Päätin kertoa teille suosikkikohteistani maailmalla. Olen pelannut golfia 31:ssä eri maassa ja useissa näistä maista kymmeniä kenttiä. Paikat mistä kerron ovat jääneet mieleeni joko mahtavien kenttien, upean luonnon tai mielenkiintoisen ympäristön vuoksi. Tässä seuraava kohde, mikä pääsee listallani kymmenen parhaan joukkoon.
Halmstad, Ruotsi
Tämä osuukin sopivasti, koska tasan vuosi sitten muutin kyseisestä kaupungista pois. Vuonna 2007 Halmstadissa pelattiin Solheim Cup, mitä olisin halunnut mennä katsomaan, mutta itselläni oli kilpailut samaan aikaan. Vuotta myöhemmin muutin sinne opiskelemaan ja asumaan.
Olin sinä syksynä kuin taivaassa. Kun edeltävässä kotikaupungissani Oulussa oli hyytävät syyskelit, oli Halmstadissa vielä shortsikelit. Muistan iloinneeni myös siitä, että harjoitellessa ei enää tarvinnut käyttää hyttysmyrkkyjä.
Treenipinnat olivat todella hyvät. Oli isoja puttigreenejä ja todella hyvässä kunnossa olevia suuria wedgealueita. Nyt menee hifistelyksi, mutta greenejä oli erityylisillä ruohoilla ja ruoho, miltä wedgejä ja chippejä löimme oli todella kompaktia. Maasta ei lähtenyt hirveätä ruohotuppoa mudan kera, vaan lyönnit lähtivät pinnasta ja lyöntijälkeä tuskin jäi. Laadukkaan pinnan vuoksi greenit ja muut harjoitusalueet kestivät kovaa käyttöä.
Kun sitten tuli talvi, niin löimme klubin studiosta rangelle lämpölamppujen lämmittäessä, joiden ansiosta treeniajan pystyi noin tuplaamaan. Tällainenhan olisi helposti järjestettävissä myös Suomessa.
Lähellä kotiani oli 3 loistavaa, 2,5 hyvää sekä 2 keskinkertaista kenttää. Kaikki 20 min ajomatkan sisällä kodistani. Loistaviksi laskin Tylösandin Södran ja Norran, sekä Haverdalin. Holms GK oli myös hyvässä kunnossa, Ringenäsin kentiltä näkymä merelle oli maaginen. Flygstaden ja Strandtorp ehkä enemmän aloitteleville sopivia.
Kun sitten vielä Volkswagen Golfarena avattiin muutamia vuosia sitten, olivat olosuhteet golfissa kehittymiseen loistavat. Meidän luokka oli itse asiassa suuresti vaikuttamassa siihen millainen areenasta tuli. Golfareenalla sai lyödä minkä mittaisia lyöntejä vain tahtoi kohti greeniä. Jotta treeni olisi pelinomaisempaa, pystyi valitsemaan greenin, mitä reunusti vesieste. Tämä siksi, että myös harjoitellessa tulisi samoja ”pelkoja” kuin pelitilanteissa. Rangella pystyi lyömään parista eri suunnasta, jos tuulen suunta ei miellyttänyt. Harjoitusgreenejä lähipeliä ja lähestymisiä varten oli ainakin parhaimmillaan 9–12.
Lienee sanomattakin selvää, että paras aika Halmstadiin menolle olisi heinäkuu. Silloin säät ovat yleensä loistavat ja ruotsalaiset ovat kesälomatunnelmissa.
Tylösandin kentän vieressä onkin mahtavat 10km pitkät hiekkasärkät ja Halmstad onkin nuorten keskuudessa yksi Ruotsin suosituimpia kesälomapaikkoja. Kello 17.00 alkaa Hotel Tylösandin legendaarinen after beach, missä on yleensä tunnettuja esiintyjiä. Iltaa vietetään rannalla joko katon tai taivaan alla. Musiikki raikaa yleensä Tylösandin kentälle asti, koska klubitalo on vain n. 400 metriä hotellista. Halmstad on siis loistopaikka siis golfintoilijoille, joiden menojalkaa iltaisin vipattaa. Ruotsalaiset miehet ja naiset sattuvat vielä usein miellyttämään silmää. ”örveltämistä” yökerhoissa ei näe samalla tavalla kuin välillä Suomessa, joten luulenkin, että laulu ”Helan går” on huijausta.
