Yleensä niin vanhoillinen Royal St.Andrews (R & A) ilmoitti viikolla, että se sallii tästedes etäisyysmittarin käytön toiseksi tärkeimmässä miesten kilpailussaan eli British Amateur’issa, kilpailussa jota 100 vuotta sitten pidettiin vielä yhtenä Majorina ja jonka Suomen Mikko Ilonen onnistui voittamaan vuonna 2000. Tämän tyyppiset ilmoitukset R & A antaa yleensä samaan aikaan yhdessä lajin toisen tärkeän päättäjän USGA:n kanssa, mutta jenkit ovat vielä odottavalla kannalla. Edellinen tällainen isompi yhteinen päätös oli ns. napaputtereille kohtalokkaaksi käynyt yhteisymmärrys viime keväänä. Jenkit haluavat kuulemme vielä selvittää miten etäisyysmittarin käyttö vaikuttaa pelinopeuteen. Itse ihmettelen mitä tutkimista siinä on. Totta kai se hidastaa pelaamista kun mailan sijaan esiin otetaan aina ensin tuo mittari, sitten mittaillaan, pannaan laite pois ja vasta sen jälkeen aletaan hamuta sopivaa mailaa. Tosin olen monella nähnyt mittalaitteita myös ranteissa, jolloin aikaa kuluu lähinnä vain jatkuvaan ”kelloon” vilkuiluun.
Etäisyysmittari on mielestäni suurimmalle osalle golfareista jonkinlainen lelu, josta on kiva katsoa paljonko matkaa on jäljellä. Yksikään ns. rivigolfari on tuskin sellaisen avulla peliään parantanut, koska heidän lyöntiensä pituudet riippuvat pääsääntöisesti vain siitä miten he juuri sillä kertaa sattuvat palloon osumaan. Jos keneltä tahansa utelee minkä mittaisia lyöntejä hän kullakin mailalla lyö, ei selvää vastausta tietenkään saa. Puhun tietenkin vain lajin suuren enemmistön (99.9%) puolesta. Ammattilaiset ovat asia erikseen ja he tekevät tai teettävät tulevan kilpakentän ”nuotit” aina jo harjoituskierroksilla.
Joidenkin mielestä golf kehittyy tällaisten uusien keksintöjen myötä, tulee kivemmaksi ja tuo mukaan uutta väkeä lajin pariin. Asia on mielestäni täysin päinvastoin. Takavuosina pidettiin yhtenä pelitaidon mittana sitä, että pystyi silmämääräisesti arvioimaan jäljellä olevan matkan. Tästä golftaidon yhdestä osa-alueesta olemme nyttemmin lähes kokonaan luopuneet ja se, hyvät ystävät, ei varmastikaan tee hyvää tälle vanhalle hienolle pallopelille.
Olipas harvinaisen asiantuntematon kommentti etäisyysmittarin käytöstä. Samallahan voitaisiin sitten poistaa väyläoppaat, väylätaulut, mittamerkit yms. turhuus. Kyllä pelaajan tulee osta arvioida kuinka pitkää väylää aikoo pelata.
Niin, nythän tuo kilpapelaaminen ilman mittaria onkin nopeaa ja sujuvaa. Caddie ottaa askelmitat, sitten kaivetaan nuottikirjat esiin, vertaillaan merkintöjä (Caddie vs Pelaaja) , kinastellaan hetki, kaivetaan maila esiin, kuusi harkkasivingiä, tuijotus kaukaisuuteen, siten takaisin bagille, uudestaan kirjat esiin, kinastelua Caddien kanssa, uusi maila kouraan ja lopulta lyömään palloa. Kyllä tähän kun lisätään etäisyysmittarin käyttö niin ei tule golfista, varsinkaan kilpagolfista mitään
Ei varmaan hidasta peliä kilpapelaajilla eikä klubipelaajilla.
On tainnut Tilander jäädä tässäkin asiassa mustavalkoaikaan.
Oliskos jo aika vaihtaa näitä ”bloggaajia” uusiin?
Nyt R&A:lla on loistava tilanne oikeasti tutkia, miten etäisyysmittarin käyttö vaikuttaa kisassa. Eikä vain klubien terasseilla käytyjen keskustelujen perusteella tehdä arvauksia. Sääntöjä ja määräyksiä voidaan muuttaa suuntaan ja toiseen.
