No tulihan se kevät golf-kentillekin, ainakin täällä Etelä-Suomessa. Muutama viikko sitten kirjoittelin blogissani, että kausi alkaa myöhässä. Itse asiassa ainakaan omalla kentällä emme ole avaamisen suhteen juuri reilua viikkoa enempää myöhäisemmässä kuin esimerkiksi viime vuonna. Sitä aiemmat keväät olivat toki huomattavasti parempia golffarin kannalta, mutta eiköhän se vappu ole ollut usein kenttien avausajankohta monellakin etelän kentällä. Poikkeuksiakin tietty on.
Innokkaimmat pelaajat ehtivät meillä Lohjalla pelaamaan noin viikon par 3-harjoituskenttää. Nyt kun toinen isoista kentistämme avataan perjantaina, paine ja painopiste siirtyy kertaheitolla sinne. Tänään kun ajanvaraus avattiin, oli lähes koko pääsiäisviikonlopun lähdöt varattu muutamassa tunnissa ja niinpä jäljellä on tätä naputtaessa enää paikan päältä varattavia aikoja, jotka käytännössä menevät osakkaillemme, joilla on etuoikeus noihin ”ex tempore” lähtöaikoihin.
Viime päivät ovat olleet toimitusjohtajan kannalta kiireisiä ja pelitoimistossa uusien caddie mastereiden kannalta ”tyyntä myrskyn edellä”. Meillä on kolme uutta cädäriä, joten alkushokki kauden alussa on nyt käsillä kun rähinä toden teolla alkaa. Sen olen kuuden vuoden aikana huomannut, että osa asiakkaista osaa suhtautua hienosti ja positiivisesti aloitteleviin, usein ensi kertaa asiakaspalvelutehtävissä toimiviin nuoriin, osalle suurin tyydytys tuntuu olevan heidän yläpuolelleen asettuminen ja ”kyykyttämisen” tarve. Olen joskus ollut kieltä purren ollut sanomatta, että kun kuulen kommentin ”ei sovi asiakaspalveluun”, niin kyseiselle purnaajalle tekisi mieli todellakin heittää takaisin, ”mahdatko itse asiassa itse sopia asiakkaaksi”.
Ei ole ainutlaatuista että olisi nähnyt cädärin jopa itkevän asiakkaan höykytyksen edessä, sen verran raakaa käytöstä olen joutunut todistamaan. Mutta toisessa ääripäässä on asiakkaat, jotka tulevat pienten lahjustensa kanssa haluten tehdä lähtemättömän vaikutuksen. Golf-ravintolan tarjoilijat ovat joskus joutuneet jopa seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Eli onko sittenkin niin, että golf-klubilla näkyvät aivan samat lieve-ilmiöt ihmisten käyttäytymisessä kuin missä muussakin asiakaspalveluammatissa?
Caddie masterin työ on parhaimmillaan todella mukavaa ja antoisaa. Saa pääsääntöisesti palvella iloisia ihmisiä, jotka ovat hurahtaneet omaan lajiinsa nimeltä golf. He saapuvat ajoissa klubille, käyttäytyvät asiallisesti ja kärsivällisesti ilmoittautuessaan, ravintolassa asioidessaan ja ovat latautuneet positiivisin mielin kierrokselleen. Se näkyy myös kierroksella, aina ykköstiin esittäytymisestä viimeisen griinin kättelyyn asti, ehkä jopa klubilla omalle peliseurueelleen ansaitut tee-kaljat tarjoten.
Mutta niin caddie masterin kuin kanssapelaajien päivän voi pilata takakireä purnaaja, jolle pelitoimisto on täysin hyödytön ja alempiarvoisten palvelijoiden välttämätön paha, samoin kuin se kaikkea tyhmää sillekin kaudelle keksinyt toimitusjohtaja, saamaton kenttämestari puhumattakaan ravintoloitsijasta, joka on hinnoitellut tuotteensa aivan pieleen. Eniten käy kuitenkin sääliksi muita lähtöryhmän pelaajia, jotka kuuntelevat kirosanoja, kännykän käyttöä ja huutelevat ”fore”-huutoja ja paikkailevat lyöntijälkiä kyseisen mestarin puolesta.
Toivon sydämestäni, niin oman kuin muidenkin kenttien henkilökunnan puolesta, että yhä useampi suomalainen golffari osaisi arvostaa sitä, mitä heidän harrastuksensa eteen me kentillä töissä olevat teemme. Mekin olemme toki ihmisiä, emmekä aina onnistu kaikessa, tai meille ei siihen itse asiassa ole edes annettu resursseja (älyä, aikaa tai rahaa…).
Haastan Sinut tämän blogin lukijana virittäytymään golf-kesään 2011 positiivisin mielin. Tee itsellesi palvelus, ja anna meille golf-kentän henkilökunnassa mahdollisuus palvella myös Sinua – positiivisesti!
Tosi ikävää joutua huutamaan forea jonkun toisen huonon lyönnin takia…?? Muuten kyllä täyttä asiaa.
Kommentti Tunkki-nimimerkille: Se fore huuto pelaajan puolesta oli siinä juttuni kuvitteellisessa tapauksessa vain ajatuksella ”jos ja kun” tämä pelaaja itse ei ymmärrä sitä Fore-huutoa tehdä huonon lyöntinsä perään. Kieltämättä hyvä jos edes peliseura sen tekee – ja se oli varmaan ajatuksesikin. Se on itse asiassa positiivista! 🙂 Parasta olisi tietty, että niitä huutoja tulisi itse kullekin mahdollisiimman harvoin.