Joskus parikymmentä vuotta sitten kaukana Ruotsin lapissa sijaitseva Björklidenin golfklubi aiheutti paljon päänsärkyä niin maan liitolle, kuin vanhoille seuroillekin. Tämän, aikanaan maailman pohjoisimman kentän jäsenluku taisi parhaimmillaan olla jotain viiden kuudentuhannen luokkaa, eikä valtaosa sen jäsenistä ollut koskaan edes käynyt tällä, tuntureilla sijaitsevalla 9-reikäisellä. Monet etelän seurat eivät pitkään aikaan hyväksyneet Björklidenin jäseniä vieraiksi kentilleen, mutta vähitellen tilanne rauhoittui. Täysin hovikelpoiseksi Björkliden muuttui kun se rakensi itselleen kaksi uutta kenttää Tukholman seudulle, 9-reikäisen kaupungin vanhan lentokentän Bromman liepeille ja 18-reikäisen (Bodaholm) Arlandan lentokentän suuntaan. Parisen vuotta sitten Ruotsin golfjournalistit valitsivat Björklidenin jopa vuoden golfklubiksi. Vaikka Ruotsin kokonaispelaajamäärä on neljänä viime vuonna koko ajan vähän pudonnut, on maahan siitä huolimatta rakennettu paljon uusia kenttiä joilla ei, noin yleisesti ottaen, mene kovin hyvin. Jotkut näistä ovat nyttemmin päätyneet haalimaan jäseniä yli luonnollisten rajojensa ja tietenkin reilusti alemmilla maksuilla. Monien perinteisten klubien silmää tekeville meni varmasti pyttipannu väärään kurkkuun kun heille selvisi miten hyvin jotkut näistä uusista ovat jäsenhankinnoissaan onnistuneet. Mykistävimmän luvun esitti piskuinen 9-reikäinen Vikbolandet, jonka jäsenmäärä ylitti kesällä jo 9000 rajan. Erona parinkymmenen vuoden takaisiin kaukojäseniin on nykyään se, että nämä massat eivät suinkaan ole vasta-alkajia, jotka eivät mahdu paikkakuntansa vanhoihin seuroihin, vaan useimmissa tapauksissa jo pitkään pelanneita, edullisempaa golfia etsiviä ihmisiä. Tällainen kehitys on saanut liiton jäsenseurojen valtavan enemmistön kääntymään Ruotsin Golfliiton puoleen ja vaatimaan kovaan ääneen, että asialle olisi jotain tehtävä. Ruotsissa seuranvaihto on paljon meitä helpompaa, kun siellä ei useinkaan ole jäsenen ”painolastina” huonosti kaupaksi menevää osaketta. Sitä paitsi seuran pitää maksaa jäsenelle takaisin, Ruotsissa yleisesti käytössä oleva jäsenlaina, (medlemslån) aina kun tämä lopettaa tai siirtyy muualle. Jos näitä tapauksia kertyy saman seuran kontolle kymmenittäin, puhutaan heti talouskriisistä. Pitkään asiaa pohdittuaan esitti Ruotsin Golfliitto lokakuun alun liittokokouksessaan mielenkiintoisen suunnitelman asian ratkaisemiseksi. Siinä jokaiselle seuralle ehdotetaan eräänlaista jäsenkattoa niin, että seuralla voi olla ns. etujäseniä (förmånsmedlemmar) tuhat kappaletta jokaista yhdeksää reikää kohden eli esim. normaalilla 18 reiän kentällä 2000. Seuralla saisi olla enemmänkin jäseniä, mutta määrärajan ylittäneillä eli eräänlaisilla B-jäsenillä ei olisi oikeutta pelata muuta kuin kotikenttää. Virallisena selityksenä ehdotukselle oli tietenkin se, että kuinka 9-reikäinen kenttä voi pitää huolta siitä, että kaikki sen tuhannet jäsenet saavat kunnon opetusta kaikesta lajiin liittyvästä ja mitenkä on vaikkapa heidän tasoitustensa laita? Virallisten selitysten taustalla ovat kuitenkin vanhojen seurojen talousongelmat, ja kun vanhat seurat ovat tosissaan liikkeellä, ei olisi ihme vaikka ehdotus menisi jossain muodossa joskus läpi. Lokakuun kokouksessa asia herätti valtavasti keskusteluja niin puolesta kuin vastaan, mutta se pantiin kuitenkin pöydälle ja siihen palataan Ruotsin Golfliiton suuressa kevätkokouksessa ensi huhtikuussa. Suomessa ei tällaista ongelmaa liene näköpiirissä vaikka muutaman seuran (Vihti, Hattula) suuret jäsenmäärät vähän kummastuttavatkin. Näiden kohdalla on, ainakin tässä vaiheessa, vain kysymys siitä, että vielä kauempana kehä kolmosesta ollut kaukojäsenyys on siirretty vähän etelämmäksi. .