”Jenkit haluavat kuulemme vielä selvittää miten etäisyysmittarin käyttö vaikuttaa pelinopeuteen. Itse ihmettelen mitä tutkimista siinä on. Totta kai se hidastaa pelaamista kun mailan sijaan esiin otetaan aina ensin tuo mittari, sitten mittaillaan, pannaan laite pois ja vasta sen jälkeen aletaan hamuta sopivaa mailaa.” Minä puolestani ihmettelen miten pihalla sama kaveri voi olla jatkuvasti. Klubigolfarille tarjolla olleista ja aktiivisesti käytetyistä mittaustavoista etäisyysmittari on ehdottomasti nopein ja luotettavin. Tähän saakka clubigolfarikin on käyttänyt hitaita askelmittauksia, strokesavereita yms tapoja. Etäisyysmittari on nopeampi kuin mikään noista tavoista ja oikein käytettynä ei hidasta pelaamista muutenkaan. Mittari kaivetaan matkalla pallolle ja etäisyys on tiedossa jo siinä vaiheessa kun bägi lasketaan maahan. Jos pelaaja on tumpelo niin se ei johdu mittalaitteesta vaan siitä että pelaaja on tumpelo.
Tästä bloggarista tulee mieleen vanha nyrkkeilijä joka on ottanut pari matsia liikaa. Nyt on menossa vaihe jossa tehtävänä on ottaa illan täyteotteluissa turpaan junnuilta jotka tarvitsevat kokemusta ja sopivan vaarattoman vastustajan.
Vaikka itse omistankin etäisyysmittarin, Lassi on tavallaan oikeassa. Lajin alkuperäiseen ideaan kuuluu osata arvioida myös etäisyyksiä ilman mittalaitteita. Olisi mielenkiintoista nähdä kisa, jossa huiput pelaisivat kaikille tuntematonta kenttää ilman caddieta ja etukäteen tehtyjä nuotteja.
”Lassi on tavallaan oikeassa. Lajin alkuperäiseen ideaan kuuluu osata arvioida myös etäisyyksiä ilman mittalaitteita” Tämä on juuri se logiikka-härö alkuperäisessä blogissa. Etäisyyksiä on määritelty jos minkälaisilla mittauksilla jo vuosisatojen ajan. Kaikkien mielestä se on ollut aivan ok ja pelin henkeen kuuluvaa, Nyt kun teknologia tarjoaa helpon ja nopean tavan tehdä saman mittauksen niin yht”äkkiä se onkin golfin hengen vastaista. Naisen logiikkaa, sanon minä.
Kerrankin voi olla Lassin kanssa samaa mieltä. Jos ei halua pelata oikeaa golfia niin ostaa mittareita ja juoksee kenttää läpi. ja mielummin vain 12 reikäistä ja greenfeellä. ettei tarvitse sitoutua. Sensijaan ne jotka arvostavat oikeaa perineistä peliä. pelaavat sitä niinkun kuuluukin osakekentillä. .
Kirjoittaja on väärässä etäisyysmittarin hyötyvaikutuksesta. Itse ostin viime vuonna golfnavigointigps, auttoi helvetisti peliä ja ilman sitä en olisi voittanut golfmatkaa toiselle mantereelle. Jos pitkällä par3 tulee duffi, niin miten osaat lyödä sopivan mitan ilman gps.ä. Minä pelastin monta tulosta par3:lla tällä laitteella. Tai jos avaat toiselle väylälle niin miten sieltä tulla sopivasti. Enemmän on klubeilla haittaa niistä pelaajista, jotka ei käytä mittaria ja ampuu palloja griinin takapusikkoihin jatkuvasti. Onko kiva mennä metsään ettimään palloa 5 minuutiks? Tottakai kunnon pelaajan pitää tietää mitat mailoilla, ja jos pelaaja ei tiedä niin tuskin hankkii etäisyysmittaria ensimmäisenä. Itse käytän etäisyysmittaria siten, että n.10m ennen pallolle tuloa näen jatkuvasti mittaa gps:llä, ja kun olen kohdalla, niin ei mene kuin 2sek mailan valitsemiseen. Olen jo siinä ajassa ehtinyt huomioida maaston ja muut tekijät. Se on sitten lyöjästä kiinni miten pallo lähtee tai kaartuu, sille ei mittari tee mitään. Nämä kiikarimittarit saattaa hidastaa enemmän ku gps:t, mutta jos on hidas mittarin kanssa on myös muuten hidas pelaaja. Siispä mittarin kanssa pitää osata toimia älykkäästi ja onhan se nopeampi tai yhtä nopea kuin se, että kaveri rupee kattoon paaluja ja toteaa itsekseen arviomitan. 100% varmuudella mittareista on apua hcp 0-25 kehityyville pelaajille, jotka haluaa saada parempia tuloksia.
