Ystäväni, ne molemmat, olivat jo huolestuneita, että onko kynäni tylsynyt, kun moneen perättäiseen blogiin kertyi niin vähän ja lähes pelkästään myötäsukaisia kommentteja. Ei hätää! Viime perjantai osoitti, että olen edelleen iskussa. Kommenttien tasoa en ryhdy arvioimaan, mutta yksi oli vastauksen arvoinen.
Nimimerkki ”Ketutus” tähdensi oikein isolla V:llä, kuinka ”maltin
menettäminen ja negatiivisten tunteiden näyttäminen on kaksi eri asiaa. Joskus on hyvä päästää höyryä varoventtiilistä jollain sopivalla tavalla. Mietipä, onko esim. maailmanlistan ykkönen tehnyt niin joskus? Jos vain hymyilet jokaiselle paskalle lyönnille ja alistut, olet nolla.”
”Ketutuksen” ja minun välilläni on vain pienen pieni näkökulmaero: 180°. Minä sovellan itseeni samaa kaavaa, jota käytän muihinkin ympärilläni. Jos tarkoitukseni on saada minulle tärkeä ihminen onnistumaan missä tahansa toimennuksessa, voin olla satavarma, etten onnistu sättimällä, huutamalla ja haukkumalla. Enemmän yritän kannustaa ja rohkaista. Miksi sitten sättisin itseäni? Golfaajalla pitää olla kuin pitkän matkan vaeltajalla Timo Polarilla ”myönteinen huono muisti”.
Golfkentällä, kuten elämässä yleensä, ainoa, mihin voit vaikuttaa, on oma asenteesi. Kun sinulla on voimaa päättää omista reaktioistasi, mikään eikä kukaan voi kohdella sinua kaltoin. Ei pomo, ei puoliso, ei pelikaveri, ei golfkenttä. Stephen R. Covey kertoi löytäneensä kuin sattumalta huikean idean: ärsykkeen ja reaktion välissä on aukko. Niin henkisen kasvun kuin onnellisuudenkin avain on osata käyttää tätä sekunnin murto-osaa. Tuota taitoa kutsutaan vapaaksi tahdoksi.
”Ihmisen käyttäytyminen riippuu hänen päätöksistään, ei hänen olosuhteistaan.”
Kun huonon lyönnin jälkeen pidät itsesi henkisesti kasassa ja mielesi positiivisena, se on usein jopa palkitsevampi kokemus kuin totutun keskinkertainen lyönti keskelle väylää. Asenteen muuttamisesta on iloa myös sinulle, joka suhtaudut peliin tai elämään korostetun kilpailumielisesti. On nimittäin turha tuhlata energiaa sössityn lyönnin jälkeiseen tunteenpurkaukseen. Se nostaa adrenaliinisi aivan tarpeettomiin lukemiin ja vie rauhan seuraavalta lyönniltä, joka on aina tärkein.
Eräässä kirjassa, jonka nimeä en joidenkin lukijoitteni mukaan saisi blogeissani mainita, on kokonainen luku, jonka otsikko kuuluu: Voittaminen on sitä, ettei ikinä ruikuta. Siinä kirjassa kerrotaan paljon kärsivällisyyden taidosta. Buddhan sanoin: sinua ei rangaista vihasi tähden, sinun vihasi rankaisee sinua. Siksi, poista viha tunnevalikoimastasi. Viha, jos mikä, on oma valintasi.
Golfista ja elämästä nauttiminen on valinnanvarainen asia. Voit tietoisesti valita, nautitko vai et. Tunteisiin voi nimittäin vaikuttaa. Buddhalaiset ovat vakuuttuneita, että kielteiset tunteet eivät kuulu puhtaaseen perusolemukseemme. Pystyt pitämään tunteesi myönteisinä, jos haluat ja harjoittelet.
Toisaalta, nimimerkki Ketutus, jos todella nautit kiukuttelusta ja ruikuttamisesta, jatka ihmeessä. Kukaan ei tiedä sinua paremmin, mikä tekee sinut onnelliseksi. Päästä ihmeessä höyryä varoventtiilistäsi ja itke jokaista paskaa lyöntiäsi. Jos se antaa sinulle orgastisen nautinnon, tunnet itsesi varmaan kympiksi.
