Viime viikolla edesmennyt Suomen Golfliiton kunniapuheenjohtaja Seppo Soratie (1926–2019) johti Golfliittoa juuri niinä vuosina, kun kansakuntamme heräsi tällaisen lajin olemassaoloon ja jolloin uusien mukaan tulevien määrät saattoivat vuositasolla jopa kaksinkertaistaa jäsenkuntamme.
Seppo kuului vakuutusyhtiö Pohjolan ylimpään johtoon, jossa vaikuttivat myös muun muassa Veikko Laaksonen, Yrjö Niskanen ja Pentti Hämeenaho, kaikki innokkaita golfareita, mikä takasi suuren yhtiön merkittävän mukanaolon monissa lajia edistävissä hankkeissa.
Seppo Soratie ja Pohjola olivat vahvasti mukana silloin kun Suomen toista 18 reiän kenttää (EGS) puuhattiin. Seppo haki Ruotsista myös kentän suunnittelijan, Jan Sederholmin, joka tuli myöhemmin piirtämään tänne monta muutakin kenttää, mukaan lukien Sarfvikin molemmat.
Seppo Soratien aikana Golfliitto otti ohjelmaansa Business Golf Open -nimisen tapahtuman, joka oli omiaan tuomaan sillä hetkellä oikean tyyppistä väkeä lajin pariin. Niinpä lukuisat liikemiehet tarttuivat toimeen ja kenttiä alkoi syntyä pikavauhtia maan joka kolkkaan.
Yhtenä suurena vaikuttimena oli tietenkin vuonna 1983 valmistuneen maamme ensimmäisen osakekentän, Sarfvikin satumainen menestys, kun sen osakkeiden arvo nousi parhaimmillaan lähes 25-kertaiseksi. Kovin moni tarttui 1980-luvulla tähän loistavaan mahdollisuuteen “painaa” rahaa. Tämän suuren innostuksen aikaansaannoksia ihmetellään vielä tänäkin päivänä.
Seppo Soratie piti aina huolta siitä, että golf saisi enemmän tilaa myös eri medioissa, joista laji oli, sitten Eljas Erkon päivien, pysynyt poissa. Noina vuosina Suomen televisio lähetti suoraa ja ilmaista kuvaa muun muassa British Open -tapahtumasta. Vuonna 1982 Seppo hankki hyvän ystävänsä jääkiekkolegenda Sven Tumban myötävaikutuksella sen hetken maailman ykkösen ja viisinkertaisen major-voittajan, Severiano Ballesteroksen pelaamaan kierroksen mittaisen näytöspelin Talissa. Muistan vielä kuinka Seppo ojensi harvinaisen vilpoisen kierroksen päätteeksi mestarille ison suomalaisen karvalakin.
Seppo Soratie aloitti pitkään kestäneen golfuransa Helsingin Golfklubissa vuonna 1965, toimien muun muassa seuran kapteenina vuodet 1971–1972. Sarfvikin valmistuttua hän monien muiden Talin isojen herrojen tapaan muutti sinne, jossa ei tarvinnut – eikä vieläkään tarvitse – varata peliaikoja etukäteen, vaan karauttaa vain paikalle ja lähteä pelaamaan.
Seppo Soratie pysyi intohimoisena golfarina aivan loppuun saakka. Vielä viime kesänä, silloin jo 92 -vuotiaana hänet nähtiin pron pakeilla pahaa slaissia oikomassa. Terrierimäisen luonteensa takia hän jaksoi myös kiivailla ja väitellä pitkään milloin mistäkin lajiin liittyvästä asiasta. Itse tutustuin Seppoon jo hänen Talin vuosinaan ja näin läheltä, kuinka intohimoisesti hän oli golfin asialla. Kepeät mullat.