Osakkeenomistajana en voi sietää niitä lokkeja, jotka tunkevat omalle kentälleni pelaamaan härveleineen…. olen ihan tosissani. Kunpa saataisiin kentän portit kokonaan kiinni ja sisäänpääsy vain koodilla tai omalla avaimella.
”Kunpa saataisiin kentän portit kokonaan kiinni ja sisäänpääsy vain koodilla tai omalla avaimella.” Porttien aukiolo on vain ja ainoastaan kentän osakkaista kiinni. Ei tarvitse hakea päätöksentekijää peiliä kauempaa.
Hieman rahottajan puolelta ehkä puolueellista tutkimusta, mutta…….. http://news.eatsleepgolf.ca/2013/12/national-university-golf-academy-and.html
Jälleen kerran Tilander on oikeassa.
Hyvin perusteltuja argumentteja on ilo lukea.
Ikävä todeta, mutta olet totaalisen kuutamolla ja väärässä Lassi. Oleellisinta tuon mittarin käytössä on saada etäisyydet lipulle (ja esteisiin) mahdollisimman nopeasti. Etäisyysmittari on siihen ehdottomasti nopein tapa. Käyttäjissä on tietenkin poikkeuksiakin, mutta itse en ole tavannut hidasta käyttäjää. Joillekin se on lelu ja toiset pelaavat vielä hikkorimailoilla. Kun tulen pallolle, olen mitannut etäisyyden lipulle alle 10 sekunnissa. Pelikaveri ei ole yleensä vielä edes pysähtynyt omalle pallolleen, eikä olisi kyllä bloggaajakaan. Olisi kyllä kiva näyttää tämä käytännössä. Ps. Kentän nuotittaminen ei auta juurikaan siihen kisassa lyötävien lyöntien mittoihin tai mailavalintoihin. Nuotittaminen on kentän mittausta ja pelisuunnitelman luontia. Olosuhteet muuttuvat, lipunpaikat vaihtuvat ja lyönnit vaihtelevat ammattilaisillakin. Luulisi sinun golfia seuranneena ja selostaneena sen tietävän.
Pitikö sanoa: ”…ja se, hyvät ystävät, ei varmastikaan tee hyvää tälle vanhalle hienolle pallopellelle.”? Oletko Lassi koskaan miettinyt kuinka paljon helpompaa on valita oikea maila ja lyödä edes puoliksi hyvä lyönti, kun sinulla on etäisyymittarin antamat kolme (3!) etäisyyttä, yhden arvauksen sijaan: griinin etureuna, lippu ja griinin takareuna (ehkä bunkkerin reunakin?)? Verrattuna siis siihen kun olet raffissa, ei mitään hajua mitoista ja arvalla vetelet sekä mailoja bägistä että 3/4 svingin kropasta? Terveisiä menneisyydestä! Postikorttisi saapui juuri. Buddhan vieressä sohvalla on nyt tilaa.
Itse käytän etäisyysmittaria Vieraskentillä ,kun ei ole tietoa mitasta,mutta teen mittauksen kun odotan lyöntivuoroa ja mielestäni siinä ei mene aikaa hukkaan. Jos kerran R&A homman hyväksyy , niin ihme on kun ei ole Lassin hyväksyntää asialle haettu! Kaikkiaan aika väsynyt alkaa olla ko. blokisti!!
Olen kanssasi täysin samaa mieltä! Meillä golffareilla on vaan jostain syystä aina tiedettävä matka, oli se sitten esteeseen tai greenille. Lyöntipituutemme vaihtelevat niin paljon, että matkalla ei ole merkitystä. Ns. klubigolffarille tärkeintä olisi selvitä kuppiin mahdollisimman vähillä lyönneillä. Toki noilla mittareillakin voi snobbailla, jos haluaa!
Mittarin käytössä unohdetaan hyvinkin tärkeä seikka kuin turvallisuustekijät. Voidaan mitata myös etäisyyttä edellä menevään porukkaan!
