Ei ole mennyt montaakaan vuotta siitä kun ns. kaukojäsenet julistettiin golfin virallisella taholla epätoivotuiksi tapauksiksi eli tyypeiksi, jotka eivät, kaikkien muiden tavoin, olleet valmiit sijoittamaan mitään tähän hienoon harrastukseen. He kun vain kuorivat, meidän kaikkien muiden rakentamasta kakusta, kermat päältä. Sama ilmiö herätti paljon pahennusta aikanaan myös, golfarien määrässä mitaten, suuressa naapurimaassamme Ruotsissa, jossa kaukana Lapin tuntureilla sijaitseva Björklidenin 9-reikäinen kenttä ja sen jäsenpolitiikka herätti kuumia tunteita ja värikkäitä kiivailuja kaikissa vanhoillisissa piireissä. Parhaimmillaan tuossa pikkuseurassa taisi olla 15.000 jäsentä, joista vain muutama sata oli koskaan pistäytynyt eksoottisessa kotiseurassaan, jossa pelikausi tuskin kestää montaa viikkoa. Seuran jäsenlehdessä oli pitkään luettelo niistä kentistä joille heidän jäsenensä olivat tervetulleita, eikä se ollut pitkä lista. Jäsenmäärältään suurimmat seurat ovat Suomessakin olleet pieniä 9-reikäisiä jossain kaukana. Kaikkien ”kaukojen” onneksi maahan on perustettu iso joukko huonosti meneviä golfkenttiä, jotka ottavat, liikoja kyselemättä, kaikki avosylin vastaan ja pelaamaan. Nekin seurat, joissa asiat ovat kunnossa, ovat alkaneet, kyltymättömässä rahanhimossaan, tinkiä takavuosien tiukemmasta linjastaan ja ennen kaikkea vanhoista periaatteistaan. Aivan uusi ilmiö on nyt kuitenkin se, että ”kaukoja” hyväksytään muutamiin Etelä-Suomen seuroihin jäseniksi, ilman osaketta, ja myös ilman pelioikeutta. Greenfeen lisäksi himoitaan siis nyt myös heidän jäsenmaksujaan, joilla monet pienet maaseutuseurat ovat vuosikaudet paikanneet talouttaan mukavasti. Kauhajoen Botnia Golf on jo pitkään ollut tällainen ”suurseura” joka on voinut hyvin, kiitos tämän ilmiön. Jopa niin hyvin, että jatkoivat, vuosi sitten, muutaman sadan asukkaan Päntäneen kylään rakentamaansa hyvää kenttää, täydet 18 reikää käsittäväksi. Vanhat ”kaukot” ovat olleet suorastaan muikeina tästä kehityksestä, jossa heidän sieluistaan jopa kilpaillaan. Etelän seurat haluavat saada nyt nämä väärään paikaan rahansa lähettäneet, edustamaan kotiseutunsa seuroja ja ennen kaikkea maksamaan jäsenmaksunsa ”oikeaan” osoitteeseen. Huono puoli tässä ns. kehityksessä on tietenkin se, että uusia kenttiä suunnittelevat tahot miettivät nyt toisenkin kerran mitä on viisasta tehdä. Sama koskee tietenkin kaikkia niitä uusia pelaajia jotka miettivät osakkeen ostoa. Golfosake näyttää juuri nyt mahdollisimman huonolta sijoitukselta eli miksi tehdä tällainen uhraus kun näyttää siltä, että voi pelata muutenkin? Näin, ainakin sellainen golfrakentaminen, jota olemme jo pian 30 vuotta tehneet, pysähtyy väkisin. Kannattaisiko Suomeen sitten perustaa puhtaita Pay & Play-kenttiä? Kenttä ilman jäseniä tuntuu, ainakin allekirjoittaneesta, aivan yhtä suurelta uhkapeliltä kuin osakekenttä. Päivämaksut olisivat varmasti korkeammat kuin niillä kentillä joissa jäsenet vastaavat kentät kuluista. Ulkomailla kentät, joilla ei ole omaa jäsenkuntaa, ovat pääsääntöisesti aina muita kalliimpia. Pahasti pelkään että lähivuosien golfrakentaminen saattaa jäädä täällä joidenkin golfiin hurahtaneiden mesenaattien varaan, sellaisten jotka eivät kannatuslaskelmista perusta tai joilla on aikaa odottaa.