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitTilander Tuulettaa1
BlogitEntinen tyttö
BlogitEntinen tyttö
BlogitIlon sanomat
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitSami Sarpakunnas3
BlogitTilander Tuulettaa3
Millähän eväillä golfliitto voi määräillä,minkälaisia jäseniä kukin seura ottaa. Vielä vähemmän golfliitolla on valtaa päättää,keitä osakeyhtiö kentälleen päästää pelaamaan. Mikäli Suomessa ei tällaista pakkojäsenyyttä olisi,niin jäsenien määrä eri golfseuroissa tipahtaisi 20000 jäseneen ja golfliitto joutuisi tiputtamaan toimintaansa oleellisesti rahapulan takia.Golflehden julkaisukin jouduttaisiin lopettamaan,kun mainosrahat loppuisivat.Kävisi kuin hiihtoliitolle. Normaali clubipelaaja,joka ei kilpaile,ei tarvitse tällaisen seuran palveluja,vaan on ainoastaan rahoittamassa hyvin pientä aktiivijoukkoa.
Nostit, Lassi, esille tärkeän asian. Kun golfin pelaamista on markkinoitu ”koko kansalle” on mukaan tullut kasvava määrä golfareita, jotka haluavat vain pelata ja, toisin kuin hienon harrastuksemme syntysijoilla brittein saarilla, viisveisaavat oman klubin elämästä. Omaan klubiin ei tunneta tarvetta sitoutua. Tämä lienee yksi iso syy kaukojäsenyyden suosioon. Kaukojäseniin lukisin myös golfosakkeiden vuokraajat. Ihmiset haluavat siten minimoida pelaamisensa kustannukset. Niinpä ei ole ihme, että monien kenttiemme tulot, siis peli- ja jäsenmaksut, näyttävät jäävän aikaisempia vuosia ja budjetoituja alhaisemmiksi. Ja golfosakkeiden hinnat senkun laskevat. Jotain pitäisi todellakin tehdä tämän ”syöpäläisen” poistamiseksi.
Käsittämätön tuo Tietäväisen kommentti. Itse haluan todellakin pelata golfia ja kustannusten minimointi on tälläkin elämän osa-alueella intresseissä. En pysty ymmärtämään miksi meitä ns. ”kaukojäseniä” yritetään koko ajan tiettyjen ihmisten toimesta mollata. Jos teitä todellakin harmittaa noin paljon oman harrastuksenne aiheuttamat kustannukset mitkä olette itse mm. mahdollisesti arvottoman osakkeen ostolla valinneet niin vaihtakaa lajia. Kääntykää omien klubienne puoleen ja hinnoitelkaa tuotteenne siten tai lopettakaa GF-pelaaminen ettei tarvitse palstoilla itkeä jos kaveri pelaa edullisemmin / järkevämmin. Itselläni ei ole todellakaan tarvetta investoida osakkeeseen ja sitoutua tiettyyn kenttään kun pelaaminen on mahdollista muutenkin. Enkä todellakaan koe huonoa omaatuntoa asiasta. Toimin täysin ”pelisääntöjen” mukaan.
Jos joku haluaa pelata greenfeellä ja se on Golfliiton nykysuositusten mukaan mahdollista niin vaikea sitä on kyseenalaistaa tai syyllistää. Joku kutsuu tällaista markkinataloudeksi. Sen sijaan suurempi kysymys on, pitäisikö osakkeen tai jäsenyyden suomat oikeudet olla nykyistä merkittävämpiä, jolloin osakkeen omistuksesta tulisi houkuttelevampi? Esim. selkeämmin rajoituksia vain osakkeenomistajille/jäsenille? Mutta tämäkään tuskin on mahdollista käytännössä, koska kentät taistelevat greenfee-tuloista verissä päin + erilaisia ilmaislippuja ja tarjouksia on maa täynnä. Ruotsissa on heitetty jo todella radikaaleja ehdotuksia (lainaus http://www.golf.fi:stä): ”Puolet Ruotsin kentistä on taloudellisissa vaikeuksissa. Yksi keskeinen syy tähän on green fee -pelaamisen halpuus, sanoo Anders Hammarström Svensk Golfutveckling AB:sta. ”Det måste bli dyrare att spela på greenfee i Sverige. En fördubbling, grovt räknat, tror jag vore en bättre nivå”, Ruorsin Golfliitossa vuoteen 2006 työskennellyt Hammarström heittää. Näin green fee -klubien vetovoima pienenisi.” Todennäköisesti kuitenkin meno näinä talouden vaikeina aikoina tulee jatkumaan ensi kautenakin muuttumattomana niin Ruotsissa kuin Suomessakin…