”Mäkisuksen” synttärit - Golfpiste.com

16.–23.8. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[9][16]
KilpailuaSuomalaista
Blogit - Tilander Tuulettaa

"Mäkisuksen" synttärit

Golf on aina tarjonnut mainion alustan erilaisille yhteenliittymille ja kaveriporukoille joilla tuntuu olevan pieni pakko tavata ainakin kerran vuodessa joissakin merkeissä ja yleensä keskenään kilpaillen. Itsellenikin on näitä kertynyt mitä erilaisempia. On entisiä ”Skotlannin kiertäjiä, ” vanhoja armeijakavereita tai vaikkapa aikanaan paljon isomman pallon kanssa viihtyneitä keilaajia. Yksi ehkä löyhimmin yhteenkuuluva poppoo on ”Mäkisuksen” alias Kari Nybergin synttäreitä golfkentällä juhliva joukko, joka kokoontui viime perjantaina Rönnäsin kentällä jo kymmenennen kerran tilaisuuteen joka alkoi 9 vuotta sitten. ”Mäkisuksi” on nimennyt tapahtumansa vähän kryptisellä nimellä, ”Il Grande Katastrof,” joka juontuu ehkä tapahtuman myöhäisestä ajankohdasta ja ilmeisesti siitä johtuvista huonoista tulosodotuksista. Vaikka tämä syksy oli loistava poikkeus. ei sää ole yleensä suosinut tätä lokakuun puolen välin paikkeilla järjestettyä tapaamista, jota ei kuitenkaan edes lumisateenkaan tiedetä koskaan keskeyttäneen.

Tällaiset riemukkaat tilaisuudet eivät tietenkään synny itsestään vaan aina tarvitaan joku ”kahjo” joka panee itsensä likoon niin, että kavereilla olisi kivaa. Tiedän ettei ”Mäkisuksella” ole ollut viime vuosina kovinkaan helppoa sillä terveys ja varsinkin sydän on reistaillut, eikä talouskaan ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Silti hän jaksoi taas kerran juosta kasaan tämän mainion tapahtuman, tiedottaa asiasta useaan otteeseen keskustelupalstalla, kerjätä firmoilta palkinnot ja sopia kohtuullisesti hinnoitellun kisakentän. Eikä tämä ollut suinkaan hänen ainoa tämäntyyppinen tapahtumansa. Viime vuosina hän on ollut mukana touhuamassa mm. entisten mäkimiesten golfkisaa, tilaisuutta joka on aina vilissyt takavuosien maailmantähtiä. Nimimerkki ”Mäkisuksi” on nuoruudessaan ollut eräänlainen kummajainen eli helsinkiläinen mäenlaskija, joka on viettänyt varhaisia vuosiaan Herttoniemen vanhan ”lentomäen” (mäkiennätys 51 metriä) tuntumassa.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (3 kpl)

  • Kari J. 69v 19.10.2013. says:

    Lassi, kiitos huomaavaisuudestasi. Olet niitä hyviä ystäviäni, joka jaksat myös noudattaa kutsua ja osallistua sekä toivottavasti myös nauttia syysstyrskymyrskyn Il Grande Katarsstrofista.Pitää tunnustaa , että ikä panee turvautumaan yhä enemmän kavereihin ja onneksi niitä löytyy . Tämä golf on kyllä terveyteni yksi perusta ja kun tämä kisa oli vasta vuoden 4 kierrrokseni ja 2 kisa ei tulos ollut hurja. Toisaalta v 1988 /44 v aloitettu systemaattinen golfin lajiharjoitelu on luonut pohjan, joka ei enää kauheasti ole labiili. Saisinko muuten kavereiltani vinkkejä vuoden 2014 kisaan; paikka ? pelipäivät 1-4 ? , jotta olemme vähän aikaisemmin liikkeellä kuin tänä vuonna – lupaan olla kunnossa.

  • Suksi says:

    Taitaa ”Vesisuksen” tarina lähennellä samaa luokkaa, hiukan eri lajissa, mutta pinnanalle siinäkin mentiin :))

  • Mäkisuksi says:

    Niin Stadiinhan ei koskaan saatu monista hyvistä hankkeista huolimatta suurmäkeä. Nykyinen Hertsikan Hyndahanon 10 m pienempi kuin vanha Hertsikan mäki, joka sijaitsi noin kilsan nykyisestä mäestä Kulosaaren sillan suuntaan. Alamäen raput ovat edelleen paikallaan. Lahden silloinen suurmäki oli lähin mahdollinen , johon 1960-luvulla oli stadista mahis ja vaikea liikkua – ei meillä ollut vielä omia autoja. Oppikoulujen SM -kisat (SOU) olivat Lahdessa 1963 ja silloin oppikouluni HKYL ( Hykkylä ) kustansi minut Salpausselälle -SOU:n kisat olivat keskarissa alle 50 m mäki. Jätin lauantaina yhd. hiihdon väliin ja kävin hyppäämässä suuresta puumäestä 65 m . Tunne oli huikea, mutta samalla tein päätöksen. että koska tällaisesta suurmäestä ei stadissa pääse treenaamaan mäkihyppyni kehitys pysähtyy ja lopetin lajin. Seuraavana vuonna 1964 yo-kirjotukset ja RUK 118 vei sopivasti huomion muualle. Koriksessa meni vielä nilkka talvella 1964. Puijolla Kuopiossa oli himpun suurempi mäki kuin Salpausselällä, mutta se oli jo liian kaakana. Pekka Salo oli ikävä tapaus lahjakkaan mäkihyppääjän uran katkemisesta Kulmin lentomäessä 1960-luvun lopulla. Hänen kotipaikkakunnallaan oli vain 35 m hyppyrimäki. Isosta mäestä on päästävä jatkuvasti liitämään. Mutta hienot muistot jäi mäkihypystä. Mäkihypyn ponnistuksen ja draiverisvingauksen välillä on jotain samaa refleksiliikkeiden samankaltaisuutta.