Itse pääsin Halmstad Golfklubbin jäseneksi ”jonon ohi”, vaikka jonotusaika on oikeasti noin parikymmentä vuotta. Kyllä, parikymmentä vuotta. Hinnat ovat jäsenille huokeat ja käytössä on kaksi todella hyvin hoidettua kenttää. Et tule löytämään kentältä kohtaa, missä ruoho on jäänyt leikkaamatta tai ei kasva. Greenit ja teeboxit on aina leikattu kauniisti kuvioon, eikä ensimmäisen vuoden kenttätyöntekijöitä päästetä lähellekään niitä.
Kenttä on aina rehevä, kaunis ja huoliteltu sekä klubirakennus erittäin kiva. Ravintola on suosittu lounaspaikka ja äänestetty useita kertoja Ruotsin parhaaksi klubiravintolaksi. Seura myös mm. järjestää jäsenilleen ilmaiskäyttöön simulaattorin talveksi. Sanat eivät lopu heidän toimintaansa ja kenttää ylistäessä, mutta jätän tämän nyt kuitenkin tähän ennen kuin eksyn aiheesta.
Mainittakoon vielä, että Ruotsissa proshopit ovat hyviä ja niitä on monia. Dormy on iso golfliikeketju, mistä tavaraa lähtee kotiin edullisesti. Halutessaan voi tietysti myös käydä katsomassa mikä ensi vuonna tulee Suomessa muotiin. Trendien matka Ruotsista tänne meille tuntuu aina kestävän sen vuoden.
Pahoittelen, että kuvat ovat vähän huonolaatuisia, mutta silloin kännykkäni kamera oli vähän huonompi. Tässä kuvia Halmstadista. Kuva, joka on otettu kaupungissa on kylläkin Tukholmasta, mutta siellähän kannattaa pyörähtää varsinkin, jos on liikkeellä auto-laiva yhdistelmällä.
Puss o kram,
Linda
Hieno tarina Linda, blogissa asiaa ja fiilista sekä monta hyvää vinkkiä myös meille Suomeen, kuten tuo lämmitetty range-studio. Odotan seuraavia suosikkikenttiä. PS. Myyrälle vaan tiedoksi, että täällä on tarkoitus kommentoida blogia – eikä toisia kirjoittajia. Sitä varten on foorumi ja jos se ei riitä, sitten on nämä hommafoorumit yms
Nyt oli Lindalla parempi ote kirjoittamisessa ja paljon uutta tietoa naapurimaan golfista, kiitos. Ps. Pitääkö GP:n pistää näitä automaattisesti starttaavia videomainoksia väliin, ne katkaisee samaan aikaan kuunneltavan Spotifymusiikin.
Taitaa tyttöpron elämä voittaa jopa Lentoemännän elämän!
Olen Lindan kanssa täysin samaa mieltä Tylösandin kentistä. Lisäksi sieltä on ikimuistoisia golfelämyksiä menneiltä vuosilta. Sain pelata kaksikin kertaa siellä kierroksen Joachim Häggmanin kanssa. Hän oli voittanut muutama vuosi aikaisemmin Scandinavian Mastersin, kun pelasin jomman kumman banan hänen ryhmässään Hello Sweden -kisassa. (Hello Sweden on systeemi, jonka kautta yritykset tms. sponsoroivat Ruotsin eri lajien huippu- ja junioriurheilua.) Kisassa oli paljon yleisöä ja peliryhmäämme seurasi kymmeniä katsojia. Minultakin kyseltiin, minkä alan huippu olen ja jouduinpa antamaan pari nimikirjoitustakin. Vieläkin tallessa on Stroke saver, jonka 18 väylän kohdalle Häggman joutui kirjoittamaan R**** 4, Jocke 5. Halmstad on hieno kaupunki ja Tylösandin kentät upeita.