Tästä tulee osuvasti mieleen muinainen KIELTO pitää autojen takaikkunoissa lisäjarruvaloja… Ei tarvinne selittää enempää.
Hyvähän se noilla sennuilla. Kuten Gary Player on sanonut: siitä tietää tulleensa vanhaksi, kun kaikilla mailoilla lentää yhtä lyhyelle, mutta rauta7lla pikkusen kauemmaksi.
Tuuppari ja ammattilainen osuu mitan jälkeen paremmin, kun epävarmuus siitä ei häiritse lyöntiä.
Voi Lassi, miten pihalla oletkaan tässä asiassa. Mitä perinteisiin tulee, hieman valikoivaa sanoisin. Mittamerkit ovat kuuluneet aina golfiin, muuten kenttää tuntevalla on kohtuuton etu. Moni perinteinen asia on aikojen kuluessa muutettu: tiitikut, pallon nosto pois tieltä, jne Kotikenttää tahkoavalle on usein selvää minne pallo lentää ilman mittariakin, mutta entäs vieraskentällä: A) onkohan mitat eteen vai keskelle B) onkohan lippu edessä vai takana C) paljonkohan on matkaa edelliseen ryhmään D) paljonkohan on doglegin taakse metsään E) paljonko lipulle kahdella eli missä 100m jäljellä … Tyypillistä ei mittarin käyttäjille on ryntäillä sinne tänne, mitata jaloin metrejä mittapaalulta ja lopulta valita väärä maila … Äh pallo meni taaakse pusikkoon, kun nää onkin näitä jaardeja Lassin kannattaisi joskus kokeilla mittarin käyttöä ihan oikeasti: matkalla pallolle mittari käteen ja heti pallon luona mittaus. Sitten oikea maila kouraan ja valmiina lähes aina ennen kuin on oma lyöntivuoro … Jotes missäs se hidastus?
Tavalliselle harrastajalle aika sama kielletäänkö vai hyväksytäänkö. Onko lipulle matkaa 175 vai 190 metriä on suurimalle osalle ihan sama, koska lyönnissä on niin paljon vaihtelua. Kunhan nyt ei mene liikaa aikaa lelun kanssa säätämiseen. Muuten olen Lassin kanssa samaa mieltä, että kentän lukeminen on sellainen taito joka olisi hyvä ottaa itse haltuun.
Miten 20% pituusarviointiheitolla voi koskaan kuvitella oppivansa pelaamaan? Mielestäni tässä sotketaan pari asiaa. Pituuden arviointi ja lyönnin toistettavuus. Jos ei ole mitään tarkkaa käsitystä lyönnin pituudesta, niin mistä voi tietää oliko lyönti onnistunut sattumalta vai lensikö se juuri niin pitkälle kuin piti? Tuntuu siltä, että joidenkin mielestä parasta golfia on rauta-7:lla kilkutella menemään ja sitten putata pari puttia ja jatkaa seuraavalle väylälle tuplabogi taskussa.
Niin se maailma muuttuu. Perinteitä vaalitaan säilyttämällä olennainen ja pitämällä laji ajan tasalla. Ja elossa.
Onhan noista mittareista jotain hyötyä, saadaan tässäkin joutavaa keskustelua turhasta asiasta. On tietysti kunkin oma asia miten itsensä nollaa. Itse en julkaisi alkaa kiikaroimaan tai koordinaatteja vilkuilematta, kun tällaisen maailmojen ulkoiluttajan (hcp yli 10) lyönneistä yksi kolmesta onnistuu joten kuten. Eikä siellä kentällä kaiketi lyöntejä kalibroida…
Väittääkö tuo ns. asiantuntija ihan tosissaan, että etäisyymittareiden kanssa pelaaminen on hitaampaa kuin ilman. Tottakai jos sitä käyttää kuin jotain kansallisaarretta ja piilottaa sen jokaisen lyönnin jälkeen bägin sivutaskuun suojapussiin. Kunnon seniorihan ottaa siitä vielä virrankin pois, ettei akku vaan kulu käytössä. Normaalikäytössä eli vähän ennen palloa käteen ja kun pysähtyy pallolle näkee mitan suoraan.Tällöin laite nopeuttaa pelaamista ihan varmasti. Mittarilla tai ilman, eniten sitä kenttällä liikkumista hidastavat urpot, jotka luulevat osaavansa pelata ja tähtäilevät jokaista lyöntiään ja etenkin puttiaan, kuten ovat ammattilasten nähneet televisiossa tekevän. Kunhan sen porukan saisi ymmärtämään, ettei se peli tähtäilyllä parane, niin johan olisi kentillä mukana kulkea.
