Suomessa on ollut ns. kapteeni-perinne voimassa aina siitä saakka kun Eljas Erkko löi itsensä maamme ensimmäiseksi, tämän golfklubien tärkeimmän viran haltijaksi Talissa, keväällä 1933. Tämä brittigolfin yksi parhaista perinteistä ei ole kovin hyvin juurtunut manner Euroopan puolelle, eikä asiaa tunneta edes, golfarien määrällä mitattuna, suuressa naapurimaassa Ruotsissa. Meillä tilanne on ollut aina toinen ja kapteeneja löytyy lähes kaikista suurimmista seuroistamme, Ruotsia kaikessa matkivaa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Olen viime vuosina ollut panevinani merkille, että kapteenien arvovalta on meillä, ilmeisesti ja syystä tai toisesta, hieman kärsinyt ja jopa niin, että hänen työnkuvaansa huonosti tuntevat pitävät häntä vain jonkinlaisena pellenä joka mittanauha kädessä tarkastelee kentälle lähtevien housunpunttien pituutta tai kaula-aukkoja. Normaalisti kapteeni vastaa tietenkin siitä, että seurassa ja sen kentällä noudatetaan lajin parhaita perinteitä. Hän opettaa jäseniä ottamaan aina huomioon muut pelaajat, ei päästä kentälle ennen kuin taidot ovat sitä luokkaa, ettei pelaaja ole vaaraksi itselleen ja muille, sekä etenee kentällä aina viivyttelemättä. Kapteenia tarvitaan myös erilaisten jäsenten välisten kiistojen oikeamielisenä selvittäjänä. Tarvittaessa hän voi, harkintansa mukaan, ryhtyä myös kurinpidollisiin toimiin. Jotta kapteenia voitaisiin edelleen pitää hyvällä syyllä klubin tärkeimpänä henkilönä on hänen valintaansa kiinnitettävä joka kerta aivan erityistä huomiota. Parhaimmillaan kapteeni on suurta arvonantoa nauttiva, lajin ja sen perinteet hyvin tunteva pitkän linjan golfari, jolla on myös paljon aikaa käytettävissään. Tietysti nuorissa klubeissa joudutaan tästä asiasta aina vähän tinkimään, mutta on sanottava, että olen tavannut myös mainioita ja hyvin asiansa osaavia joskin golfvuosiltaan nuoria kapteeneja. Kapteenin asema on seuroissa niin tärkeä, että hänen on itseoikeutetusti kuuluttava seuran hallitukseen. Tämän luulisi olevan vähintäänkin selvää, mutta maasta löytyy kuulemma seuroja joissa näin ei ole asian laita. Kapteenin kunnioitusta on aina korostanut se, että hän tekee työnsä aina vapaaehtoisesti ilman minkäänlaisia korvauksia. Hänen työnsä on myös sen verran vaativaa, että hänen työrupeamansa on yleensä vain kahden vuoden mittainen. Kahta vuotta pitemmät urat ovat lähinnä seurausta siitä, ettei kapteeni ole onnistunut löytämään sopivaa jatkajaa työlleen. Mikä on sitten kapteenin ja seuran puheenjohtajan välinen suhde? Puheenjohtaja valitaan usein kokonaan muilla kriteereillä kuten yhteiskunnallisen aseman perusteella, eivätkä golfilliset tiedot ole välttämättä hänen parasta osaamisaluettaan. Puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa ja edustaa seuraa ulkomaailman suuntaan sekä komentaa palkattua henkilökuntaa. Kapteenin rooli on senkaltainen, että hänen on oltava muusta organisaatiosta riippumaton ja täysin itsenäinen. Brittein saarilla usein pelanneena olen pannut merkille, että siellä kapteenin parkkipaikka on vieläkin aina rivin ensimmäisenä. Meillä puheenjohtajat näyttävät kaapanneen sen paikan itselleen. Suomen Golfliitossa olisi korkea aika korostaa kapteenien asiaa perustamalla vihdoinkin kapteenitoimikunta, jonka puitteissa kapteenit maan eri puolilla voisivat olla yhteydessä keskenään, vaihtaa mielipiteitä ja oppia toisiltaan. Ruotsissa syy jäsenmäärien jo ainakin viisi vuotta jatkuneeseen alamäkeen ovat yhä enemmän aikaa vievät golfkierrokset. Meillä seurojen kapteenit ovat ratkaisevassa asemassa tämän asian kuntoon saattamiseksi. Siinä olisi jo yksi lyömätön syy oman toimikunnan perustamiselle.
Täyttä asiaa Lassi. Muistetaan myös että kapteenit johtavat sääntö-ja tasoitus toimikunat,sen lisäksi luovat paikallissäännöt joten kapteenisuus ei ole ,,vaan,, kunnian asia mutta myös hyvin vastuullinen. Parhain Terveisin Rainer Moberg PGC Kapteeni evp
Ajoihan aika Kekkosestakin ohi. Olisiko jo aika näiden toimikuntien pappojen antaa tilaa nuoremmille? Eihän muutkaan asiat ole samoin kuin sata vuotta sitten. Eläkeikä on vielä nykyään 63v. Nauttikaa eläkkeellä olosta ja antakaa nuorempien saada kokemusta jotta voivat kehittyä yhtä kaikkitietäviksi ja päteviksi kuin te luulette olevanne.