyt tekemään siitä täysin turvallista. Nyt puhutaan taas paljon siitä, että fore-huuto pitäisi heti kajahtaa ilmoille, mutta se tahtoo tulla aina pienellä viiveellä ja saa, parhaassa tapauksessa, melkein äänen nopeudella lähtevän pallon kiinni vasta siellä jossain 200 metrin paikkeilla.

Mielestäni järjestäjien pitäisi etsiä ja merkata kentältään muita vaarallisempia alueita esimerkkinä vaikkapa sellainen, yleensä draiverilla avattava kapea reikä, jonka oikeaa puolta vartioi vesieste. Sitä välttääkseen pelimiehet ottavat usein vähän tiukemman otteen mailastaan ja pallo kaartaan usein vasemmalle pahaa aavistamattoman ja köyden takana pällistelevän yleisön sekaan – joskus jopa kohtalokkain seurauksin, kuten nyt nähtiin.

Lajin mainiot etiketti -säännöt suojaavat meitä tavallisia golfareita aika hyvin, mutta suurten ihmismassojen hallinnoimisessa me olemme aika neuvottomia ja näytämme vain toivovan, että kaikki menisi hyvin. Kun tämän päivän huippupelaajat ovat, kiitos television, muuttuneet lähes rock-tähtien kaltaisiksi julkkiksiksi joita haluamme ihailla – mieluummin aivan lähietäisyydeltä – tulee näitä suuria massatapahtumia ja nyt nähdyn kaltaisia tapaturmia riittämään jatkossakin.

Tässä yhteydessä tuli mieleen eräs vanha typerä käytäntö, joka on meille tavallisille golfareille aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita ja muutaman tietooni tulleen kohtalokkaan osuman. Varsinkin monissa Aasian maissa on edelleen käytössä ns. ”Call hole” -käytäntö, jonka kuvitellaan nopeuttavan peliä. Siinähän par-kolmosen viheriölle ehtinyt ryhmä merkkaa pallonsa, menee greenin taakse ja antaa tiiauspaikalla olevan ryhmän suorittaa avauslyöntinsä. Tietooni on tullut ainakin kaksi vaikeaa, tämän vähemmän nerokkaan ”keksinnön” aiheuttamaa kallovammaa. Tänä vuonna vähän hätkähdin, huomattuani vanhalla lempikentälläni Kotkan Mussalossa, tätä kurjaa käytäntöä suositeltavan.

Kommentit

Lassi kirjoitti: ’Vaikka Brooks Koepka on syytön siihen, että yleisö seisoi väärässä paikassa, ’

Seisoiko yleisö väärässä paikassa? Jos seisoi, niin järjestäjillä on jokin mennyt pahasti vikaan. Vai onko tämä(kin) fakta Lassin oma mielipide?

Isoissa golfkilpailuissa käytetään tuhansia henkilötyötunteja yleisön sijainnin ja liikkeiden hallitsemiseen. Tuntuisi oudolta, että Pariisissa yleisöä olisi päästetty alueille, joilla sen ei kuulu olla.

Minulle jäi epäselväksi mitä Lassi tällä kirjoituksellaan oikein hakee. Sinänsä aihe on hyvä, onhan golfpallo jopa tappava esine, vaikkei se kuljekaan likikään äänen nopeudella, kuten Lassi kirjoituksessaan antaa ymmärtää.

On paljon urheilulajeja, joissa katsojan vastuulle jää seurata ns. peliä. Toki vahinkoja voi silti sattua pelivälineiden lentäsessä kovaa vauhtia, mutta vastuu on edelleen katsojalla, ainakin omasta mielestäni.

Muistan hyvin myös Talin mene nopeasti pallolle ja lyö-säännön, kun takaa tulevan lyönti kääntyikin yllättäen soketiksi ja sitten dyykattiin tosissaan, äkkiä perään oma lyönti ja sitten taas juostiin. Edellä olevat pyysivät anteeksi vastaan tullessaan kun olivat viipyneet greenillä muutaman ylimääräisen minuutin epäonnistuneiden chippien jälkeen. Golfia kauheimmillaan!

Oma kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.