Kysyit, eikö maailmanlistan ykkönenkin tee joskus niin? Tekee. Entä sitten? Kaikki me näimme U.S. Openissa, kuinka turhautunut Rory McIlroy väänsi mailansa nuottiavaimen muotoiseksi. Ja kaikki me muistamme, kun Tiger Woodsin peli ja elämä olivat kovasti kadoksissa, hänen eniten käyttämänsä sana kentällä oli lyhyt ja se alkoi f:llä. Kummankaan golf ei kiukuttelusta parantunut ja molempia hävettää, koska he tietävät tasan tarkkaan, että ainoa asenne, joka toimii on cool.
Golf on epätäydellisyyden sietämistä, upea tapa kasvaa ihmisenä. Golf opettaa, ettei virheitä kannata pelätä, eikä niitä voi välttää. Tärkeintä on, miten suhtaudut virheisiisi.
Kielteisten tunteiden hallitseminen on tunne-elämän hyvinvoinnin salaisuus. Golfkenttä on tämän opetteluun oivallinen luokkahuone. Toinen, lähes yhtä toimiva, on viikoittainen bloggaaminen golfpiste.comin nettisaitilla.
Seppo Palminen
Aivan samaa mieltä Sepon kanssa ja opin asiat jo 40 vuotta sitten. Ei Seppo sun jutuissa ole mitään uutta, mutta positiivisesti rämpiä eteenpäin, tarpeeksi kun puhutaan >>> kauppa käy !
Mistä kirjasta puhutaan? Pistäkää tietoa, vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Me.perfectin kannattaa ehkä päivittää 40v sitten opittu. Olisi odottanut toisenlaista viestiä. Tai ei lainkaan viestiä.. Hauskaa Jussia kaikille joka tapauksessa!
Ei taida kauppa käydä kun täytyy jatkuvasti kehua itseään ja opuksiaan … säälittävää. Spalmisesta huolimatta hyviä juhannuksia
Odotan tätä blogia joka viikko. En ikinä lue sitä (ei mitään sisältöä), mutta nämä kommentit kultaa. Lisää ihmiset! Lisää!!
Tein toissapäivänä kahdelle ensimmäiselle bogin ja tuplan, kirosin kun lappalainen ja löin proo veen putterilla pesislyönnillä läheiselle pellolle niin kauas ettei löydy ikinä. Tein lopuille neljä birkkua ja 71 tuloskorttiin. Näitä hommia voi Seppo tehdä monella tavalla. Muutkin saattavat osata tehdä asioita hyvin vaikka eivät aina ole jeesustelemassa.
Mitä te ruikutatte?? Hyvä kirjoitus, tämäkin, kuten kaikki edellisetkin. Hyvä Seppo! p.s. Lukekaa vaikka sääntökirjaa ja antakaa tavan ihmisten harrastaa
Ärsyttää aivan tavattomasti tuollainen otsikko, jossa on sekaisin suomen- ja englanninkielisiä sanoja. Luulisi viestinnän ammattilaisen tietävän, että sanoman perillemenon helpottamiseksi suomalaisille viestitään suomeksi, angloamerikkalaisille englanniksi.
Erkka Erilaisen kanssa samoilla linjoilla… Kyllä paskan lyönnin jälkeen pitää vähä sadatella, mut sen jälkeen voikin jo keskittyä seuraavaan lyöntiin ja unohtaa huono edellinen. Mailojen heittoon ei tietenkään ole mitään syytä ja muutoin kentällä rento meininki. Eli kun lyödään, lyödään tosissaan ja loppuaika kentällä otetaan rennosti…
Kyllä huono pelitaito pitää jotkenkin käsitellä. Palminen on löytänyt ”puddan” joskin vähän kaukana budhusmista mutta kuitenkin puddaa. Antakaa sepon elää ja toimia kuten turisti -pudda, nekin vedättää muita ja kerää hillot.
Kiukuttelu ei kuulu gollfkentälle. Tyyneys kuuluu. Temperamenttia kentälle mahtuu, mutta huonoa käytöstä ei. Värikäs voi olla puheissaan ja analyyseissaan ilman huonoa käytöstäkin. Kauan eläköön tuulinen Skotlanti!
Niih.. Eikö se Tyry tahi Tilander vois rustaa tuoretta blogia niin lähtis toi palamisen pärstä kummittelemasta muuten ihan hyvän golf-saitin sivustolta.
On se hyvä, että Seppo setä osaa käsitellä tunteita epäonnisumisten jälkeen. Ei mene ainakaan hänellä viikonloput pilalle näiden paskojen blogien jälkeen 😀
Myöntää olleensa joskus täysi -ulkku. Uskon sen. Miksi leikkii nyt käännynnäistä? Lienee edelleen aivan sama TÄYDELLINEN Seppo. Rasittaavaa ja neitimäistä.