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitTilander Tuulettaa1
BlogitEntinen tyttö
BlogitEntinen tyttö
BlogitIlon sanomat
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitSami Sarpakunnas3
BlogitTilander Tuulettaa3
Lassi, Tarkennatko nyt sitten samantien, että onko mielestäsi tarjontaa golfkentissä tällä hetkellä liian vähän? Onko kenttien rakentamistahdin hidastuminen seurausta etäjäsenyydestä vai kenties sittenkin vain siitä, että golfpelaajien kasvu on taittunut? En ymmärrä lainkaan tätä vuodesta toiseen jatkuvaa jupinaa golfosakkeiden ympärillä. Jos golfosakkeita on tarjolla reilusti enemmän kuin niillä on kysyntää, ja samaan aikaan vuokrapelioikeudet dumpataan vastikkeen hinnalla markkinoille, ei paluu tiukasti osakeomistukseen perustuvaan golfharrastukseen ole näköpiirissä vielä pitkään aikaan. Kyllä täällä etelässäkin palataan ”pakolliseen” osakkeen omistukseen ja säännöllisiin vuosimaksuihin heti, kun golfaajien määrä lisääntyy vastaamaan räjähdysmäisesti kasvanutta tarjontaa. Kyllä markkinat siitä pitävät huolen. Ei näitä etäjäseniä ja yleistä ”free floattia” olisi, jos kenttiä nimenomaan olisi rakennettu hillitymmin täälläpäin. Ja mikäli tuota liikkuvaa massaa ei olisi, eipä olisi myöskään pelaajia nykyisen paljon. On vähän nurinkurista pelätä tulevaisuuden rakennusprojektien tyrehtymistä, kun hillitön rakennuttaminen on nimenomaan mahdollistanut tämän nykyisen irtolaisgolfin. Seuraihmisten huoli greenfeepelaamisen vaikutuksesta klubitoimintaan on aito ja varmasti vilpitön. Hyvällä tahdolla ei nykyistä kehitystä kuitenkaan estetä. Niin pitkään kuin halutaan rakentaa uusia kenttiä vanhojen osakkeiden ollessa vielä myymättä, tuottavat markkinat nykyisenkaltaisen lopputuloksen. Vasta osakkeiden ja nimenomaan pelioikeuksien käyminen niukaksi resurssiksi pakottaa niiden hankkimiseen. Golfosakkeen omistajana toivotan myös tolkuttomia greenfee-maksuja maksavat vieraspelaajat sydämellisesti tervetulleeksi tallaamaan omaa osuuttani nurmikosta. Jokainen lantti lisää yhtiömme kassaan alentaa vuotuista vastiketta ja tekee näin osakkeesta entistä houkuttelevamman sijoituksen pääoman ”tuoton” parantuessa. Lisäksi tahtoisin tuoda esiin sen, että mikäli kaikkien pitäisi golfharrastus aloittaessaan kontribuoida ”yhteisen hyvän” nimissä golfosakkeen verran rahaa kentänrakennuspottiin, voitaisiin unohtaa ainakin keskivertojen nuorten ihmisten golfin aloittaminen täällä pääkaupunkiseudulla. Parikymppinen, vielä opiskeleva aloittelija ei osaketta osta, om pappa inte betalar.
Quote: Lisäksi tahtoisin tuoda esiin sen, että mikäli kaikkien pitäisi golfharrastus aloittaessaan kontribuoida ”yhteisen hyvän” nimissä golfosakkeen verran rahaa kentänrakennuspottiin… —— Tämä OLISI ihan toivottava kehityssuunta JOS osakkeet/ kentän pelioikeudet vastaisivat apaut kentän rakennuskustannuksia. Suomessa golfosakkeilla kuten osakkeilla yleensä spekuloidaan ja hinnoissa on ”kaikkea ylimääräistä”. Standardi hinta ja kysyntä pomppaa kattoon.