Kauden ensimmäinen Major alkaa tulevana torstaina käynnistäen periaatteessa koko pohjoisen pallonpuoliskon uuden golfkauden. Kilpailuja on tietenkin riittänyt läpi koko talven, mutta vasta Masters näyttää herättävän syvässäkin koomassa olevat golfarit uuden kevään tuloon. Masters on aina ollut ja edelleenkin vain yhden seuran järjestämä kutsukilpailu, joka ei periaatteessa noudata kuin itse asettamiaan sääntöjä. Kun kaikissa muissa Majoreissa, samoin kuin Tourin viikottaisissa kilpailuissa on aina paikalla noin 156 nälkäistä voittajaehdokasta, ei Mastersissa ole vielä koskaan ylitetty sadan osanottajan rajaa ja tälläkin kertaa mukana on vain 93. Tässä porukassa on lisäksi iso joukko sellaisia pelaajia joilla ei juuri ole mahdollisuutta pärjätä. Kilpailun perustajan Bobby Jonesin amatööritaustan vuoksi paikalle kutsutaan aina edellisen vuoden tärkeimpien amatöörikilpailujen voittajat, nyt kuusi kappaletta, sekä luonnollisesti muutamia kymmeniä kisan vanhoja ja monissa tapauksissa jo aika ikääntyneitä voittajia. Todellista huippua edustavat oikeastaan vain ne 50 parasta, reilun viikon takaiselta maailman listalta mukaan päässyttä. Tämä kaikki tekee Mastersista suhteellisen helposti voitettavan kilpailun ja selittänee osaltaan sen, että voittajiksi on selvinnyt. U.S.Open:ia ja PGA:ta selvästi enemmän ulkomaalaisia. Vain tulevassa Olympia-golfissa on, sivumennen sanoen, vielä vähemmän hyviä pelaajia paikalla. Edellä esitetystä huolimatta Masters on mielestäni kaikkein kiehtovin kaikista Majoreista. Se, että kisa käydään aina samalla kentällä, tekee siitä monella tapaa myös tutumman ja tekee meistä katsojistakin parempia asiantuntijoita. Katsojista puheen ollen heillekin on luotu tähän tapahtumaan aivan omat etikettisääntönsä. Kameroista ja kännyköistä pitää luopua jo portilla, mukana ei saa olla mitään näkyvyyttä parantavia tikkaita eikä pahvisia periskooppeja. Sopivaa ei myöskään ole ottaa juoksuaskeleita siirryttäessä väylältä toiselle. Paikalla olevat Pinkertonin toimiston etsivät ovat aina huolehtineet siitä, että määräyksiä myös noudatetaan. Viime talven iso uutinen oli tietenkin se, että Augusta National hyväksyi ensimmäistä kertaa jäsenikseen naisia. Nämä ”onnekkaat” olivat entinen ulkoministeri Gondoleezza Rise sekä pankkiiri Darla Moore, jotka nähtäneen kisan aikana tepastelemassa ympäriinsä uusissa vihreissä klubitakeissaan. Kymmenen vuoden takaa muistamme kuinka naisasianainen Martha Burke järjesti kisojen aikana klubin porteilla pienen mielenosoituksen tätä ikuiseksi herraseuraksi kuvittelemaansa klubia vastaan. Lopuksi yksi vanha juttu joka kuvaa hyvin tämän vanhanaikaisen klubin henkeä. Elettiin 1980-luvun loppuvuosia ja menossa oli yksi kisojen harjoituspäivistä. Klubin silloinen puheenjohtaja Hord Hardin oli pelaamassa muutaman vieraansa kanssa, joutuen kuitenkin tämän tästä seisoskelemaan väylillä ja odottelemaan kun edellä yksinään pelannut ja silloin jo kisan kerran voittanut Bernhard Langer puttaili viheriöillä, aikaa kuluttaen, eri suunnista ja useammalla pallolla. Lopulta puheenjohtaja hermostui, soitti klubille määräteni alaisensa viemään viestiä heidän edessään matelevalle mestarille. Sen sisältö oli lyhyt ja ytimekäs: ”Herra Langer, lisätkää vauhtia. Masters on edelleen kutsukilpailu!”
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitTilander Tuulettaa1
BlogitEntinen tyttö
BlogitEntinen tyttö
BlogitIlon sanomat
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitSami Sarpakunnas3
BlogitTilander Tuulettaa3
Tähän voisi vielä lisätä Jack Nicklauksen kommentin, miksi major-turnaukset ylipäänsä ovat helpoin voittaa, eli Jackin mielestä, kaikki muut pelaajat hermoilevat, yrittävät liikaa, ja mokaavat, ja näin Nicklaukselle tuli aika monta major-voittoa,esim. Masters v.-86, tosin pelasi Nicklaus siinä takaysin 30:lla lyönnillä!
Kuinka moni noista 156:sta Tourin kisan osallistujasta olisi oikeasti voitosta taistelemassa jos samassa kisassa olisi OWGR:n top 50 mukana? Olisiko niistä sadasta muusta haastajiksi? Itse tätä kyllä epäilen. Samoin tuo miksi voittajina on paljon ulkomaalaisia, johtunee siitä, että tämä on yhteisturnaus ET:n kanssa ja että top-50:ssä on paljon eurooppalaisia. Jos kisaan lisättäisiin 50 PGA Tour jyrää OWGR:n top 50 ulkopuolelta niin muuttuisiko kansalaisuus suhde kuitenkaan.
Haha ”Masters helppo voittaa”. Jos kisassa on mukana 50:ntä maailman parasta pelaajaa, useimmat huippukuntoisena, niin en pitäisi urakkaa juurikaan helppona. Henry on oikeassa, majoreissa alkaa helposti puntti tutista. Mutta voittaakseen pitää silti pelata aika pirun hyvää golfia.
Par 3 kisaa katsellessa tulee tieto että Lassi Tilander on kommentoimassa kisaa ilmeisesti huomenna! Taitaa kuitenkin olla niin, että majoreista kovatasoisin on PGA syksyllä! Masters on kuitenkin majoreista helpoin voitettava, koska jos mukana 50 parasta, niin todellisia voittoehdokkaita on käytännössä paljon vähemmän, kenttähän on kuitenkin pitkä ja vaikea, lyhytlyöntiset voidaan heti unohtaa paitsi Zach Jonhson, ja seuraavaksi kaikki feidipelaajat voidaan ruksata pois suosikeista, sitten otetaan alkukauden heikosti pelanneet huonovireiset pelaajat, ja sitten ensikertalaiset, ja vielä yli 46-vuotiaat, elleivät käytä beetasalpaajia niin ei siinä enää ole hirveästi jäljellä…! Joten voittaja löytyy kolmikosta Woods-Els-joku muu eteläafrikkalainen…
…ja kohta alkaa olla valmista noita harjoitusputteja varten