”Jos keneltä tahansa utelee minkä mittaisia lyöntejä hän kullakin mailalla lyö, ei selvää vastausta tietenkään saa. Puhun tietenkin vain lajin suuren enemmistön (99.9%) puolesta.” Pitäisiköhän Tilanderin vaihtaa seuraa ja pelikavereita? 90% tapaamistani pelajaajista tietää noin 10 metrin tarkkuudella oman esim. rauta 5:n pituuden. Harvassa on ne jotka eivät erota rauta seiskaa pitcheristä. Toki jos Lassi ja muut 1600-luvulta pelanneet eivät mittojansa tiedä niin se sallittaneen, mutta kyllä etäisyysmittari nopeutaa ja parantaa monekin peliä. Monasti on papat kuin nuoremmatkin väylällä pontevasti kertoneet silmä mitan kun olen mittarilla katsonut. Monasti ovat papat ja nuoremmatkin lyöneet lyhyeksi ja pitkäksi. Toki on paljon pelaajia joiden lyönnistä ei ikinä tiedä mihin ja miten pitkälle se lähtee, mutta kyllä se niitä mittoja on helpompi opetella kun tietää paljon yritti lyödä ja paljon sitä mittaa tuli.
Mihin Lassi väitteesi ”Totta kai se hidastaa pelaamista kun mailan sijaan esiin otetaan aina ensin tuo mittari” oikein perustuu? Vilkaisu ranteessa olevaan mittariin (tai ”halpisratkaisu” kännykkään) samalla kun kävelee pallolle ei vie turhaa aikaa. Jaloin mittaaminen 150/100 merkistä jos pallo ei ole keskellä väylää, kyllä vie. Väärän arvion vuoksi lyhyeksi jäänyt lyönti aiheuttaa vähimmiläänkin ylimääräisen chipin/bunkkerilyönnin/droppauksen. Samaten pitkäksi lyöty ja hukattu pallo. Aikaa vie myös se ikuisuuden kestävä epävarma arvuuttelu kun vaihdetaan mailaa useampaan kertaan ja lopuksi huitaistaan epävarmana puskiin. Se että klubituupparin lyöntipituus voi joskus heittää +-10 metriä ei myöskään tee mittaria turhaksi, päinvastoin. Jos tietää tarkan mitan keskelle greeniä ja tähtää sinne, saa sen 10 metriä vielä anteeksi ja pallo pysyy griinillä. Jos arviointikin on vaikka toiset 10m pielessä, menee pallo jo todennäköisesti bunkkeriin/veteen/metsään. Ja se ei peliä nopeuta! En myöskään ymmärrä logiikkaa jossa mittoja mainitaan merkein, ne saa vapaasti kirjoittaa ylös ja muistaa ulkoa tai saa ostaa shot saverin joka auttaa mitoissa, mutta gps jostain syystä ei ole OK? Pitääkö usein pelaavilta tuhota muisti, jos mailanvalinta saa pelkästään perustua silmämääräiseen arviointiin? P.S: Olen käyttänyt kännykkäpohjaista gpsää (ei edes kovin tarkka) 3 kautta. HCP vanhoina päivinä tippunut yhtäkkiä 7 lyöntiä! Ainakin 3-4 turhaa lyöntiä jää pois pelkästään siksi ettei pallo mene vahingossa väärän arvuuttelun takia outtiin/metsään/veteen. Suurin hyöty on peli-ilo. Mikään ei syö miestä niin paljon kuin nappiosuma joka sitten päätyykin veteen/outtiin koska arvio matkasta greenille oli pahasti arvattu pieleen. Joskus merkkipaalutkin ovat pahasti väärässä paikassa.
