Pelikierros Kainuulaisittain, golfpersoona Näppiksen kanssa, tai Näppylän, niin kuin hän itsensä minulle esitteli, on oma luku sinänsä. Täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, etten unohda tätä kierrosta ikinä. Minä olen luonnonlapsi, mutta hän on luonnollisuuden multihuipentuma. Hänen tapansa pelata on golfia ihan varmasti sitä parasta nautintoa ja tämän hurmaavan herrasmiehen takana on loistava ja taitava pelaaja. Kun golfinhan on tarkoitus olla hauskaa, niin tämä kierros oli juuri sitä. Peliseuranani Näppiksen lisäksi Tero ja ystäväni Anssi, jonka ansiosta sain tämän kunnian.
Tauolla, kun Näppis kertoili juttujaan ja mainitsi siinä ohimennen, että meitä pöhölöjä on monenlaisia, tiesin että nyt ollaan oikeassa seurassa. Opin monta asiaa tälläkin kierroksella ja kun pyysin Näppikseltä tipsejä peliini ja tekniikkaani, sain niitä mukaani kaksi.
Paltamossa on muuten ysi- ja kymppiväylän välillä varis, joka osaa avata bägien vetoketjut. Tero oli kerran katsonut, että sehän on jonkun eväät varastanut. Sillä kertaa ne oli Teron omat eväät. Ja Kainuussa birdie on sitten börö. Ei sillä, että minä olisin niitä tehnyt, mutta herrat teki. Ja monta. Sen kierroksen pelasi parhaiten Tero.
Vielä Paltamosta sellainen asia, että sen kauneus mykisti minut. Tähän mennessä ehdottomasti Tuosan kanssa kauneudellaan ykkössijalla.
Ennen Paltamoa pelasin Kemin kentän, joka tietysti herättää oman myötätuntoni, entisenä kotikaupunkinani. Silloin Jungossa tosin oli vain Junkohalli, ei golfkenttää. Kenttä oli epäonneksemme vetinen ja opasteita uusittiin, jolloin oli kirjaimellisesti turisteilla sekä pallot että suuntavaisto hukassa. Muutenkin, kun seuraavan tiiauspaikan löytäminen voi olla minulle erittäin surkean suuntavaistoni vuoksi tuskan takana, niin täällä se oli sitä todella. Peliseuranani Kemissä oli Matti, joka on varsin kokenut eri kenttien pelaaja, joutui kysymään kemiläisiltä, että minnepä seuraavaksi. Mutta erittäin palveluhenkinen nuorimies caddiemaster tutulla Kemin murteella pelasti jo pelkästään ystävällisyydelllään asian. Ja sitäpaitsi kentänhoitaja oli juuri viemässä uusia opasteita.
Kemin jälkeen Kajaani. Iltamyöhään vielä ysireikäinen ja tykkäsin tästä kentästä. Sellainen mukava kenttä. Niin mukava, että pelasin sen uudellaan ennen lähtöäni kotiini päin.
Tulevalla viikolla uudet tuulet golfrintamalla. Monta peliä todella taitavien golfareiden seurassa.
Tässä vielä kuva Paltamosta missä Paltamon herrojen silhuetit piirtyvät kaunista järveä vasten.
Ihan kivaa luettavaa. Stadissa tehtiin böröjä jo kauan ennen kuin paltamossa tiedettiin golfista. Näköjään puhuvat osittain stadin slangia kainuussakin?
Vielä peli buddan kanssa niin kaikki on koettu!
Stadilaiset tekee böröjä, kuten tsilari sanoi, mutta Paltamossa tehdään pöröjä. Maalla ei viititä puhua noin hienosti.