Unohdin: en usko Lassi sinua kun väität ettei valtaosa (99,9%) tiedä lyöntiensä pituuksia, mutta vaikka näin olisikin, eikö nimenomaan mittari ole paras tapa oppia ne mitat? Ennen mittaria tiesin että rauta 9 = n.100m ja rauta 5 = n.150m ja muut mailat jostain siltä väliltä. GPS-pohjaista mittaria käytettyäni tiedän että rauta 9 = 97-110m (ja kaikki muutkin mailat). Nyt voin varmistaa että pääsen esteen yli tai saan pysähtymään ennen sitä. On helpompaa ottaa huomioon tuuli tai rutikuivan kentän rulli. Palloja katoaa vähemmän kuin ennen. Golf in tarpeeksi vaikea peli ilman että siihen lisää etäisyyksien arvontaa.
Lassi kirjoitti: ”Takavuosina pidettiin yhtenä pelitaidon mittana sitä, että pystyi silmämääräisesti arvioimaan jäljellä olevan matkan. Tästä golftaidon yhdestä osa-alueesta olemme nyttemmin lähes kokonaan luopuneet ja se, hyvät ystävät, ei varmastikaan tee hyvää tälle vanhalle hienolle pallopelille.” Olisi todella mukava kuulla Lassin suusta millä tavoin tämä arviontitaidon rapautuminen vahingoittaa golfia pelinä ja lajina. Tähän mennessä kommentoijat ovat jo aukottomasti todistaneet Lassin väitteen etäisyysmittareista peliä hidastavana tekijänä täydelliseksi hömpäksi ja mittaria koskaan käyttämättömien epäluuloksi modernia teknologiaa kohtaan. Seuraavaksi onkin Lassin vuoro todistaa kirjoituksensa oikeaksi, vaikkapa kutsumalla kolme satunnaista erilaisten etäisyyttä mitaavien välineiden käyttäjää vieraakseen Taliin ensi heinäkuussa. No, Lassi, otatko haasteen vastaan?
Hyvä Lassi. Täyttä asiaa. Kaikkia mittapellejä siellä tähystelee ja kuitenkin pallo menee ihan minne tahansa. Perinteet kunniaan ja mittarit pesäpallokentälle. Mitataan, mitataan eikä huomata että seisotaan 150 lätkällä. Ja kolme yhtä aikaa! ( Lyönnit 122, 131 ja yksi toppi 5m.) Ha.ha haaaa
Lassia vain julkisuuden kautta tuntevana saa kirjoituksista helposti käsityksen että ikä alkaa tehdä tepposia ja aika ajaa ohi. Jos näin on alkaa käydä jo vähän sääliksi kun koko ajan joutuu (usein kylläkin syystä) kommentoijien riepoteltavaksi. Toisaalta kirjoitukset tuntuvat säännöllisesti saavaan aikaa kiivastakin keskustelua, joten en myöskään ihmettelisi jos vain heittää provosoivaa läppää herättääkseen keskustelua. Sen verran usein menee ajatukset ristiin, ettei vaikuta vahingolta. Lassin henkilökohtaisesti tuntevat ehkä tieävätä paremmin. Kiitos Lassille keskustelua herättävästä kirjoittelusta, vaikka usein olenkin eri mieltä. Yhteisölle ja lajille tekee vilkas keskustelu hyvää. Pahin mitä voi tapahtua on liian yksipuoliseen näkemykseen jämähtäminen muuttuvassa maailmassa. Siinä mielessä on aivan sama puolustaako Lassi henkeen ja vereen vanhoihin kaavoihin jämähtämistä vai provosoiko tarkoituksella. Lopputulos on sama: yhteisö herää miettimään meille tärkeitä asioita, tapahtumia ja arvoja. Kiitos Lassi!
Perke, kun jotkut haluaa pitää yllä perinnettä että peli on vaan parempi osaisille (rahallisesti). Hitsi, kun kaduttaa miksi minä köyhä menin kokeilemaan ja jäin koukkuun.
Pelasin tänään mittarin kanssa ja voin vakuuttaa, ettei hidastanut omaa eikä ryhmän peliä. Tuli mieleen Lassin logiikasta, että jos ei mitalla ole niin väliä kun lyönnit kuiteskin +- 10%. Sama koskee suuntaamistakin, jos hajonta on +- 15 astetta. Mailavalinnakaan ei kai niin väliä samoista syistä. Johtopäätös tästä Lassi-golfista on, että ihan sama mikä matka, mikä maila ja mikä suunta … Sattuma kuitenkin ratkaisee kaiken. Minusta siinä ei kuitenkaan ole kyse enää golfista ja kaiken lisäksi hidasta ja vaarallista.